:: wikimiki.org ::
| Lood |
LoodLood kan zijn:
- een metaal en element, zie: lood (element)
- een gewicht(je), zie: lood (gewicht)
- de verkorte vorm van: schietlood
- de verkorte vorm van: dieplood
ja:リード
Lood (element)
Lood is een scheikundig element met symbool Pb en atoomnummer 82. Het is een donkergrijs hoofdgroepmetaal.
Ontdekking
Lood wordt sinds 5000-4500 v. Chr. gebruikt omdat het wijdverspreid op aarde voorkomt en eenvoudig kan worden bewerkt. Alchemisten dachten dat lood het oudste metaal was en associeerden het met de planeet Saturnus. In het Romeinse Rijk werden loden pijpen gebruikt om water te transporteren die in sommige gevallen 2000 jaar later nog steeds in gebruik zijn.
In de jaren 1980-90 ontstond het besef dat lood schadelijk was voor het milieu met als gevolg dat het gebruik ervan aan banden werd gelegd. In autobrandstoffen werd lood vervangen door andere stoffen en loden pijpleidingen werden vervangen door kunststof of koper.
Het symbool van lood Pb is afkomstig van de Latijnse naam Plumbum. Het Nederlandstalige lood komt van het Angelsaksische (en ook Engelse) lead.
Toepassingen
Sinds het bekend worden van de schadelijkheid van lood voor het milieu, is het gebruik ervan sterk teruggedrongen. Tot die tijd waren er legio toepassingen:
- De hoge buigzaamheid maakt lood geschikt om bij woningbouw kieren te dichten (loodslab). Van deze eigenschap wordt ook gebruik gemaakt in ramen van glas en lood, waarbij het stukje glas in een loden vatting opgesloten zit en de loodstrippen aan elkaar gesoldeerd worden.
- In oplaadbare batterijen en accu's wordt lood als elektrode gebruikt.
- In brandstoffen kan loodtetraethyl worden gebruikt als stabilisator. In de EU is dat sinds 1999 niet meer toegestaan.
- Lood kan worden toegepast in verf om het beter bestendig te maken tegen weersinvloeden. Sinds 1990 is dat in de EU niet meer toegestaan. Als pigment werd loodwit (loodoxide) veel toegepast.
Omdat lood goede bescherming biedt tegen gammastraling worden loden omhulsels vaak gebruikt om radioactieve bronnen veilig te bewaren.
Opmerkelijke eigenschappen
Lood is een zacht, buigzaam en kneedbaar donker-blauw-grijs metaal dat bij kamertemperatuur een slechte geleider van elektriciteit is. Het is zeer corrosiebestendig, zelfs tegen geconcentreerde oplossingen van zwavelzuur. Door lood te legeren met antimoon of andere metalen kan het harder worden gemaakt.
Bij 7,2 K wordt lood een supergeleider.
Verschijning
Ongebonden lood is vrij zeldzaam in de aardkorst. Veelal wordt het aangetroffen in ertsen die naast lood ook zink, zilver en koper bevatten. Het meestvoorkomende loodhoudende mineraal is galena dat ruim 86% lood bevat. Andere mineralen die als loodbron worden gebruik zijn cerussiet en angelsiet. Een andere - steeds belangrijker wordende - bron van lood is de recycling van afgedankte loodhoudende materialen.
Isotopen
Op aarde komen drie stabiele loodisotopen voor, één radioactieve isotoop met een dusdaning lange halfwaardetijd dat het ook als stabiel kan worden beschouwd en een aantal radioactieve isotopen met kortere halfwaardetijden.
Toxicologie en veiligheid
Langdurige blootstelling aan lood en loodverbindingen kan hersenbeschadigingen veroorzaken en tot bijvoorbeeld dementie leiden. Om die reden is het niet meer toegestaan lood te gebruiken voor waterleidingen.
Zie ook
- Scheikunde
- Periodiek systeem
- Standaard
- Alternatief
- Isotopentabel
- Complete tabel
- Tabel in delen
- Lijst met elementen
- Gesorteerd op naam
- Gesorteerd op symbool
- Gesorteerd op nummer
- Loodverbindingen
Externe links
- [http://environmentalchemistry.com/yogi/periodic/Pb.html EnvironmentalChemistry.com - Lood]
- [http://www.webelements.com/webelements/elements/text/Pb/index.html WebElements.com - Lood]
Categorie:Koolstofgroep
categorie:Metaal
ja:鉛
th:ตะกั่ว
SchietloodEen schietlood is een gereedschap dat (vroeger) door timmerlieden en metselaars in de bouw werd gebruikt voor het verticaal stellen van kozijnen, deuren en muren.
Een schietlood bestaat uit een massieve messing cilinder (het lood) waaraan een koord is bevestigd. Aan het andere einde van het koord is een iets dikker klosje bevestigd. Door nu dit klosje tegen het te stellen voorwerp te houden en de afwijking van het lood te bekijken, kunnen we zien of iets "in het lood", oftewel loodrecht, staat. Het lood moet net vrijhangen en het te stellen voorwerp niet raken of er te ver vandaan hangen.
Loodrecht
De richting van het koord wordt loodrecht of verticaal genoemd. Deze staat haaks op de horizon.
categorie:Gereedschap
OsakunnatOsakunnat ovat Suomen ensimmäisiä opiskelijajärjestöjä. Osakunnat toimivat yliopistoissa. Ne ovat poikkitieteellisiä ja niiden jäseniä yhdistävät siteet samaan maakuntaan. Osakuntien tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan. Nykyään liittyminen osakuntaan on vapaaehtoista.
Alkuperäisinä Turun Akatemiaan 1643 perustettujen osakuntien perillisinä Helsingin yliopistossa on osakuntia, jotka vastaavat määrättyjä maan alueita. Sama alue voi kuitenkin olla kahden tai useamman osakunnan yhteisenä osakunta-alueena, kanta-alueena. Opiskelija voi kuulua vain yhteen osakuntaan. Lisäksi Teknillisessä korkeakoulussa on 1872 perustettu ruotsinkielinen osakunta. Muiden yliopistojen piirissä toimivat osakunta-nimiset järjestöt ovat myöhempää perua eivätkä ne ole samassa mielessä osakuntia kuin edellä mainitut.
Suomen osakunnat
Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan 16 osakuntaa, joista 15 (4 ruotsin-, 11 suomenkielistä) toimii Helsingin Yliopistossa ja yksi, ruotsinkielinen Teknologföreningen, Teknillisessä Korkeakoulussa. Näiden osakuntien asema on määritelty Yliopistolaissa (27.6.1997/645) sekä Ylioppilaskunta-asetuksessa (6.2.1998/116).
Muita osakuntajärjestöjä lainsäätäjä kohtelee yhdistyksinä. Esimerkiksi Turun yliopistossa on muutamia perinteikkäitä, 1900-luvun alussa perustettuja osakuntajärjestöjä.
Akateemisessa järjestyksessä Helsingin Yliopiston nykyiset osakunnat ovat:
- Nylands Nation (NN)
- Eteläsuomalainen osakunta (ESO)
- Savolainen Osakunta (SavO)
- Karjalainen osakunta (KO)
- Hämäläis-Osakunta (HO)
- Keskisuomalainen osakunta (KSO)
- Kymenlaakson Osakunta (KyO)
- Åbo Nation (ÅN)
- Varsinaissuomalainen osakunta (VSO)
- Satakuntalainen Osakunta (SatO)
- Wiipurilainen osakunta (WiO)
- Östra Finlands Nation (ÖFN)
- Etelä-Pohjalainen Osakunta (EPO)
- Vasa nation (VN)
- Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO)
Historiaa
Osakunnat instituutiona perustettiin Suomeen Turun Akatemiassa 1643, koska opiskeleva nuoriso tarvitsi päättäjien mielestä valvontaa. Tällöin ylioppilaat jaettiin kotiseudun perusteella maakuntiin, nationes, jonka jäsenet ovat kansalaisia, cives. Kullekin osakunnalle valittiin valvojaksi, inspehtoriksi, joku akatemian professoreista. Osakuntaan oli kuuluttava, eikä yliopistoon voinut kirjoittautua ellei ollut minkään osakunnan jäsen.
Osakuntaan kuulumisen pakollisuus jatkui aina vuoteen 1937, ja käytännössä lähes kaikki yliopisto-opiskelijat olivat osakuntien jäseniä aina vuoteen 1969, jolloin uuden lain myötä ylioppilaskunta lakkasi perimästä osakunnan jäsenmaksua oman jäsenmaksunsa yhteydessä. Aikana, jolloin yliopisto Helsingissä oli ainoa laatuaan ja sen johtava asema yhteiskunnan ylempien kerrosten kouluttajana Suomessa kiistaton, osakunnat kokosivat opiskelevan sivistyneistön tehokkaasti yhteen.
1800-luvun kansallinen aate eri aspekteineen sai innokkaita puolestapuhujia ylioppilaista ja useat osakunnat profiloituivat tietyn aatteen kannattajina.
Osakunnat perustivat Suomen Ylioppilaskunnan (sittemmin Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, HYY) yhteiseksi toimielimekseen 1868.
Nykyinen toiminta
Osakunnat ovat poliittisesti sitoutumattomia. Niihin kuuluu jäseniä yliopiston kaikista eri tiedekunnista sekä kunkin osakunnan säännöistä riippuen myös muista korkeakouluista. Osakunnissa voi harrastaa monenlaista toimintaa kuorolaulusta retkeilyyn, akateemisesta pöytäjuhlinnasta urheiluun, strategiapeleistä ruuanlaittoon, teatteriesityksistä väittelyyn ynnä muuta.
Monet osakunnat tarjoavat jäsenilleen myös konkreettisempia sosiaalisia etuja, kuten asuntoja, stipendejä, kirjaston, ruokailumahdollisuuksia ja niin edelleen.
Helsingin Yliopiston osakunnilla on kullakin oma inspehtori ja kuraattori.
Kirjallisuutta
- Klinge, Matti: Ylioppilaskunnan historia, osat I - IV.
Aiheesta muualla
- [http://www.osakunta.fi Osakuntien yhteisvaltuuskunta ry:n osakuntaportaali]
- [http://www.helsinki.fi/jarj/osakunnat/ Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan Osakuntalainen Unioni ry]
- [http://www.nylandsnation.org Nylands Nation (NN)]
- [http://eso.osakunta.fi Eteläsuomalainen osakunta (ESO)]
- [http://savo.osakunta.fi Savolainen osakunta (SavO)]
- [http://ko.osakunta.fi Karjalainen osakunta (KO)]
- [http://www.hamalais-osakunta.fi Hämäläis-Osakunta (HO)]
- [http://www.kso.fi Keskisuomalainen osakunta (KSO)]
- [http://kyo.osakunta.fi Kymenlaakson Osakunta (KyO)]
- [http://abo.nation.fi Åbo Nation (ÅN)]
- [http://vso.osakunta.fi Varsinaissuomalainen osakunta (VSO)]
- [http://sato.osakunta.fi Satakuntalainen Osakunta (SatO)]
- [http://wio.osakunta.fi Wiipurilainen osakunta (WiO)]
- [http://ofn.nation.fi Östra Finlands Nation (ÖFN)]
- [http://epo.osakunta.fi Etelä-Pohjalainen Osakunta (EPO)]
- [http://vasa.nation.fi Vasa nation (VN)]
- [http://ppo.osakunta.fi Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO)]
- [http://www.tf.hut.fi Teknologföreningen (TF)]
Luokka:Suomen Yliopistot
liczniki narty we francji Pozycjonowanie transport biaystok hostel krakow
|
|
|
|
