:: wikimiki.org ::

Rumpu

Rumpu

:Tämä artikkeli käsittelee lyömäsoitinta. Katso Rumpu (täsmennyssivu) muille merkityksille. Rumpu on puusta, metallista tai lasikuidusta valmistettu akustinen lyömäsoitin. Yleensä se on lieriömäinen puu- tai metallikehys, jonka päähän on pingotettu nahkakalvo. Rumpu on soittimista ehkä kaikkein levinnein, sillä lähes jokaisessa kulttuurissa on niitä valmistettu. Luonnonkulttuureissa tavallisia ovat suppilon muotoiset, yksikalvoiset rummut. Vaikka kalvon kireyttä säätämällä rummun soinnin korkeutta voidaankin muuttaa, eivät rummut patarumpua lukuun ottamatta yleensä soi tietyssä sävelessä.

Rumpujen valmistus

Modernit länsimaisessa musiikissa käytettävät rummut valmistetaan yleensä kahdella tavalla, joista suositumpi on ohuiden levyjen päällekkäin liimaaminen ja puristaminen eli laminointi. Harvinaisempi tapa on puisten palojen yhteen liimaaminen niin, että palat muodostavat kehän. Kerrosten paksuus vaihtelee suuresti valmistajasta ja käyttötarkoituksesta tai halutusta soinnista riippuen. Rummun päälle levitetään yleensä muovikalvo tai se lakataan. Rumpuun tulee myös virityspesät, vanne sekä kalvo. Kalvo asetetaan rumpuun hiottujen reunaviisteiden päälle. Reunaviiste kiristää kalvon rummun ja vanteen väliin. Kuten puullakin, reunaviisteellä on suuri osuus sointiin. Yleisimmät materiaalit rumpuihin ovat vaahtera, suomalainen koivu, mahonki, pyökki, tammi, akryyli sekä metalleista teräs, pronssi, alumiini sekä messinki. Metallisia rumpuja käytetään yleensä virvelirummuissa.

Rumpusetti

Perinteinen rumpusetti koostuu bassorummusta, kolmesta tomista, joista kaksi on telineessä taikka räkissä rumpusetin päällä, lattiatomista, joka on omilla jaloillaan taikka räkissä kiinni, virvelirummusta, hi-hat-symbaalista, crash-symbaalista sekä komppipellistä.Monilla bändeilä on seteissään useampia peltejä ja heavy-musiikissa usein kaksi bassorumpua eli "tuplabasarit".Myös tomien määrä on usein paljon suurempi-niitä voi olla jopa kymmenen kappaletta. Kalvot määräävät rummun soinnin, joka voi olla tumma tai kirkas. Materiaalilla on toki vaikutus soitin tummuteen, kirkkauteen ja kovuuteen tai pehmeyteen, mutta kuten kaikki nämä termit ovat kiinni siitä kuka ne määrittelee. Läpinäkyvä rumpukalvo soi kirkkaammin ja pitempään, koska siinä ei ole ylimääräisiä aineita jotka sammuttaisivat sointia, mutta ne eivät sovellu sutisoittoon. Päällystetyt kalvot riippuen päällysteestä sammuttavat sointia ja soundi on tummempi. Puumassalla päällystetyt kalvot soveltuvat sutisoittoon erityisen hyvin. Joissakin kaksikerroskalvoissa, joissa kaksi kerrosta kalvoja on liimattu päällekkäin, on öljyä kalvojen välissä. Markkinoilla on myös nahkajäljitelmiä, jotka ovat sointinsa puolesta hyvin lähellä aitoa nahkakalvoa, mutta ne eivät reagoi lämpötilan muutoksiin kuin nahkakalvot, saati että niitä tarvitsisi virittää jatkuvasti vireen ylläpitämiseksi.

Soitto

Rumpuja soitetaan yleensä käsin puusta valmistetuilla rumpukapuloilla tai muovisillä vispilöillä. On myöskin hiilikuitu kapuloita sekä erinlaisia irrotettavia "nuijia" kapulan päässä. Kapuloitten koko ja muoto vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti kapuloitten toisessa päässä on vartta ohuempi kärki, jota isketään rumpujen kalvoja ja symbaaleja vasten. Hi-hat-symbaalia poljetaan sille tarkoitetussa pedaalissa olevalla pedaalilla tai lyödään kapuloila.Hi-Hattia eli haitsua soitetaan raskaassa musiikissa useimmiten avonaisena, muissa tyyleissä lähinnä kiini. Bassorumpua poljetaan sille suunnitellulla pedaalilla, jossa on yleensä huopanuija.

Erilaisia rumpuja

- bassorumpu eli isorumpu
- bodhrán
- djembe
- patarumpu
- pikkurumpu eli sotilasrumpu
- tabla Luokka:Lyömäsoittimet

Rumpu (täsmennyssivu)

Rumpu voi tarkoittaa seuraavia asioita:
- Rumpu on lyömäsoitin, jossa puu- tai metallikehyksen ympärille on pingotettu nahkakalvo.
- Rumpu (osa) on jonkin laitteen sylinterimäinen, yleensä pyörivä osa. Se on esimerkiksi rumpupesukoneessa, kuivausrummussa, rumpuhiomakoneessa ja betonirummussa.
- Rumpu (aukko) on esimerkiksi puroa tai viemäriä varten tien tai rautatien penkereen läpi rakennettu tuettu aukko.

Puu

Puu on puuvartinen kasvi. Sen tärkeimmät osat ovat juuret, runko, oksat ja lehdet. Maanalaisten juurien avulla puu saa vettä ja ravinteita. Puun runkoa ja rungosta kasvavia oksia peittää kuori, joka suojaa puuta. Puun lehdet ovat yleensä vihreitä, mutta niiden väri, koko ja muoto voivat vaihdella. Lehtien viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttämisreaktio, jossa vedestä ja hiilidioksidista syntyy auringosta saatavan energian avulla happea ja glukoosisokeria puun ravinnoksi. Kun puu kaatuu - tai kaadetaan - niin, että se jää nojaamaan toiseen, vielä pystyssä olevaan puuhun, ilmiötä kutsutaan konkeloksi, tai konkeloon jäämiseksi. Pystyyn kuivunut puu on kelo. Juuri istutettu puu on taimi, hieman kasvanutta voidaan sanoa vesaksi. Kun etenkin tiheään istutetut puut ovat kasvaneet riittävästi, suoritetaan harvennushakkuu, jotta puut saavat tuuheutta. Tätä ennen puut ovat kasvaneet vain pituutta kilpaillessaan valosta. Kaadetusta puusta jää kanto. Sahan ja kirveen lisäksi puun voi kaataa metsätyökoneella, se voi kaatua tai mennä poikki myös salamaniskusta, tai tuulenpuuskasta, mikäli itse puu tai sen juuret ovat lahot. Ennalta arvaamaton trombi voi kaataa terveenkin puun. Kannosta voidaan laskea vuosirenkaat, joista nähdään puun ikä. Vuosirenkaista näkee myös minä vuosina on ollut hyvä vuosi, eli puu on kasvanut hyvin myös paksuutta. Lehtensä varistavilla puilla syksyn tullessa lehtivihreä vetäytyy puun runkoon, jonka jälkeen lehdet vaihtavat väriään keltaisen ja mahdollisesti punaisen sävyihin ennen kuin putoavat puusta. Ilmiötä sanotaan ruskaksi. Ruskaan vaikuttavat kuluneen kesän kuivuus tai sateisuus, ilmojen jäähtymisen nopeus, ja mahdolliset yöpakkaset. Ikivihreillä puilla lehtien tilalla ovat neulaset, jotka pysyvät talven – viileämmän kauden – yli puissa, mikäli kuivuus ei muuta niitä ruskeiksi, jolloin ne putoavat maahan. Osalla puista on hyvin voimakas siitepöly, joka allergisoi kuivina ja lämpiminä alkukesinä. Tällaisia ovat esimerkiksi koivu ja leppä. siitepöly

Suomalaisia puita

- lehtensä talveksi varistavat puut
- haapa
- koivu
- leppä
- paju
- pihlaja
- saarni
- tammi
- vaahtera
- ikivihreät puut
- kataja
- kuusi
- mänty

Puusta on moneksi

Elävä puu antaa näkösuojaa. Puu suojaa liialta auringon paahteelta ja tuulelta. Metsän eläimet tekevät puuhun pesänsä. Vahvarunkoista puuta – jossa oksat ovat sopivan harvassa – voidaan käyttää kiipeilypuuna, tai oksistoon voi rakentaa majan. Kukkiva ja sirorakenteinen puu on pihan kaunistus. Puusta voidaan juoksuttaa keväisin mahlaa, esimerkiksi vaahterasta saadaan vaahterasiirappia, ja koivusta ksylitolia, koivusokeria. Kaadettuna puusta saadaan puupolttoainetta, hyvä polttoarvo on vuoden päivät kuivahtaneella puulla joka on pinottu ilmavasti liiteriin. Puusta voidaan rakentaa kaikenlaisia hyötytarvikkeita, esimerkiksi linnunpönttö, leikkuulauta tai piha-aita. Puuta jalostavat tai jalostettua puuhta hyödyntävät sahat, höyläämöt, selluloosa- ja paperitehtaat. Puuta käytetään rakentamiseen joko sahattuna tai vaikkapa betonivalujen muoteiksi.

Katso myös

- Bonsai Luokka:Puut Luokka:Raaka-aineet ms:Pokok ja:木 simple:Tree th:ต้นไม้

Metalli

Metallit ovat alkuaineita tai lejeerinkejä, joilla on useita seuraavista ominaisuuksista:
- luovuttavat helposti elektroneja muodostaen positiivisia ioneja.
- metallikiilto
- hyvä sähkönjohtokyky
- hyvä lämmönjohtokyky
- suuri muovautuvuus eli takokelpoisuus (eivät ole hauraita)
- korkea sulamispiste (liki kaikki kiinteitä huoneenlämpötilassa)
- ne reagoivat Brønstedin happojen kanssa muodostaen vetyä Alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä metallit sijoittuvat vasemmalle ja alas; suurin osa alkuaineista on metalleja. Metalleja ovat mm:
- Alumiini
- Elohopea
- Hopea
- Kulta
- Kupari
- Lyijy
- Platina
- Rauta
- Sinkki
- Tina Tähtitieteessä metalli on mikä tahansa heliumia raskaampi alkuaine.

Metallinkäsittelytaidon kehitys

Metallinkäsittely keksittiin mahdollisesti Lähi-idässä. Ensimmäinen muokattu metalli oli kupari, jota taottiin kylmänä suoraan malminkappaleesta. Sitten kuparia opittiin sulattamaan ja valamaan muotteihin. Kuparista tehtiin muun muassa vasarakirveitä. Niiden malli kopioitiin pohjolan kivisiin vasarakirveisiin. Kuparia myös taottiin kuumana. Kupariin opittiin sekoittamaan muita metalleja, jolloin saatiin vaskea. Myöhemmin kehitettiin monimutkaisempi metalliseos pronssi. Luokka:Alkuaineet Luokka:Raaka-aineet ko:금속 ja:金属 simple:Metal th:โลหะ

Akustiikka

Akustiikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii ääntä, mekaanista aaltoliikettä kaasussa, nesteessä ja kiinteän olomuodon väliaineessa. Alalla työskentelevää tiedemiestä kutsutaan akustikoksi. Akustiikkaa sovelletaan niin äänenkäsittelyssä, -tulkinnassa kuin -toistossakin.

Akustiikkaan liittyviä käsitteitä/osa-alueita

- Kuulo
- Psykoakustiikka
- Peittoilmiö
- Äänekkyys
- Äänenkorkeus
- Äänenväri
- Jälkikaiunta-aika
- Äänenlaatu
- Äänentoisto
- Äänenvoimakkuus
- Äänipainetaso
- Puheentunnistus luokka:akustiikka

Länsimainen musiikki

Länsimainen musiikki on musiikkia, jota soitetaan ja kuunnellaan erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Sen vaikutus on kuitenkin nähtävissä ympäri maailman varsinkin populaarimusiikissa. Lajityypit vaihtelevat rock-musiikista taidemusiikkiin ja populaarimusiikkiin. Nykyajan länsimaisen musiikin eräitä määrittäviä piirteitä ovat radio- sekä albumipainotteisuus.

Länsimaisen musiikin teoria

Seuraavassa muutamia länsimaiseen musiikkiin kuuluvia käsitteitä. Osa on toki tuttuja käsitteitä myös muissa musiikkikulttuureissa.
- Musiikin aikakaudet
- Länsimaisen musiikin historia
- Sävelasteikko
- Melodia
- Rytmi
- Harmonia
- Äänenväri
- Kontrapunkti
- Kenraalibasso
- Soinnutus

Tyylilajit

- Taidemusiikki
- Blues
- Jazz
- Rock
- Soul-musiikki
- Disco
- Metal
- Pop
- Hip hop
- Elektroninen musiikki

Katso myös

- Luettelo musiikin tyylilajeista
- Luettelo säveltäjistä
- Luettelo soittimista Luokka:Musiikki

Kehä

Kehä on valonlähteen (tavallisimmin Auringon tai Kuun ) ympärillä havaittava värillisistä ja sisäkkäisistä kehistä koostuva ilmakehän optinen ilmiö. Kehä muodostuu kun kohteesta tuleva valo ja siroaa ilmakehän pienhiukkasista. Useimmiten kehä havaitaan kun Auringon tai Kuun edessä on pilviä, joiden läpi valo kuitenkin pääsee etenemään. Tällöin kehän muodostavat ilmakehän vesipisarat. Kehiä voi muodostua myös muuntyyppisten pienhiukkasten vaikutuksesta, esim. siitepölykehiä tunnetaan. Kehän muoto voi riippua sirottajien muodosta, kehä voi olla esim. lievästi elliptinen tai muuten erikoisen muotoinen, ei täydellinen ympyrä. Luokka:Ilmakehän optiset ilmiöt

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Koivu

Koivu tarkoittaa seuraavia asioita:
- koivut (Betula), kasvisuku
- Koivu, kylä Tervolassa
- Koivun rautatieasema, rautatieasemassa Tervolassa.

Pyökki

Pyökki (Fagus silvatica) on jopa 30 m korkea, tammen sukuinen lehtipuu, joka kasvaa metsiä muodostavana suurimmassa osassa Eurooppaa, pohjoisessa Etelä-Ruotsiin asti. Lehdet puikeansoikeita, ehytlaitaisia, kiiltävänkaljuja, kuori sileä, harmaanvalkoinen. Piikkinen kehto ympäröi kahta n. 1,5 cm pitkää pähkinää. Puuta käytetään paljon puuteollisuuteen. Punalehtistä muunnosta, veripyökkiä, viljellään koristepuuna. ja:ブナ Luokka:Pyökit

Tammi

Tammi tarkoittaa seuraavia asioita:
- tammet (Quercus), kasvisuku
- tammi (Quercus robur), metsätammi
- Kustannusosakeyhtiö Tammi
- tammi, lautapeli.

Pronssi

Pronssi on lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari. Pronssikaudella seos sisälsi kuparin ohella muita saatavissa olevia metalleja, yleensä tinaa ja sinkkiä, joskus myös lyijyä. Pronssia valmistettiin sulattamalla kuparia sinkkimalmin kanssa. Metallissa oli usein epäpuhtautena arsenikkia, joka paransi sen mekaanisia ominaisuuksia. Pronssi oli myös lujempaa kuin muinaisella tekniikalla valmistetut rautalaadut. Euroopassa siirryttiin kuitenkin rautakauteen merenkulun ja kaupan vaikeuduttua Välimerellä 1200–1100 eaa. Roomassa upseerit saivat käyttöönsä parempilaatuiset pronssimiekat, kun taas sotilaiden oli tyydyttävä rautamiekkoihin. Hyvälaatuisen teräksen valmistukseen meni vielä tuhansia vuosia. Kuparipohjaisilla metalliseoksilla on matalampi sulamispiste kuin raudalla, ja kuparin työstö ja metallurgia ovat helpompia hallita kuin rautametalleilla. Kuparin tiheys on noin 10 % suurempi kuin raudan. Korroosio ei vahingoita pronssia samalla tavoin kuin rautaa varsinkaan meriolosuhteissa. Pronssi myös kestää väsymistä jonkin verran rautaa paremmin. Pronssin kitkakerroin on metallia vasten pienempi kuin raudalla, mikä oli tärkeää tykkejä valmistettaessa. Rautatykissä rautainen tykin kuula tarttui helpommin putkeen ja räjäytti koko tykin. Kirkonkelloihin käytettävä pronssi sisältää 20 % tinaa. Suurin pronssista valettu kirkonkello, Tsar-Kolokol; 200 tonnia; 6,14 m korkea valettiin 1733–1735. Se on edelleen Moskovan Kremlissä, tosin hajonneena. Nykyisin valmistetaan hyvin monenlaisia erikoispronssilaatuja seostamalla mukaan mm. pieniä määriä piitä, mangaania, alumiinia tai telluuria. Seoskomponentit ja seossuhde vaikuttavat pronssin lujuuteen, korroosionkestävyyteen ja ulkonäköön. Esimerkiksi piipronssia käytetään hitsattaviin metalliliitoksiin, heloihin, pultteihin, nupeihin, sinkilöihin, pieniin renkaisiin sekä yhä enenevässä määrin taidevaluun. Piipronssi on hyvin korroosionkestävää. Luokka:Metalliseokset ko:청동 ja:青銅

Alumiini

Alumiini on hyvin yleinen metalli, jonka keveys ja lujuus tuovat merkittäviä säästöjä muun muassa kuljetusteollisuudessa. Alumiini kestää melko hyvin ilman ja veden vaikutusta, eikä siis ole altis korroosiolle ja siksi se on monissa sovelluksissa korvannut teräksen. Usein alumiinia seostetaan muilla metalleilla, esimerkiksi magnesiumilla. Alumiinin hyvää lämmönjohtavuutta hyödynnetään etenkin elektroniikkateollisuudessa. Myös alumiinin sähkönjohtokyky on erittäin hyvä. Alumiinin tuottamiseen bauksiitista tarvitaan paljon sähköenergiaa, noin 16.000 kWh/tonni. Alumiinijätteestä palautuu uusiokäyttöön kolme neljäsosaa. Alumiinin tuotossa käytettään Hallin prosessia, jossa alumiinia valmistetaan elektrolysoimalla bauksiitin ja kryoliitin seosta. Alumiini sitoutuu epämetalleihin kovalenttisluonteisila sidoksilla, mistä johtuu esimerkiksi alumiinioksidin liukoisuus sekä emäksiin että happoihin. Alumiinin tärkeitä yhdisteitä ovat muun muassa alumiinioksidi eli alumina (mm. hionta-aine) ja alumiinisulffaatti, Al₂(SO₄)₂ (paperiteollisuus). Alumiinin merkittävimpiä esiintymisalueita on Kiina.
- Atomipaino: 26,98154
- Tiheys (293 K): 2,702 g/cm³
- Sulamispiste: 660,37 °C
- Kiehumispiste: 2467 °C
- Ominaisvastus: 2,8·10⁻⁸Ω·m Ominaisvastus Ominaisvastusn Piccadilly Circusiin vuonna 1893 pystytetty patsas oli ensimmäisiä alumiinista valmistettuja patsaita]] Luokka:Alkuaineet Luokka:luonnonvarat ko:알루미늄 ja:アルミニウム simple:Aluminium th:อะลูมิเนียม

Rumpusetti

Rumpusetti sai muotonsa 1900-luvun alkupuoliskolla. Useimmiten settiin kuuluu virvelirumpu, kaksi tai useampi tom-tomia, bassorumpu ja lautaset. Bassorumpua poljetaan pedaalilla, kun taas muita rumpuja sekä lautasia lyödään kapuloilla tai vispilöillä.

Virveli

Virveli eli snare on marssimusiikista tuttu rämisevää ääntä tuottava rumpu. Räminä saadaan aikaan metallisista jousista muodostuvalla virvelimatolla, joka nostetaan virvelikoneiston avulla rummun alakalvoa vasten. Virveleitä valmistetaan metallista tai puusta, lähinnä koivusta tai vaahterasta. Luokka:Lyömäsoittimet ja:ドラムセット

Bassorumpu

Bassorumpua käytetään orkesterissa voimakkaana tehosteena, sillä bassorummulle on ominaista sen hyvin leveä, peittävä ja syvä ääni. Nykyinen bassorumpu on kaksikalvoinen, ja sitä soitetaan huopa- tai nahkapäällysteisellä nuijilla, joissakin tapauksissa myös puisella. Bassorumpu sijoitetaan rumpusetin alimmaiseksi lattian rajaan vaakatasoon ja sitä soitetaan jalalla pedaalia polkemalla. Luokka:Soittimet ja:バスドラム

Djembe

Djembe on vuohennahalla päällystetty, suuren pikarin muotoinen rumpu, jota soitetaan paljain käsin. Djembejä on eri kokoisia, niiden korkeus vaihtelee 15 ja 70 cm välillä, ja kalvon halkaisija voi olla 35 cm. Pikarinmuodon ja vuohennahan ansiosta djembellä voidaan tuottaa vaihtelevia ääniä. Nahkakalvon iskeminen lähellä rummun keskustaa tuottaa bassonuotin, iskettäessä kehän lähelle saadaan tekniikasta riippuen aikaan joko korkea soinnillinen ääni tai läpsähdysääni. Djembe on alun perin peräisin malinke- ja bambara-heimoilta Länsi-Afrikasta nykyisten Guinean, Burkina Fason, Malin ja Norsunluurannikon alueilta, mutta on viime vuosina levinnyt koko maailmaan, ja on nykyään hyvin suosittu soitin rumpalipiireissä. Djemben sanotaan sisältävän kolme henkeä: puun hengen, nahkansa antaneen eläimen hengen ja rummuntekijän hengen. Luokka:Lyömäsoittimet ja:ジャンベ

Luokka:Lyömäsoittimet

Pääartikkeli: lyömäsoitin Luokka:Soittimet

Zsigmond Kemény

Baron Zsigmond Kemény (June 12, 1814–December 22, 1875) was a Hungarian author. He came of a noble but reduced family. In 1837 he studied jurisprudence at Marosvásárhely, but soon devoted himself entirely to journalism and literature. His first unfinished work, On the Causes of the Disaster of Mohács (1840), attracted much attention. In the same year he studied natural history and anatomy at Vienna University. In 1841, along with Lajos Kovács, he edited the Transylvanian newspaper Erdélyi Híradó. He also took an active part in provincial politics and warmly supported the principles of Count István Széchenyi. In 1846 he moved to Pest, where his pamphlet, Korteskedés és ellenszerei ("Partisanship and its Antidote"), had already made him famous. Here he consorted with the most eminent of the moderate reformers, and for a time was on the staff of the Pesti Hirlap. The same year he brought out his first great novel, Gyulai Pál. He was elected a member of the revolutionary diet of 1848 and accompanied it through all its vicissitudes. After a brief exile he accepted the amnesty and returned to Hungary. Careless of his unpopularity, he took up his pen to defend the cause of justice and moderation, and in his two pamphlets, Forradalom után ("After the Revolution") and Még egy szó a forradalom után ("One word more after the Revolution"), he defended the point of view which was realized by Ferenc Deák in 1867. He subsequently edited the Pesti Napló, which became virtually Deak's political organ. Kemény also published several political essays (e.g. "The Two Wesselényis", and "István Széchenyi") which are among the best of their kind in any literature. His novels published during these years, such as Férj és nő ("Husband and Wife"), A szív örvényei ("The Heart's Whirls"), etc., also won for him a foremost rank among contemporary novelists. During the 1860s Kemény took an active part in the political labours of Deák, whose right hand he continued to be, and popularized the Composition of 1867 which he had done so much to bring about. He was elected to the diet of 1867 for one of the divisions of Pest, but took no part in the debates. The last years of his life were passed in complete seclusion in Transylvania. To the works of Kemény already mentioned should be added the fine historical novel A rajongók ("The Fanatics") (Pest, 1858-1859), and Collected Speeches (Pest, 1889). See L. Nogrady, Baron Sigismund Kemény's Life and Writings (Budapest, 1902); G. Beksics, Sigismund Kemény, the Revolution and the Composition (Budapest, 1888).

References

- Kemény, Zsigmond Kemény, Zsigmond Kemény, Zsigmond

slots apartments in Nice last minute egipt od�ywki Varsovia hotel

:: RELATED NEWS ::

Read my lips: no new taxes
] "Read my lips: no new taxes" was a famous pledge made by Republican Presidential candidate George H.W. Bush at the 1988 Republican convention in his acceptance speech on August 18. The line was written by speech writer