:: wikimiki.org ::
| Jokohama |
Jokohama
Jokohama (横浜 Yokohama) on Japanin toiseksi suurin kaupunki 3 500 000 asukkaallaan. Jokohama sijaitsee Tyynen valtameren rannalla noin 30 km Tokiosta etelään ja muodostaa yhdessä Tokion, Chiban ja Kawasakin kanssa maailman suurimman yhtenäisen kaupunkialueen, jossa asuu n. 33 miljoonaa ihmistä.
Jokohamassa sijaitsee Japanin korkein rakennus, Yokohama Landmark Tower. 70-kerroksisen rakennuksen 69. kerros sijaitsee 273 metrin korkeudessa ja sen Sky Garden on avoinna yleisölle.
Linkkejä
- [http://www.yokohama-landmark.jp/ Yokohama Landmark Tower] -rakennuksen kotisivu
Luokka:Japanin kaupungit
ko:요코하마 시
ja:横浜市
simple:Yokohama
Kaupunki
pääkaupunki. Se on myös maan suurin ja nopeimmin kasvava kaupunkiseutu.]]
Kaupunki on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Vuoteen 1977 asti Suomen kaupungeilla oli oikeuksia ja velvollisuuksia, joita muilla kunnilla ei ollut. Tilastokeskus määrittelee kaupunkimaisen kunnan seuraavasti: Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
Ero pikkukaupunkien ja suurkaupunkien välillä on eri alueilla erilainen. Suurkaupunki voi tarkoittaa urbaania aluetta, joka ylittää tietyn asukasluvun; kaupunkia joka dominoi muita kaupunkeja tietyllä talousalueella tai joka on hallinnollisesti merkittävä. Suurkaupungeista käytetään myös nimitystä metropoli. Vaikka suurkaupunki voi viitata alueeseen, jolla on lähiöitä ja satelliittialueita, termi ei sovi kattamaan usean kaupungin keskittymää eli metropolialuetta kuten pääkaupunkiseutu. Englannin kielessä erotellaan kaupunki nimikkeille city eli suurkaupunki ja town eli pikkukaupunki.
Suomessa suurin osa kaupungeista on pikkukaupunkeja. Suurkaupungeiksi voidaan Suomen mittakaavassa katsoa Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Oulu. Globaalit suurkaupungit ovat kaupankäynnin, talouden, kulttuurin ja myös muiden elämänalueiden keskuksia. New York, Tokio, Berliini, Hongkong, Moskova, Pariisi ja Lontoo määritellään usein globaaleiksi kaupungeiksi, mutta termiä käytetään myös muista suurkaupungeista. Nykyään on nähtävissä merkkejä suurkaupunkien lähiöalueiden yhdistymisestä (Yhdysvaltain itärannikko) monien kymmenien miljoonien asukkaiden metropoleiksi. Maailman suurimmaksi kaupungiksi lasketaan yleensä Japanissa sijaitseva yli 30 miljoonan asukkaan Suur-Tokio. Kiinalainen Chongqingin kaupunki on kuitenkin lähes Tokion kokoinen, ja siten maailman toiseksi suurin kaupunki.
Kaupungin keskusta
Kaupungin keskusta on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta näyttää kaupungin elinvoiman ja lisää kiinnostavuutta. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita. Hyvä keskusta edistää asiakaskäyntejä ja parantaa liikkeiden kannattavuutta, kun yhdessä liikkeessä kävijät käyvät samalla myös muissa. Se lisää vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä. Se myös parantaa asukkaiden viihtymistä ja kotitalouksien tasapainoa.
Ellei kaupungin keskustaa kehitetä, siitä voi tulla taantuva keskusta. Silloin kestävä kehitys vaarantuu, kun asiointi rakentuu autojen varaan. Autottomat, vanhukset, nuoret ja lapset joutuvat heikompaan asemaan. Keskustan palvelutaso ei kehity. Kaupungin kehittämisaloite siirtyy yksityisille maanomistajille.
Suomen kaupungit
Suomessa kaupunki on myös julkishallinnon yksikkö. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia, koska Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto.
Asutuksen kokoluokittelu Suomessa voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti:
- Haja-asutusalue, maaseutu tai pieni taajama (1 - 1 000 asukasta) 22 kpl
- Pieni maaseutukaupunki (1 001 - 20 000 asukasta) 357 kpl
- Keskikokoinen kaupunki (20 001 - 50 000 asukasta) 39 kpl
- Suuri kaupunki (50 001 - 100 000 asukasta) 8 kpl
- Suurkaupunki (asukkaita yli 100 000) 6 kpl
Suurin osa Suomen kunnista on tämän mukaan siis pieniä maaseutukaupunkeja.
Erilaiset kaupungit
Suomessa on suurilukuinen määrä kaupunkeja. Suurin osa niistä on pieniä, kuten edellä todettiin. Helsinki on maan suurin kaupunki, asukkaita seudulla on 1,2 miljoonaa. Kooltaan se yltää eurooppalaiseen sarjaan keskisuurena kaupunkina. Toiseksi suurimmat kaupunkiseudut ovat Tampere ja Turku. Muita valtakunnallisesti merkittäviä keskuksia ovat Oulu, Lahti ja Jyväskylä. Loput Suomen kaupungeista ovat pienempiä maakuntakeskuksia. Suurimmissa kaupungeissa on paljon työpaikkoja, oppilaitoksia ja hyvin toimiva joukkoliikenne. Suurissa kaupungeissa kulttuurielämä on aktiivista ja niistä löytyvät hyvät koulutusmahdollisuudet korkeakouluineen. Mahdollisuuksia tehdä vapaa-ajalla itseään kiinnostavia asioita on paljon. Nämä kaikki tuovat ympäröivälle seudulle menestystä vanavedessään.
Suomen suurimmat kaupunkiseudut
Kaupunkiseutu tarkoittaa keskuskuntaa ja sitä ympäröiviä lähikuntia, jotka ovat tiiviissä yhteydessä keskuskuntaan. Kaupunkiseudun väkiluvun laskeminen antaa todellisemman kuvan kaupungin koosta muun muassa Helsingin ja Kouvolan tapauksissa.
Tilastojen lähde [http://www.kunnat.net kunnat.net].
Maailman suurimmat kaupunkiseudut
Maailman suurimmat kaupunkiseudut ovat tärkeitä toimijoita poliittisesti ja taloudellisesti.
kuva:Green up.png
kuva:Green up.png.]]
| Sijoitus | Nimi | Väkiluku
|
|---|
| 1 | Tokio, Japani | 36 510 000
| | 2 | New York, Yhdysvallat | 22 310 000
| | 3 | Mexico City, Meksiko | 22 090 000
| | 4 | Soul, Etelä-Korea | 21 740 000
| | 5 | Mumbai, Intia | 19 470 000
| | 6 | São Paulo, Brasilia | 19 090 000
| | 7 | Jakarta, Indonesia | 17 590 000
| | 8 | Los Angeles, Yhdysvallat | 17 540 000
| | 9 | Osaka, Japani | 17 510 000
| | 10 | Delhi, Intia | 17 480 000
| | 11 | Manila, Filippiinit | 16 610 000
| | 12 | Kairo, Egypti | 15 500 000
| | 13 | Shanghai, Kiina | 14 610 000
| | 14 | Kolkata, Intia | 14 450 000
| | 15 | Moskova, Venäjä | 14 440 000
| | 16 | Buenos Aires, Argentiina | 13 330 000
| | 17 | Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta | 12 420 000
| | 18 | Teheran, Iran | 11 890 000
| | 19 | Ruhrin alue, Saksa | 11 780 000
| | 20 | Rio de Janeiro, Brasilia | 11 720 000
| | 21 | Karachi, Pakistan | 11 620 000
| | 22 | Istanbul, Turkki | 11 580 000
| | 23 | Pariisi, Ranska | 11 500 000
| | 24 | Dhaka, Bangladesh | 11 490 000
| | 25 | Peking, Kiina | 11 240 000
| | 26 | Lagos, Nigeria | 10 690 000
| | 27 | Bangkok, Thaimaa | 9 750 000
| | 28 | Chicago, Yhdysvallat | 9 420 000
| | 29 | Kinshasa, Kongo | 9 120 000
| | 30 | Nagoya, Japani | 8 760 000
|
Lähde: [http://www.world-gazetteer.com world-gazetteer.com]
Kaupunkien urbaanius
Eri kaupungeilla on eri väestöntiheys. Väestöntiheys kertoo, miten tiheästi kaupungissa asuu ihmisiä. Suuri väestöntiheys on yleensä kaupungin keskustassa ja kerrostaloalueilla, pieni väestöntiheys omakotitaloalueilla. Suuri väestöntiheys mahdollistaa lyhyet kävelymatkat, kattavan joukkoliikenteen ja lukuisat lähipalvelut. Pienen väestöntiheyden kaupungeissa matkat ovat pitkät ja palveluja hajanaisesti, joka lisää henkilöauton tarvetta.
Euroopassa kaupungit ovat vanhoja ja ne ovat tiheästi rakennettuja. Kävelykadut ovat yleisiä ja kaduilla käy vilkas elämä. Pohjoismaissa kaupungit ovat jonkin verran väljemmin rakennettuja. Useat Suomen kaupungit vastaavat väestötiheydeltään Yhdysvaltojen autokaupunkeja. Suurin urbanisoituminen löytyy Pääkaupunkiseudulta mukaan lukien Kerava ja Järvenpää. Muita erityisen urbaaneja kaupunkeja ovat Maarianhamina, Jyväskylä, Lahti, Turku, Kouvola ja Joensuu.
Kaupunkien arvostus
Alla on Taloustutkimuksen Kaupungit: Muuttohalukkuus 2004 -tutkimuksen tulokset yleisarvosanoilla 4-10 mitattuna. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten muuttohalukkuutta eri kaupunkeihin.
Kaupunki Arvosana Asukasluku
1. Tampere 7,98 197 774
2. Jyväskylä 7,75 80 372
3. Turku 7,57 173 686
4. Kuopio 7,38 87 347
5. Oulu 7,31 123 274
6. Hämeenlinna 7,22 46 352
7. Naantali 7,16 13 360
8. Helsinki 7,14 559 718
9. Espoo 7,10 216 836
10. Lahti 7,05 97 543
11. Lappeenranta 7,03 58 401
12. Porvoo 6,95 45 403
13. Savonlinna 6,93 27 660
14. Vaasa 6,84 57 014
15. Vantaa 6,76 179 856
16. Mikkeli 6,75 46 612
17. Joensuu 6,75 52 140
18. Rovaniemi 6,71 35 188
19. Seinäjoki 6,71 30 702
20. Rauma 6,63 37 030
Kaikkien kaupunkien ka. 6,86
Lisäksi tutkimuksessa olivat mukana (aakkosjärjestyksessä): Hyvinkää, Järvenpää, Kajaani, Kemi, Kerava, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lohja, Pietarsaari, Pori, Raahe, Salo ja Varkaus.
Tarkemmin kaupunkeja tarkasteltiin yhdeksällä erottelevuustekijällä. Työpaikkojen tarjonnassa, opiskelumahdollisuuksissa ja monipuolisessa kulttuuritarjonnassa pärjäsi Helsinki. Sijainnista, harrastusmahdollisuuksista ja kunnallisista palveluista parhaan arvosanan sai Tampere. Viihtyisimpänä asuinympäristönä ja parhaana kasvuympäristönä lapsille pidettiin Jyväskylää, kun taas Espoota pidettiin muita kaupunkeja useammin kehittyvänä talousalueena.
Pahoinvointi Suomen suurimmissa kaupungeissa
Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös sosiaaliongelmien yleisyys. Voidaan yleistää, että mitä suurempi kaupunki on, sitä yleisemmin siinä ilmenee myös pahoinvointia. Näin esimerkiksi Helsinki sijoittuu mitä todennäköisimmin pahoinvointivertailun kärkipäähän. Tämä ei kuitenkaan pidä tarkkaan ottaen paikkaansa; kaupunkikulttuurit ovat tässä mielessä yksilöllisiä.
Suomen Kuntaliitto on julkaissut vuonna 2004 Kuntalehdessä (numero 15) tutkimuksen suurimpien Suomen kaupunkien pahoinvoinnista 2000-luvun alussa. Tutkimuksessa on käytetty kymmentä pahoinvoinnin mittaria. Tutkimuksen mukaan Suomen yli 40.000 asukkaan kaupungit sijoittuvat sosiaalisten ongelmien yleisyydessä alla olevan taulukon mukaiseen järjestykseen. Pahoinvoivimmassa Jyväskylässä sosiaaliongelmia havaittiin lähes 40 % enemmän kuin Espoossa.
Sosiaalisia ongelmia tarkasteltiin seuraavilla 10 mittarilla:
- toimeentulotuki asukasta kohden
- ahtaasti asuvia asuntokuntia % asuntokunnista
- työttömät % työvoimasta
- pitkäaikaistyöttömät % työttömistä
- poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset/10 000 as.
- poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/10 000 as.
- myynti 100% alkoholia, litraa/18 vuotta täyttäneet
- raskauden keskeytykset/1 000 15-49-v. naista
- sijoitetut lapset ja nuoret/1 000 0-17-vuotiasta
- kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus, %
Sija pahoinvoinnin mukaan Kaupunki Sija as.luvun mukaan
1. Jyväskylä 9.
2. Helsinki 1.
3. Lahti 7.
4. Turku 5.
5. Kotka 13.
6. Joensuu 14.
7. Pori 10.
8. Vantaa 4.
9. Oulu 6.
10. Vaasa 12.
11. Mikkeli 16.
12. Lappeenranta 11.
13. Kuopio 8.
14. Tampere 3.
15. Hämeenlinna 15.
16. Hyvinkää 18.
17. Porvoo 17.
18. Espoo 2.
Väestönmuutos
Lähivuosikymmeninä Suomen väestö muuttaa pääasiassa neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle, joista eniten Helsinkiin ja sen lähistölle Lohjalle ja Porvooseen. Länsisuomalaiset muuttavat rannikolta Turkuun ja keskisemmässä Suomessa Tampereelle. Lapin ja Oulun läänien väestö keskittyy Ouluun. Myös jotkin pienemmät keskukset, kuten Jyväskylä, Seinäjoki ja Salo houkuttelevat asukkaita lähiseudultaan ja joskus kauempaakin. Mitä suuremmaksi kaupunki kasvaa, sitä houkuttelevampi siitä tulee, kun palvelut ja kulttuuritarjonta lisääntyvät.
Voidaan todeta, että kasvavia seutuja yhdistävät ennen kaikkea hyvä työpaikkatarjonta, palvelut, liikenneyhteydet ja edullinen sijainti. Pääasiassa kasvavat alueet sijaitsevat maan lounaiskolkassa, mutta poikkeuksen tekee Oulu, jota on kehitetty osin poliittisin päätöksin Pohjois-Suomen veturiksi.
Taantuvat kaupungit eivät ole onnistuneet asukkaiden houkuttelemisessa. Nämä ovat usein syrjässä suurista keskuksista maan pohjois- ja itäosissa, muutamat myös etelämpänä ja lännessä rannikolla. Ne ovat menestysaikanaan omanneet hyvät lähtökohdat, kuten paperiteollisuus tai rautateiden risteysasemana oleminen, mutta olosuhteiden muuttuessa eivät ole pystyneet kehittymään houkutellakseen asukkaita ja yrityksiä.
Kasvukeskukset
- Helsinki
- Jyväskylä
- Lohja
- Oulu
- Porvoo
- Salo
- Seinäjoki
- Tampere
- Turku
Väestö vähenee
- Iisalmi
- Imatra
- Kajaani
- Kemi
- Kokkola
- Kouvola
- Mikkeli
- Pietarsaari
- Pori
- Rauma
- Savonlinna
Katso myös
- Luettelo Suomen kaupungeista
- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Aluepolitiikka
- Maaseutu
Aiheesta muualla
- [http://www.kaupunkiopas.com Suomen Kaupunkiopas - Suomen kaupungit Internetissä]
- [http://fennica.ascentia.fi Fennica-tilastopalvelu]
Luokka:Hallinto
ja:村落
simple:City
tokipona:ma tomo
zh-tw:鎮
zh-cn:城镇
Tyyni valtameri
Tyynimeri (myös Tyyni valtameri tai Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka sijaitsee Aasian ja Amerikan mantereiden välissä. Se on kooltaan 179 679 000 km² ja peittää yhden kolmasosan maapallon pinta-alasta. Maapallon syvin kohta, Mariaanien hauta (10 911 metriä merenpinnan alapuolella) sijaitsee Tyynessämeressä. Pohjois–eteläsuunnassa valtameren pituus on noin 15 500 km ja itä–länsisuunnassa noin 19 800 km.
Tyynessämeressä sijaitsee noin 25 000 saarta (pääasiassa Päiväntasaajan eteläpuolella), enemmän kuin muissa merissä yhteensä. Valtavaa saaristoaluetta kutsutaan yleisnimellä Oseania.
Alun perin Fernão de Magalhães nimesi meren latinaksi Mare Pacificumiksi, josta juontuu meren nimi monilla muillakin kielillä.
Korkeuserot
- Matalin kohta: −10 911 m, Mariaanien haudan pohjalla.
- Korkein kohta: 0 m
- Keskisyvyys: 4 270m
Ilmasto
Tyynenmeren lämpötila pysyttelee ympäri vuoden 21–27 celsiusasteen välillä. Muutoksia meren normaalin lämpötilaan aiheuttaa 3–5 vuoden välein syntyvä El Niño -sääilmiö.
Tyynenmeren sivumeret
- Tasmaninmeri
- Korallimeri
- Etelä-Kiinan meri
- Beringinmeri
- Ohotanmeri
- Arafuranmeri
- Japaninmeri
- Filippiinienmeri
- Rossinmeri
- Salomonmeri
- Bandanmeri
- Itä-Kiinan meri
- Celebesinmeri
- Sulunmeri
- Jaavanmeri
- Carpentarianlahti
- Molukkienmeri
- Keltainenmeri
- Seraminmeri
- Kalifornianlahti
- Floresinmeri
- Balinmeri
- Bohainmeri
- Bismarckinmeri
Luokka:Meret
zh-min-nan:Thài-pêng-iûⁿ
ko:태평양
ja:太平洋
simple:Pacific Ocean
th:มหาสมุทรแปซิฟิก
Luokka:Japanin kaupungitJapanin kaupunkeja käsitteleviä artikkeleja.
Kaupungit, Japanin
Luokka:Aasian kaupungit
he:קטגוריה:יפן: ערים
ja:Category:日本の都市
ko:분류:일본의 도시
simple:Category:Cities in Japan
-525Catégorie:-525
|
|
Années -540 | Années -530 | Années -520 | Années -510 | Années -500
-530 | -529 | -528 | -527 | -526 |-525 | -524 | -523 | -522 | -521 | -520
----
Cette page concerne l'année -525 du calendrier grégorien.
Événements
Europe
- Polycrate tyran de Samos, allié du pharaon d'Égypte, trahit ce dernier et fournit un quarantaine de navires pour l'invasion de l'Égypte à Cambyse II.
- Clisthène et Miltiade sont élus archontes à Athènes (fin en -523).
- Hégémonie de Thèbes en Béotie. Elle élabore une structure politique comportant des magistrats fédéraux et une monnaie commune (cf. -395).
- Culture villanovienne de la Certosa dans la région de Bologne.
- Les Étrusques prennent Felsina (Bologne) et s’établissent dans la vallée du Pô (Spina, Marzabotto).
Afrique
- Le roi perse Cambyse II, après avoir éliminé son frère Bardiya, conquiert l'Égypte et avance jusqu'en Nubie et en Libye. (XXVII dynastie, fin en -404). Il échoue contre Siouah (Oasis d’Amon) et l’Ethiopie. Il renonce à attaquer Carthage.
- Le pharaon Psammétique III est vaincu à la bataille de Péluse par Cambyse. Il se replie à Memphis, où à nouveau vaincu il se suicide après six mois de règne. Cambyse devient roi de Haute et de Basse Egypte sous le nom de Mésoutirê (fin en -522).
- Au moment où Cambyse a envahit l’Egypte et souhaite conquérir la Nubie, un roi d’Aksoum est mentionné à la cour d’Hidaspe, roi de Napata-Méroé, et participe à une coalition contre les Perses, qui sont repoussés en Egypte.
- En février 1984, une expédition archéologique américano-égyptienne conduite par Gary Chafetz a découvert dans le Sahara oriental plusieurs centaines de tombes et d’ossements qui seraient les restes d’une armée perse lancée par Cambyse à la découverte de l’Afrique noire.
Inde
- Règne de Bimbisara, roi de Magadha au sud du Bihâr ,(-525/-500 ou -553/-491).
- Fils de Mahapadma (dynastie de Shishuniga, cf. -414), Bimbisara, grâce à sa politique matrimoniale et à ses conquêtes, constitue un état puissant à l’Est (prise du royaume d’Anga, sur la côte orientale). Il se dote d’une administration efficace et d’une armée puissante. Il bâtit sa capitale à Râjargrha (Râjgir).
Proche-Orient
- Cambyse, soutenu dans sa lutte contre son frère par la caste des mages, leur donne la garde du tombeau de son père et fait de leur chef, Oropaste, son homme de confiance. Maître du gouvernement, Oropaste conçoit le projet de rétablir l’ancien empire des Mèdes. Alors que Cambyse guerroie en Afrique, il fait passer auprès du peuple son frère Gaumâta pour Bardiya. Mais les chefs des principaux clans Perses, dont Darius, ne se laissent pas abuser.
- Cambyse, l’esprit troublé, se livre à de nombreuses violences, telles que le meurtre de sa sœur Roxane.
Economie et société
- En Inde, Bimbisara s’attache au développement de l’agriculture et encourage le défrichement et la mise en culture de nombreuses terres. Il n’y a pas de propriétaires terriens, l’État a la mainmise sur l’agriculture. Bimbisara, pour alimenter les caisses publiques, met en place un système de collecte d’impôts efficace, employant des fonctionnaires opérant jusque dans les villages.
- L’usage de la monnaie se diffuse dans les colonies commerciales de la Grèce du Nord (Thasos, Abdère) et en Macédoine (mines d’argent du Pangée).
Arts & cultures
- Début présumé de l'enseignement du Bouddha.
- Le roi de Magadha Bimbisara favorise le bouddhisme et le jaïnisme, ce qui lui permet de se libérer de l’influence du clergé hindou et d’avoir une politique indépendante en gardant la réputation d’être un homme pieux pour avoir l’appui du peuple.
- A Rome, Tarquin le Superbe fait construire sur le Capitole un temple de Jupiter décoré de terres cuites fabriquées par des artistes de Véies.
- Polycrate reconstruit le temple d’Héra à Samos, détruit par un incendie.
Sciences et techniques
-
-
Décès
- Anaximène (-585 ~ -525), philosophe grec
realplayer encyklopedia anemia online casinos warsaw bars and cafes
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
357 Sig
The 357 SIG pistol cartridge is the product of the famous German firearms manufacturer SIG/SAUER, in cooperation with the American ammunition manufacturer Disco Inferno (song). For the professional wrestler, see Glenn Gilberti.
Disco Inferno was a band formed in Essex in the late 1980s by Ian Crause (guitar & vocals), Paul Wilmott (bass), Rob Whatley (drums) and Daniel Gi
|
Colonial revival
The Colonial Revival was a nationalistic architectural style in the United States. In the early 1890s — a time when manifest destiny was at its peak — Americans began to value their own heritage and architecture. Colonial Revival sought to follow the style of the period around the Revolutionary War. Distinctive in this style a
|
Colonial revival style
The Colonial Revival was a nationalistic architectural style in the United States. In the early 1890s — a time when manifest destiny was at its peak — Americans began to value their own heritage and architecture. Colonial Revival sought to follow the style of the period around the Revolutionary War. Distinctive in this style a
|
Colonial Revival style
The Colonial Revival was a nationalistic architectural style in the United States. In the early 1890s — a time when manifest destiny was at its peak — Americans began to value their own heritage and architecture. Colonial Revival sought to follow the style of the period around the Revolutionary War. Distinctive in this style a
|
Supari
Betel nut, also known as pinang or Areca nut, is the seed of the Betel Palm (Areca catechu), a species of palm which grows throughout the Pacific, Asia, and parts of east Africa. It is a medium-sized tree growing to 20 m tall, with a trunk 20-30 cm diameter. The leaves are 1.5-2 m long, pinnate, with numerous, crowded leaflets.
Constituents
|
Medial capital
In media studies and grammar, medial capitals are capital letters in the middle of otherwise lowercase names caused by the practice of discarding the space marks between two or more words in advertising (especially proprietary names).
The widespread use of medial captials is generally associated with the
|
Colonial Revival Style
The Colonial Revival was a nationalistic architectural style in the United States. In the early 1890s — a time when manifest destiny was at its peak — Americans began to value their own heritage and architecture. Colonial Revival sought to follow the style of the period around the Revolutionary War. Distinctive in this style a
|
Constitutional Reform Bill
The Constitutional Reform Act 2005 (2005 c. 4) is an Act of Parliament passed by the Parliament of the United Kingdom in 2005. It provides for a Supreme Court of the United Kingdom to take over the existing role of the Law Lords and some powers of the
|
1992 British leaders
British leaders in 1991 - UK events in 1992 - British leaders in 1993 - Leaders around the world in 1992 - British leaders by year
----
Government
- Monarch
- Head of State - | |
