Odert W. Renell

Odert W. Renell (sukunimi vuodesta 1906 Tapio). Rakennusmestari (myöhemmin arkkitehti Yhdysvalloissa). Syntynyt Murolen kanavalla 27.7.1876, Kuollut Kälviällä 28.1.1951. Isä valtion 1.lk. rakennusmestari ja maanmittari Karl Henrik Renell. Toiminut Rakennusmestarina ja arkkitehtina Suomessa ja Yhdysvalloissa. Rakennussuunnitelmia Suomessa mm. Kälviän kirkko (1905). Yhdysvalloissa pääasiassa yleisiä rakennuksia ja yksityisiä taloja. Renell, Odert

Renell

Renell on pohjalainen suku, jonka jäsenet ovat eritoten rakentajia. Suvun jäseninä ovat muun muassa rakennusmestareita, maanmittareita, arkkitehtejä ja kansanrakentajia. (Odert W. Renell, Karl Henrik Renell.) Luokka:Suvut

Rakennusmestari

Teknikko oli teknillisen alan kouluasteen kolmivuotinen (aiemmin kaksivuotinen) tutkinto, joka lakkautettiin ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä. Se sijoittui tasoltaan ammattikoulututkinnon ja opistoasteen insinööritutkinnon väliin ja sen tarkoitus oli valmistaa ennen kaikkea työnjohtotehtäviin. Rakennusalan vastaava tutkinto oli rakennusmestari. Tyypillisesti teknikkokoulutukseen hakeuduttiin vasta ylioppilastutkinnon tai ammattitutkinnon suorittamisen jälkeen. Tämän vuoksi koulutuksen nimellisestä lyhyydestä huolimatta sen suorittaneilla oli takanaan melko pitkä tosiasiallinen koulutus. Eräs syy teknikkokoulutuksesta luopumiseen olikin se, että sen suorittaneet koulutettiin periaatteessa turhaan ensin ammattiin tai ylioppilaiksi ja vasta sitten varsinaiseen tehtäväänsä. Ennen nykyistä järjestelmää, jossa kolmivuotinen ammattitutkinto tuottaa korkeakoulukelpoisuuden, kansakoulun käyneen ainoa reitti yliopistoon oli käydä ensin ammattikoulu, sitten teknikkokoulutus, tämän jälkeen opistoinsinöörikoulutus, jonka jälkeen hakeuduttiin teknilliseen korkeakouluun. Tämän polun taivaltaneita kutsutaan pitkän linjan insinööreiksi tai pitkän linjan diplomi-insinööreiksi. Tyypillisesti heidän koulutuksensa alkuosan käytännönläheisyydestä seuraa se, että tällaisten insinöörien ammatillinen näkemys on muita selkeästi laajempi. Luokka:Teknisen alan tutkinnot

Kälviän kirkko

Kälviän kirkko on rakennettu 1905 kolmanneksi kirkoksi samalle paikalle. Kirkon on suunnitellut rakennusmestari (myöhemmin arkkitehti) Odert W. Renell. Kirkkoon piirsi alun perin piirustukset professori Lars Sonck, jonka suunnitelmia ei kuitenkaan paikkakunnalla hyväksytty. Monen vaiheen jälkeen suunnittelijaksi valittiin Renell. Kirkko on perinteinen ristikirkko ja arkkitehtuuriltaan hieman vanhahtava (1880-luvun nikkarityyli). Kirkkopihalla on myös 1800-luvun alussa rakennettu tapuli (Jacob Rijf). Luokka:Suomalaiset kirkkorakennukset Luokka:Kälviä

Luokka:Suomalaiset arkkitehdit

Luokka:Arkkitehdit Arkkitehdit

Шпитковський Іван

Шпитковський Іван (1880 — 1969), гал. історик і педагог; свящ. Дослідник Гайдамаччини, зокрема Коліївщини («„Гайдамаки" Т. Шевченка, як пам'ятка Коліївщини», 1915).

Література

- Енциклопедія українознавства Категорія:Статті які слід доробити Категорія:Stub Категорія:Персоналії Шп

penisy madrid accommodation warsaw bars and cafes podatki Sepsa

:: RELATED NEWS ::

Veľká Rača
Veľká Rača je najvyšší vrch Kysuckých Beskýd (1236 m n.m.). Veľkú časť pokrýva Národná prírodná rezervácia vyhlásená v roku 1976 (ochranné pásmo 197 ha). Účel NPR je zachovanie zvyškov pôvodných lesov pralesovitého charakteru. Tiež sa tu vyskytujú pseudokrasové javy (Malá a Veľká skalná diera), na území Kysúc ojedinelé. Vrcholom prechádza štátna hranica s Read More...

Korunná krajina
Ako korunná krajina (po nemecky Kronland) sa označovali jednotlivé časti Rakúskeho cisárstva od roku 1849 a potom Rakúsko-Uhorska. Uhorsko po rakúsko-uhorskom vyrovnaní v roku 1867 stratilo štatút korunnej krajiny, čím sa "korunné krajiny" stali identické s "kráľovstvami a krajinami na ríšskej rade zastúpenými", teda s Read More...

Kráľovská doména
Kráľovská doména alebo kráľov majetok (kráľovský majetok, majetok koruny) je označenie pre územia alebo majetky v stredoveku a (prevažne včasnom) novoveku, ktoré boli priamym vlastníctvom kráľa a neboli pridelené ako léno inému vlastníkovi. Kráľovskú doménu spravovali priami poddaní kráľa alebo neskôr kráľovská komora. Tieto majetky slúžili na financovanie výdavkov panov