:: wikimiki.org ::
| NUTS:FI |
NUTS:FI
Suomen alueista voidaan muodostaa kolme NUTS-tasoa, kuten kaikkien muidenkin EU-maiden alueista. Suomen NUTS-aluejako muodostuu seuraavasti:
#NUTS 1-taso - Manner-Suomi ja Ahvenanmaa
#NUTS 2-taso - Suuralueet, 5 kappaletta
#NUTS 3-taso - Maakunnat, 20 kappaletta
Suomessa NUTS-tasojen jälkeen seuraa 2 LAU tasoa, jotka muodostuvat seutukunnista (LAU 1) ja kunnista (LAU 2).
Katso myös:
- NUTS-alueluokitusjärjestelmä
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
Luokka:Suomi
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
EU:Eu voi tarkoittaa myös alkuaine europiumia.
europium
Euroopan unioni (EU) on taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet osan itsemääräämisoikeudestaan unionin keskushallinnolle. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat mm. sisämarkkinat, euroalue, maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen eli Sopimuksen Euroopan unionista myötä. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ovat EU:n keskeisimmät toimielimet
Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Romania ja Bulgaria ovat liittymässä jäseniksi vuonna 2007. Lisäksi Turkin ja Kroatian kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja.
Euroopan unionin tunnuksia ovat mm. euro, Euroopan unionin lippu sekä "kansallislaulu" (Euroopan hymni) on Beethovenin säveltämä Oodi Ilolle (Ode an die Freude).
:Katso tarkemmin Euroopan unionin symbolit
Tilastotietoja
Aina vuoden 2004 1. toukokuuta saakka EU:hun kuului 15 valtiota, joiden yhteenlaskettu väkiluku oli 374,6 miljoonaa. Euroopan väestöstä melko tasan 2/3 on 15–64-vuotiaita. Pinta-alaa EU:lla oli ennen laajentumista hieman vähemmän kuin Intialla, eli 3 191 100 km². Väestöntiheys EU:ssa oli ennen laajentumista 117,5 asukasta/km² (Vrt. Suomi, n. 15 as/km²). Keskimääräinen eliniänodote oli 74,5 vuotta.
1. toukokuuta 2004 lähtien EU on käsittänyt 25 valtiota ja sen väkiluku on yli 450 miljoonaa, eli jos se olisi liittovaltio, niin se olisi väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Uusista jäsenmaista suurin on Puola, jossa on asukkaita 38,7 miljoonaa.
Euroopan yhdentymisen historia
Perussopimukset
Euroopan unionilla ei ole perustuslakia eikä Euroopan unioni ole valtioiden tapaan oikeushenkilö, vaan jäsenvaltioidensa kansainvälisiin valtiosopimuksiin perustuva sopimusjärjestelmä. Euroopan unionilla on kuitenkin tuomioistuimia ja perustuslain kaltaisia toimintaa ohjaavia perussopimuksia, mitkä määrittävät yhteisön toimintaa ja minkä puitteissa päätöksenteon on tapahduttava.
Perussopimukset:
- 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus
- 1957 Rooman sopimukset
- Euroopan talousyhteisön perustamissopimus
- Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus
- Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisölle yhteisistä toimielimistä
- 1965 Toimielinten sulautumissopimus
- 1970 Talousarviosopimus
- 1972 Irlannin, Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittymissopimus
- 1975 Varainhoitosopimus
- 1975 Sopimus Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta
- 1976 Parlamentin suoria vaaleja koskeva päätös
- 1979 Kreikan liittymissopimus
- 1979 Euroopan valuuttajärjestelmän perustamissopimus
- 1984 Grönlannin erosopimus
- 1985 Espanjan ja Portugalin liittymissopimus
- 1986 Euroopan yhtenäisasiakirja
- Euroopan yhtenäisasiakirjalla tarkennetiin Rooman sopimuksia Euroopan yhdentymisen edistämiseksi ja sisämarkkinoiden toteuttamisen loppuun saattamiseksi. Sillä muutettiin Euroopan yhteisön toimielinten toimintasääntöjä ja laajennettiin yhteisön toimivaltaa erityisesti tutkimuksen ja kehityksen, ympäristöasioiden ja yhteisen ulkopolitiikan aloilla.
- 1990 Saksojen yhdistämisessä aikaisemman Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) alue liittyi Euroopan yhteisöön.
- 1992 Sopimus Euroopan unionista
- Maastrichtissa hyväksytty sopimus Euroopan unionista on laajin Rooman sopimusten uudistus. Se sisältää mm. tarkan talous- ja rahaliittoon (EMU) siirtymisen aikataulun. Maastrichtin sopimus loi edellytykset myös eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudistamiselle sekä mm. unionin kansalaisuuden perustamiselle.
- 1992 Euroopan talousalueen perustamissopimus
- 1994 Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymissopimus
- 1997 Amsterdamin sopimus
- Amsterdamin sopimus kehittää unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena (mm. henkilöiden vapaan liikkuvuuden ns. Schengenin sopimus osaksi perussopimuksia); unionin ja kansalaisten lähentäminen; unionin ulkosuhteiden vahvistaminen (mm. kriisinhallinta - kuten humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen ja rauhanpalauttaminen); määräenemmistöpäätökset neuvostossa.
- 2001 Nizzan sopimus
- Nizzan sopimuksen keskeisimmät uudistukset koskevat neuvoston äänten uudelleenpainotusta, komission kokoa ja sen työn organisointia, määräenemmistöpäätösten lisäämistä sekä Euroopan parlamentin paikkajakoa. Nizzan sopimus antoi unionille on valmiudet laajentumiseen.
- 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron liittymissopimus
Hiili- ja teräsyhteisö
Heti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan jälleenrakentamista hidasti energiapula. Ennen sotaa hiilen osuus energiantarpeesta oli noin 90 %. Siten tarvittiin hiilen tuotantoa ja jakelua hoitava yhteiselin. Tällainen muodostettiin jo keväällä 1945 – Euroopan hiiliyhteisö (ECO). Tärkeimmät hiilikentät ECO:n alueella olivat Isossa-Britanniassa ja Ranskassa sekä Yhdysvalloissa. Ruhrin alue Saksassa oli heti sodan jälkeen Ison-Britannian joukkojen miehittämä, mutta alueen hiilikaivokset olivat huonossa kunnossa. Puola liittyi erillissopimuksella ECO:hon 1946, mutta Neuvostoliiton sotajoukot olivat miehittäneet Puolan alueen ja Neuvostoliitto otti suurimman osan puolalaisesta hiilestä omaan käyttöönsä. Eurooppalaisten hiilikaivosten tuotanto ei kuitenkaan riittänyt Euroopan tarpeeseen, joten hiiltä oli ostettava USA:sta. Rahaa ostoon ei ollut, minkä vuoksi luotiin Yhdysvaltojen ulkoministerin nimeä kantava suunnitelma eli Marshall-apu.
Hiiliteollisuus sekä sotatarvikkeiden tuotannossa tarpeellinen terästeollisuus saatettiin ylikansalliseen valvontaan erityisesti ranskalaisten aloitteesta vuonna 1951, jolloin luotiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (ECSC): Ranska, Italia, Länsi-Saksa, Hollanti, Belgia ja Luxemburg.
:Katso myös Euroopan neuvosto
Talousyhteisö, atomienergiayhteisö
Länsi-Euroopan yhteistä armeijaa myös suunniteltiin jo 1950-luvulla ja sopimus puolustusyhteistyöstä allekirjoitettiin 1952. Yhteinen puolustus ilman yhteistä ulkopolitiikkaa nähtiin epätäydellisenä ja asetettiin ns. Spaakin työryhmä valmistelemaan poliittista yhteistyötä. Työryhmän esitys sisälsi ajatuksen sisämarkkinoista, jossa tavarat, ihmiset ja pääoma liikkuisivat vapaasti, sekä ajatuksen yhteisillä vaaleilla valitusta Eurosenaatista. Suunnitelma ei toteutunut Ranskan vastustuksen takia. Sopimus puolustusyhteistyöstä ratifioitiin vain Länsi-Saksassa ja Benelux-maissa. Sen sijaan jo vuonna 1956 ECSC:n jäsenvaltiot ja Iso-Britannia perustivat Länsi-Euroopan unionin, jonka tehtäväksi annettiin puolustusyhteistyön edistäminen.
Kun Spaakin työryhmän esittämä suunnitelma Länsi-Euroopan poliittisesta yhteistyöstä ei voinut toteutua, ECSC:n puheenjohtajan, ranskalaisen Jean Monnet'n ehdotuksesta maiden ulkoministerit pitivät kokouksen 1955. Kokouksessa asetettiin tavoitteeksi syventää yhteistyötä, joka koskee Euroopan yhteismarkkinoita sekä energia- ja liikenneasioita. Myös Iso-Britannia oli aluksi mukana, mutta se ei katsonut voivansa osallistua edes tulliliittoon. Yhteismarkkinat vaativat tulliliiton muodostamisen. Iso-Britannia jättäytyi pois, mutta muut jatkoivat työtään ja maaliskuussa 1957 allekirjoitettiin Roomassa sopimus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) sekä Euroopan talousyhteisön (EEC) perustamisesta. Ydinenergia tosin arvioitiin aikoinaan tärkeämmäksi kuin siitä lopulta tulikaan. Sopimuksista jälkimmäistä kutsutaan Rooman sopimukseksi. ECSC ja Euratomin päätöksentekomekanismi alistettiin vuonna 1965 tehdyllä sopimuksella EEC:n päätöksentekomekanismin ja -instituutioiden alaisuuteen. Virallisesti yhteisöt yhdistettiin vuonna 1976, jolloin syntyi kokonaisuus European Communities eli Euroopan yhteisöt.
Katso myös rakennerahasto.
Talousarviosopimus
Hiili- ja teräsyhteisön, atomienergiayhteisön ja talousyhteisön rahoitus hoidettiin aluksi kansallisilla maksuilla, jotka myöhemmin korvattiin yhteisöjen (EC) omilla varoilla. Vuonna 1970 sovittiin aluksi kolmesta päätulolähteestä:
- Maatalousmaksut (maksut, palkkiot, lisä- tai tasausmaksut, joita peritään kolmansien maiden kanssa käytävässä maatalouskaupassa).
- Tullit, joita kerätään EC:n yhteisen tullitariffin mukaisesti kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.
- Tulot jäsenvaltioissa perittävästä arvonlisäverosta (ALV).
Omien varojen katoksi sovittiin 1,2 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta vuosittaisesta bruttokansantuotteesta (BKT). EC:n alkuperäisten kolmen rahoituslähteen lisäksi päätettiin vuonna 1988, että käyttöön otetaan neljäs, joka määräytyy kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketun bruttokansantulon perusteella.
Jäsenvaltiot keräävät nykyään EU:lle kuuluvat omat varat (maatalousmaksut, tullit, tulot arvonlisäveron perusteella, tulot BKT:n perusteella) ja antavat ne komission käyttöön.
Euroopan unionin lainsäädäntö ja toimielimet
Euroopan unionin toimielimet
Euroopan unionilla on yhdeksän toimielintä, ja niillä on kullakin omat tehtävänsä unionin hallinnossa. Toimielimet ovat Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin sekä talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan keskuspankki ja Euroopan investointipankki.
Euroopan unionin poliittisesta järjestelmästä puuttuu selkeä, parlamentin enemmistön tuesta riippuvainen hallitus. Perinteiset hallitustehtävät jakaantuvat unionissa neuvoston ja komission kesken. Näistä kahdesta vain komissio on vastuussa parlamentille, kun taas neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten jäsenistä ja he taas ovat vastuussa jäsenvaltioiden parlamenteille.
- Euroopan parlamentti on kansanedustuslaitos, joka on vuodesta 1979 valittu suoralla vaalilla. Sen edeltäjä oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous. Jäsenmaista valittavat edustajat eli "mepit" (Member of the European Parliament) valitaan jäsenvaltioissa samanaikaisesti järjestettävillä vaaleilla.
- Euroopan unionin neuvosto eli Ministerineuvosto on tärkein lakiasäätävä elin; yksikään EU-laki ei voi tulla voimaan ilman neuvoston tahtoa. Neuvostossa on ministeritason edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta (esim. maatalousasioissa maatalousministeri ja talousasioissa valtiovarainministeri.
- Ministerineuvoston kokoontuessa valtion- tai hallitusten päämies tasolla kutsutaan sitä Eurooppa-neuvostoksi. Näissä tavallisesti neljä kertaa vuodessa tapahtuvissa huippukokouksissa päätetään EU:n yleisestä politiikasta.
- Euroopan komissio vastaa aloitteista, käyttää neuvoston delegoimaa itsenäistä päätösvaltaa ja valvoo säädösten toimeenpanoa (puheenjohtaja José Durão Barroso).
- Euroopan yhteisöjen tuomioistuin valvoo päätösten laillisuutta ja tulkitsee perussopimuksia luoden samalla EU-lainsäädäntöä, joka on kansallisten lakien yläpuolella. 25 tuomaria, yksi jokaisesta jäsenmaasta, esim. suomalainen Allan Rosas.
- Talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa: yhteinen maatalouspolitiikka, liikennepolitiikka, sisämarkkinoita koskevat säännöt, sosiaalipolitiikka, koulutuksen tukeminen, kuluttajansuoja, ympäristöpolitiikka, rakenne- ja aluepolitiikka, teollisuuspolitiikka, tutkimuksen edistäminen, kulttuurin tukeminen, terveydenhuolto.
- EU:n lukuisat erillisvirastot on perustettu tiettyjä teknillisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä varten. Näitä virastoja on ympäri EU:ta. Esimerkiksi suunnitteilla oleva EU:n kemikaalivirasto tullaan sijoittamaan Suomeen.
Euroopan unionin lainsäädäntö
Euroopan unionin lainsäädäntö eli acquis tarkoittaa kaikkia jäsenmaita sitovaa ja velvoittavaa normistoa.
Tämä säännöstö muodostuu kolmella tasolla:
# perustamissopimukset (alkuperäinen oikeus eli primäärioikeus)
# perustamissopimusten mukaisilla päätöksentekomenettelyillä EU:n toimielimet luovat asetuksia, direktiivejä, suosituksia sekä antavat lausuntoja. Toimielimet voivat myös tehdä päätöksiä, jotka velvoittavat jäsenmaita tai yksittäisiä oikeushenkilöitä (johdannainen oikeus eli sekundäärioikeus)
# Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten antamat päätökset
Päätöksenteko
Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat keskeisimmät toimielimet EU:n päätöksenteossa.
Euroopan komission tehtävänä on valmistella ja ehdottaa uutta lainsäädäntöä, mutta varsinainen päätöksenteko tapahtuu neuvostossa ja parlamentissa. Myös muilla toimielimillä on osansa, esimerkiksi talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Päätöksenteko tapahtuu yhteispäätösmenettelyssä, kuulemismenettelyssä tai hyväksyntämenettelyssä riippuen siitä minkä perussopimuksen artiklan alaista asiaa käsitellään. Tärkein ero menettelyjen välillä liittyy parlamentin ja neuvoston vuorovaikutukseen. Kuulemismenettelyssä parlamentti antaa vain lausunnon kun yhteispäätösmenettelyssä parlamentti osallistuu päätöksentekoon neuvoston kanssa.
Euroopan unionin toimialat
Perussopimukset siirtävät toimivaltaa jäsenmailta Euroopan unionille mm. seuraavilla toimialoilla:
- I Pilari - Euroopan yhteisö
- Talous- ja rahaliitto
- Sisämarkkinat
- Kauppapolitiikka
- Maatalous- ja kalastuspolitiikka
- Alue- ja rakennepolitiikka
- Kilpailupolitiikka
- Tutkimus- ja kehitys, innovaatiot
- Ympäristö
- Energia
- Koulutus
- Kehitystyö
- II Pilari - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
- III Pilari - Oikeus ja sisäasiat
Vertailu muihin talousalueisiin/maihin
Luvut vuodelta 2003. Väritys: Syaani suurimmalle arvolle ja vihreä pienimmälle arvolle vertailujoukossa.
Lähde: CIA World Factbook 2004, IMF WEO Database
1 Member of NAFTA
Kirjallisuutta
- Reijo Kemppinen, 2002, [http://www.eurooppa-tiedotus.fi/doc/fi/julkaisut/suomi.pdf Suomi Euroopan unionissa - perusteos], ISBN 951-37-3675-X
- Tero Erkkilä ja Teija Tiilikainen, 2004, [http://www.eurooppa-tiedotus.fi/netcomm/ImgLib/7/82/avain_suomi.pdf Avain EU-käsitteisiin], ISBN 951-724-460-6
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/index_fi.htm EUROPA - Euroopan unionin portaali]
- [http://www.makupalat.fi/unioni.htm Makupalojen EU-linkit]
- [http://www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html Sähköisten lähteiden hakemiston EU-linkkejä]
- [http://euabc.com/index.phtml?action=set_country&country_id=23 EUABC.com] EU sanakirja Internetin käyttäjille
- [http://euobserver.com EUobserver] - EU aiheisia uutisia englanniksi
Ajankohtaista
- Kesäkuussa 2005 sekä Ranska että Alankomaat hylkäsivät kansanäänestyksessä Euroopan unionin perustuslakisopimuksen luonnoksen.
- Lokakuussa 2005 aloitettiin jäsenyysneuvottelut Turkin ja Kroatian kanssa.
Luokka:Eurooppa
Luokka:Euroopan unioni
fiu-vro:Õuruupa Liit
ms:Kesatuan Eropah
zh-min-nan:Europa Liân-bêng
ko:유럽 연합
ja:欧州連合
simple:European Union
th:สหภาพยุโรป
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
Tässä on aakkostettu luettelo Suomen nykyisistä kaupungeista ja kunnista. Kuntaliitosten yhteydessä hävinneet kunnat ovat sivulla Luettelo Suomen entisistä kunnista. Suomessa on 444 kuntaa, joista 113 on kaupunkeja. Kaupungit on merkitty vahvennetulla tekstillä.
Huomaa, että vuoden 2005 ja 2006 kuntamuutokset eivät ole mukana tässä listassa - niiden jälkeen Suomessa on 431 kuntaa.
__NOTOC__
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å
Ä Ö
A
Alahärmä - Alajärvi - Alastaro - Alavieska - Alavus - Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askainen - Askola - Aura
B
Brandö
D
Dragsfjärd
E
Eckerö - Elimäki - Eno - Enonkoski - Enontekiö - Espoo - Eura - Eurajoki - Evijärvi
F
Finström - Forssa - Föglö
G
Geta
H
Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Halikko - Halsua - Hamina - Hammarland - Hankasalmi - Hanko - Harjavalta - Hartola - Hattula - Hauho - Haukipudas - Haukivuori - Hausjärvi - Heinola - Heinävesi - Helsinki - Himanka - Hirvensalmi - Hollola - Honkajoki - Houtskari - Huittinen - Humppila - Hyrynsalmi - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenkyrö - Hämeenlinna
I
Ii - Iisalmi - Iitti - Ikaalinen - Ilmajoki - Ilomantsi - Imatra- Inari - Iniö - Inkoo - Isojoki - Isokyrö
J
Jaala - Jalasjärvi - Janakkala - Joensuu - Jokioinen - Jomala - Joroinen - Joutsa - Joutseno - Juankoski - Jurva - Juuka - Juupajoki - Juva - Jyväskylä - Jyväskylän maalaiskunta - Jämijärvi - Jämsä - Jämsänkoski - Järvenpää
K
Kaarina - Kaavi - Kajaani - Kalajoki - Kalvola - Kangasala - Kangasniemi - Kankaanpää - Kannonkoski - Kannus - Karijoki - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Karstula - Karttula - Karvia - Kaskinen - Kauhajoki - Kauhava - Kauniainen - Kaustinen - Keitele - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kemiö - Kempele - Kerava - Kerimäki - Kestilä - Kesälahti - Keuruu - Kihniö - Kiikala - Kiikoinen - Kiiminki - Kinnula - Kirkkonummi - Kisko - Kitee - Kittilä - Kiukainen - Kiuruvesi - Kivijärvi - Kodisjoki - Kokemäki - Kokkola - Kolari - Konnevesi - Kontiolahti - Korpilahti - Korppoo - Korsnäs - Kortesjärvi - Koski Tl - Kotka - Kouvola - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Kuhmalahti - Kuhmo - Kuhmoinen - Kuivaniemi - Kumlinge - Kuopio - Kuortane - Kurikka - Kuru - Kustavi - Kuusamo - Kuusankoski - Kuusjoki - Kylmäkoski - Kyyjärvi - Kälviä - Kärkölä - Kärsämäki - Kökar - Köyliö
L
Lahti - Laihia - Laitila - Lammi - Lapinjärvi - Lapinlahti - Lappajärvi - Lappeenranta - Lappi - Lapua - Laukaa - Lavia - Lehtimäki - Leivonmäki - Lemi - Lemland - Lempäälä - Lemu - Leppävirta - Lestijärvi - Lieksa - Lieto - Liljendal - Liminka - Liperi - Lohja - Lohtaja - Loimaa - Loppi - Loviisa - Luhanka - Lumijoki - Lumparland - Luopioinen - Luoto - Luumäki - Luvia - Längelmäki
M
Maalahti - Maaninka - Maarianhamina - Maksamaa - Marttila - Masku - Mellilä - Merijärvi - Merikarvia - Merimasku - Miehikkälä - Mietoinen - Mikkeli - Mouhijärvi - Muhos - Multia - Muonio - Mustasaari - Muurame - Muurla - Mynämäki - Myrskylä - Mäntsälä - Mänttä - Mäntyharju
N
Naantali - Nakkila - Nastola - Nauvo - Nilsiä - Nivala - Nokia - Noormarkku - Nousiainen - Nummi-Pusula - Nurmes - Nurmijärvi - Nurmo - Närpiö
O
Oravainen - Orimattila - Oripää - Orivesi - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Outokumpu
P
Padasjoki - Paimio - Paltamo - Parainen - Parikkala - Parkano - Pedersöre - Pelkosenniemi - Pello - Perho - Pernaja - Perniö - Pertteli - Pertunmaa - Petäjävesi - Pieksämäki - Pieksänmaa - Pielavesi - Pietarsaari - Pihtipudas - Piikkiö - Piippola - Pirkkala - Pohja - Polvijärvi - Pomarkku - Pori - Pornainen - Porvoo - Posio - Pudasjärvi - Pukkila - Pulkkila - Punkaharju - Punkalaidun - Puolanka - Puumala - Pyhtää - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Pyhäranta - Pyhäselkä - Pylkönmäki - Pälkäne - Pöytyä
R
Raahe - Raisio - Rantasalmi - Rantsila - Ranua - Rauma - Rautalampi - Rautavaara - Rautjärvi - Reisjärvi - Renko - Riihimäki - Ristiina - Ristijärvi - Rovaniemen maalaiskunta - Rovaniemi - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Ruovesi - Rusko - Ruukki - Rymättylä - Rääkkylä
S
Saarijärvi - Salla - Salo - Saltvik - Sammatti - Sauvo - Savitaipale - Savonlinna - Savonranta - Savukoski - Seinäjoki - Sievi - Siikainen - Siikajoki - Siilinjärvi - Simo - Sipoo - Siuntio - Sodankylä Soini - Somero - Sonkajärvi - Sotkamo - Sottunga - Sulkava - Sumiainen - Sund - Suodenniemi - Suolahti - Suomenniemi - Suomusjärvi - Suomussalmi - Suonenjoki - Sysmä - Säkylä - Särkisalo
T
Taipalsaari - Taivalkoski - Taivassalo - Tammela - Tammisaari - Tampere - Tarvasjoki - Tervo - Tervola - Teuva - Tohmajärvi - Toholampi - Toijala - Toivakka - Tornio - Turku - Tuulos - Tuusniemi - Tuusula - Tyrnävä - Töysä
U
Ullava - Ulvila - Urjala - Utajärvi - Utsjoki - Uurainen - Uusikaarlepyy - Uusikaupunki
V
Vaala - Vaasa - Vahto - Valkeakoski - Valkeala - Valtimo - Vammala - Vampula - Vantaa - Varkaus - Varpaisjärvi - Vehmaa - Velkua - Vesanto - Vesilahti - Veteli - Vieremä - Vihanti - Vihti - Viiala - Viitasaari - Viljakkala - Vilppula - Vimpeli - Virolahti - Virrat - Vuolijoki - Vårdö - Vähäkyrö - Västanfjärd - Vöyri
Y
Ylihärmä - Yli-Ii - Ylikiiminki - Ylistaro - Ylitornio - Ylivieska - Ylämaa - Yläne - Ylöjärvi - Ypäjä
Ä
Äetsä - Ähtäri - Äänekoski
Katso myös
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
Aiheesta muualla
- [http://www.kuntaliitto.fi/ Kuntaliitto]
- [http://www.kunnat.net Kunnat.net]
-
Kaupungeista ja kunnista
Suomen kaupungeista ja kunnista
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
Luokka:NUTSPääartikkeli: NUTS (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö).
Luokka:Euroopan unioni
Luokka:SuomiArtikkeleja Suomesta sekä suomalaisista tapahtumista, asioista ja ihmisistä. Alaryhminä mm. Suomen paikkoja.
Luokka:Euroopan unioni
Luokka:Euroopan valtiot
Luokka:Pohjoismaat
ko:분류:핀란드
ja:Category:フィンランド
Ludvik DanekLudvík Daněk (6. jaanuaril 1937 Hořice (Hořice u Blanska; praegu Blansko-Hořice linnaosa Tšehhis) – 16. november 1998) oli Tšehhoslovakkia kergejõustiklane (kettaheide).
Saavutused
- 1964 hõbemedal
- 1968 pronksmedal
- 1972 olümpiavõitja
- 1971 Euroopa meister
- 1974 hõbemedal
Maailmarekordid
64.55 2. august 1964 Turnov
65.22 12. oktoober 1965 Sokolov
66.07 7. juuni 1966 Long Beach
Daněk, Ludvík
Daněk, Ludvík
Daněk, Ludvík
Daněk, Ludvík
backup software download Reklama programy narty sowacja szkoy
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Olive Fuller Golden
Olive Carey (January 31, 1896 - March 13, 1988) was an American film and television actor.
Born Olive Fuller Golden in New York City, New York, she appeared in over 50 films. In 1920 she married actor Harry Car
|
Fred Lieb
Fred Lieb (1888 - 1980) was an American sportswriter and baseball historian. He and his wife Mary were especially close to Lou Gehrig. Walter Brennan's character in the movie The Pride of the Yankees
|
A Change Of Seasons
A Change Of Seasons is a 1995 EP by progressive metal band Dream Theater. It is comprised of the 23-minute title track and a collection of bonus live covers performed at a fan club concert at Ronnie Scott's Jazz Club in London, England.
|
Metro-North Commuter Railroad
The Metro-North Railroad (officially the Metro-North Commuter Railroad Company, and usually abbreviated as Metro-North) is a suburban commuter railroad service between New York City to its northern suburbs in New York State and
|
Veterans of the First World War who died in 2001
The following is a list of veterans of the First World War (28 July 1914 – 11 November 1918) who died in 2001.
__TOC__
Veterans by country
Australia
Longmore, Roy, b. 29 April 1894, d. 21 June album by progressive metal band Dream Theater, released in 1997. It is the last studio album on which keyboardist Derek Sherinian appears. It is considered by some to be the band's "sellout" record, as it contains what is pe
|
|
Once In A LIVEtime
Once in a LIVEtime is a 2CD live album by progressive metal band Dream Theater, recorded at La Bataclan in France and released in 1998.
Track listing
Disc 1:
#A Change of Seasons I: The Crimson Sunrise
#A Change of Seasons II: Innocence
#Puppies on Acid
#Just Let Me Breathe
#Voices
#Take the Time
#De
|
|
