Vermo on Suomen pääravirata. Se sijaitsee Espoon Leppävaarassa. Sijainnistaan huolimatta kyseessä on Helsingin ravirata.
Vermossa järjestetään raveja joka keskiviikko, lauantaisin V75-raveja, ja sunnuntaisin Toto+ -raveja. Suurin Vermossa järjestettävä kilpailu on Finlandia-ajo 100 000 euron ykköspalkinnolla.
Raviradan tuntumaan aiotaan rakentaa ratsastuskeskus.
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
SydänkeskiajallaRuotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnallesuuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikkaSuomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
HaltitunturiPääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
]
]
]
Leppävaara (ruotsiksi Alberga; puhekielessä Lepuski) on kaupunginosa itäisessä Espoossa, lähellä Helsingin rajaa. Leppävaaran naapurikaupunginosia ovat Karakallio, Kilo, Lintuvaara ja Laajalahti. Suur-Leppävaara on asukasluvultaan Espoon suurin suuralue ja Leppävaara alueen keskus.
Leppävaarasta käytetään lempinimeä Lepuski.
Espoon kaupunkiradan ja Kehä I:n risteämässä sijaitseva Leppävaara tunnetaan liikenteen solmukohtana ja merkittävänä kauppakeskuksena. Leppävaarassa juna-asemalla pysähtyvät junat A, E, L, S, U ja Y. Radan pohjoispuolella sijaitsee Gallerian kauppakeskus ja eteläpuolelle valmistui vuonna 2005 suuri kauppakeskus Sello perinteisen Leppävaaran Maxin tilalle.
Oppilaitokset
Perusopetukseen liittyvien oppilaitosten lisäksi Leppävaarassa on EVTEKin teknillinen osasto ja Laurean liiketalousinstituutti sekä Työväenopisto. Suomen ainoa Kelloseppäkoulu muuttaa Leppävaaran vanhaan kirjastoon. Musiikkopisto Juvenalia on nykyään Sellossa.
Leppävaarassa on myös Vermon ravirata ja Leppävaaran urheilupuistossa järjestettiin vammaisten yleisurheilun MM-kisat 2005.
- [http://leppavaara.net/ Leppävaara-portaali]
- [http://www.lepuski.fi/ Leppävaara-seura]
Luokka:Espoon kaupunginosat
Postinumerot:
Etelä-Leppävaara: 02600
Pohjois-Leppävaara: 02650
Postitoimisto sijaitsi Pohjois-Leppävaarassa Galleriassa mutta muutti 14.9.2005 Etelä-Leppävaaran Selloon sen avauduttua.
Ravit
Raviurheilu eli ravit on hevosilla käytävää kilpailua, jossa on rahapalkinnot. Ravilähtöihin voi useimmiten pelata Totoa. Suomen Totopelien kokonaisvaihto on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Raviurheilu on eräs Suomen suosituimmista urheilulajeista, jonka tapahtumia raviradoilla seuraa vuosittain noin 800 000 katsojaa paikan päällä. Lisäksi raveja seurataan etäpelipisteistä ja Internetistä. Raveja järjestetään Suomessa joulua lukuun ottamatta päivittäin, noin 560 kertaa vuodessa. Ammattimaisia ravivalmentajia Suomessa on noin 150.
Suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö on Suomen Hippos ry. Totopelien järjestämisestä vastaa Suomen Hippoksen tytäryhtiö Fintoto Oy.
Keskiviikko on viikon kolmas viikonpäivä. Keskiviikon nimi tullee siitä, että se on keskellä vanhaa sunnuntaista alkavaa viikkoa. Suomalainen viikko tosin alkaa maanantaista, jolloin viikonloppu mukaan luettuna torstai olisi paremminkin viikon keskimmäinen päivä, vaikka keskiviikko kyllä on keskellä tavallista työviikkoa.
Keskiviikko muissa kielissä
Kreikkalaiset käyttivät omien jumaliensa nimiä viikonpäivissä (keskiviikko, hemera Hermu, eli Hermeen päivä) ja roomalaiset sitten jälleen omiensa (keskiviikko, dies Mercurii, eli Merkuriuksen päivä). Germaanisissa kielissä päivät nimettiin uudelleen germaanisten jumalien mukaan, keskiviikko yhdistettiin Odin-jumalaan (Onsdag) ja sen germaaniseen "Wotan" muotoon (Wednesday).
Eurooppalaisista kielistä portugali hylkäsi täysin pakanalliset nimet ja siirtyi numeroituihin viikonpäiviin, siispä keskiviikko on quarta-feira. Numeroidut päivät ovat käytössä myös mm. seemiläisissä kielissä, kiinassa ja vietnamissa, keskiviikko on näissä kielissä joko kolmas tai neljäs päivä. Myös venäjässä ja saksassa keskiviikko on keskellä, Mittwoch tai среда.
Japanissa keskiviikko on veden päivä, 水曜日 (Suiyôbi).
als:Mittwochms:Rabuko:수요일ja:水曜日th:วันพุธ
Lauantai
Lauantai on viikon kuudes päivä.
Lauantai on Suomessa vapaapäivä, sunnuntain ollessa kristittyjen pyhäpäivä. Vaikkei lauantailla mitään virallista asemaa vapaapäivänä olekaan, laki määrää työpäivät järjestettävän niin, että sunnuntain lisäksi yksi päivä jää pakostakin vapaaksi; tämä on vakiintuneen käytännön mukaisesti usein lauantai.
Juutalaiset viettävät sapattia alkaen auringonlaskun aikaan perjantaina ja päättyen auringonlaskuun lauantaina.
Muissa kielissä
Skandinaviassa lauantai tulee muinaisgermaanisesta sanasta laugr, joka merkitsi kylpyä. Lauantai on siis kylpypäivä. Yllättäen sama merkitys on maorin kielen nimellä Rahoroi.
Vuosisatojen saatossa hitaasti muuttuneessa islannin kielessä lauantai on laugardagur ja sanan lauga islantilaiset ääntävät suomalaisittain kirjoitettuna "löyga". Tämä on hyvin lähellä sanaa "löyly". Löyly saattaa siis merkitä alun perin pesua ja hikoilun seurauksena tapahtuvaa puhdistumista.
Useissa kielissä lauantai tulee sapatista, näin on ainakin saksassa (Samstag), espanjassa (Sábado), ranskassa (samedi), italiassa (sabato), portugalissa ja venäjässä (суббота).
Hollannissa ja englannissa (Saturday) päivän nimi tulee latinasta Dies Saturni, Saturnuksen päivä. Saturnuksen nimeä planeettana on lainattu kauemmaskin: thainwan sao on Saturnuksen päivä, ja japaniksi lauantain voisi ensi arvauksella luulla tarkoittavan maan päivää (土曜日 doyōbi), mutta kyseessä on lyhenne Saturnuksen (土星 dosei) viikonpäivästä (曜日 yōbi).
ja:土曜日ms:Sabtu
Toto (rahapeli)
:Toto on myös yhdysvaltalainen rock-yhtye.
Toto eli totalisaattoripeli on raveissa pelattavaa vedonlyöntiä. Vedoissa pyritään veikkaamaan hevosten sijoittumista lähdöissään. Voittosumma määräytyy sen mukaan paljonko kyseistä pelimuotoa on siihen lähtöön pelattu ja paljonko on oikein osuneita pelejä. Pelin järjestäjä ottaa pelivaidosta osuutensa ja valtio verot joten voitot ovat verovapaita.
Totoa voidaan pelata myös etäpelipaikoissa, joista on usein suora kuvayhteys raviradalle. Kotoa internetin kautta pelaaminen on nykyisin mahdollista.
Vinttikoirakilpailuissa järjestettävässä totopelissä ei saa jakaa rahapalkintoja vaan palkinnot jaetaan tavarana. Veikkauksen järjestämät hevospelit V5 ja V75 eivät varsinaisesti ole totalisaattoripelejä vaan veikkausta.
Suomalaisen toton pelimuotoja
- Voittajapelissä veikataan yksittäisen lähdön voittajaa. Voittajapeliä pelataan jokaisessa lähdössä. Pelaaja voittaa panoksensa kerrottuna hevosen voittajakertoimella. Raviratojen totalisaattoritauluissa ja käsiohjelmissa oleva voittajakertoimessa ei käytetä pilkkua vaan se ilmoittaa kymmenen euron sijoituksella voitettavan summan (esimerkiksi voittajakerroin 54,7 merkitään 547). Sata ja sitä suuremmat voittajakertoimet ilmoitetaan näyttötauluissa ja ohjelmissa luvulla 999. Maksettava voittajakerroin on aina vähintään 1,00 vaikka erittäin paljon pelatulla hevosella se saattaa laskennollisesti olla alle yhden.
- Sijoituspelissä pyritään veikkaamaan kolmen parhaan joukkoon sijoittuva hevonen. Pelissä siis voittaa mikäli hevonen on lähdön voittaja, toinen tai kolmas. Mikäli lähdössä on 4-6 osallistujaa, arvataan kahden parhaan joukkoon sijoittuvaa hevosta. Alle neljän osallistujan lähdöissä sijoituspeliä ei järjestetä.
- Kaksoisvedonlyönnissä veikataan lähdön kaksi parasta hevosta. Pelimuoto on tunnettu lempinimellä "kaksari", jota Fintoto käyttää nykyään myös sen markkinointinimenä. Pelaaja voittaa, mikäli hän on arvannut oikein lähdön kaksi parasta hevosta, tulojärjestyksestä riippumatta. Kaksoivedonlyönti järjestetään mikäli lähdössä on vähintään neljä hevosta.
- Troikassa (troikka tarkoittaa myös venäläistä kolmivaljakkoa) veikataan lähdön kolme parasta hevosta oikeassa järjestyksessä. Mikäli yhtään oikeaa veikkausta ei ole, jaetaan voitto niiden kesken, jotka ovat veikanneet kolme hevosta oikein, mutta väärässä tulojärjestyksessä. Troikkaa pelataan yleensä yhdessä lähdössä ja vain silloin kun osallistujia lähdössä on vähintään viisi.
- Päivän Duo pelissä veikataan kahden ennakkoon ilmoitetun lähdön voittajat.
- V4 on pelimuoto jossa veikataan neljän ennakkoon ilmoitetun lähdön voittajia. Yhteen lähtöön voi veikata yhtä tai useampaa voittajaehdokasta, pelin hinta määräytyy kertomalla eri lähtöjen valitut voittajaehdokasmäärät keskenään ja se valitulla pelipanoksella (esimerkiksi 4 x 1 x 5 x 1 x 0,50 euroa = pelin hinta 10 euroa). Mikäli neljä oikein veikanneita ei ole yhtään jaetaan voitto kolme oikein veikanneiden kesken. Mikäli näitäkään ei ole jaetaan voitto kaksi oikein veikkanneiden kesken. V4-pelejä järjestetään raveissa yksi, suurkilpailupäivinä kaksi. V4:ssä on mahdollista pelata myös totalisaattorikoneen arpomalla rivillä: V4 Pikapankissa pelaaja valitsee itse yhteen tai kahteen lähtöön yhden voittajaehdokkaan, V4 Pikapelissä pelaaja valitsee vain pelipanoksen.
:Euro on myös Australiassa elävä kengurulaji.kengurulaji
Euro (valuuttatunnus EUR) on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka on tällä hetkellä käytössä kaikissa EU:hun ennen vuotta 2004 liittyneissä maissa lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ruotsia ja Tanskaa, jotka käyttävät yhä omia kansallisia valuuttojaan. Näistä maista Iso-Britannia ja Tanska ovat liittyneet EU:hun aikaisemmin, jolloin sopimus ei vielä edellyttänyt myös yhteisvaluutan käyttöönottoa, ja niinpä ne voivat pysytellä luvallisesti euron ulkopuolella. Sen sijaan Ruotsi allekirjoitti jo liittyessään sopimuksen Euroopan talousyhteistyöstä ja siten myös euroon liittymisestä. Vuonna 2004 mukaan liittyneet EU-maat ottanevat euron käyttöön aikaisintaan vuonna 2006 — tämän on ainakin Viro asettanut tavoitteekseen.
Katso tarkemmin myös: Euroalue
Eurokolikot ja -setelit otettiin käyttöön 1. tammikuuta2002. Virallinen raha eurosta tuli jo kuitenkin 1. tammikuuta 1999, jolloin sitä alettiin käyttää tilivaluuttana.
Yksi euro vastaa 5,94573 Suomen markkaa (eli 1 markka vastaa 0,1681879 euroa). Euron sadasosa on sentti. Euron kurssia ja korkotasoa valvoo ja pyrkii kontrolloimaan Euroopan keskuspankki.
Euron merkitseminen
Euron kansainvälinen kolmikirjaiminen tunnus (ISO-standardin mukaan) on EUR, jota käytetään pääasiassa kansainvälisessä rahaliikenteessä. Lisäksi on olemassa erityinen euro-symboli (€). Euron lyhenteenä käytetään joskus e-kirjainta, jos symboli ei ole käytettävissä. Paras tapa merkitä euro on olla lyhentämättä sitä ollenkaan. Sentin virallinen lyhenne suomen kielessä on snt, jonka rinnalla voidaan käyttää myös muissa kielissä yleistä lyhennettä c.
Euron symboli on mukana Unicode-merkkijärjestelmässä, ja sen esittämiseksi voi käyttää esimerkiksi Latin 9 -merkistöä, joka on Latin 1:stä eurokelpoiseksi muokattu versio.
Setelit ja kolikot
Latin 1Latin 1
Päätös euroseteleiden ulkomuodosta tehtiin joulukuussa 1996. Toisin kuin kansallisessa rahassa, niissä ei ole kansallisia tunnisteita, vaan niissä korostetaan sitä, mikä eurooppalaisille on yhteistä. Pääasiasiallisena kuvituksena ovat eri aikakausien ja tyylisuuntien ikkunat ja sillat, jotka kuvastavat avautumista kohti muita ihmisiä ja yhteyksiä heihin. Setelit ovat suuruudeltaan 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa ja niiden koko vaihtelee siten, että pieniarvoiset setelit ovat pieniä ja koko suurenee mitä suurempiarvoinen seteli on kyseessä.
Yksi euro jakautuu sataan senttiin. Kolikkojen nimellisarvot ovat: 2 euroa, 1 euro ja 50, 20, 10, 5 ja 2 senttiä sekä 1 sentti. Kolikkojen toisella puolella on yhteinen Eurooppa-aihe ja rahan arvo. Toisen puolen aiheen päättää kukin kansallinen keskuspankki. Suomalaisten eurokolikkojen kansallisella puolella on suomuurain kahden euron kolikossa, laulujoutsenia yhden euron kolikossa ja pieniarvoisissa kolikoissa leijonakuvio.
€ on euron tunnus, jota käytetään muun muassa kaikissa hintamerkinnöissä.
Käyttö
Suomessa päätettiin alusta alkaen olla käyttämättä yhden ja kahden sentin kolikoita. Syynä on pikkukolikoiden epäkäytännöllisyys käteisellä maksettaessa. Tähän oli Suomessa totuttu jo markka-ajan viimeisinä vuosina, jolloin pienin käytetty kolikko oli kymmenpenninen.
Syyskuusta 2004 alkaen myös Hollannissa aiotaan luopua kahdesta pienimmästä kolikosta, koska niiden käyttö on liian kallista. Laskelmien mukaan jokaisen yksisenttisen käsittelystä aiheutuu neljän sentin kulut. Myös Belgiassa suunnitellaan (2004) pikkukolikoista luopumista, ja niiden vastustus muissakin euromaissa on kasvamaan päin.
Hinoba-an is politically subdivided into 13 barangays.
- Alim
- Asia
- Bacuyangan
- Barangay I (Pob.)
- Barangay II (Pob.)
- Bulwangan
- Culipapa
- Damutan
- Daug
- Po-ok
- San Rafael
- Sangke
- Talacagay
External links
- [http://www.nscb.gov.ph/activestats/psgc/default.asp Philippine Standard Geographic Code]
- [http://www.t-macs.com/kiso/local/ 2000 Philippine Census Information]
Category:Municipalities of Negros Occidental
Jacek Stryjenski
Jacek Stryjenski est un peintre et décorateur suisse (né à Cracovie en 1922 et décédé à Genève en 1961). Jacek Stryjenski a réalisé des fresques d'églises en Suisse (les mosaïques de l'
Inprecor
Inprecor est une revue d'information et d'analyse politique publiée sous la responsabilité du Bureau exécutif de la Quatrième Internationale dont la Ligue communiste révolutionnaire est la section française.
Inprecor est diffusé en quatre langues (français, anglais, allemand, portugais) dans plus de 50 pays.
Liens externes
- [http://www.inprecor.org/ le site d'Inprecor en français]
- [http://lcr-rouge.org/ le site de la L
Tout commence à Paris, à la fin du , par la découverte d'un manuscrit: l'histoire de Pascal Ichak, cuisinier et voyageur, qui tombe amoureux de la Géorgie et d'une princesse géorgienne, au début du même siècle. Le film suit les pérégrinations du personnage à travers le pays et son histoire.
Fiche technique
- Titre : Les Mille et Une Recettes du cuisinier amoureux
- Réalisation : Nana Dzhordzhadze
- Pays : France / Géorgie - Ann
Vignoble d'Irouléguy
Le vignoble d'Irouléguy est situé dans le département des Pyrénées-Atlantiques, du nom d'Irouléguy, petit village basque de la Basse-Navarre.
C'est le plus petit vignoble français, et le seul du pays basque-nord. Il est classé AOC depuis 1970.
Julio Le Parc
Le Parc a étudié à l'école nationale des arts fins à Buenos Aires. En 1958 il a obtenu une concession de recherches et s'est établi à Paris, où il a étudié sous Vassarely et d'autres artistes. Il a cessé de produire l'art sur des médias traditionnels et s'est tourné vers la lumière d'investigation, le mouvement et la couleur, produisant les objets cinétiques. Dans les années '60 il a fondé l'Art Visuel (groupe de Groupe de Recherch
