Kentauri

:Taruolento: katso Kentauri (taruolento) Kentauri (latinaksi Centaurus, genetiivi Centauri) on kirkas ja laaja eteläisen taivaan tähdistö. Se sijaitsee Vesikäärmeen hännän alla, Suden ja Purjeen välissä, ja ympäröi kolmelta suunnalta Etelän ristiä. Tähdistön eteläosan halki kulkee Linnunrata, ja siinä sijaitsee muun muassa kirkas Auringon naapuritähti Rigil Kentaurus sekä kirkkain pallomainen tähtijoukko Oomega Centauri. Kentauri ei näy lainkaan Suomessa, sillä tähdistön pohjoisraja on deklinaatio −30, joka nousee eteläisimmässä Suomessa juuri horisontin tasolle.

Mytologia

Kentaurin tähtikuvio esittää Kreikan mytologian Chironia, kentauria, joka muista kaltaisistaan poiketen oli viisas ja hyväluonteinen. Hän opetti ihmissankareita, kuten Jasonia ja Heraklesta. Kerran Herakles ampui Chironia vahingossa myrkkynuolella, ja päästäkseen kivuistaan tämän oli luovuttava kuolemattomuudestaan. Zeus salli Chironin kuolla ja sijoitti hänet tähtitaivaalle. Myös Jousimiehen tähdistön on usein nähty esittävän Chironia, vaikkei hänen tunnusmerkkinsä ollutkaan jousi. Joskus Kentauri on yhdistetty Nuolen tähdistöön, jonka se ampuu kohti Kotkaa. Kotka kidutti Prometheusta, jonka Chiron pyrki pelastamaan. Kentauri näyttää jahtaavan Suden tähdistöä, joka kulkee sen edellä taivaan kiertyessä.

Tähtiä

Suden
- Alfa (α) Centauri tunnetaan myös arabiankielisellä nimellä Rigil Kentaurus, hepreankielisellä nimellä Toliman ja mahdollisesti latinasta peräisin olevalla nimellä Bungula. Se on taivaan neljänneksi kirkkain tähti (−0,03 magnitudia) ja samalla Auringon lähin naapuritähti 4,4 valovuoden etäisyydellään. Se on myös kaksoistähti, jonka komponentit kiertävät toisensa 80 vuodessa ja ovat tällä hetkellä Maasta katsottuna noin 20 kaarisekunnin päässä toisistaan. Alfa Centauri A on G2 V -spektriluokan keltainen kääpiö, samaan luokkaan kuuluvaa Aurinkoa hieman kirkkaampi ja suurempi. Alfa Centauri B on himmeämpi, ja sen spektriluokka on K1 V.
- Proxima Centauri ("lähin" latinaksi) löytyi vuonna 1915, kun Robert Innes mittasi tähtien ominaisliikkeitä Alfa Centaurin lähellä. Hän huomasi himmeän tähden, jolla oli samanlainen liike kuin Alfa Centaurilla. Tähdet ovat todennäköisesti jollain tavalla yhteydessä toisiinsa, ja usein järjestelmä luetaankin kolmoistähdeksi, jolloin Proxima saa tunnuksen Alfa Centauri C. Toistaiseksi ei olla kuitenkaan varmoja, kiertääkö se kahta muuta komponenttia. Proxima Centauri on punainen kääpiötähti, jonka näennäinen kirkkaus on vain +10,7 magnitudia ja absoluuttinen kirkkaus paljon sitäkin pienempi. Se on vielä hieman lähempänä Aurinkoa kuin Alfa Centauri A ja B. Se on mahdollista havaita keskikokoisella harrastajakaukoputkella, mutta vaikea löytää alueen lukuisten himmeiden tähtien seasta.
- Hadar (β Centauri) on tähdistön toiseksi kirkkain tähti (+0,61 magnitudia), ja koko taivaankin tähdistä se on vielä 11:nneksi kirkkain. Se on erittäin valovoimainen sinivalkoinen jättiläistähti ja sijaitsee 525 valovuoden päässä. Yhdessä Alfa Centaurin kanssa se toimii suunnannäyttäjänä Etelän ristiin.

Syvän taivaan kohteita

- Oomega (ω) Centauri (NGC 5139) on Linnunradan suurin ja taivaan kirkkain pallomainen tähtijoukko. Se on helppo havaita paljain silmin, ja niinpä Johannes Bayer antoi sille 1600-luvun alussa oman tähdille tarkoitetun designaation ω. Peilikaukoputkella, jonka objektiivin halkaisija on vähintään 15 senttimetriä, erottuu joukosta jo yksittäisiä tähtiä. Se on noin 17 000 valovuoden päässä ja sisältää useita miljoonia tähtiä.
- Centaurus A (NGC 5128) on epätavallinen galaksi 4,5 astetta Omega Centaurista pohjoiseen. Se on spiraaligalaksin ja elliptisen galaksin välimuoto, jonka halki kulkee tumma pölystä ja kaasusta koostuva vyöhyke, joka on havaittavissa pienehkölläkin kaukoputkella. Galaksi on aktiivinen ja se on Linnunrataa tuhat kertaa voimakkaampi radiosäteilyn lähde.
- NGC 3918 on melko laaja planetaarinen sumu.
- Linnunradan tähtipilvien alueella sijaitsee avonaisia tähtijoukkoja, kuten NGC 5617 ja NGC 5316. Luokka:Tähdistöt ko:켄타우루스자리 ja:ケンタウルス座 th:กลุ่มดาวคนครึ่งม้า

Kentauri (taruolento)

:Tähdistö: katso Kentauri Kentauri on kreikkalaisen mytologian olento, joka on puoliksi ihminen, puoliksi hevonen. Kentaurilla on hevosen ruumis, mutta pään tilalla on ihmisen ylävartalo vyötäröstä ylöspäin. Kentaureja kuvataan usein villeiksi ja epäystävällisiksi luonteeltaan. Kreikkalaisessa mytologiassa ne ovat Ixionin pojan Kentauroksen jälkeläisiä. Luokka:Taruolennot Luokka:Kreikkalainen mytologia ja:ケンタウロス th:เซนทอร์

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Genetiivi eri kielissä

Genetiivi on hyvin yleinen sijamuoto eri kielissä. Perusmerkityksen ohella sillä on yleensä useita eri käyttötarkoituksia.

Suomi

Suomessa genetiivin pääte on yksikössä -n ja monikossa -in, -en, -den, -ten tai -tten. Monikon päätteet ovat usein keskenään vaihtoehtoisia ja eri murrealueilla suositaan eri päätteitä. Esimerkkejä:
- omenan
- omenain
- omenojen
- omenoiden
- omenoitten Suomessa genetiivi ilmaisee hyvin monia eri asioita, joita tärkeimpiä ovat
- omistaja (possessiivinen genetiivi) :Minun koirani on aikamoinen temppuilija.
- toiminnan suorittaja (subjektiivinen genetiivi) :Kirpun purema haava on usein kiusallinen.
- toiminnan esine (objektiivinen genetiivi) :Silmien hierominen ei ole järkevää sipuleita leikattaessa.
- toiminnan kohde; sitä, jolle jotakin tehdään (datiivinen genetiivi) :Hiki laiskan syödessänsä.

Viro

Virossa genetiivillä ei ole varsinaista päätettä yksikössä, vaan sija muodostetaan loppuvokaalin tai vartalomuutosten avulla. Monikossa pääte on -de tai -te. Esimerkkejä:
- pesa 'pesä'
- pesade 'pesien'
- õpetaja 'opettaja'
- õpetajate 'opettajien'

Englanti

Englannissa genetiivin päätteenä on puolilainausmerkki (') ja -s. Esimerkkejä:
- Anne's 'Annen'
- Jack's 'Jackin'.

Kielenhuoltoa

Väärin: Yleisön pyydetään poistumaan salista. Oikein: Yleisöä pyydetään poistumaan salista. ja:属格

Vesikäärme (tähdistö)

Vesikäärme (latinaksi Hydra, genetiivi Hydrae, lyhenne Hya) on hyvin pitkä tähdistö Leijonan ja Neitsyen eteläpuolella ulottuen Kravun alta Vaa'an tuntumaan. Suomeen näkyy parhaiten sen pieni tähtijoukon muodostama pää Leijonan edustalla. Vesikäärmettä ei saa sekoitata etelän vesikäärmeeseen, joka on latinaksi Hydrus, Hydri, Hyi. R Hydrae on Mira-tyypin muuttuja, jonka muutoksia havaittiin jo 1600-luvulla. Kirkkaus vaihtelee 13 kuukauden jaksoissa 3,5 ja 10,9 magnitudin välillä. V Hydrae on syvän punainen jättiläinen, hiilitähti jonka kirkkaus vaihtelee 6 ja 12 magnitudin välillä. Vaihtelu tapahtuu 1,5 ja 18 vuoden jaksoissa. Vesikäärmeessä on kolme Messierin kohdetta: laaja avoin tähtijoukko M48, pallomainen tähtijoukko M68 ja spiraaligalaksi M83. Tähdistössä on myös kirkas planetaarinen sumu NGC 3242, mutta M48:aa lukuun ottamatta kohteet ovat niin alhaalla, että näkyvät Suomessa huonosti, jos ollenkaan.Tähdistö sisältää 68 tähteä. Luokka:Tähdistöt ja:うみへび座

Susi (tähdistö)

Susi (Lat. Lupus, genetiivi Lupi, lyhenne Lup) on tähdistö suunnilleen Vaa'asta etelään. Se ei näy Suomessa, vasta leveyspiirillä +35. Tähtikuviossa ei ole aivan kirkkaita tähtiä, kirkkaimmat ovat 2. suuruusluokan tähtiä niin kuin alfa lupi 2,3 magnitudia. Lupus on ollut antiikissa Kentaurin tähtikuvion osa, jokin eläin, joka tappoi Kentaurin.

Tietoja Suden (Lupus) tähtikuviosta

- 334 neliöastetta
- deklinaatio -43 astetta

Kirkkaita tähtiä suden tähtikuviossa

:Stars with proper names: :
- (α Lup) 2.30 Men tai Kakkab :
- (β Lup) 2.68 Kekouan :
- : < 騎官 (Mandarin qíguān) Ratsuväen upseeri :Tähtiä Bayerin nimillä: :: γ Lup 2.80; δ Lup 3.22; ε Lup 3.37; ζ Lup 3.41; η Lup 3.42; θ Lup 4.22; ι Lup 3.55; κ¹ Lup 3.88; κ² Lup 5.70; λ Lup 4.07; μ Lup 4.27; ν¹ Lup 4.99; ν² Lup 5.65; ξ¹ Lup 5.14; ξ² Lup 5.59; ο Lup 4.32; π Lup – double 3.91, 4.82; ρ Lup 4.05; σ Lup 4.44; τ¹ Lup 4.56; τ² Lup 4.33; υ Lup 5.36; 5/χ Lup 3.97; φ¹ Lup 3.57; φ² Lup 4.54; 3/ψ¹ Lup 4.66; 4/ψ² Lup 4.75; ω Lup 4.34; a Lup 5.39; b Lup 5.22; c Lup 5.38; d Lup 4.55; e Lup 4.83; 2/f Lup 4.35; g Lup 4.64; h Lup 5.23; 1/i Lup 4.91; k Lup 4.60 Luokka:Tähdistöt ko:이리자리 ja:おおかみ座 th:กลุ่มดาวหมาป่า

Purje (tähdistö)

Purje (lat. Vela, Velorum, Vel) on Eteläisellä tähtitaivaalla sijaitseva tähdistö, joka ei näy Suomessa. Tähdistö on vanhan Argo Navis-laivan purje. Tämän jakoi ranskalainen Lacaille osiin 1763. Muut Argo-laivan tähdistöt ovat Köli, Peräkeula ja Kompassi. Purjeen tähdistö sisältää Delta Velorumin ja Kappa Velorumin jotka muodostavat yhdessä Kölin Iota Carinae ja Epsilon Carinaen kanssa Väärän ristin. Purjeessa on ns "8 purkauksen sumu" ja supernovajäännös jonka keskellä on pulsari.

Numerotietoja Purjeesta

- ala 500 neliöastetta, 32:s suurin

Purjeen tähtikuvion tähtiä

Luokka:Tähdistöt ko:돛자리 ja:ほ座 th:กลุ่มดาวใบเรือ

Etelän risti

Etelän risti (latinaksi Crux, genetiivi Crucis, lyhenne Cru ja Crux) on pieni mutta kirkas ja helposti tunnistettava tähdistö eteläisellä taivaalla. Se on selkeästi ristin muotoinen. Tähdistö sijaitsee keskellä Linnunradan tiheitä tähtipilviä, ja sen alueella on selkeästi tummana alueena erottuva tähtienvälinen kaasupilvi, Hiilisäkkisumu. Koska eteläisellä taivaankannella ei ole Pohjantähteä vastaavaa napatähteä, Etelän ristin kahta tähteä (Alfa ja Gamma) on käytetty navigoinnissa eteläsuunnan osoittajina. Näiden kahden tähden välisen janan jatke noin neljä kertaa niiden välimatkan päässä osoittaa suunnilleen eteläisen taivaannavan paikan. Etelän ristin kolme kirkkainta tähteä ovat Acrux (α Crucis), Mimosa (β Crucis) ja Gacrux (γ Crucis). Monesti merkitään myös Acruxin ja Decruxin välissä ristin sisällä oleva Epsilon Crucis. Etelän Risti on pienin 88 tähdistöstä mutta kirkastähtinen ja tunnettu. Kreikkalaiset tähtitieteilijät tunsivat tämän tähdistön ja liittivät sen osaksi kentauria. Etelän ristin nimeäjäksi on usein sanottu ranskalaista tähtitieteilijää Augustin Royeriä 1679, mutta tähtikuvion selkeästi erottuva muoto on tunnettu aiemmin. Etelän risti esiintyy monissa Tyynenmeren alueen valtiolipuissa, mm. Australian ja Samoan lipuissa.

Numerotietoja etelän rististä

- 55°—60° eteläistä leveyttä, näkyy silloin kokonaan vielä 20° pohjoista leveyttä.
- 68 neliöastetta, pienin tähtikuvio
-

Tähtiä

:Etelän ristin tähtiä nimineen: :
- (α^{1,2^{Cru) – double 0,77, 1,73 Acrux
:
- (β Cru) 1,25 Becrux tai Mimosa
:
- (γ Cru) – kaksoistähti 1,59, 6,42 Gacrux
:
- (δ Cru) 2,79; Decrux [Delcrux]
:Tähtiä Bayerin nimillä:
:: ε Cru 3,59; ζ Cru 4,06; θ¹ Cru 4,32; θ² Cru 4,72; η Cru 4,14; ι Cru 4,69; κ Cru 5,89; λ Cru 4,62; μ¹ Cru 4,03; μ² Cru 5,08
:Muita merkittäviä tähtiä:
:
- HD 108147 7,00 – tällä tähdellä on eksoplaneetta

Väärä risti

Väärä risti eli Valeristi on neljän tähden ryhmä, joka nousee ennen Etelän ristiä ja jota on joskus luultu Etelän ristiksi.

Se on Etelän ristin ja Canopuksen välimaastossa Linnunradalla. Se koostuu
Purjeessa ja Kölissä noin 2 suuruusluokan tähdistä ja on hieman Etelän ristiä suurempi. Siihen kuuluu Epsilon Carinae, Iota Carinae eli Tureis ja Kappa Velorum sekä
Delta Velorum. Iota carinaen lähellä Väärän ristin sisässä on viided tähti, a Carinae.

Luokka:Tähdistöt

ko:남십자자리

ja:みなみじゅうじ座

th:กลุ่มดาวกางเขนใต้

Linnunrata

Linnunrata on galaksi, jossa oma Aurinkokuntamme sijaitsee.
Se on litteä pyöreä tähtirykelmä, jonka spiraalihaaroissa on satoja miljardeja tähtiä.
Linnunrata kuuluu Paikalliseen ryhmään, jossa on kolme suurta ja yli 30 pientä kääpiögalaksia. Näistä 2,9 miljoonan valovuoden etäisyydellä sijaitseva Andromedan galaksi on suurin ja Linnunrata toiseksi suurin, mutta mahdollisesti massiivisin jäsen. Linnunradalla on seuralaisenaan useita kääpiögalakseja, joista tunnetuimmat, Suuri ja Pieni Magalhãesin pilvi, näkyvät eteläisen pallonpuoliskon yötaivaalla paljain silmin.

Aurinkokuntamme sijaitsee 28 000 valovuoden päässä galaksin keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaarassa. Johtuen sijainnistamme vain 20 valovuotta galaksin keskitason yläpuolella, näemme yötaivaalla koko taivaankannen halki kulkevan himmeän juovan, linnunradan, jonka perusteella galaksikin on nimetty. Pimentävien pölypilvien takia näemme vain osan galaksistamme, mutta muilla aallonpituuksilla kuin näkyvällä valolla on mahdollista havaita pölypilvien takaa tulevaa säteilyä. Esimerkiksi tähtienvälisen kaasun radiosäteilyn avulla on saatu selville Linnunradan kierteisrakenne.

Andromedan galaksi ja Linnunrata lähestyvät toisiaan 140 kilometriä sekunnissa, ja ennustusten mukaan ne kohtaavat noin kolmen miljardin vuoden kuluttua muodostaen mahdollisesti suuren elliptisen galaksin. Galaksit eivät varsinaisesti törmää keskenään, sillä niiden tähtien väliset suhteelliset etäisyydet ovat hyvin suuria.

Rakenne
Linnunrata koostuu yli 200 miljardista tähdestä, mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan tähtiä saattaa olla jopa 400 miljardia. Sen massa on 750–1000 miljardia Auringon massaa. Galaksin läpimitta on noin 80 000 -- 100 000 valovuotta, ja sen paksuus Aurinkokunnan kohdalla on noin 10 000 valovuotta (toisen arvion mukaan 3000 valovuotta) Se kiertää keskustansa ympäri noin 226 miljoonassa vuodessa (niin sanottu galaktinen vuosi). Rakenteeltaan Linnunrata koostuu kierteishaarat eli spiraalihaarat sisältävästä kiekosta, jossa on runsaasti nuoria tähtiä, tähtienvälistä ainetta ja kaasusumuja. Kiekko on melko ohut, tiivis ja pyörivä. Siinä syntyvät tiheysaallot rakentavat spiraalihaaroja.

Keskuspullistumassa on vanhempia, noin 10 miljardin vuoden ikäisiä tähtiä. Aivan galaksin keskustassa katsotaan olevan massiivinen musta aukko.
Kiekon tähdet ovat enimmäkseen suhteellisen nuoria Populaatio I:n tähtiä, joissa on korkea metallipitoisuus. Jotkut tähtitieteilijät uskovat Linnunradassa olevan
"paksun kiekon", jossa on Aurinkoa hieman vanhempia ja metalliköyhempiä tähtiä. Halo ympäröi kiekkoa ja se sisältää vanhoista tähdistä koostuvia pallomaisia tähtijoukkoja. Halo ei pyöri niin kuin kiekko, tai jos pyörii, niin vastakkaiseen suuntaan. Halon tähdet ovat metalliköyhiä
Populaatio II:n tähtiä. Kauempana linnunradan keskustasta olevat pallomaiset tähtijoukot kiertävät linnunrataa kaltavammilla ja soikeammilla radoilla kuin lähempänä olevat. Kaikki pallomaiset tähtijoukot eivät ole niin nuoria tai metalliköyhiä kuin useimmat. Linnunradan kiekkoon "sataa" halon alueelta suurinopeuksisia neutraalin vedyn pilviä.

Linnunrataa ympäröi myös halon alueelle ulottuva kuuma korona, joka ulottuu 100000 - 300000 valovuoden päähän galaksin keskustasta. Se on syntynyt supernovaräjähdyksissä sinkoutuneesta kuumasta, hyvin harvasta kaasusta. Koronan hiukkastiheys on niin pieni, ettei se tunnu kuumalta. Halosta näyttää "satavan" kiekkoon missä spiraalihaarat ovat, Valtaosa halon massasta saattaa kuitenkin koostua pimeästä aineesta, joka voi ulottua kauas kiekon reunan ulkopuolelle. Pimeää ainetta on Linnunradassa yli 1000 miljardia Auringon massaa eli se nostaa linnunradan kokonaismassaksi 2000 miljardia Auringon massaa.

Linnunradan arvellaan olevan suuri sauvaspiraaligalaksi, jonka spiraalihaarat ovat suhteellisen löyhästi sijoittuneet ja jonka luokitus siten on SBb tai SBc. Sauvaspiraaligalaksi eroaa tavallisesta spiraaligalaksista pitkänomaisen ytimensä perusteella, jonka molemmista päistä spiraalihaarat alkavat. Spitzer-avaruusteleskoopin havainnot vuonna 2005 ovat varmistaneet 1980-luvulla otaksutun sauvaspiraalirakenteen ja paljastaneet, että sauvarakenne on jopa luultua suurempi.

Linnunradan absoluuttinen kirkkaus on −20,5.

Linnunradan havaitseminen
absoluuttinen kirkkaus
Linnunrata on havaittavissa parhaiten pimeänä yönä kaukana valosaasteesta. Silloin on paljain silmin nähtävissä vaalean utumainen nauha, joka kulkee koko taivaan halki. Linnunrata kulkee pohjoisella taivaalla Kotkan, Joutsenen, Kassiopeian, Ajomiehen ja Yksisarvisen tähdistöjen kautta. Joutsenen tähdistön alueella on havaittavissa Linnunradan nauhan kahtia jakava tummempi alue, jota sanotaan suureksi repeämäksi. Se on valtava tähtienvälinen pölypilvi, joka estää sen takaisten tähtien valon meille saapumisen. Tiheimmillään Linnunradan tähtipilvet ovat Jousimiehen tähdistön kohdalla, missä sijaitsee galaksin keskus. Pienilläkin kiikareilla näkymä Linnunradasta muuttuu radikaalisti, kun valtava määrä himmeämpiä tähtiä paljastuu.

Parhaiten Linnunradan rakenne paljastuu, kun sitä havaitaan infrapuna-aallonpituuksilla. Useimmat tähtienväliset pölypilvet läpäisevät tähtien lähettämän infrapunasäteilyn, joten infrapunateleskoopeilla ne voidaan havaita. Koska sijaitsemme suunnilleen Linnunradan tasossa, emme voi kuitenkaan nähdä suoraan galaksin spiraalirakennetta.

Linnunradan rakenteesta

Aurinko sijaitsee keskustaan päin olevan Sagittariuksen ja ulompana olevan Perseuksen spiraalihaaran välissä. Perseuksen haaran etäisyys on noin 6500 valovuotta.

Sisempänä oleva Norman haara saattaa olla Perseuksen haaran jatkoa.
Sagittariuksen haaraa sisempänä on Scutum-Cruxin haara.
Aurinko on 27700 (8,5±0,5 parsekin) valovuoden päässä galaksin keskustasta. Lähimmillään Aurinko on kierroksensa aikana ~8,3 kiloparsekin päässä Linnunradasta. Aurinko kiertää Linnunradan keskustaa vauhdilla kerran 200-250 vuodessa , vauhdilla
217 km/s ja on kiertänyt 20-25 kierrosta elinikänsä aikana. Auringon kiertovauhti on 1 valovuosi 1400 vuodessa. Aurinko on ns. paikallisessa kuplassa
Orionin haarassa.
Linnunradan keskustan sauvan pituus on noin 27000 valovuotta ja se on 34-54 valovuoden päässä meistä.

Spiraalihaarat lueteltuna

- 3 kiloparsekin ja Perseuksen haara

- Norman ja Cygnuksen haara

- Crux ja Scutum -haarat

- Carina ja Sagittarius -haara

- Orion Arm (paikallinen spiraalihaara) (pieni spiraalihaaran pätkä, jossa Aurinko on)

Linnunradan keskus

Linnunradan keskusta sijaitsee Jousimiehen eli Sagittariuksen tähtikuviossa. Siellä tähdet ovat hyvin tiheässä. Linnunradan keskustassa sijaitsee suuri musta aukko.
Keskustassa sijaitsee voimakas radiolähde Sagittarius A. Koska Linnunradan keskuksen suunnassa
on runsaasti tähtienvälisiä kaasu- ja pölypilviä,
keskus ei näy näkyvässä valossa, ultravioletissa ja pehmeissä röntgensäteissä.
Linnunradan keskustaa voi havaita pölyä läpäisevillä
gammasäteilyn, kovan röntgensäteilyn, infrapunan, submillimetrialueen ja radioalueen aallonpituuksilla.
Sagittarius A on monimutkainen radiolähde, jonka keskustassa on tiiviimpi radiolähde Jagittarius A
- , joka on miltei Linnunradan keskustassa.
Siellä oletetaan olevan musta aukko, jota ympäröi kaasumainen kertymäkeikko, johon on saapunut kaasua muualta. Kuuma kaasu kiertää lähes ympyrämäistä spiraalia mustan aukon ympärillä ja
säteilee eri aallonpituuksilla.
Oletetaan suurten kaasumäärien aiheuttaneen menneisyydessä kertymäkeikossa purkauksia, joissa
on lähtenyt Linnunradan keskustasta kahteen suuntiin valtavan nopeita jättiläismäisiä suihkuja.
Oletetaan Linnunradassa tapahtuneen voimakasta tähtien muodostumista 200 miljoonaa vuotta sitten, samaan aikaan tähtienvälistä ainetta syöksyi keskustan mustaan aukkoon. Näitä "tähtiryöppyjä" tapahtunee Linnunradasa
noin 500 miljoonan vuoden välein.
Nuoruudessaan Linnunrata lieee ollut aktiivisempi suihkuttaja ja silloin sen on täytynyt olla kvasaari tai Seyfertin galaksi.

Linnunradan galaksinaapurit

Linnunrata liikkuu avaruuden halki nopeudella 130 --- 1000 km/s, nopeutta ei osata tarkkaan sanoa.
Andromedan galaksi ja Kolmion galaksi muodostavat 35 kääpiögalaksin kanssa paikallisen galaksiryhmän,
joka kuuluu Neitsyen superjoukkoon.
Linnunrataa kiertää Suuri Magellanin pilvi
jotka ovat noin 20000 valovuoden läpimittaisia.
Linnunrataa kiertävät myös Pieni Magellanin pilvi
ja Canis Majorin kääpiögalaksi.
Pienimmät Linnunradan satelliittigalaksit Carina, Draco, ja Leo II ovat kääpiögalakseja joiden läpimitta on vain noin 500 valovuotta.
Lähin meitä oleva kääpiösatelliittigalaksi lienee
Sagittariuksen kääpiöellipsoidi.
Aikaisemmin luultu lähimmäksi mm: Ursa Minor, Sculptor, Sextans, Fornax ja Leo I.

Luokka:Tähtitiede
Luokka:Galaksit

ko:우리 은하

ja:銀河系

simple:Milky Way

th:ทางช้างเผือก

Aurinko

Aurinko on lähin tähti Maasta katsoen. Auringon ympärille syntyneet planeetat ja muut kappaleet muodostavat Aurinkokunnan. Aurinko on tyypillinen keskimassainen tähti, jolla ei ilmeisesti ole mitään poikkeuksellisia ominaisuuksia. Auringon perinteisiä suomalaisia nimiä ovat myös Päivyt ja Päivänkehrä.

Auringon elinkaari

Aurinko syntyi noin 5 miljardia vuotta sitten ja noin 5 miljardin vuoden kuluttua sen energiavarat loppuvat. Aurinko kirkastuu hitaasti ja 200 miljoonan vuoden kuluttua Maapallon meret kuivuvat. Tosin teoriassa ihmiskunta saattaisi rakentaa avaruuteen varjostimen Maapallon pitämiseksi elinkelpoisena 600 miljoonaa vuotta. Miljardin vuoden kuluttua lisääntynyt painovoiman puristus laajentaa fuusioreaktiot Auringon ulompia kerroksia kohden, jolloin Aurinko alkaa hitaasti laajentua ja muuttua punaiseksi. Neljän miljardin vuoden kuluttua sykkivä Aurinko nielaisee sisemmät planeetat eli Merkuriuksen ja Venuksen. Maapallo sulaa tulipalloksi ja osa sen kivikehästä höyrystyy avaruuteen. Lopulta Aurigon keskusta luhistuu Jupiterin kokoiseksi valkoiseksi kääpiöksi. Samalla Aurinko puhaltaa ulommat kerroksensa kauniiksi planetaariseksi sumuksi. Vielä silloinkin Aurinkoa kiertäneet planeetat, mukaan lukien Maapallon jo tässä vaiheessa jäähtynyt ydin, kiertävät sitä ikuisessa pimeydessä ja kylmyydessä.

Auringon ominaisuuksia

- pintalämpötila 5780 K

- massa 1,9891 × 10³⁰ kg

- valovoima (säteilyteho) 3,827 × 10²⁶ W

- säde 6,96 × 10⁸ m

Auringon massaa, sädettä ja valovoimaa käytetään yleisesti yksikkönä muiden tähtien säteitä, massoja ja valovoimia käsiteltäessä.

Auringon aktiivisuus

Auringon keskustassa lämpöydinreaktiot muuttavat vetyä heliumiksi; 3.9 × 10⁴⁵ atomia fuusioituu joka sekunti. Näissä reaktioissa vapautuu energiaa, joka pakenee Auringon pinnasta valona ja lämpönä sekä muina sähkömagneettisen säteilyn lajeina.

Tarkemmin tarkasteltaessa Auringon pinta muuttuu koko ajan. Auringon pinnan ilmiöistä tunnetuin on auringonpilkut. Muita Auringon pinnalla tapahtuvia ilmiöita ovat flaret eli roihut, protuberanssit, granulat ja nk. auringonjäristykset joita mm. ESAn SOHO -avaruusluotain havaitsi. Aurinko virittää mm. Maan lähiavaruuteen nk. avaruussään. Auringon aktiivisuuden huippukausina esiintyy nk. aurinkomyrskyjä. Nämä näkyvät Maassa mm. voimakkaina ja laaja-alaisina revontulina ja mm. Kanadan ja Yhdysvaltain itärannikon pitkien sähkön siirtolinjojen jakeluhäiriöinä.

Aurinko saa säteilemänsä energian siten, että vety muuttuu heliumiksi auringon ytimessä tapahtuvassa ydinreaktiossa. Tämä energia kulkee röntgensäteilynä kohti auringon konvektiokerroksia, jossa energia kulkee konvektiovirtauksina noin 210 000 kilometrin syvyydestä alkaen kohti pintaa.

Luettavaa

- Leon Golub ja Jay M. Pasachoff: Nearest Star - The Surprising Science of Our Sun, suomennettuna: Lähin tähtemme, ISBN 952-5329-37-2, Ursa 2004

Auringolta suojautuminen

- Aurinkoa ei kannata katsoa suoraan, sillä se voi vahingoittaa näkökykyä. Jopa auringonpimennyksen yhteydessä auringon suora katsominen voi helposti vahingoittaa silmiä. Aurinkoa ei kannata katsoa myöskään aurinkolasien tai muun tummentavan suojan läpi. Auringonpimennystä katsottaessa tulee käyttää tähän tarkoitettuja laseja tai hitsaajan suojalaseja.

- Auringonvalo vanhentaa ihoa, ja voi aiheuttaa ihosyöpää. On kuitenkin terveellisempää liikkua ulkona aurinkoisellakin säällä, kuin oleskella sisällä. Voimakkaaseen auringonpaisteeseen joutuvat ihonkohdat tulisi kuitenkin suojata aurinkovoiteella. Ihon palaminen on merkki liiallisesta altistuksesta tai puutteellisesta suojauksesta, ja myös syöpävaaran kasvusta.

- Liiallinen kuumuudessa ja auringonpaisteessa oleskelu voi aiheuttaa auringonpistoksen, joka ilmenee päänsärkynä ja pahoinvointina. Paha auringonpistos voi vahingoittaa muun muassa aivoja.

Aiheesta muualla

- [http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime-images.html SOHO-luotaimen viimeisimmät kuvat Auringosta]

- [http://soi.stanford.edu/data/farside/index.html Auringon magneettikentän karttoja]

- [http://sunearth.gsfc.nasa.gov/eclipse/eclipse.html Nasan pimennyksiä käsittelevä sivusto]

- [http://sohowww.nascom.nasa.gov/ Nasa SOHO (Solar & Heliospheric Observatory) satellite][http://sohowww.nascom.nasa.gov/explore/faq/sun.html FAQ]

- [http://soi.stanford.edu/results/sounds.html Auringon ääniä]

- [http://www.spaceweather.com Spaceweather.com - avaruussääpalvelu]

- [http://www.avaruusmgz.info/vol11/heinakuu/hiukkaspilvet.html Auringon hiukkaspilvet]

Luokka:Tähdet
Luokka:Aurinko
Luokka:Turvallisuusohjeet

als:Sonne

ms:Matahari
zh-min-nan:Ji̍t-thâu

ko:태양

ja:太陽

simple:Sun

th:ดวงอาทิตย์

Rigil Kentaurus

Alfa Centauri (α Centauri, α Cen )eli Rigil Centaurus (Rigil Kent) tai Toliman on tunnettu lähimpänä tähtenä ja hyvin kirkkaana kolmoistähtenä. Aurinkoa lähin tähti on Alfa Centaurin kolmas komponentti, Proxima Centauri on 4,22 valovuoden päässä. Itse Alfa Centauri on 4.395 valovuoden eli 1.33 parsekin päässä.
Suomessa tähteä ei näy, koska se on syvällä eteläisellä taivaanpallolla.
Alfa Centaurin näennäinen kirkkaus V on -0.01 ja se koostuu
keltaisesta, oranssista ja punaisesta tähdestä.
Kentaurin kirkkaimman tähden Alfa Centaurin nimi
Rigil Kentaurus (usein lyhennettynä muotoon Rigil Kent), joka on peräisin arabiankielisestä sanonnasta "kentaurin jalka", mutta Johannes Bayerin antamaa nimeä Alfa Centauri käytetään useimmiten.
Monet tähtikuviot, kuten Iso Karhu ja Orion, näyttäisivät Alfa Centaurista katsottuna suunnilleen samalta kuin täällä.
Aurinko näyttäisi muodostavan yhden sakaran Kassiopeian tähdistöön sijoittuen vasemman puolen äärimmäisestä tähdestä vasemmalle alas. Tämä sijainti on Alfa Centaurin koordinaattien vastakohta, antipodi. Aurinko näkyisi 0,5 suuruusluokan tähtenä. Jotkut kirkkaat lähitähdet, kuten Sirius ja Procyon, siirtyisivät huomattavasti.

Alfa Centauri AB

Alfa Centauri on kolmoistähtijärjestelmä. Se koostuu kahdesta päätähdestä, Alfa Centauri A:sta ja B:stä, jotka yhdessä muodostavat kaksoistähden, ja joita kiertää himmeämpi punainen kääpiötähti nimeltään Proxima Centauri. Suurempi kaksoistähden osapuoli, Alfa Centauri A, on samankaltainen Auringon kanssa, mutta hivenen isompi ja kirkkaampi.
Maahan Alfan keltainen A-tähti näkyy kirkkaudella -0,01 ja oranssi B-tähti 1.35.
Keltainen ja oranssi tähti kiertävät toisiaan elliptisesti 79.90 vuoden jaksoissa keskietäisyyden ollessa 23.7 AU. Tämä on suurempi kuin matka Auringosta Uranukseen. Hyvin elliptisen radan soikeus e = 0.519 ja tähtien väli vaihtelee suuresti välillä 11.2 -- 35.6 AU.

Yhden näkemyksen mukaan tähti olisi 200 miljoonaa vuotta Aurinkoa vanhempi.
Toisen näkemyksen mukaan Alfa Centauri AB:n tähden ikä olisi 5-6 miljardia vuotta.
Kolmansien teoreetikoiden mukaan tähti on 2,7 -- 7,6 miljardin vuoden ikäinen, jos Auringon ikä on 4.85 miljardia vuotta.
Alfa Centauri AB:n metallipitoisuus on 1,3 -- 2,3 kertaa Auringon, eli jos Auringon metallipitoisuus Z on 1.81
niin Alfa Centaurin 2,74 -- 2,90.

Alfa Centauri A

Keltaisen Aurinkoa melko paljon muistuttavan Alfa Centauri A:n massa on 1.09 -- 1.10 Auringon massaa ja läpimitta 1.227 Auringon läpimittaa sekä kirkkaus on 1,519--1,60 Aurinkoa.
Tämän hieman Aurinkoa suuremman pääsarjan tähden absoluuttinen kirkkaus on 4,34 -- 4.38 ja pintalämpötila 5790 kelviniä (jos Auringon 5770 kelviniä) sekä väri-indeksi B-V +0.60.
Kuten Auringon, sen spektriluokitus on G2 V. Tähti on saman lämpöinen kuin Aurinko , 30 kelvinin tarkkuudella. Tähti on hitaasti pyörivä. Jotkut arvioivat tähden pyörähdysajaksi 27-29 vuorokautta, toiset 22. Auringonpilkkujaksoa vastaavaa aktiivisuusjaksoa ei ole tähdellä havaittu tutkimuksita huolimatta.

Jos Alfa Centauria kiertäisi täsmälleen maankaltainen planeetta, se olisi noin 1,25 AU:n päässä. Tätä vastaava kiertoaika on 1,34 vuotta.
Oranssi B-tähti loistaisi Kuuta kirkkaammin kuvitteellisella keltaista A-tähteä kiertävällä planeetalla
kirkkaudella -18.1 to -20.6.

Alfa Centauri B

Keltaoranssin tai oranssin Alfa Centauri B:n spektri on K0-1 V, pintalämpötila 5260 kelviniä, väri-indeksi B-V +0.85.
Oranssin tähden massa 0,907 Aurinkoa, säde 0,865 Aurinkoa, kirkkaus 0,45 --0,52 Aurinkoa sekä absoluuttinen kirkkaus 5,70 -- 5.74.
Ei olla 100%:n varmoja, olisiko keltaoranssi Alfa Centauri B yhtä sopiva elokelpoisen planeetan keskustähti kuin mitä melko auringonkaltainen A on.
Keltainen Aurinkoa kohtalaisen paljon muistuttava A-tähti näkyisi oranssia B:tä kiertävältä radalta hyvin kirkkaana,
sen näennäinen kirkkaus olisi -21.9 -- -19.4 ja silloin
se olisi huomattavasti täysikuuta kirkkaampi.
0.73 -- 0.74 AU:n etäisyydellä oranssista Alfa Centaurin B-komponentista lämpötila on sama kuin Maassa.

Arveluja Alfa Centaurin elokelpoisuudesta

Alfa Centaurilta ei ole löydetty planeettoja. Niiden havaitseminen oliskin mahdotonta jos ne olisivat Maan kokoisia.
Jos nykyinen teoria planeettojen synnystä pitää paikkansa,
Alfa Cantauri A:lla tai B:llä ei ole jättiläisplaneettoja,
koska kaksoistähdet estävät painovoimallaan jättiläisplaneettojen synnyn Jupiteria ja Saturnusta vastaaville etäisyyksille. Maankaltaisia planeettoja tähdille voisi syntyä. Tämä edellyttäen, että nykyinen teoria kaasujättiläisten muodostumisesta on pätevä.
Tiedetään kuitenkin joillain melko ahtailla kaksoistähdillä olevan eksoplaneettoja, mikä viittaisi jättiläisplaneettojen voivan syntyä varsin lähellä keskustähteään.
Laskelmien mukaan Alfa Centaurilla voisi olla ekosfäärissä planeettoja, jotka olisivat kohtalaisen vakailla radoilla, mikäli niiden ratojen kaltevuus on sama kuin kaksoistähden ratakaltevuus.
Jos planeetta sijaitsisi Alfa Centauri A:n ja B:n kiertoratojen tasossa, vakaita ratoja olisi 3 AU:n päähän asti jommasta kummasta komponentista. Taannehtivalla radalla voisi olla planeetta jopa 4 AU:n päässä A:sta tai B:stä.
Mutta jos radan kaltevuus olisi 90 astetta A:n ja B:n ratoja vastaan, se voisi olla vakaa vain 0,23 AU:n päässä. Jos planeetta kiertäisi molempia tähtiä, sen tulisi olla 70 AU:n päässä.
Toisen arvion mukaan kiertävä rata on vakaa, jos
se on 1/5 päässä kaksoistähden komponnettien lähimmästä etäisyydestä joka on ehkä 11 AU. Tällöin vakaa vyöhyke olisi 2 AU:n sisään.
Eräät ovat spekuloineet Alfa Centaurin maankaltaisten planeettojen olevan kuivia, sillä uskotaan että Jupiter ja Saturnus ovat näytelleet tärkeää osaa ohjatessaan komeettoja sisäplaneettoja kohti ja siten myötävaikuttaneet veden lähteen muodostumiseen.

Proxima Centauri (Alfa Centauri C)

4,22 valovuoden eli 1,295 parsekin päässä oleva punainen kääpiötähti Proxima Centauri
on 270000 kertaa kauempana meitä kuin Aurinko.
Alfa Centauri C eli Proxima vain 13 000 astronomisen yksikön päässä Alfa Centaurista (tämä on vain 0.21 valovuotta eli 1/20 Alfa Centaurin ja Auringon etäisyydestä ja 400 kertaa Auringon ja Neptunuksen välimatka) ja saattaa kiertää tätä 500 000 tai vielä useamman vuoden jaksossa.
Maasta ketsoen Proxima on 2 asteen päässä Alfa AB:stä.
Kuitenkaan ei ole varmaa että kiertääkö se kaksoistähteä, joskin mielleyhtymä muusta on epätodennäköisesti täysin tahatonta, sillä se jakaa suurin piirtein saman liikesuunnan avaruudessa kuin kaksoistähtikin. Tähden löysi etelä-afrikkalainen Robert Innes.
Proxima Centaurin parallaksi on 772,33 ± 2,42 millikaarisekuntia. Säteisnopeus -20.3 km/s,
ominaisliike rektaskension suunnassa -3.77564 kaarisekuntia vuodessa, deklinaation suunnassa 0.76816 kaarisekuntia vuodessa.

Proxima Centauri eli V645 Centauri on punainen kääpiö, jossa tapahtuu leimahduksia, flareja. Tähden kirkkaus on vain
0.000138 Aurinkoa.
Proximan näennäinen kirkkaus on 11.05 ja absoluuttinen kirkkaus 15.49. Koska tähti on 7000 -- 19000 kertaa Aurinkoa himmeämpi, sitä olisi vaikea havaita Maasta paljain silmin, jos se olisi Auringon paikalla.
Tähden luminositeetti on 5-12
- 10^-5
aurinkoa.
Tähden spektriluokka on M5.5Ve, väri-indeksi B-V 1,90 ja pintalämpötila 3040 kelviniä. Tähden massa 0,123 Auringon massaa ja läpimitta 0,145 Auringon läpimittaa.
Tähden kromosfääri eli keskimmäinen kaasukehä on aktiivinen ja pyörähdysaika 31,5 +/- 1.5 päivää.
Metallipitoisuus 0,1 Auringon metallipitoisuudesta.
Proximan ikä lienee 5-6 miljardia vuotta tai toisen tiedon mukaan vain miljardi vuotta. Jotta tähteä kiertävä planeetta olisi elinkelpoinen eli ekokehässä, sen olisi oltava
0,02 -- 0,06 päässä keskustähdestään.
Alfa centauri AB:stä Proxima näkyisi himmeänä 4,5 suuruusluokan tähtenä.
Jotkut tutkijaryhmät ovat 1990-luvulla spekuloineet Proxima Centaurin planeetalla, mutta varmoja todisteita tästä ei ole.
Jos Proxima centauriin matkattaisiin nopeimmalla ihmisen rakentamalla avaruuslaitteella Helios II-luotaimella nopeudella 70,2 km/s, matka veisi 18000 vuotta.

Katso myös :

- Aurinko

- Kirkkaimmat tähdet

- Lähimmät tähdet

Aiheesta muualla

- [http://cassfos02.ucsd.edu/public/nearest.html The nearest stars to Earth]

- [http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/ap020715.html Photograph of Proxima Centauri]

- [http://www.solstation.com/stars/alp-cent3.htm Alpha Centauri system]

Luokka:Tähdet
Luokka:Kirkkaimmat tähdet
Luokka:Lähimmät tähdet

ja:ケンタウルス座アルファ星

Pallomainen tähtijoukko

Pallomainen tähtijoukko on nimensä mukaisesti tähtien pallomainen keskittymä, joka kiertää galaksia kiertolaisena. Pallomaiset tähtijoukot muodostuvat erittäin tiiviistä ytimestä, jonka painovoima pitää joukkoa kasassa. Tästä voimasta johtuu myös joukon pyöreä muoto.

Yleistä

Pallomaiset tähtijoukot muodostuvat yleensä sadoista tuhansista vanhoista tähdistä. Joukko muistuttaa spiraaligalaksin ydintä, mutta on tilavuudeltaan vain muutaman kuutioparsekin. Pallomaisia tähtijoukkoja on suhteellisen paljon. Linnunradan kiertolaisina niitä tunnetaan noin 150 ja arvioidaan, että löytämättä on vielä 30–50 joukkoa. Suuremmilla galakseilla, kuten Andromedan galaksilla, niitä on enemmän, mahdollisesti jopa 500. Joillakin suurilla elliptisillä galakseilla (kuten Messier 87) arvioidaan olevan peräti 13 000–15 000 pallomaista tähtijoukkoa.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jokaisella joukolla näyttäisi olevan selkeä ikä. Tämä tarkoittaa sitä, että joukko muodostui suurin piirtein samaan aikaan. Tämän tiedon havaitseminen johti ensimmäisiin tuloksiin maailmankaikkeuden kehityksen ymmärtämisessä.

Joillakin pallomaisilla tähtijoukoilla, kuten Linnunratamme Omega Centaurilla ja M31:n G1:llä on useita miljoonia kertoja Auringon massa. Nämä joukot ovat todella massiivisen suuria. Tällaiset joukot voivat olla entisiä galakseja, joista on jäljellä vain tiivis ydin. Muu osa galaksista on mahdollisesti liittynyt toiseen galaksiin, jota jäljelle jäänyt ydin nyt kiertää. Suurin osa pallomaisista tähtijoukoista on kuitenkin huomattavasti pienempiä, eli "vain" n. sadan tuhannen tähden joukkoja.

Pallomaisten tähtijoukkojen katsotaan kuuluvan galaksin haloon. Galaksin halo kiertää galaksin ydintä jopa sadan tuhannen parsekin etäisyydellä. Toisin kuin suurin osa muista tähdistä, joukkojen liikerata ei ole rajoittunut galaksin kiekon akselille.

Auringon sijainti Linnunradalla selvitettiin tutkimalla pallomaisia tähtijoukkoja. Aina 1930-luvulle saakka kuviteltiin Auringon sijaitsevan lähellä galaksin keskustaa, koska tähtien jakautuminen havaittavissa olevalla Linnunradalla näytti olevan tasainen. Pallomaisten tähtijoukkojen sijoittuminen oli kuitenkin huomattavan asymmetrinen. Jos oletetaan, että pallomaiset muodostavat suunnilleen pyöreän pallomaisen kehän galaksin keskustan ympärille, voidaan arvioida Auringon suunta galaksin keskustasta. Edelleen, arvioimalla joukkojen etäisyyksiä, voidaan arvioida myös Auringon etäisyys galaksin ytimestä. Tällöin havaittiin, että Linnunradasta voidaan havaita Maasta katsottuna vain pieni osa, ja suurin osa on peittynyt kaasuun ja pölyyn.

Useimmat pallomaiset tähtijoukot ovat hyvin vanhoja, vanhimpia tunnettuja kappaleita. On arvioitu, että ne muodostuivat samaan aikaan isäntägalaksinsa kanssa. Joissakin galakseissa on havaittu sinisiä pallomaisia tähtijoukkoja. Sininen väri tarkoittaa kuumia, nuoria, melko vastikään syntyneitä tähtiä. Vielä ei tiedetä, voivatko pallomaiset tähtijoukot muodostua galaksin syntyä myöhemmin, mutta on todennäköistä, että niiden muodostuminen liittyy katastrofisiin tapahtumiin kuten galaksien törmäyksiin. Joistakin elliptisistä galakseista (joiden uskotaan syntyneen kahden spiraaligalaksin törmäyksestä ja yhteensulautumisesta) on löydetty sekä vanhoja että nuoria pallomaisia tähtijoukkoja. Vanhemmat ovat todennäköisesti tulleet spiraaligalaksien mukana ja nuoret syntyneet törmäyksessä.

Pallomaisissa tähtijoukoissa tähtien esiintymistiheys on varsin suuri, ja siksi läheistä vuorovaikutusta (esimerkiksi tähdet lähes törmäävät toisiinsa) tähtien välillä esiintyy paljon. Jotkin eksoottisemmat tähtityypit ovat huomattavasti yleisempiä pallomaisissa joukoissa kuin muualla. Esimerkkeinä näistä ovat millisekuntipulsarit.

Linkkejä

- [http://www.seds.org/messier/glob.html Pallomaiset tähtijoukot], SEDSin Messier -sivut (englanniksi)

- [http://www.seds.org/~spider/spider/MWGC/mwgc.html Linnunradan pallomaiset tähtijoukot] (englanniksi)

- [http://physun.physics.mcmaster.ca/Globular.html Linnunradan pallomaisten tähtijoukkojen parametrit], William E. Harris, McMaster University, Ontario, Kanada (englanniksi)

- [http://www.mporzio.astro.it/~marco/gc/ Pallomaisten tähtijoukkojen tietokanta], Marco Castellani, Rooman Astronominen Observatorio, Italia (englanniksi)

Luokka:Pallomaiset tähtijoukot

ja:球状星団

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia

Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.

Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.

Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.

Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.

Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.

Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.

Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.

Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit

Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.

- Etelä-Suomen lääni

- Itä-Suomen lääni

- Lapin lääni

- Länsi-Suomen lääni

- Oulun lääni

- Ahvenanmaan maakunta

Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.

Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.

Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.

Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.

Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.

Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous

Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.

Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat

Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö

Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %

- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %

- venäläiset 0,4 %

- virolaiset 0,2 %

- romanit 0,2 %

- saamelaiset 0,1 %

:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.

Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.

Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:

(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto

Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.

Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.

Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.

savolaiset]]
Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.

1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus
jalkapalloilijoista

:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus

Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki

Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide

Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa

- Luettelo suomalaisista

- Luettelo suomalaisista yhtyeistä

- Puolustusvoimat

- Suomalainen keittiö

- Suomalaiset eurokolikot

- Suomen Rajavartiolaitos

- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]

- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]

- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]

Luokka:Suomi

ms:Finland
zh-min-nan:Suomi

[[got:

Kreikan mytologia

Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti. Kreikkalaisessa mytologiassa esiintyy paljon jumalia, sankareita ja taruolentoja. Mytologiasta muodostui uskonnon lisäksi filosofia ja kreikkalaisten historia. Myytit olivat suosittuja aiheita taiteessa, näytelmissä ja kirjallisuudessa.
Ylimmät jumalat asuivat Olympos-vuorella. Jumalista ylin oli Zeus, Olympos-vuoren jumalia oli kerrallaan 12 kappaletta. Pääjumalien lisäksi lähes joka toiminnolla oli oma jumalansa. Varsinaisten jumalien lisäksi tunnettiin nimeltä suuri määrä kyklooppeja, harpyijoita, titaaneja, seireeneita, kentaureita, nymfejä, satyyreita ja muita taruolentoja. Jumalat eivät ole kreikan mytologiassa pelkästään ihailtavia hahmoja, he kykenevät myös vihaan ja kostoon. Varhaisin ja täydellisin kuvaus jumalten ja jättiläisten alkuvaiheista löytyy Hesiodoksen teoksesta Jumalten synty 700-luvulta ekr.

Tarinoissa esiintyy myös suuri joukko muitakin jumalia ja kuolevaisia ihmisiä. Keskeiset tarinat ovat taru Iasonista ja argonauteista, jotka ennen Troijan sotaa lähtevät noutamaan kultaista taljaa Argo-laivalla. Iasonin, jonka isä on Iolcusin kuningas Aeson, taru kietoutuu yhteen Medeian tarinan kanssa. Muita keskeisiä tarinoita olivat Ilias, joka kertoo Troijan sodasta ja Odysseija, tarina Odysseuksen matkoista. Nämä kaksi tarinaa kirjoitti antiikin ajalla elänyt kirjailija Homeros.

Kreikkalaisen mytologian ja todellisuuden suhteen selvittäminen on mahdotonta. Troijaa pidettiin pitkään taruna, kunnes Heinrich Schliemann löysi kaupungin rauniot 1870. Aleksanteri Suuren sanottiin myös olleen Zeuksen poika. Olympus-vuorelle kiivettiin ensimmäisen kerran vasta 1913. Edes kirjailija Homeroksen olemassaolosta ei olla yksimielisiä.

Kreikkalaisen mytologian lähteitä
Kreikkalaista mytologiaa on pystytty selvittämään useiden alkuperäislähteiden avulla:

#Arkaaisen ja klassisen kauden runous, joka on koottu pääosin kulttimenoista tai ylimystön pidoista. Tärkeimmät:
#
- Homeroksen Odysseia, Ilias ja Homeeriset hymnit.
#
- Hesiodoksen Jumalten synty (Theogonia)
#
- Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Aristofaneen näytelmiä.
#
- Pindaroksen ja Bakkhylideen kuorohymnejä.
#Herodotoksen ja Diodorus Siculuksen kaltaisten historioitsijoiden ja Pausaniaksen ja Strabonin kaltaisten, eri puolilla kreikkalaista maailmaa kulkeneiden ja tarinoita muistiin merkinneiden maantieteilijöiden, kirjoituksia.
#Aikalaisten myyttientutkijoiden, jotka koostivat myyteistä proosatekstejä tarkoituksena sovittaa yhteen keskenään ristiriitaisia kertomuksia, töitä.
#Hellenismin ja Rooman aikaista runoutta. Vaikkakin tämän ajan runous on jo enemmän kirjallista kuin uskonnollista, se sisältää tärkeitä yksityiskohtia, jotka muuten olisivat kadonneet. Tähän sisältyy mm.
#
- Hellenistiset runoilijat Apollonios Rhodoslainen ja Kallimakhos.
#
- Roomalaiset runoilijat Hyginus, Ovidius, Statius, Valerius Flaccus ja Vergilius
#
- Myöhäisantiikin kreikkalaisrunoilijat Nonnos ja Quintus Smyrnaeus.
#Apuleiuksen, Petroniuksen, Lollianuksen ja Heliodoroksen romaanit.

Mytologia ja kronologia

Kreikkalaisen mytologian kenttä on erittäin laaja. Se ulottuu varhaisten jumalien ja jättiläisten teoista Troijan sodan ja Seitsemään Thebaa vastaan-näytelmän kautta aina Hermesin lapsuudenkepposiin.

Kreikkalaisen mytologian tarkka asettaminen aikajanalle on ristiriitaisuuksista johtuen mahdotonta, mutta suurpiirteinen kronologia voidaan rakentaa. Se jakautuu karkeasti kolmeen osaan:

#Jumalten aikaan
#Aikaan, jolloin jumalat ja ihmiset olivat vapaasti kanssakäymisissä keskenään ja
#Sankarien aikaan, jossa jumalten rooli oli pienempi

Arkaaisen ja klassisen kauden kreikkalaiset suosivat selvästi sankarien aikaa. Esimerkiksi sankarien aikaa kuvaavat Ilias ja Odysseia löivät suosiossa selvästi jumaliin keskittyneet Jumalten synnyn ja Homeeriset hymnit. Myöhemmät myyttientutkijat sen sijaan ovat usein pitäneet kiinnostavampana osiona jumalten syntyaikoja. J.R.R Tolkienin tuotannossa on nähtävissä kreikkalaista mytologiaa vastaava kronologia, jossa Silmarillion vastaa Jumalten ja jumalten ja ihmisten aikaa, Taru sormusten herrasta puolestaan sankarien aikaa.

Jumalten aika
Ensimmäiset jumalat
Jumalten ensimmäisen sukupolven tarinoihin kuuluvat mm. syntymyytit ja olymposlaisten jumalten ja titaanien sota. Näiden kertomusten tärkeänä lähteenä on Hesiodoksen Jumalten synty.

Kreikkalaisten mukaan ajan alussa oli Kaaos, pohjaton, mieletön kuilu, josta syntyi Gaia, Äiti maa, joka leijuu kuilussa. Syntyy myös Eros, rakkaus. Kaaos synnyttää myös Nyksin, yön, ja Erebosin, pimeyden. Gaia synnyttää Uranoksen, taivaan ja sen jälkeen Pontoksen, meren. Uranos makaa Gaian päällä ja siittää sitä sateellaan.

Gaia ja Uranos saavat lapsia: kuusi titaania joista vanhin on Okeanos, maata kiertävä vyö ja nuorin Kronos, kolme kyklooppia Brontes, Steropes ja Arges, jotka ovat omistautuneet ukkoselle ja salamalle (he valmistavat myöhemmin Zeun käyttämän salaman) ja kolme satakätistä hirviötä, Cottos, Briaree ja Gyes, jotka myöhemmin ratkaisevat jumalten ja titaanien sodan.

Uranos ei päästä lapsiaan Gaian kohdusta eli maan povesta. Gaia on raivoissaan Uranoksen tyranniasta ja houkuttelee poikansa kapinaan isäänsä vastaan. Nuorin, Kronos, suostuu ja Gaia valmistaa hänelle sirpin, jolla Kronos leikkaa irti Uranoksen sukupuolielimet, jotka hän viskaa olkansa yli. Uranos irroittautuu Gaiasta ja aikaan saa taivaan ja maan väliin tilan, jossa tulevat olennot voivat asustaa. Uranos kiroaa lapsensa ja nimeää heidät titaaneiksi, jumalten ensimmäiseksi sukupolveksi.

Sukupuolielimistä tihkuu veritippoja, jotka muodostavat erinyit, verisukulaisiin kohdistuvien rikosten valvomisesta vastaavat, kostoa ylläpitävät jumalat. Tästä verestä syntyvät niin ikään gigantit ja saarnipuiden nymfit. Sukupuolielinten siemennesteestä puolestaan syntyy Eroksen vaikutuksesta Afrodite, rakkauden jumalatar.

Sisarensa Rhean kanssa Kronos saa paljon lapsia: Hestian, Demeterin, Heran, Haadeksen ja Poseidonin. Kronos nielee lapsensa heti syntymän jälkeen, koska hänelle on kerrottu että yksi hänen omista lapsistaan tulee syöksemään hänet vallasta.

Nuorin poika Zeus välttää kuitenkin syödyksi tulemisen, koska Rhea piilottaa hänet ja antaa kiven Kronoksen nieltäväksi. Vartuttuaan aikuiseksi Zeus syöttää isälleen oksettavaa ainetta ja pelastaa näin sisarensa tämän vatsasta. Zeun ympärille Olympos-vuorelle kokoontui joukko nuoremman sukupolven olymposlaisia jumalia, jotka taistelevat titaaneja vastaan kymmenen "pitkää vuotta", eli käytännössä tuhansia vuosia. Titaanien jälkeläisistä Prometheus vaihtaa Zeun puolelle, mutta pettää tämän myöhemmin. Zeus vapauttaa äitinsä kehoituksesta satakätiset ja kykloopit Tartaroksesta, viimeksimainitut takovat hänelle tuhoisan salamansa. Lopullisessa taistelussa vuoret sortuvat ja maailma ajautuu taas kaaoksen valtaan.

Voitokkaan sodan jälkeen titaanit viedään maan alle ja johtaja Atlas pakotetaan rangaistukseksi kannattelemaan taivasta ja kolme veljestä päättävät jakaa maailman: Zeus saa hallita maata, Poseidon merta ja Haades manalaa. Gaia kuitenkin synnyttää vielä yhden lapsen, tällä kertaa Tartaroksen kanssa, nimittäin kauhistuttavan Tyfonin. Zeun ja Tyfonin taistelu aiheuttaa samankaltaisen katastrofin kuin titaanien ja jumalten taistelu: vuoret sortuvat ja meret ja maat muuttavat muotoaan. Tyfon kuitenkin lopulta häviää ja passitetaan Tartarokseen.

Seuraavaksi Zeun haastavat gigantit, Uranoksen peniksen verestä syntyneet soturihahmot. Taistelu on verinen ja olymposlaiset alakynnessä, kunnes Zeun ja kuolevaisen Alkmenen poika Herakles torjuu gigantit. Gaia pyrkii auttamaan gigantteja valmistamalla heille kuolemattomuuden tuottavan rohdon, mutta Zeus torjuu tämänkin suunnitelman. Giganttien tappion jälkeen Zeun asema on lopullisesti turvattu ja maailma eräänlaisessa järjestyksessä.

Myöhemmät jumalat
Jumalten toiseen sukupolveen kuuluvat Olympoksella asuneet Apollon, Hermes, Athene yms. Näiden tarinoiden vanhin lähde on Homeeriset hymnit.

Olympoksella asuivat jumalat Zeus, Hera, Poseidon, Ares, Hermes, Hefaistos, Afrodite, Pallas Athene, Apollon, Artemis ja Asklepios. Demeter, Hestia, Dionysos ja Haades ovat vaihtuvia. Hestia jätti Olympoksen elääkseen ihmisten parissa, ja Demeter sai lähteä Olympokselta puoleksi vuodeksi tyttärensä Persefonen luo Haadekseen, mistä aiheutuu talvi.

Ylijumala Zeus oli myös taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala. Zeuksella on velipuoli, kentauri Kheiron, jonka äiti oli Okeanoksen tytär Filyra. Zeuksella oli lukuisia lapsia eri puolisojen, nymfien ja kuolevaisten naisten kanssa, jotka hän usein vietteli eläimen hahmossa.

Hera, äitiyden suojelija, synnytti Eileithyan, synnyttäjien auttajan. Viisauden jumalan Metisin kanssa Zeus sai Athenen, sodan ja viisauden jumalattaren ja Leto synnytti hänelle kaksoset; auringon ja musiikin jumalan Apollon ja metsästyksen jumalattaen Artemiksen. Kauneuden jumalatar Afrodite syntyi meren vaahdosta, muut jumalan ovat Zeuksen eri puolisoiden jälkeläisiä, paitsi taonnan jumala Hefaistos, joka syntyi mahdollisesti pelkästään Herasta kostoksi Athenan syntymästä.

Ihmisten ja jumalten aika
Ihmisten ja jumalten aika muodostaa sillan jumal- ja sankaritaruston välillä. Tyypillisen kertomus on miesjumalan (useimmiten Zeus) raiskaama ihmisnainen, joka synnyttää sankarillisen jälkeläisen. Jossain tapauksissa jumalatar parittelee ihmismiehen kanssa, kuten Afroditen homeerisessa hymnissä, jossa Afrodite makaa Ankhisesin synnyttäen Aeneasin.

Toinen tyyppitapaus on jokin tärkeä esine, kuten Prometheusin jumalilta varastama tuli, tai Tantaloksen Zeuksen pöydästä viemä ambra ja nektariini.

Sankariaika
Varhaisimpiin ja tunnetumpiin sankareihin lukeutui 12 urotyötä suorittanut Herakles. Muut sankarien vanhimman sukupolven edustajat, kuten Perseus ja Bellerophon, jakoivat monia ominaisuuksia Herakleen kanssa. Heidän seikkailunsa olivat yksinäisiä, voimakkaasti mielikuvituksellisia ja sadunomaisia, sisältäen Meduusan ja Khimairan kaltaisia surrealistisia hirviöitä. Sankareiden varhainen sukupolvi ei ollut runoilijoiden keskuudessa yhtä suosittu kuin myöhemmät ja se tunnetaan lähinnä myyttienkirjaajien töistä ja proosakirjoittajien sivuhuomautuksista. He olivat kuitenkin suosittuja kuvataiteissa.

Seuraavan sukupolven sankareihin kuuluivat etupäässä kultaista taljaa tavoitelleet argonautit. Tähän sukupolveen kuuluu myös Theseus, joka löi Minotauroksen Kreetalla ja sankaritar Atalanta.

Argonauttien ja Troijan sodan välissä oli raskaita, usein lähisukulaisiin kohdistuneita rikoksia tehnyt sankarisukupolvi, joka sisältää mm. Atreuksen, Thyestesin ja Oidipuksen. Tämä sukupolvi oli erityisen suosittu tragedioissa.

Troijan sota oli kreikkalaisten mielestä kulminaatiopiste myyttien ja todellisen historian välissä. Se jakautuu:

- Sotaan johtaneisiin tapahtumisiin: (Parisin tuomio, Helenan sieppaus, Ifigeneian uhraaminen.)

- Iliaan tapahtumiin, kuten Akhilleuksen ja Agamemnonin riitaan ja Patrokloksen ja Hektorin kuolemiin.

- Troijan hevosen rakentamiseen ja Troijan tuhoon. (ks. Troijan sota)

- Sankareiden kotiinpaluuseen, sisältäen Odysseuksen harharetket ja Agamemnonin murhan

- Troijan sukupolven jälkeläisten, kuten Orestesin ja Telemakhoksen, vaiheisiin.

Alkuperäteorioita
Antiikissa mm. Herodotos arveli kreikkalaisten lainanneen jumaltarustonsa egyptiläisiltä. Myöhemmät kristilliset kirjoittajat selittivät hellenistisen pakanallisuuden Raamatun kertomusten degeneraatioksi. 1800-1900-luvuilta lähtien arkeologit ja kielitieteilijät ovat pyrkineet selvittämään kreikkalaisen mytologian juuria tieteellisesti.

Kielitieteilijät ovat osoittaneet että tietyt jumalat ovat periytyneet indoeurooppalaiselta alkuyhteisöltä, kuten kreikan kielikin. Esimerkiksi Zeus on sanana sukua mm. latinan Jupiterille, sanskritin Dyaeusille ja germaanien Tyrille (näiden pohjalta on kehitetty konstruktio kantaindoeurooppalaisten ylijumalasta, Dyeus). Toisissa tapauksissa jumalhahmon aseman ja funktion samankaltaisuudet viittaavat yhteiseen alkuperään, vaikka kielellistä sukulaisuutta ei ole lähdeaineiston niukkuudesta johtuen osoitettu. Näin on mm. kreikkalaisen mytologian Moirien ja skandinaavisen mytologian Nornien tapauksessa (molemmat ovat mythoksessa kohtalottaria).

Arkeologia on puolestaan osoittanut tiivistä kulttuurilainaa Lähi-Idän ja Vähän-Aasian kulttuureilta. Kybele on selvä esimerkki anatolialaisesta lainasta, kun taas Afroditen ikonografia on saanut paljon vaikutteita seemiläiskulttuurien Ishtarilta ja Astartelta.

Indoeurooppalais- ja Lähi-itä-teorioiden vastapainoksi jotkut tutkijat ovat spekuloineet mytologian yhteyksistä Kreikan heikosti tunnettuihin esihelleenisiin yhteisöihin, kuten minolaisiin ja pelasgialaisiin. Joidenkin mielestä Hesiodoksen Jumalten synnyssä esiintyvät jumalten kolme pääsukua (Uranus, Gaia yms, Titaanit ja Olympia-vuoren jumalat) peilaavat kolmen ryhmän, minolaisten, mykeneläisten ja helleenien, kaukaista taistelua.

Eräät jungilaiset teoreetikot ovat kannattaneet ajatusta, jonka mukaan myyttien alkuperä on ihmismielen universaaleissa arkkityypeissä.

Luokka:Kreikkalainen mytologia

ko:그리스 신화

ja:ギリシア神話

Herakles

Herakles, Herkules (lat. Hercules) on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeun poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.

Herakles oli ylijumala Zeun ja kuningatar Alkmenen poika, jonka synty on kreikkalaisen mytologian tyypillinen jumalan ja ihmisen kohtaamistarina: Zeus huijasi Alkmenea valepuvussa, tämän aviomiehen hahmossa. Tyypillistä on myös, että Zeun vaimo Hera vainosi mustasukkaisuuttaan Heraklesta. Hera yritti estää Herakleen syntymän ja tämän kasvettua aikuiseksi, ajoi hänet hulluuskohtaukseen, jossa hän surmasi vaimonsa ja lapsena. Delfoin oraakkeli langetti Herakleelle rangaistuksen, jonka mukaan tämän täytyi suorittaa kymmenen urotyötä veriviholliselleen kuningas-Eurystheusille. Näiden suorituksen jälkeen Herakles tulisi kuninkaaksi ja saisi kuolemattomuuden. Eurystheus hylkäsi urotöistä kaksi, joten määräksi tuli 12.

Myöhemmin Herakles surmasi hänen vaimonsa Deianeiran raiskanneen kentaurin Nessun. Viimeisillä hetkillään Nessu esitti katuvaista ja suostutteli Deianeran antamaan Herakleelle paidan, joka oli kastettu Nessun vereen ja siemennesteeseen, mikä takaisi Herakleen rakkauden. Herakleen puettua paidan päälleen hänen lihansa kuoriutui irti. Päästäkseen tuskistaan Herakles valmisti itselleen rovion ja pyysi sytyttämään sen, mihin Filoktetes (toisissa versioissa Iolaus tai Poeas) ainona suostui. Hän sai lahjaksi Herakleen jousen ja nuolet, jotka myöhemmin ratkaisivat Troijan sodan. Herakles paloi ja liittyi jumalten joukkoon.

Herakleen urotyöt
Herakleen urotyöt yleisimmässä aikajärjestyksessä:
Nemean leijona
Ensimmäinen tehtävä oli paikallista väestöä terrorisoineen Nemean leijonan taljan hakeminen. Heraklesin ampuma nuoli kimposi leijonan otsasta, jonka jälkeen Herakles meni leijonan luokse ja kuristi sen, Zeun lähettämän Athenen suoman rohkeuden turvin.
Hydra
Toisena tehtävänä oli taltuttaa kauhistuttava hirviö, Tyfonin lapsi ja Nemean leijonan sisar, Hydra. Hydra eli suolla ja saalisti apurinsa, jättiläismäisen ravun kanssa kyläläisiä, jotka joutuivat kävelemään suon ohi vettä hakiessaan. Herakles hakkasi miekallaan Hydran päitä poikki, mutta tälle kasvoi aina kaksi lisää. Herakleen apuri Ioalos keksi polttaa Hydran kaulat sitä mukaa kun Herakles katkoi niitä ja näin Herakles sai katkottua viimeisenkin pään ja surmattua hirviön. Eurystheus ei hyväksynyt urotyötä, koska Herakles oli saanut apua.
Keryneian kauris
Kolmas tehtävä oli kultasarvisen Keryneian kauriin vangitseminen. Kauriin jäljittäminen vei vuoden, minkä jälkeen Herakles pyydysti sen verkkoonsa. Matkalla takaisin Artemis ja Apollos vaativat Heraklesta palauttamaan kauriin. Herakles vieritti syyn Eurystheusin niskaan ja sai luvan pitää kauriin, kunhan ei satuttaisi sitä.
Erymanthoksen villisika
Neljäntenä Herakleen piti vangita elävänä Erymanthoksen vuoren jättiläismäinen villisika. Matkalla vuorelle Herakles tapasi Kentaurit, joiden kanssa joutui taistelemaan näiden juovuttua. Villisian pyydystäminen ei tuottanut vaikeuksia.
Augeiaan tallit
Viidentenä Herakleen piti siivota kuningas-Augeiaan massiiviset tallit lannasta. Herakles suostui tehtävään, jos Augeia luovuttaisi hänelle kymmenesosan karjasta. Athene osoitti Herakleelle tallista heikon kohdan, jonka kautta hän kaivoi kanavan jokiin, joiden vesi huuhtoi lannat. Augeias kieltäytyi luovuttamasta karjaansa ja Eurystheus hylkäsi tehtävän, koska Herakles oli vaatinut siitä palkkiota.
Stymfaloksen linnut
Kuudenneksi Heraklesin piti karkoittaa Stymfaloksen järven keskellä olevassa saaressa oleva lintuparvi, joka häiritsi kalastajia. Herakles pelästytti linnut kastanjeteille ja ampui niitä lingolla. Kaikki linnut kuolivat tai pakenivat.
Kreetan härkä
Seitsemänneksi Herakleen piti taltuttaa Kreetan pelloilla riehunut villi härkä (minotauruksen isä). Herakles vangitsi härän ja toi sen elävänä Eurystheukselle. Härkä kuitenkin pakeni ja jäi Marathoniin terrorisoimaan paikallista väkeä, kunnes Theseus sen tappoi.
Diomedeen tammat
Kahdeksas tehtävä oli pahan Diomedes-kuninkaan ihmislihalla elävien tammojen ryöstäminen. Herakles surmasi Diomedeksen, mutta tammat söivät Herakleen rakkaan apurin ja ystävän Abderoksen.
Hippolyteen vyö
Yhdeksänneksi Herakleen piti tuoda amatsoni-Hippolyteen arvokas jalokivivyö. Hippolyte ihastui kreikkalaisiin ja lupasi luovuttaa vyönsä voidakseen liittyä heihin. Hera kuitenkin otti amatsonin muodon ja uskotteli muille, että kuningatar oli siepattu. Amatsonit hyökkäsivät Herakleen laivaan, ja Herakles joka luuli tulleensa petetyksi, surmasi Hippolyteen ja otti tämän vyön. Retkellä oli mukana Theseus, joka vei Hippolyteen Antiope-sisaren vaimokseen Ateenaan.
Geryonin karja
Kymmenes tehtävä oli kolmipäisen Geryon-miehen karjan hakeminen pitkän matkan takaa, Espanjasta. Matka oli pitkä ja monivaiheinen. Tällä retkellä Herakles laski Afrikan ja Euroopan erottavaan salmeen molemmille puolille mahtavat kalliopaadet: Gibraltarin ja Jebel Musan. Matka jatkui meritse Helioksen lahjoittamalla kulholla. Perillä Abasvuorilla Herakles joutui surmaamaan karjaa vartioineet Eurytionin ja Orthrosin ja takaa-ajoon lähteneen Geryonin. Paluumatkalla Herakles joutui vielä surmaamaan mm. Cacus-jättiläisen ja Sisilian kuningas-Eryksen, jotka tavoittelivat karjaa.
Hesperidien omenat
Yhdestoista tehtävä oli hakea kultainen omena jossain kaukana lännessä sijainneista maagisista puista, jotka Hera oli saanut häälahjaksi Gaialta. Herakles sieppasi vanhus Nereuksen, joka ainoana tiesi puiden sijainnin ja sananmukaisesti kiristi tältä tiedon. Matkalla Herakles tapasi Prometheuksen, jonka Zeus oli sidottanut kallioon kotkan raadeltaviksi rangaistukseksi tulen viemisestä. Herakles ampui kotkan ja vapautti Prometheuksen. Prometheus neuvoi Herakleeta pyytämään Atlas-jättiläistä hakemaan omenan. Kuljettuaan Arabian ja Egyptin halki ja jouduttaan surmaamaan vaivoin Gaian pojan, kuningas-Antaioksen, Herakles saapui Atlasvuorille, jossa Atlas kannatteli taivasta. Atlas suostui tarjoukseen hakea omenat, jos Herakles pitelisi sillä aikaa taivasta. Matkalla Atlas tajusi, ettei hänen tarvitsisi kannatella taivasta enää koskaan. Hän kertoi Herakleelle aikovansa viedä omenat itse Tirynsiin. Herakles suostui, mutta pyysi Atlasta kannattamaan taivasta sen aikaa, kun hän ottaisi tyynyn hartioilleen. Herakles jätti Atlaksen pitämään taivasta ja palasi omenoineen Tirynsiin.
Kerberos
Kahdestoista ja viimeinen tehtävä oli koirahirviö-Kerberoksen hakeminen manalasta. Heraklesin oppaina manalaan toimivat noita-Persefone ja Hermes. Herakles tunkeutui manalaan nukuttamalla Kerberoksen oopiumia sisältäneellä syötillä. Manalassa Herakles suututti ensin Haadesin karjan, joka lähes surmasi hänet. Sen jälkeen hän tapasi ystävänsä Theseuksen ja Peirithooksen, jotka Haades oli asettanut Unohduksen tuoleille, ensin mainitun hänen onnistui pelastaa. Nähdessään Herakleen urotyöt Haades suostui luovuttamaan Kerberoksen, mutta ehdolla että Herakleen oli vangittava se ilman aseita. Herakles muisti, että koirat vihaavat eniten niitä, jotka pelkäävät koiria, joten hän yksinkertaisesti käveli Kerberoksen luokse ja kytki sen liekaan.

Luokka:Kreikkalaisen mytologian sankarit

ja:ヘラクレス

Jousimies
:Jousimies on myös horoskooppimerkki.

horoskooppimerkki
Jousimies (latinaksi Sagittarius, genetiivi Sagittarii, lyhenne Sgr, merkki 20px )
on eteläinen eläinradan tähdistö.
Tämä tähtirikas, laaja eteläisen taivaan tähdistö, näkyy huonosti Suomessa. Linnunradan keskus sijaitsee Jousimiehessä ja on sen alueella leveimmillään, minkä ansiosta tähdistössä on erityisen runsaasti tähtijoukkoja ja kaasusumuja. Jousimiehen kirkkain tähti on Kaus Australis eli Epsilon Sagittarii. Jousimiehestä on löydetty juuri Linnunradan ulkopuolella sijaitseva Jousimiehen kääpiögalaksi. Jousimiestä, Sagittarius, ei saa sotkea Nuolen (Sagitta) pieneen tähtikuvioon, jonka lyhenne on Sag, Jousimiehen Sgr.

Tietoja Jousimiehen tähdistöstä

- Tähdistö näkyy leveysasteilla +55° -- −90°

- Rektaskensio 19 h

- Deklinaatio −25°

- Ala 867 neliöastetta, 15:s suurin tähdistö

Jousimiehen Teepannu

Jousimiehen τ, ζ, σ, φ, λ, ε, δ, η ja γ²
muodostavat tunnetun "epävirallisen tähtikuvion",
eli asterismin, Teepannun.
Tähdet δ Sgr (Kaus Media), ε Sgr (Kaus Australis), ζ Sgr (Ascella), ja φ Sgr
muodostevat teepannun säiliön, kansi on
λ Sgr (Kaus Borealis):n
kohdalla ja γ² (Alnasl) on kaatonokan kärki sekä σ Sgr (Nunki) ja τ Sgr muodostavat kahvan.

Muuta Jousimiehen tähdistä

α Sgr (Rukbat) ei ole suinkaan Jousimiehen kirkkain täht}}