:: wikimiki.org ::

Öljykriisi

Öljykriisi

Öljykriisi tarkoittaa kansantaloudessa tapahtuvaa öljyn saatavuuden suurta vähenemistä tai hinnannousua. Energiakriisi vaikuttaa usein koko talouteen, ja useita taantumia väitetään syntyneen öljykriisin seurauksena. Öljyn hinta vaikuttaa lukuisten kulutushyödykkeiden hintaan muoveista ruokaan, ja monissa maissa sähkön hinta voi öljykriisin seurauksena nousta, mikä myös vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Kuluttajan näkökulmasta etenkin autojen ja muiden ajoneuvojen käyttämän bensiinin hinta nousee, mikä johtaa alentuneeseen kuluttajaluottamukseen ja vähentyneeseen rahan käyttöön.

Talous

Öljyn hinnan muodostuminen markkinataloudessa noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia, mikä voi aiheuttaa nopeita muutoksia öljyn hintaan, kun joko kysyntä tai tarjonta äkisti muuttuu. Joissakin tapauksissa öljykriisi voisi osittain johtua markkinoiden epäonnistumisesta hintojen määrittämisessä. Kriisi voi myös aiheutua vapaiden markkinoiden puuttumisesta. Kuluttajien käyttäytyminen voi pahentaa öljykriisin taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi protestien ja "paniikkiostojen" muodossa. Jotkut taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että vuoden 1973 öljykriisi vaikeutui hintasäännöstelyn takia.

Öljyn tarjonta

hintasäännöstely hintasäännöstely Öljyn tarjontaa hallitsevat suurelta osin kansalliset öljy-yhtiöt maissa, joissa on merkittäviä halvan ja energiatehokkaasti tuotettavan öljyn reservejä. Näihin kuuluvat mm. Kuwait, Norja, Saudi-Arabia, Venezuela ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. Useat näistä maista kuuluvat OPEC-nimiseen (Organization of Petroleum Exporting Countries) kartelliin. OPEC hallitsee hyvin suurta osaa maailmanlaajuisista öljymarkkinoista ja se voi siten vaikuttaa hintoihin. Jos OPEC päättää vähentää jäsenmaidensa tuotantokiintiöitä, se nostaa öljyn hintaa. Aikaisemmin OPEC on myös voinut tuotantoa nostamalla laskea hintoja. OPECin toimintavapaudella on kuitenkin rajoituksia. Jos OPEC nostaa hinnan liian korkeaksi, kulutus vähenee ja öljyntuotanto epätavanomaisista lähteistä, esimerkiksi öljyhiekasta, tulee kannattavaksi. Öljynviejämaiden taloudet ovat lisäksi riippuvaisia öljytuloista ja maailmantalouden tilasta, ja näin ollen tuotantorajoituksilla olisi kielteisiä vaikutuksia. Rajoittavina tekijöinä ovat myös jalostus- ja kuljetuskapasiteetti sekä pitkällä aikavälillä tehdyt investoinnit. Öljyn tarjontaan saattaa aiheutua ongelmia, jos markkinoita hallitsevat OPEC-maat ovat liioitelleet öljyreservejään ja kykyään nostaa tuotantokapasiteettia. Maailman suurimman öljykentän, Saudi-Arabiassa sijaitsevan Ghawarin kunto on keskeisessä asemassa.

Öljyn kysyntä

Suurin osa öljyn kysynnästä tulee kaupalliselta sektorilta, joka käyttää öljytuotteita esimerkiksi liikenteeseen, sähköntuotantoon ja lämmitykseen. Öljyn kysyntä riippuu mm. talouskasvusta ja vuodenajasta: pohjoisen pallonpuoliskon maat esimerkiksi kuluttavat talvisin enemmän öljyä kotien lämmityksessä. Kylmä talvi Yhdysvalloissa, joka kuluttaa maailman öljyntuotannosta noin neljänneksen, voi vaikuttaa öljyn hintoihin maailmanlaajuisesti ja pitkäaikaisesti. Viime vuosina kehittyvät taloudet ovat lisänneet öljyn kysyntää, ja öljyn saatavuus on niiden talouskehityksen kannalta tärkeää.

Öljykriisin syntyminen

Ennen öljykriisiä maailmanpoliittinen tilanne on usein kiristynyt. Suuren öljyntuottajan, esimerkiksi OPECin, yritys vaikuttaa maan tai maiden politiikkaan öljyntuotantoa vähentämällä voi aiheuttaa pitkäaikaisen öljykriisin. Kun öljyntuottaja kieltäytyy myymästä öljyä, hankaloituu öljyn saanti usein hyvin paljon. Jos jossain suuressa öljyntuottajamaassa syttyy sota tai maassa syntyy kriisi, öljyntuonanto kärsii ja voi loppua kokonaan, mikä voi vaikeuttaa öljyn saatavuutta. Esimerkiksi monet lähi-idässä tapahtuneet sodat, kriisit ja vallankumoukset ovat johtaneet öljykriiseihin. Myös luonnonkatastrofi öljyntuotantoalueella tai öljynkuljetuksille tärkeällä alueella vaikeuttaa öljyn saatavuutta. Kiinan nopea talouskasvu on aiheuttanut öljyn saatavuuden vaikeutumista. Kun talous ja kysyntä kasvavat liian nopeasti suhteessa tuotantomääriin, öljyn saatavuus vaikeutuu ja voi syntyä suoranainen öljykriisi. Nopeasta tuotannon laskusta aiheutuu myös usein hintojen nousu, mikä voi pitkään jatkuessaan johtaa öljykriisiin. Öljyhuippu, öljyntuotannonväheneminen tai öljyn loppuminen kokonaan johtaa myös pahaan öljykriisiin. ASPO onkin ennustanut, että öljyhuippu on tullut tai tulee lähiaikoina.

Öljykriisin vaikutukset talouteen

Öljykriisin tapahtuessa talous usein kokee taantuman. Etenkin kehitysmaissa, joilla ei ole varaa kilpailla länsimaiden kanssa, öljyn hinnalla on suuri merkitys, mitä korostaa monien valtioiden subventoima bensiini. Kalliit hinnat voivat näkyä esimerkiksi julkisen liikenteen toimimattomuutena. Öljykriisit ovat johtaneet varmuusvarastojen keräämiseen ja muiden energianlähteiden hyödyntämisen kasvuun ja energiatehokkuuden paranemiseen. Usein varsinkin ydinvoimaan panostetaan öljykriisien aikana massiivisesti. Öljykriisit voivat aiheuttaa valtioiden välien kiristymistä ja jännitteitä etenkin silloin kun kriisi johtuu poliittisista syistä, millä voi olla pidempiaikaisia seurauksia myös maailmantalouteen.

Öljykriisejä

ydinvoima
- Vuoden 1973 öljykriisi – syy: OPEC vähensi öljyn tuotantoa huomattavasti.
- Vuoden 1979 öljykriisi – syy: Iranin vallankumous.
- Vuosien 1980 - 1988 öljykriisi – syy: Irakin-Iranin sota.
- Vuoden 1990 piikki öljyn hinnassa – syy: Persianlahden sota.
- Vuoden 2000 Ison-Britannian öljyprotestit – syy: korkea öljyn hinta.
- Vuosien 2004 ja 2005 öljyn hinnan nousu – syy: mm. öljyntuotannon riittämätön nousu.
- Monet Lähi-idässä käydyt sodat ovat aiheuttaneet pienempimuotoisia öljykriisejä.

Vuoden 1973 öljykriisi

Lähi-idässä Vuonna 1973 OPEC-maat yrittivät öljyn tuotannon leikkauksilla kiristää Yhdysvallat liittolaisineen lopettamaan tukensa Israelille, joka oli nöyryyttänyt arabimaita useissa verisissä sodissa ja miehittämällä palestiinalaisten asuinalueet. Öljykriisin lopettamiseksi USA uhkasi arabimaita ja niitä usein avustanutta Neuvostoliittoa viljatoimitusten lopettamisella. Öljyshokki hidasti talouskasvua, kiihdytti inflaatiota, laukaisi taloustaantumaa, aiheutti joissakin maissa lamaa ja sen seurauksena Britannia ja Norja aloittivat laajat öljyn etsinnät Pohjanmerellä. Yhdysvallat reagoi energiakriisin opetuksiin myöntämällä lupia ydinvoimaloiden rakentamiseen. Suomessa alkoi voimakas panostaminen kivihiilen käyttöön perusvoiman tuotannossa öljyn sijaan ja myös ydinvoimaprojektit saivat vauhtia. Neuvostoliiton kanssa neuvoteltiin maakaasutoimituksien aloittamisesta, jolloin riippuvuus arabien öljystä väheni. Samoin menettelivät myös Ranska ja Saksa USA:n vastustuksesta huolimatta. Ranskassa toteutettiin massiivista ydinvoimarakentamista, jonka seurauksena tätä nykyä Ranska tuottaa miltei 80% sähköstään ydinvoimalla. OECD-maat perustivat kansainvälisen energiajärjestön IEA:n. Öljykriisi näkyi myös suomalaisten arjessa. Sakolla tai vankeudella uhattiin rangaista niitä, jotka eivät noudattaneet energiansäästömääräyksiä. Määräyksien yhteyhdessä ilmoitettiin, että ellei niitä noudateta, joudutaan turvautumaan myöhemmin pakkosäännöstelyyn. Rangaistusuhan alaisia määräyksiä olivat:
- asuin- ja toimistohuoneiden ylin lämpötila 20 astetta
- myymälöiden ja työhuoneiden ylin lämpötila 18 astetta
- varastojen ja teollisuustilojen ylin lämpötila 16 astetta
- autotallien lämmitys kielletty
- lämmitetyn veden käyttö uima-altaissa kielletty yleisiä altaita lukuun ottamatta
- lumen sulattaminen kaduilta ja pihamailta lämmitetyllä vedellä kielletty
- autojen lämmitys sähköverkosta kielletty alle 10 asteen pakkasella
- liikkeiden näyteikkunavalaistus sallittu vain liikkeiden aukioloaikoina
- moottoriteitä ei saa valaista
- yleinen 80 kilometrin kattonopeus

Iranin vallankumous ja Irakin-Iranin sota

1979 Iranissa tapahtui vallankumous. Koska Iran on suuri öljyntuottajamaa, näkyi vallankumous maailmanlaajuisesti piikkinä öljyn hinnassa ja öljyn tuotantokin väheni rajusti. Öljystä oli kova pula, ja öljykriisi johti samantapaisiin vaikutuksiin kuin vuoden 1973 öljykriisi – maakaasun ja hiilen tuotanto ja käyttö lisääntyi ja uusia ydinvoimaloita rakennettiin paljon. vallankumous länteen.]] Koska Iran oli vallankumouksen jälkeen heikko, Irak hyökkäsi sinne 1980 saadakseen haltuunsa Iranin öljykenttiä. 8 vuotta kestänyt Irakin-Iranin sota vaikeutti öljyn saatavuutta, pahensi vuoden 1979 öljykriisin aiheuttamia talousongelmia ja hidasti talouden elpymistä. Aikaa kului ennen kuin Iran kykeni kunnolla aloittamaan öljyntuotantonsa uudelleen. Lisäksi kumpikin osapuoli upotti suuren määrän vastustajansa tankkereita, mikä osaltaan myös vaikutti öljyn hintaan ja saatavuuteen.

Vuoden 1990 öljykriisi

Vuoden 1990 öljykriisillä on ollut öljykriiseistä vähiten vaikutuksia. Sen syynä oli Persianlahden sota, ja se kesti ainoastaan kuusi kuukautta, jonka jälkeen talouden toipuminen oli nopeaa. Varsinainen öljykriisin syy oli Saddam Husseinin käsky polttaa Kuwaitin öljykentät peräännyttäessä. Tämä aiheutti suuria ympäristöhaittoja ja Kuwaitin öljyntuotanto oli tehotonta vielä pitkään sodan jälkeen. Öljykriisin aikaan öljyn hinta oli noin 40 dollaria barrelilta.

Ison-Britannian öljyprotestit

barreli Ison-Britannian öljyprotesteilla tarkoitetaan saarivaltakunnassa öljyn hinnan nousun takia tapahtuneita protesteja ja niistä seurannutta kriisiä, jonka vaikutukset muistuttivat aikaisempia öljykriisejä. Ensimmäiset protestit tapahtuivat syyskuussa 2000. Järjestäjät ja osanottajat (mm. kuorma-autoilijat, maanviljelijät, taksinkuljettajat) vaativat polttoaineveron laskemista. Vuoden 2000 kriisi johti taloudellisen toiminnan ja yhteiskunnallisten perustoimintojen huomattavaan hidastumiseen ja vaikeutumiseen polttoaineiden saatavuuden vähennyttyä. Hinnannousun seurauksena mielenosoittajat ja kuorma-autot estivät 5. syyskuuta vuonna 2000 pääsyn Englannin kanaalin tunneliin ja Shellin öljynjalostamoon. Kymmenes päivä syyskuuta saarrot laajenivat kuuteen kahdeksasta maan suuresta öljynjalostamosta, mistä seurasi suuria bensiinin ostomääriä jakeluasemilla ja saatavuusongelmien pahenemista. Kahden päivän kuluttua kolmannes maan tankkausasemista oli vailla polttoainetta, ja jonot olivat pitkiä; kriisin aikana yli 90 % maan bensa-asemista oli suljettuna jossakin vaiheessa. Protestit vaikuttivat myös kauppojen kuljetuksiin ja monin paikoin peruselintarvikkeet loppuivat. Protestin huippukohtana moottoritieliikenne väheni 40 % ja maantieliikenne 25 %. Osa terveydenhoitoviranomaisista lopetti vähemmän tärkeät ambulanssikuljetukset polttoainepulan takia ja neuvoi kuljettajia ajamaan hitaammin. Eräässä sairaalassa mm. leikkauksissa käytettävät tikit loppuivat, joidenkin maatilojen eläimet uhkasivat kuolla nälkään, kouluja suljettiin ja postikuljetukset keskeytettiin sunnuntaiksi. Protestit päättyivät 14. syyskuuta 2000, kun osallistujat uskoivat viestinsä menneen perille, yleisön mielipide ei enää tukenut protestoijia ja poliisi valvoi kuljetusten perille pääsyä. Kriisin aiheuttamat taloudelliset tappiot olivat huomattavia. Syyskuussa 2005 Ison-Britanniassa oli jälleen laajahkoja protesteja polttoaineiden kohonneita hintoja vastaan. Uhka polttoaineen saatavuudelle aiheutti pitkiä jonoja ja bensa-asemien tyhjenemistä. Jos protestit olisivat laajentuneet, Ison-Britannian hallitus olisi suunnitelmien mukaan saattanut kutsua armeijan apuun ja aloittaa säännöstelyn, mutta protestit eivät saavuttaneet aikaisempia mittasuhteita.

Vuosien 2004–2005 hinnannousu

2000-luvun alussa öljyn hinta on noussut, ja tuotannon tehostaminen on käynyt vaikeammaksi. Epävarmuus, spekulointi ja jalostamokapasiteetin puute ovat aiheuttaneet sen, että öljyn hinta on noussut korkeammalle kuin pitkään aikaan. Öljyntuotantokalustosta ja osaavasta henkilökunnasta on puutetta. Monet suuret öljykentät ovat ehtyneet tai alkaneet ehtyä, ja ASPO-yhdistys on ennustanut että öljyhuippu on tapahtunut 2004, tai on juuri tapahtumassa. Öljyn kulutus kasvaa kovaa vauhtia, ja tuotannon nousu on ollut riittämätöntä. Myös Yhdysvaltojen ja Irakin sota ja levottomuudet Lähi-idässä ovat johtaneet öljyn hinnan nousuun. Poliittinen tilanne monissa öljyntuottajamaissa, kuten Nigeriassa ja Venezuelassa, on lisännyt hintapainetta. Yhdysvalloissa riehunut hirmumyrsky Katrina ja sitä seurannut Rita ovat myös lisänneet epävarmuutta ja nostaneet hintatasoa. Osa yhdysvaltalaisista bensa-asemista esimerkiksi rajoitti myrskyjen aikana ostomäärän tilapäisesti 20 dollariin, jotta säiliöt eivät tyhjenisi kuljetusten välillä. Hintojen nousu on johtanut uuteen öljykriisiin ja monissa köyhemmissä maissa jonoihin, öljyn säännöstelyyn, mellakoihin, sähkökatkoihin, julkisen liikenteen toimimattomuuteen ja epävarmoihin oloihin. Zimbabwessa keskeytyivät syyskuussa 2005 mm. ambulanssi-, vanki- ja hautauskuljetukset muun liikenteen ja joidenkin teollisuudenhaarojen ohella. Maa on poliittisten, taloudellisten ja hallinnollisten ongelmiensa takia erityistapaus, mutta öljyn hinnan nousu on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Jemeniläisissä mellakoissa kuoli kymmeniä ihmisiä, jotka protestoivat valtion bensiinin hintatuen vähentämistä vastaan.

Tulevaisuus

Öljyvarojen ehtyminen, totaalinen loppuminen tai öljyn hinnan muodostuminen niin kalliiksi, että sitä voi käyttää vain valikoituihin tilanteisiin, aiheuttaisi nykyisessä tilanteessa vakavan energiakriisin. Mitään muuta yhtä helposti kuljetettavaa, moni- ja helppokäyttöistä polttoainetta ei tunneta. Öljyntuotannon ehtyminen aiheuttaisi lievimmässäkin tapauksessa vaikeuksia yhteiskunnan eri alueilla ja pahimmillaan katastrofin, joka voisi saada länsimaisen yhteiskuntamuodon jopa kokonaan romahtamaan. Jemen

Öljyhuippu

:Pääartikkeli: Öljyhuippu Öljyhuippu (engl. peak oil) koskee maailman öljyntuotannon huippua ja sen jälkeistä laskuun kääntymistä. Tämän niin kutsutun Hubbertin teorian puolustajat huomauttavat, että öljyä käytetään paljon suuremmalla nopeudella kuin uusia varoja löydetään. Kun vanhojen öljykenttien tuotanto kääntyy laskuun, uusien tuotanto ei usein pysty korvaamaan menetettyä tuotantoa. Useat asiantuntijat väittävät, että tämä tapahtuu vuosikymmenen kuluessa. Öljyhuippu voi eräiden arvioiden mukaan johtaa pitkään taantumaan ja geopoliittisiin seurauksiin, koska kyseessä ei ole tilapäinen, poliittisista syistä johtuva energiakriisi aikaisempien suurten öljykriisien tapaan.

Vaihtoehtoiset energianlähteet

:Pääartikkeli: Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle Öljyntuotannon vähenemisen aiheuttamaa energiakriisiä tai öljyshokkien taloudelle muodostamaa uhkaa voidaan yrittää lievittää uudella teknologialla. teknologia Ydinvoimalla voidaan tuottaa energiaa jo pienellä määrällä erittäin paljon, mutta jotta se pystyisi korvaamaan kaiken nykyisen fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian, sitä pitäisi olla yli kymmenkertaisesti. Onnistuessaan fuusioreaktorikoe ITER ratkaisisi ihmiskunnan energiantuotanto-ongelman pitkäksi aikaa, sillä fuusio polttoainetta vetyä saadaan meristä käytännössä loputtomasti. Kivihiiltä maapallolla on noin 300 vuodeksi, joten sillä saadaan tuotettua sähköä vielä pitkään öljyn loputtua. Maakaasulla voidaan tuottaa energiaa tehokkaammin kuin öljyllä, sillä maakaasumolekyylissä on yksi osa hiiltä ja neljä osaa vetyä. Maakaasusta voidaan myös "rikastaa" öljyä saksalaisten toisessa maailmansodassa kehittämällä menetelmällä (ns. Fischerin–Tropschin prosessi), mutta myös maakaasu on nopeasti ehtyvä luonnonvara, ja on myös öljyä harvinaisempaa. Puu, turve, vesivoima, aurinkovoima ja tuulivoima ovat uusiutuvia luonnonvaroja ja niillä voidaan tuottaa jossain määrin energiaa. Polttoainekäyttöisten koneiden polttoaineena ja yleiskäyttöisenä energianlähteenä öljyn voi korvata biokaasu, biomassa, vety, tai maakaasu. Autojen käyttöön öljyn vaihtoehtona nähdään ns. laturihybridit (plugin-hybrids), eli autot jotka toimivat akulla. Yön aikana autot kytketään pistorasiaan lataamaan akkujaan. Akulla voidaan ajaa noin 30 - 40 kilometriä, jonka jälkeen polttoaineella toimiva akkulaturi lähtee käyntiin.

Katso myös

- Ghawar
- Maaöljy
- OPEC
- Öljyhuippu
- Öljyntuotanto
- Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle

Aiheesta muualla

- [http://www.mecheng.ohio-state.edu/~korpela/suomenmaa.html Öljykriisi vie talouskurjimukseen] Suomenmaa-lehden artikkeli.
- [http://www.ylioppilaslehti.fi/2000/001006/001006oljy.html Kun öljystä on pulaa] Ylioppilaslehden artikkeli.
- [http://www.forbes.com/2005/03/11/cx_da_0311topnews_print.html Oil Crises Now And Then] Forbes-lehden artikkeli, englanninkielinen.
- [http://www.fcnp.com/521/peakoil.htm The Peak Oil Crisis: A Mid-Summer Review] Öljyn hintojen nousun seurauksia, englanninkielinen.
- [http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/magazine/4135122.stm I don't drive; why should I care about oil prices?] BBC:n artikkeli (engl.).
- [http://www.climateark.org/articles/reader.asp?linkid=44942 Shortages Stifle a Boom Time for the Solar Industry] (engl.)

Viitteet

# [http://www.timesonline.co.uk/article/0,,2-1780144,00.html Petrol protest fails to ignite] Times Onlinen artikkeli Ison-Britannian öljyprotesteista. # [http://www.fcnp.com/529/peakoil.htm The Peak Oil Crisis: The First Casualty] Zimbabwen öljykriisin syistä. # [http://www.zimbabwechronicle.com/2005/September/20/local_news/local1.htm Fuel shortages reach unprecedented levels] Zimbabwen öljykriisin vaikutuksista. Luokka:Energiantuotanto Luokka:Talous Luokka:Öljyhuippu Luokka:Öljynjalostusteollisuus Luokka:Luonnonvarat ja:オイルショック

Kansantalous

Kansantalous tarkoittaa yhteiskunnan talouden kokonaisuutta.

Kansantalouden päätäntäyksiköt

# kotitaloudet, yksityiset ihmiset -> kulutussektori # yritykset, maatilat -> tuotantosektori # valtio, kunta, kuntayhtymät -> julkinen sektori # pankit, luottolaitokset -> pankkisektori # muut maat -> ulkomaankaupan sektori

Taloutta kuvaavat kiertokulkumallit

Seuraavassa esitellään yksinkertainen kiertokulkumalli, jossa mukana ovat vain kulutussektori ja tuotantosektori.

Kulutussektori

- kotitaloudet ostavat kulutushyödykkeitä
- mistä rahat ostoihin?
- kotitaloudet omistavat tuotannontekijät: työvoiman, luonnonvarat ja pääoman
- vuokraamalla tai myymällä tuotannontekijöitä à tuotannontekijätuloja Tulojen asettamissa rajoissa kotitaloudet tekevät kulutuspäätöksiä hyötyjä ja kustannuksia vertaamalla.

Tuotantosektori

- yritykset ovat tuotantoyksiköitä
- ostavat tai vuokraavat tuotannontekijöitä
- valmistavat kotitalouksille myytäviä hyödykkeitä Yritykset tekevät tuotantopäätöksensä myyntitulojen ja tuotantokustannusten perusteella.

Hyödyke- ja tuotannontekijämarkkinat

Markkinoilla (hyödykemarkkinat, tuotannontekijämarkkinat) määräytyvät hinnat kysynnän ja tarjonnan perusteella
- hyödykemarkkinat: kulutushyödykkeiden hinnat, kulutusmenot, myyntitulot
- tuotannontekijämarkkinat: tuotannontekijöiden hinnat, tuotantokustannukset, tulot Hyödykkeiden (esim. 900 kpl perunoita ja 1000 kpl makkaraa) ja tuotannontekijöiden (esim. 30 työtuntia ja 1 hehtaari maata) sekä toisaalta rahan kiertokulku -> reaalivirta ja rahavirta Reaalivirta vastaa rahavirtaa -> reaalivirtaa voidaan mitata rahavirralla -> kansantalouden tilinpito. Luokka:Taloustiede ko:경제학 ja:経済学 simple:Economics th:เศรษฐศาสตร์

Maaöljy

Öljy eli maaöljy, vuoriöljy tai raakaöljy on maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos. Teorian mukaan öljy on syntynyt esihistoriallisista kasveista ja meren eliöistä, jotka ovat hautautuneet sedimentin alle. Kuumuus ja paine on muuttanut jäännökset nestemäisiksi ja kaasumaisiksi hiilivedyiksi. Öljy on kasautunut huokoisiin kiviin ja onkaloihin, joista se voidaan pumpata. Öljyä käytetään muun muassa energianlähteenä, voitelunesteenä ja kemikaalien, tuholaismyrkkyjen ja muovien valmistuksessa. Öljy koostuu erilaisten hiilivetyjen seoksesta, pääasiassa alkaaneista, ja sen ulkonäkö, koostumus ja puhtaus vaihtelee. Raakaöljy ei ole yleensä mustaa, vaan useimmiten kellertävää, vihertävää tai ruskeaa. Öljynjalostuksessa eri kemikaalit erotetaan tislaamalla. Raakaöljystä voidaan jakotislauksella erottaa erilaisia hiilivetyjä, kuten petrolia, bensiiniä, parafiinia ja bitumia. Raskaampia hiilivetyjä voidaan hajottaa arvokkaammiksi kevyemmiksi hiilivedyiksi krakkauksella. On ollut olemassa kenttiä, joissa öljy on noussut omalla paineellaan maan pinnalle, mutta ne on käytetty tyhjiin jo kauan sitten. Nykyään ennen kuin öljykenttä voidaan ottaa käyttöön, on sitä valmisteltava useita vuosia. Valmisteluun kuuluu esimerkiksi paineen nosto hiilidioksidilla tai vedellä. Öljyn pumppaamiseksi ensimmäinen vaihe on porata aukko maanalaiseen öljykenttään. Samaan kenttää porataan usein useita aukkoja saannin nopeuttamiseksi. Muista aukoista pumpataan maan alle vettä, joka nostaa tai pitää yllä maanalaista painetta ja mahdollistaa öljyn nostamisen. Kentän paineen laskiessa loppu öljy on pumpattava ylös. Uudet aukot ovat pääsääntöisesti vaakatasossa. Aukkoja lisäämällä ei pystytä nopeasti lisäämään tuotantoa, koska öljyn pumppaus on hyvin tarkkaan säädelty prosessi - jos vettä ei pumpata oikeassa suhteessa tai öljyä nostetaan liian nopeasti, saattaa öljylähde romahtaa niin että loppua öljyä ei enää saada ylös, tästä on varoittavia esimerkkejä mm. Kuwaitissa. Öljyn käyttö on laajaa, koska se on helposti mukana kuljetettava energianlähde. Millään muulla tekniikalla ei olla saatu aikaa yhtä kevyttä, turvallista ja energiatiivista voimanlähdettä.

Öljyntuotanto

Kuwait Öljy on luonnonvara, jota hyödynnetään tuhansin tavoin. Öljyä käytetään esimerkiksi polttoaineena tehtaiden ja autojen koneisiin sekä lämmitykseen, muoveihin, maaleihin ja lääkkeisiin. Öljynjalostamossa raakaöljystä kehitetään jalostustuotteita, esimerkiksi bensiiniä ja dieselöljyä. Lähes miljoonan suomalaisen koti lämpiää öljyllä. Öljyntuottajamaiden järjestö, OPEC perustettiin 1960 Bagdadissa. OPEC:in jäsenet muodostavat kartellin, joka jakaa tuotantomäärät. Se pyrkii ohjailemaan öljyn tuotantoa ja siten säätelemään sen hintaa asettamalla jäsenilleen tuotantokiintiöt. Jäsenmaat hallitsevat kahta kolmannesta maailman öljyvaroista ja tuottavat 40 % tuotannosta. Öljyn runsaan käytön vuoksi sen hinnan vaihteluja seurataan tarkasti. Öljyn maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat voimakkaasti globaaliin talouteen. Vuoden 1973 öljykriisissä OPEC kieltäytyi myymästä öljyä länsimaille, joka olivat tukeneet Israelia Yom Kippur -sodassa Egyptiä ja Syyriaa vastaan. Viisi kuukautta kestänyt boikotti aiheutti öljyn hinnan kohoamisen nelinkertaiseksi. OPEC:in menestyksen takana on ollut pääasiassa Saudi-Arabia, joka on sietänyt muiden tuottajien kiintiöhuijauksia ja kompensoinut niitä omalla tuotannollaan. OPEC:in ulkopuolella ovat merkittävistä öljyntuottajista mm. Norja ja Venäjä. :Katso myös: Luettelo öljyntuottajamaista

Historia

Modernin öljynjalostuksen historia alkaa vuodesta 1852, jolloin keksittiin öljyn tislaus. Raakaöljystä tislasi petrolia ensimmäisenä puolalainen Ignacy Lukasiewicz. Ensimmäinen "öljykaivos" perustettiin Etelä-Puolaan seuraavana vuonna. Yhdysvalloissa öljyntuotanto alkoi 1859 Pennsylvaniassa. Ensimmäinen varsinainen auto keksittiin vuonna 1885. Siinä oli polttomoottori. Kun vielä kehitettiin laite, jota nyt kutsutaan kaasuttimeksi saatiin moottori, joka kävi bensiinin voimalla. Se syrjäytti kilpailijansa höyryauton.

Tulevaisuus

:Pääartikkelit: Öljyhuippu, Energiantuotannon tulevaisuus Öljyn tulevaisuus on epäselvä. On raportoitu, että öljy säilyisi varteenotettavana polttoaineena vain 40 vuotta ja tuotannon huippu saavutetaan jo tällä vuosikymmenellä. Toisaalta jotkut pitävät öljyvaroja lähes ehtymättöminä, koska on maailmassa vielä valtavia tunnettuja hiilivetyreservejä, esimerkiksi öljyliuske tai kivihiili. On myös väitetty, että markkinamekanismi siirtää automaattisesti energiantuotannon muihin menetelmiin niiden tultua hinnaltaan öljyä edullisemmiksi. Polttoaineista bensiini voidaan sangen helposti korvata etanoli-bensiiniseoksella (E85) ja diesel biodieselillä. Puhdastakin etanolia voidaan käyttää esim. lentobensiinin korvikkeena yksinkertaisilla muutostöillä, Brasilia onkin jo aloittanut vuonna 2005 etanolikäyttöisten lentokoneiden valmistuksen. Yksi merkittävä syy öljyn polttamista vastaan on se, että palamistuotteena syntyvä hiilidioksidi kiihdyttää maailmanlaajuista ilmastonmuutosta.

Öljy ja globaali politiikka

Halpa energia (öljy) on pitkälti sama asia kuin hyvinvointi. EU:n energiankulutuksesta vuonna 2004 öljy oli 41 % ja siihen läheisesti liittyvä maakaasu edellisen lisäksi 22 %. Vuonna 2030 lukujen arvioidaan olevan 38 % (öljy) ja 29 % (maakaasu). Maailman raakaöljyvarannot arvioitiin vuonna 2000 seuraaviksi:
- koko maailma 1067,2 miljardia tynnyriä (100 %) (tynnyri = 159 litraa)
- Lähi-itä 671,2 miljardia tynnyriä (62,9 %)
- Saudi-Arabia 262,8 miljardia tynnyriä (24,6 %)
- Irak 115 miljardia tynnyriä (10,8 %)
- Iran 99,1 miljardia tynnyriä (9,3 %)
- Yhdistyneet Arabiemiraatit 97,8 miljardia tynnyriä (9,2 %)
- Kuwait 96,5 miljardia tynnyriä (9 %)
- Muut 396 miljardia tynnyriä (37,1 %). Öljy kuljetetaan laivoilla ja öljyputkilla. Laivareiteistä öljyntuotantoalueelta kulutusalueille ja öljyputkien reiteistä ja niiden varrella olevista maista tulee globaalin kaupan ja politiikan keskeisiä tekijöitä. Maailman suurin öljynkuluttaja on USA. Se tuo öljystään yli 50 prosenttia ja prosenttimäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. USA:n energiantarpeen arvioidaan kasvavan lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Bensiinin hinta on USA:ssa tärkeä sisäpoliittinen kysymys. Meksikossa ja Venezuelassa on monikertaisesti enemmän öljyä kuin USA:ssa ja Lähi-idässä on yli 20 kertaa enemmän raakaöljyvarantoja kuin USA:ssa. USA:n vuoden 2002 kansallisen turvallisuusstrategian korostamia asioista on sen taloudellisten intressien turvaaminen. Venäjä on suurin OPEC:in ulkopuolinen öljyn viejä. Venäjän öljyntuotannon kustannukset ovat yli nelinkertaisia Lähi-idän öljyyn verrattuna. Öljy ja kaasu ovat Venäjän päävientiartikkelit. Öljy ja maakaasu ja niiden hinta on siis Venäjälle elintärkeä kysymys. Merkittäviä öljyn kuluttajia Pohjois-Amerikan ja EU:n lisäksi ovat Japani ja kasvavasti Kiina ja Intia. Em. luvut ja tiedot auttavat hahmottamaan globaalin politiikan ja uutisten joitakin taustoja sekä arvioimaan tulevaisuutta. Öljyn merkitys näkyy Suomessa mm. omina öljynjalostamoina ja niihin liittyvinä laajoina ja suurina varmuusvarastoina. Merkittävä kysymys on myös Suomenlahden kasvava tärkeys Venäjän öljyviennille.

Katso myös

- Luettelo öljyntuottajamaista
- Maatalous, teollisuus- ja tietoyhteiskunta ja niiden energian kulutus
- Öljyhuippu
- Öljykriisi

Aiheesta muualla

- [http://www.ilmasto.org Öljy ja ilmastonmuutos]

Lähteitä:

- Pertti Salminen & Alpo Juntunen & Pertti Jokinen & Torsti Siren: "Öljyn ja kaasun strateginen rooli Lähi-Itä - Keski-Aasia suuralueella" s. 55 - 86, Tiede ja Ase 2004, Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosijulkaisu No: 62 Luokka:Energiantuotanto Luokka:Geologia Luokka:Luonnonvarat Luokka:Öljyhuippu Luokka:Öljynjalostusteollisuus ko:석유 ja:石油

Taantuma

Taantuma on makrotaloustieteissä tilanne, jossa maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Jos samaan aikaan esiintyy inflaatiota, syntyvää ilmiötä kutsutaan stagflaatioksi. Lyhyttä taantumaa kutsutaan useimmiten taloudelliseksi korjausliikkeeksi. Pidentynyt taantuma on puolestaan lama. Taantuma ei useimmiten kuulu tavalliseen talouteen, jonka mukaan suhdannevaihteluiden aallonpohja kestää korkeintaan yhden vuosineljänneksen. Puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa.

Katso myös

- Suhdannevaihtelu Luokka:Makrotaloustiede

Bensiini

Bensiini on satojen eri hiilivetyjen seos, jota käytetään mm. bensiinimoottoreissa polttoaineena ja uutos- ja liuotinaineena kemianteollisuudessa.

Bensiinin kemialliset ominaisuudet

Bensiinin pääkomponentteja ovat 4-10 hiiliatomia sisältävät hiilivedyt. Suomessa moottoribensiinin bentseenipitoisuus saa olla enintään 5%. Bensiinissä ei ylipäätään saa olla juuri lainkaan rikkiyhdisteitä, jotka aiheuttavat moottorin syöpymistä. Rikki poistetaan öljystä katalyyttisesti. Raakaöljystä tislaamalla saadun, nykyaikaisille polttomoottoreille kelpaamattoman, kevytbensiinin oktaanilukua voidaan parantaa isomeroimalla. Aikaisemmin oktaanilukua kohotettiin lyijy-yhdisteillä, mutta katalysaattoriautojen myötä lyijystä luovuttiin. Itse asiassa lyijyn käyttö on ollut kiellettyä EU:n alueella vuodesta 2000 lähtien. Bensiini on myös erittäin tulenarkaa, sillä sen leimahduspiste on alle 0 °C. Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa haihtunut höyry saattaa syttyä kipinästä. Haihtumiseen taas vaikuttaa bensiinin höyrynpaine, joten on olemassa kesä- ja talvilaatuja.

Linkkejä

http://www.motiva.fi/fi/yjay/kuljetusala/polttoainevaihtoehdot/bensiini.html Luokka:Polttoaineet ja:ガソリン

Raha

Raha on vaihdon välineenä käytetty hyödyke. Sen voi vaihtaa muihin hyödykkeisiin. Raha on arvon mitta ja kirjanpidon yksikkö. Raha itsessään on niin sanottu niukka hyödyke.

Historia ja tulevaisuus

Vaihtotaloudesta päästiin markkinatalouteen, kun esineitä ei enää tarvinnut vaihtaa suoraan toisiin esineisiin. Sen sijaan esineitä vaihdetiin rahaan ja rahaa taas muihin esineisiin. Alun perin rahana on käytetty kaikkea arvometalleista oravannahkoihin. Nykyisin rahan arvo on täysin sopimusvaltaista, ja konkreettisena rahana käytetään valtion viralliseksi määrittämiä, vaikeasti väärennettäviä seteleitä ja kolikoita. Suurin osa euro-valutaankin varannoista on olemassa vain lukuina pankkien kirjanpidoissa. Raha onkin yhä etenevissä määrin siirtymässä pelkästään sähköiseen muotoon.

Rahan merkitys

Rahalla on dualistinen tarkoitus. Toisaalta se on vaihdon väline, toisaalta sitä käytetään arvon mittaamiseen. Taloustieteen keskeisissä teorioissa raha ja hintamekanismi nähdään keskeisenä talouden suunnannäyttäjänä, jonka ohjaamina vapaat markkinat säätelevät tuotteiden ja palveluiden (sekä myös itse rahan) kysyntää ja tarjontaa oikeaan suuntaan. Suunnitelmatalouksissa rahan merkitys on ollut pienempi kuin markkinatalouksissa. Omaa rahaa on pidetty keskeisenä kansallisvaltion luomisen projekteissa. Suomessa autonominen suuriruhtinaskunta otti jo 1860-luvulla käyttöön markan. Oman rahan tuottaminen on tunnusomaista esimerkiksi itsenäistyville valtioille siinä kuin lipun ja kansallislaulunkin käyttöönotto. Usein myös ajatellaan, että rahasta on tullut liian merkityksellinen asia - suoranaisesti Jumala, tai paremminin epäjumala, joillekin ihmisille. Esimerkiksi Paavali on kirjoittanut, että "rahanhimo on kaiken pahan alku ja juuri". Apostolinkaan kritiiki ei tällöin kohdistu rahaan sinänsä.

Yhteisvaluutat

Euroopan unionin sisällä on euroalue, johon suurin osa jäsenmaista kuuluu. Yhteinen valutta euro on korvannut toistakymmentä kansallista valuuttaa vuoden 1999 alusta. Rahaliiton ulkopuolelle ovat jääneet Britannia, Ruotsi ja Tanska. Yhteisrahoja on suunniteltu lisäksi ainakin Pohjois-Amerikkaan ja Afrikkaan kauppaliittojen yhteyteen. Globaalista rahastakin on puhuttu.

Yksityinen raha

Suurimmassa osassa maailmaa yksityinen raha on kiellettyä. Esimerkiksi Australiassa vuoden 1910 setelilaki käytännössä kielsi kovalla verotuksella yksityiset rahat. Lähes kaikissa muissa maapallon maissa on samanlaisia lakeja. Isossa-Britanniassa ei valtiolla ole yksinoikeutta painaa rahaa ja siksi mm. Skotlannilla on oma puntansa ja maassa monia pienempiä yhteisöjä, jotka käyttävät omaa rahaansa. Mielenkiintoinen esimerkki rahan sopimusvaltaisesta luonteesta on New Yorkissa, Ithacassa käyttöönotettu Ithacan Hours-raha, joka on täysin yksityinen. Se on Ithacan asukkaiden keskenään kontrolloima ja järjestämä ja kelpaa jo kyseisellä alueella laajasti maksuvälineenä. Raha esiteltiin PBS-kanavalla pitkässä ohjelmassa ja jopa Kiinan keskuspankin pääjohtaja on osoittanut kiinnostustaan kyseiseen maksuvälineeseen.

Paikallisvaluutat

Kuuluisin paikallisen, lokaalin, rahan kokeilu tapahtui 1930-luvulla Itävallassa. Pula-ajan kirvoittama kokeilu edisti paikallisrahan kiertoa soveltamalla negatiivista korkoa. Lopulta Itävallan keskuspankki kielsi paikalliseksi menestykseksi osoittautuneen kokeilun. Paikallisia valuuttoja on 1900-luvun lopulla laskettu liikkeelle muun muassa Meksikossa. Monesti kysymys on ylikansallisten talousinstituutioiden kritiikistä ja valuuttakriisit ovat antaneet vauhtia kokeiluihin. Rahan spekulatiivinen luonne on pyritty minimoimaan ja korostamaan sen vaihdonvälinetehtävää. Tietotekniikan kehitys on helpottanut lokaalirahojen käyttöä, ja nämäkin rahat ovat nyttemmin monesti merkkejä tietokoneen ruuduilla, verkoissa ja muisteissa. Paikallisiin rahaprojekteihin viranomaiset eivät yleensä ole puuttuneet.

Rahan talousteorioita

Makrotalousteoreettisilla koulukunnilla on kaksi näkökulmaa rahaan: #Rahan kvantiteettiteoria eli rahan määrä #Rahan hintateoria eli rahan hinta Rahan arvo voi määräytyä eri tavoin: #monetarismi #Bretton woods -instituutio #Arvometalliin kytketty kurssi #Toiseen valuuttaan kytketty kurssi #Valuuttakoriin kytketty kurssi Luokka:Raha ko:돈 ja:貨幣 simple:Money

Öljy

Öljy on yleinen termi jolla kuvataan sellaisia orgaanisia nesteitä jotka eivät ole vesiliukoisia. Usein öljy-sanalla viitataan nimenomaan maaöljyyn (raakaöljyyn), jota pumpataan maan sisältä. Maaöljy on tällä hetkellä yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä ja se liittyy kansainväliseen politiikkaan.

Eri tyyppisiä öljyjä

- maaöljy (raakaöljy)
- synteettinen öljy
- eteerinen öljy
- keittoöljy
- mineraaliöljy
- vaihdeöljy
- moottoriöljy
- lämmitysöljy
- kalaöljy
- kasviöljyt
- auringonkukkaöljy
- hamppuöljy
- mäntyöljy
- oliiviöljy
- pellavansiemenöljy
- rapsiöljy
- rypsiöljy luokka:Raaka-aineet ja:油 simple:Oil

Kysyntä ja tarjonta

Kysynnän ja tarjonnan laki on vallallaoleva käsitys, joka selittää ja ennustaa myytävien tuotteiden hinnan ja määrän kilpailluilla markkinoilla. Se on suuren osan taloustieteistä perusta. Lain mukaan, jos tuotetta on saatavilla markkinoilla vähemmän kuin ihmiset haluaisivat sitä ostaa, osa ostajista on valmis maksamaan korkeampaa hintaa ja myyjät täten nostavat hintojaan. Tämä ajaa useammat tuottajat tuottamaan tuotetta, kunnes hinnat taas laskevat. Kysynnän ja tarjonnan laki ajaa teorian mukaan täten hinnat tasapainoon. Tasapaino löytyy kohdasta, jolla kysyntä- ja tarjontakäyrä kohtaavat. Uusklassisessa taloustieteessä tämä johtopäätös johdetaan aggregoimalla yksilötason yksittäisten ihmisten kysynnät makrotasolle. Koska tässä kalkyylissä päädytään ylitsepääsemättömiin ongelmiin, joudutaan olettamaan ns. "Arrow-Debrau -ehdot" eli identtiset preferenssit yksilöiden välillä sekä preferenssien muuttumattomuus tulotason muutoksista huolimatta.

Katso myös

- Hinta Luokka:Mikrotaloustiede ja:需要と供給

Kuwait

:Maan pääkaupungista katso Kuwait (kaupunki) Kuwaitin valtio on maa Lähi-Idässä. Sen rajanaapurina on pohjoisessa Irak ja etelässä Saudi-Arabia.

Politiikka

Kuwaitia hallitsee al-Sabah-sukuun kuuluva emiiri. Suvun jäsenet valitsevat istuvan emiirin seuraajan aina keskuudestaan. Emiirillä on pääasiallinen valta, mutta kansalliskokous voi pistää alulle lainsäädäntöä ja vaikuttaa hallituksen ministereihin. Kansalliskokouksen vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki miehet ja naiset, jotka ovat olleet Kuwaitin kansalaisia yli 30 vuotta sekä heidän yli 21-vuotiaat jälkeläisensä. Kuwaitissa ei ole poliittisia puolueita. Naiset saivat äänioikeuden 16. toukokuuta 2005 kansalliskokouksen hyväksyttyä uuden lain, joka sallii naisten asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa. Laki tuli liian myöhään, jotta naiset olisivat ehtineet asettua ehdolle kesäkuun 2005 kunnallisvaaleissa.

Kuvernoraatit

Kuwait jakautuu kuuteen kuvernoraattiin (muhafazat):
- Al Ahmadi
- Al Farwaniyah
- Al Asimah
- Al Jahra
- Hawalli
- Mobarak al kabeer

Maantiede

Kuwaitin kartta.

Talous

Kuwaitin kartta. Kuwaitin talous on hyvin riipuvainen öljystä, joka muodostaa noin puolet bruttokansantuotteesta, 90% viennistä ja 75% valtion tuloista. Kuwaitin öljyvarannoksi on arvioitu 94 miljardia barrelia, n. 10% koko maailman tunnetuista varannoista.

Väestöjakauma

Enemmistö Kuwaitin asukkaista on maahan muuttaneita siirtotyöläisiä ja siirtolaisia. N. 45% asukkaista on syntyperäisiä tai kansalaisuuden saaneita kuwaitilaisia. Muiden arabimaiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia arabeja on 35%, intialaisia, bangladeshilaisia ja pakistanilaisia yhteensä 9%, iranilaisia 4% ja muita 7%. Uskonnollisesti syntyperäisistä kuwaitilaisista n. 75% on sunnimuslimeja ja 25% shiiamuslimeja. Koko väestöstä sunnimuslimeja on 45%, shiioja 40% ja muita (mm. kristittyjä ja hinduja) 15%.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kala
- katkaravut

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu Luokka:Kuwait ms:Kuwait zh-min-nan:Kuwait ko:쿠웨이트 ja:クウェート th:ประเทศคูเวต

Saudi-Arabia

Saudi-Arabia on valtio Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Irak, Jordania, Kuwait, Oman, Qatar, Arabiemiraatit ja Jemen. Maa on Persianlahden rannalla.

Historia

Pääartikkeli: Saudi-Arabian historia 1500-luvulta lähtien Ottomaanien valtakuntaan kuuluneella alueella oli laaja riippumattomuus ja useita emiirikuntia. 1700-luvulla Muhammed ibn al-Wahhab perusti sittemmin wahhabilaisuutena tunnetun puritaanisen uskonlahkon, jonka kannatttajaksi Najdia hallinnut Saudin suku liittyi. Saudit karkoitettiin Kuwaitiin. Vuodesta 1902 alkaen Saudit ryhtyivät valloittamaan emiirikuntia yksi kerrallaan ja nämä yhdistettiin Saudi-Arabian kuningaskunnaksi 1932. 1930-luvun lopulla maassa alkoivat öljynporaukset ja 1970-luvulla Saudi-Arabia johti arabimaiden öljyntuotannon rajoittamista, mikä johti öljykriisiin länsimaissa. Persianlahden sodan aikaan Saudi-Arabia asettui USAn johtaman liittouman puolelle, mikä on aiheuttanut närää arabien keskudessa.

Politiikka

Pääartikkeli: Saudi-Arabian politiikka Saudi-Arabia on kuningaskunta, ja Saudien hallitsijasuku tunnustaa islamin wahhabiitilaista oppia. Kuningas Abdullah ja hänen hallituksensa johtavat ilman kansan valitseman parlamentin rajoitteita. 30. marraskuuta 2003 120-jäseninen neuvoa-antava Majlis Al-Shoura sai kuitenkin oikeuden tehdä lakiehdotuksia ja muuttaa hallituksen esityksiä. Parlamentin paikoista kolmannesta on suunniteltu kansan valittavaksi, samoin puolta kunnanvaltuustojen paikoista. Muutos toteutetaan mahdollisesti kolmen seuraavan vuoden aikana. Hyvin tiukka islamilainen lainsäädäntö on käytössä. (Valokuvaaminen julkisella paikalla saattaa johtaa raipparangaistukseen.) Tästä johtuen maan ihmisoikeustilanne on yksi maailman huonoimmista. Lisäksi maassa on ääri-islamilaisia aineksia, jotka ovat tehneet länsimaisten yhtiöiden työntekijöihin ja sotilaisiin kohdistuneita terrori-iskuja.

Osat

Pääartikkeli: Saudi-Arabian osat Saudi-Arabiassa on 13 maakuntaa (mintaqat, yksikkö - mintaqah).

Maantiede

Saudi-Arabian osat Saudi-Arabiaan kuulu suurin osa Arabian niemimaasta, erityisesti sisämaan hiekka-aavikot joista täysin autio Rub' al Khali on suurin. Maan pinta-ala on lähes kaksi miljoonaa neliökilometriä, mutta väkiluku vain 24 miljoonaa. Vain 1 prosentti maan alasta on viljelyyn kelpaavaa, ja väestö on keskittynyt rannikkoaluella ja keitaille. Rajat Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien, Omanin ja Jemenin välillä kulkevat asumattomalla aavikolla ja ovat määrittelemättä, joten maan tarkka koko on tuntematon, arviot ovat välillä: 2149690–2240000 km² ja hallituksen arvio 2217949 km².

Talous

Jemen Pääartikkeli: Saudi-Arabian talous Maassa on kolmasosa maailman tunnetuista öljyvaroista. Öljy on tuonut maalle vaurautta ja Saudi-Arabia onkin pyrkinyt investoimaan vaihtoehtoiseen teollisuuteen siltä varalta, että öljyvarat loppuvat. Ghawar on Saudi-Arabian ja myös maailman suurin öljykenttä, jonka kunto vaikuttaa merkittävästi maailman öljyntuotantomäärään.

Väestöjakauma

Pääartikkeli: Saudi-Arabian väestöjakauma Saudi-Arabian väestö on pääasiassa arabeja (90 %). Afrikkalaisia ja aasialaisia (10 %). Uskonto: islam; sunneja 85 % ja šiioja 15 %. Väestönkasvu on ollut nopeaa ja BKT henkeä kohti on laskenut vuoden 1980 $25000:sta $8000 vuonna 2003.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Saudi-Arabian kulttuuri Tunnetuimpia kaupunkeja ovat islamin pyhin kapunki Mekka, jossa profeetta Muhammed aloitti uransa, sekä Medina, ensimmäinen kaupunki, jonka Muhammed sai käännytettyä kokonaan islaminuskoon. Mekassa käy vuosittain miljoonia muslimeja pyhiinvaelluksella. Teatteri ja elokuvat ovat kiellettyjä.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- rautamalmi
- kulta
- kupari

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy Luokka:Saudi-Arabia ms:Arab Saudi zh-min-nan:Saudi Arabia ko:사우디아라비아 ja:サウジアラビア th:ประเทศซาอุดีอาระเบีย

Yhdistyneet Arabiemiraatit

Arabiemiirikunnat eli Yhdistyneet arabiemiirikunnat (epävirallisissa yhteyksissä myös nimityksiä Arabiemiraatit ja Arabiemiirikuntien liitto käytetään yleisesti) on pääosin autiomaan peittämä valtio Arabian niemimaan kaakkoisosassa. Sen rajanaapurit ovat Oman, Qatar ja Saudi-Arabia. Se koostuu seitsemästä emiirikunnasta.Valtion pinta-ala on noin 90 000 neliökilometriä. Väkiluvuksi on arvioitu noin 2,5 miljoonaa, joista suurin osa on kansalaisuutta vailla olevia vierastyöläisiä. Saudi-Arabia Saudi-Arabia

Historia

Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien historia

Politiikka

Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien politiikka

Emiirikunnat

Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien emiirikunnat
- Abu Dhabi
- Ajman
- Dubai
- Fujairah
- Ras al-Khaimah
- Sharjah
- Umm al-Qaiwain

Maantiede

Pääartikkeli Arabiemiirikuntien maantiede

Talous

Pääartikkeli Arabiemiirikuntien talous Muista arabimaista poiketen Arabiemiirikuntien liitolla on poikkeuksellisen vahva ja monipuolinen talous, joka ei ole täysin riippuvainen öljystä. Erityisesti Dubai on turismin ja vapaan kaupan voimalla kohonnut koko Persianlahden liikekeskuksen asemaan.

Väestöjakauma

Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien väestöjakauma

Kulttuuri

Pääartikkeli Arabiemiirikuntien kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- matkailu

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia

Luokka:Arabiemiirikunnat ms:Amiriah Arab Bersatu zh-min-nan:A-la-pek Liân-ha̍p Thâu-lâng-kok ko:아랍에미리트 ja:アラブ首長国連邦 th:สหรัฐอาหรับเอมิเรตส์

OPEC

OPEC (Organization of the Petroleum Exporting Countries) on öljynviejämaiden yhteistyöorganisaatio. Järjestöön kuuluu 11 jäsentä: Algeria, Indonesia, Iran, Irak, Kuwait, Libya, Nigeria, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Venezuela. Vuodesta 1965 lähtien sen kansainvälinen pääkonttori on ollut Wienissä, Itävallassa. Organisaation tehtävänä on neuvotella öljy-yhtiöiden kanssa öljyn tuotannosta, hinnoista ja tulevista oikeuksista. OPEC on suhteellisen avoimesti kartelli, joka palvelee jäsenmaidensa etuja.

Järjestön rooli ja historia

kartelli.]] OPEC perustettiin 14. syyskuuta 1960 Bagdadissa pidetyssä konferenssissa, jolloin siihen liittyi viisi maata. OPECin jäsenet muodostavat kartellin, jonka päämääränä on neuvotella jäsenmaista viedyn öljyn hyväksyttävä määrä ja hinta. Yhteistoiminnalla OPEC pyrkii säätelemään öljyntuotantoa ja hintoja, pääasiassa asettamalla kiintiöitä jäsenilleen. Jäsenmaat pitävät hallussaan noin 2/3 maailman öljyreserveistä. Ne hallitsevat 40% maailman vuotuisesta maaöljytuotannosta ja puolet viennistä. OPECin toiminnan ansiosta jäsenvaltiot saavat huomattavasti paremman vastineen öljylleen kuin ne saisivat ilman järjestöä. Koska maailmanlaajuisessa öljymyynnissä käytetään Yhdysvaltain dollareita, muutokset dollarin arvossa suhteessa muihin valuuttoihin vaikuttavat OPECin päätöksiin tuotannon määrästä. Esimerkiksi jos dollarin arvo heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin, OPECin jäsenvaltiot saavat vähemmän tuloja muilla valuutoilla, mikä johtaa näiden ostovoiman huomattavaan vähentymiseen. Euron käyttöön ottamisen jälkeen Irak päätti yksipuolisesti vastaanottaa maksuja euroissa dollareiden sijaan. Jotkut arvelevat, että tämä päätös olisi voinut vahingoittaa vakavasti Yhdysvaltojen taloutta, jos muut OPEC:in jäsenet olisivat toimineet samoin. Irakin sodan jälkeen maksuvaluutta muutettiin takaisin dollariksi. Iran suunnittelee europohjaisen öljypörssin avaamista vuonna 2006 [http://www.energybulletin.net/7707.html]. OPECin päätöksillä on huomattava vaikutus kansainvälisiin öljyhintoihin. Esimerkiksi vuoden 1973 öljykriisin yhteydessä OPEC kieltäytyi kuljettamasta öljyä länsimaihin, jotka olivat tukeneet Israelia Jom kippur -sodassa Egyptiä ja Syyriaa vastaan. Tämä johti öljyn hinnan nelinkertaistumiseen viideksi kuukaudeksi. Teollisuusmaiden yhteisö OECD ryhtyi etsimään vaihtoehtoja öljyriippuvuudelle, ja sen jäsenmaat perustivat kansainvälisen energiajärjestön IEA:n, jota voidaan pitää eräänlaisina vastavetona OPECille. IEA Toisin kuin monet muut kartellit, OPEC on menestyksekkäästi nostanut öljyn hintaa pitkinä ajanjaksoina. Huomattava osa OPECin menestyksestä voidaan liittää Saudi-Arabian joustavuuteen. Se on sallinut sopimusten rikkomisia muiden kartellin jäsenien osalta ja vähentänyt tuotantoaan kompensoidakseen muiden tuotantokiintiöiden ylityksiä. Aikaisemmin Saudi-Arabia oli ainoa maa, jolla oli varakapasiteettia ja mahdollisuus nostaa vaivatta tuotantoaan, mutta tämä ajanjakso on päättynyt, eikä OPEC enää pysty hallitsemaan öljyn hintoja entisellä tavalla [http://www.msnbc.msn.com/id/7190109/] [http://www.energybulletin.net/3483.html]. OPEC tulee hallitsemaan tulevaisuudessa maailman öljyntuotantoa yhä voimakkaammin, sillä tuotannon muissa kuin OPEC-maissa on arvioitu kääntyvän laskuun aikaisemmin, ehkä jo muutaman vuoden kuluessa. OPEC-maiden todellisistä reserveistä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa: esimerkiksi 1980-luvulla Kuwait nosti kiintiöiden käyttöön oton yhteydessä reserviarviotaan 50 prosentilla yhdessä yössä, jota muut maat seurasivat, eivätkä reserviarviot ole koskaan laskeneet [http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/4681935.stm]. Öljy on yhä edelleen tärkein länsimaiden käyttämistä fossiilisista polttoaineista ja yksi nykyaikaisen talouselämän pääpilareista, minkä takia OPECin päätöksillä on maailmanlaajuista merkitystä.

Jäsenet

OPECin 11 jäsenvaltiota, suluissa öljyn nettovientimäärät (miljoonaa barrelia päivässä) vuonna 2004 EIA:n mukaan. Gabon ja Ecuador ovat aikaisemmin olleet OPECin jäseniä. Indonesia harkitsee organisaatiosta eroamista, sillä maan öljyntuotanto ehtyy ja tuontimäärä on ohittamassa viennin. ;Afrikka:
- 25px Algeria (1,68)
- 25px Libya (1,34)
- 25px Nigeria (2,19) ;Lähi-itä:
- 25px Iran (2,55)
- 25px Irak (1,48)
- 25px Kuwait (2,20)
- 25px Qatar (1,02)
- 25px Saudi-Arabia (8,73)
- 25px Yhdistyneet arabiemiirikunnat (2,33) ;Etelä-Amerikka:
- 25px Venezuela (2,36
- ) ;Kaakkois-Aasia:
- 25px Indonesia (0,13
- )
- Vuoden 2003 luku.

Muita öljyntuottajamaita

Joitakin öljyä tuottavia maita, jotka eivät ole OPECin jäseniä (katso myös: Luettelo öljyntuottajamaista):
- Euroopassa: Azerbaidžan, Norja, Venäjä ja Iso-Britannia.
- Pohjois-Amerikassa: Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat.
- Lähi-idässä: Oman ja Jemen.
- Afrikassa: Angola ja Päiväntasaajan Guinea.

Katso myös

- Ghawar
- Maaöljy
- Öljykriisi
- Öljyhuippu

Kirjallisuutta

- Matthew R. Simmons, Twilight in the Desert: The Coming Saudi Oil Shock and the World Economy, Wiley, 2005, ISBN 047173876X

Aiheesta muualla

- [http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:8:0:0,4:8:1:1:2005-08-04,4:318229,1:0:0:0:0: Korkea öljyn hinta saattaa olla pysyvämpi ilmiö] Alioartikkeli Turun Sanomissa.
- [http://news.bbc.co.uk/1/hi/business/3768971.stm Opec: The oil cartel in profile] BBC:n artikkeli.
- [http://www.eia.doe.gov/emeu/cabs/opec.html OPEC Brief] EIA:n tietosivut.
- [http://www.opec.org/ OPECin kotisivut] Luokka:Energiantuotanto Luokka:Kansainväliset järjestöt Luokka:Öljyhuippu ko:석유 수출국 기구 ja:石油輸出国機構

Öljyntuotanto

Öljyntuotanto tapahtuu poraamalla reikiä maankuoren läpi ja nostamalla raakaöljyä maan pinnalle. Nykyisin yhä vaikeammissa paikoissa tapahtuvaan öljyntuotantoon, -poraukseen ja -etsintään käytetään kehittynyttä teknologiaa ja geologista osaamista sekä erilaisia tekniikoita, kuten vesiruiskutusta sekundaarituotannossa, visualisaatioita tuottavia kolmi- ja neliulotteisia seismisiä menetelmiä, reservien mallintamista ja haarautuvia horisontaalisia kaivoja. Öljyntuotanto on pitkälti keskittynyt rajatuille maantieteellisille alueille, joista merkittävin on Lähi-itä. Öljyntuotanto sijoittuu yleensä öljykentälle maalla. Merellä öljyä porataan öljynporauslautoilla. Poraustorniin kiinnitetyn onton teräsputken ja timantti- tai kovametalliterän avulla porattavan reiän syvyys on tyypillisesti nykyisin muutamasta sadasta metristä viiteen kilometriin. Öljylähteestä pumpattu raakaöljy käsitellään öljynjalostamossa, joka voi tuottaa esimerkiksi bensiiniä ja dieselöljyä muiden tisleiden lisäksi. Öljyntuotanto ja esiintymien etsintä on kallista, riskialtista ja aikaa vievää, minkä takia siitä vastaavat usein suuret öljy-yhtiöt tai öljyvaroja omaavat maat yhteistyössä erikoistuneiden yritysten kanssa. Viive esiintymän löydöstä ja koeporauksista sen hyödyntämisen aloittamiseen on normaalisti yli viisi vuotta. Barreleissa mitattaviin tuotantomääriin voivat vaikuttaa esimerkiksi luonnonkatastrofit, taantumat, lakot ja pitkällä aikavälillä tehdyt investoinnit. Öljyhuippu koskee maailmanlaajuisen öljyntuotantohuipun ajankohdan ennustamista. Öljyntuotannon määrä voi vaikuttaa kansantalouksien kehitykseen, ja saatavuusongelmien seurauksena on historian aikana syntynyt useita öljykriisejä.

Katso myös

- Maaöljy
- OPEC
- Öljyhuippu
- Öljykriisi

Aiheesta muualla

- [http://science.howstuffworks.com/oil-drilling.htm How Oil Drilling Works]
- [http://science.howstuffworks.com/oil-refining1.htm How Oil Refining Works]
- [http://www.geology.wisc.edu/courses/g115/oil/4.html Horizontal drilling] Luokka:Energiantuotanto Luokka:Öljyhuippu Luokka:Öljynjalostusteollisuus

Öljyhiekka

Öljyhiekka on öljyliusketta eli kukersiittia, joka on bitumipitoinen sedimenttikivilaji. Kun sitä lämmitetään, se murentuu ja vapauttaa öljyä siinä olevista mikroskooppisista levistä. Suuria esiintymiä on Virossa (nimellä palava kivi), Yhdysvalloissa ja Venezuelassa. Öljyn erottaminen kukersiitista on kallista, koska se vaatii lämmitystä. Kukersiitilla lämmittäminen myös saastuttaa kovasti.

Linkkejä

- http://www.kiviopas.fi/opetus/kivilaj/sedim.htm
- http://www.balticguide.ee/09_01/loodus.htm luokka:geologia Luokka:Öljyhuippu

OPEC

Järjestön rooli ja historia

Jäsenet

Muita öljyntuottajamaita

Katso myös

- Ghawar
- Maaöljy
- Öljykriisi
- Öljyhuippu

Kirjallisuutta

- Matthew R. Simmons, Twilight in the Desert: The Coming Saudi Oil Shock and the World Economy, Wiley, 2005, ISBN 047173876X

Aiheesta muualla

Ghawar

Ghawar on suuri öljykenttä Saudi-Arabiassa. Se sijaitsee noin 100 kilometriä lounaaseen Dhuhranin kaupingista. Ghawar on jaettu kuuteen tuotantoalueeseen joiden nimet ovat (pohjoisesta etelään) Fazran, Ain Dar, Shedgum, Uthmaniyah, Haradh ja Hawiyah. Ghawarin alueen mitat ovat 280 kertaa 30 kilometriä, mikä tekee siitä kooltaan maailman suurimman öljykentän. Ghawar löydettiin 1948 ja tuotanto alkoi 1951. Vuonna 1981 Ghawar tuotti öljyä keskimäärin 5,7 miljoonaa barrelia päivässä, mikä on maailmanennätys, mutta tämän jälkeen tuotantoa rajoitettiin joksikin aikaa. Vuosien 1948 ja 2000 välillä noin 60-65% kaikesta Saudi-Arabiassa tuotetusta öljystä tuli Ghawarista. Tällä hetkellä Ghawar tuottaa noin 4,5 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, joka on noin 5% maailmanlaajuisesta maaöljytuotannosta. Ghawar on täysin Saudi Aramcon omistuksessa. Viime aikoina Ghawar on kerännyt huomiota, koska jotkut öljyalan asiantuntijoista uskovat sen olevan vahingoittunut, mm. suuren vesiruiskutusmäärän vuoksi, ja tuotannon alkavan vähentyä. Saudi-Arabian edustajat puolestaan väittävät, että he pystyvät yhä nostamaan kokonaistuotantomäärää, tosin eivät tarpeeksi vastatakseen arvioituun kysyntään. Ghawarin ehtyminen voisi johtaa jopa pienimuotoiseen öljykriisiin.

Katso myös

- Maaöljy
- OPEC
- Öljyhuippu

Kirjallisuutta

- Matthew R. Simmons, Twilight in the Desert: The Coming Saudi Oil Shock and the World Economy, Wiley, 2005, ISBN 047173876X

Aiheesta muualla

- [http://english.aljazeera.net/NR/exeres/08B97BCF-7BE6-4F1D-A846-7ACB9B0F8894.htm Bank says Saudi's top field in decline]
- [http://www.energybulletin.net/1269.html Trouble in the World's Largest Oil Field-Ghawar]
- [http://www.saudiaramco.com/ Saudi Aramcon kotisivut] Luokka: OPEC Luokka: Öljyhuippu ja:ガワール油田

Energiantuotanto

Energiantuotanto on yleisnimitys toiminnoille, joilla luonnon hyödynnettävissä olevista eli järjestäytyneistä energiavaroista muokataan ihmiskäyttöön sopivaa energiaa eli lämpöä, höyryä sekä mekaanista ja kineettistä energiaa. Kyse on siis energian muokkaamisesta halutunlaiseksi ei sen tekemisestä. Yleensä termillä tarkoitetaan teollista tuotantoa. Käytössä olevia energialähteitä ovat vapautettavissa oleva kemiallinen energia, ydinfissio, radioaktiivinen hajoaminen maan ytimessä, auringon sähkömagneettinen säteily ja siitä aihetuvat kemiallset ja kineettiset energiat. Tuleva uusi lähde on mahdollisesti ydinten fuusio maassa.
-

Öljyntuotanto

Katso myös

- Maaöljy
- OPEC
- Öljyhuippu
- Öljykriisi

Aiheesta muualla

Sota

Sota on aseellinen, usein äärimmäisiä väkivaltakeinoja sisältävä taistelu kahden tai useamman täysivaltaisen valtion välillä. Kansainvälisen oikeuden mukaan sotaa voivat käydä vain itsenäiset valtiot tai sodankävijöiksi tunnustetut kapinalliset. Näin myös kapinallisisa sitovat kansainvälisen oikeuden sotaa käsittelevät säännökset. Sota on kautta aikain ollut tavallinen keino ratkaista heimojen ja kansojen väliset riidat, vaikkakin sodassa on jo varahaisvaiheista lähtien pyritty noudattamaan tiettyjä inhimillisiä, kirjoittamattomia sääntöjä. Näitä käsityksiä ruvettiin 1800-luvulla yhdistämään. Vuonna 1864 solmittiin sopimus lääkintähenkilökunnan oikeuksista ja sairaanhoidon järjestelystä. Sopimusta on myöhemmin uusittu pariin otteeseen. Vuonna 1869 Pietarin julistus kielsi räjähtävien luotien käytön ja vuosina 1899 ja 1907 Haagin kongresseissa hyväksyttiin useita kansainvälisiä määräyksiä. Vuonna 1925 kiellettiin bakteerien ja taistelukaasujen käyttö ja 1949 solmittiin Genevessä sopimus haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoisten asemasta, myös sotavankien kohtelua sekä siviilien suojelemista koskevat sopimukset. Sodat ovat nykyaikana ns. kansansotia, kun ne aikaisemmin olivat pääasiassa Euroopan hallitsijahuoneiden keskinäisten kiistojen selvittelyä. Tavallista on, että maan puolustukseen osallistuu maan koko väestö, ja vastustaja pyrkii murtamaan kansan vastarinna. Tätä kutsutaan totaaliseksi sodaksi. Yksittäinen sota, jota ohjaa strategia, koostuu operaatioista, joita ohjaa operaatiotaito. Operaatiot koostuvat edelleen taisteluista, joita ohjaa taktiikka. Tavoitteellisuus tekee sodasta poliittista toimintaa. Jos tavoitteisiin päästään neuvottelemalla tai sodan uhalla, ei kalliiseen taisteluun ole tarvetta. Vihollisen taistelukyky voidaan poistaa tappamalla ja vangitsemalla sen johtajat ja riisumalla sen armeija aseista. Taistelutahtoon vaikutetaan esimerkiksi propagandalla. Kaupunkien pommittaminen, ruoan ja veden saannin häirintä, sekä lämmön ja sähkön saannin katkaiseminen vaikuttavat sekä taistelukykyyn että -tahtoon. Vihollisen tuhoaminen voi tapahtua (valtion kohdalla) hajottamalla yhteiskuntajärjestys siten, että poliittiset johtajat tapetaan tai vangitaan, hallintoelimet hajotetaan, valtion symboliset tunnusmerkit tuhotaan ja hallitsemaan asetetaan nukkehallitus. Tuhoaminen voi tarkoittaa myös vihollisen kirjaimellista hävittämistä tappamalla väestöä massamaisesti. Kansainvälinen laki kieltää antautuvien sotilaiden ja sivilien vahingoittamisen. Sota on järjestäytynyttä toimintaa, jossa käytetään aseita. Nykyaikana sotakone jaetaan tavallisesti maa-, ilma- ja merivoimiin. Tavallisimpia jalkaväen aseita ovat tuliaseet, käsikranaatit, panssarintorjunta-aseet ja miinat.

Sodankäynnin pysyvät elementit

Sodankäynnin pysyvät elementit ovat sellaisia seikkoja sodankäynnissä, jotka eivät ole muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Näitä ovat ensin sodankäynnin ulottuvuudet. Toiseksi sodankäynnin luonne sydämen asiana ei ole muuttunut. Arvot ja moraali, päättäväisyys, rohkeus, kunnia, kuri, velvollisuus, uskollisuus ja itsensä uhraaminen. Tästä hyvä esimerkki on meneillään (2001 - ) oleva terrorismin vastainen sodankäynti, tilanne Irakissa (2003 -) tai "talvisodan henki". Organisaatiota, jonka jäsenet ovat valmiit kuolemaan organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi on lähes mahdoton voittaa. Kolmanneksi sodankäynnin pysyviä elementtejä ovat sodankäynnin perusfunktiot. Näinä voidaan nähdä esim. huolto, viestitys, tietojen keruu, johtaminen, suojautuminen yllätyshyökkäykseltä, taistelukosketus, liike, suoja ja isku. Pysyvää sodankäynnissä on vielä konfliktin logiikka. Joku arvelee ensin voiman jakautumisen itselleen edulliseksi ja toiseksi arvelee sodankäynnillä saavuttavansa tiettyjä tavoitteita. Tämän jälkeen sota osoittaa miten voima on oikeasti jakautunut ja ovatko tavoitteet saavutettavia. Tämän jälkeen arvioidaan uudelleen tavoitteita ja käytössä olevia resursseja ja tehdään niihin muutoksia. Jne.

Sodankäynnin muuttuvat elementit

Sodankäynin muuttuvat elementit ovat luonnollisesti muut kuin sodankäynnin pysyvät elementit. Muuttuvia elementtejä muuttaa periaatteessa kolmenlaiset asiat:
- sodankäynnin sisäinen dynamiikka, esim. ase - vasta-ase kilpailu, uudet toimialat mm. tekniikka kehityksen ansiosta ja kasvava erikoistuminen
- sodankäynnin ulkopuolinen dynamiikka, esim. yleinen teknologian kehitys, talouden kehitys ja yhteiskunnan ja sen arvojen kehitys
- emergentti, ennustamaton kehitys. Esimerkkinä vaikka sodankäynnin tuhovoiman jatkuva kasvu ja sitten uuden tason saavuttaminen ydinaseilla: Syntyi ase, jota ei ole käytetty kahden ydinasevallan välillä. Tällaista asetta ei ole aiemmin ollut olemassa. Näitä muuttuvia elementtejä ovat siis mm.:
- sodankäynnin käytössä oleva teknologia
- doktriini, sodankäynnin idea
- sodankäynnin koko (heimo, valtio, kulttuuri, globaali)
- sodankäynnin ulottuvuus, teho ja nopeus
- sodankäynnin käytössä olevien ihmisten määrä, laatu, tahto, koulutus jne.
- sodankäynnin käytössä oleva tila ja energia
- sodankäynnin organisaatio yhteiskunnan sisällä (erillinen sotilasluokka, asevelvollisuus, ammattiarmeija, orjat sotilaina (memelukit), miliisilaitos) ja sodankäynnin sisällä (falangi, legioonat ja kohortit, parvelu (engl. swarming), hierarkia ja verkot jne.
- sodankäynnin osajärjestelmät (esim. maa- meri-ja ilmavoimat) niiden suhde
- yhteiskunnat, niiden arvot, teknologia, organisaatio jne. Oleellista sodankäynnissä on siis se, mikä ei ole sodankäynnissä muuttuvaa.

Sotien alkuperä

:Pääartikkeli: Väkivalta Jo ihmisapinat ovat käyneet joukolla vieraita laumoja vastaan. On kuitenkin perinteisesti arveltu, että joskus kivikaudella ihmiset ovat voineet olla rauhanomaisempia kuin nykyisin.

Katso myös

- sodankäynti
- Luettelo sodista
- Luettelo sotilasoperaatioista
- Suomen sodat
- Luettelo taisteluista
- Sotilasarvo
- Sotilasyksiköt
- Salamasota
- Sodankäynnin historia
- Sotateoreetikoita
- Viestintä sodankäynnissä

Linkkejä ja kirjallisuutta

- Sun Zu: Sodankäynnin taito. Englanniksi [http://www.gutenberg.net/etext94/sunzu10.txt The Art of War]
- Clausewitz, Carl von: Sodasta. Englanniksi [http://www.gutenberg.net/etext99/1onwr10.txt On War vol I] Luokka:Politiikka Luokka:Sodankäynti ms:Peperangan ja:戦争 simple:War

Luonnonkatastrofi

Ympäristökatastrofi, ekokatastrofi, luonnonkatastrofi, huomattava ympäristön saastuminen tai muuntyyppinen laaja-alainen elinmahdollisuuksien huonontuminen siinä elävien eliöiden näkökulmasta. Tavallisesti käsitetään ihmisen aiheuttamaksi, mutta joskus esimerkiksi tulivuoren aiheuttama (Laki-tulivuoren purkaus Islannissa 1783). luokka:maantiede

ASPO-yhdistys

:Aspo-sanalla on muitakin merkityksiä. Katso Aspo_(täsmennyssivu) ASPO (Association for the Study of Peak Oil and Gas) on järjestö, johon kuuluu tiedemiehiä eurooppalaisista järjestöistä ja yliopistoista. He pyrkivät selvittämään milloin öljyhuippu tapahtuu ja minkälaisia seurauksia sillä on. Colin Campbell perusti ASPO:n vuonna 2000. Tällä hetkellä sen puheenjohtaja on ruotsalainen fyysikko Kjell Aleklett. ASPO:lla on jäseniä monesta Euroopan maasta, myös Suomesta, ja maaorganisaatioita Irlannissa, Italiassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

Linkkejä

- [http://www.peakoil.net/ ASPO:n kotisivu] englanninkielinen
- [http://www.peakoil.ie/newsletters/ ASPO newsletters] uutiskirjeet Category:Öljyhuippu

Ydinvoima

Tätä artikkelia on ehdotettu suositelluksi sivuksi. Tämän artikkelin ehdokassivulla voit ottaa asiaan kantaa.

: Ydinvoima tarkoittaa myös atomiytimen hiukkasten välistä vuorovaikutusta: katso ydinvoima (fysiikka) Ydinvoima tai ydinenergia on energiantuotantomuoto, joka perustuu hallittuun atomiydinten fissio- tai fuusioreaktioon tai muihin ydinreaktioihin, kuten radioaktiiviseen hajoamiseen. Ydinvoiman tuotannossa osa ydinpolttoaineen atomien massasta muuttuu energiaksi, joten ydinpolttoaineen energiasisältö on hyvin suuri tavanomaisiin polttoaineisiin verrattuna. Sanat atomivoima ja atomienergia ovat ydinvoiman synonyymejä, mutta eivät yhtä suositeltavia, koska ydinvoima perustuu nimenomaan atomin ytimen reaktioiden hyödyntämiseen. Ydinvoima on siten linjassa sanojen ydinfysiikka ja ydinreaktori kanssa. ydinpolttoainehöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta.]]

Ydinvoiman muodot

Ydinvoimaa käytetään pääasiassa ydinvoimalaitoksissa sähköntuotantoon ja ydinkäyttöisillä aluksilla voimanlähteenä. Ydinvoimaa käytetään jossain määrin myös mm. avaruudessa, majakoissa, vedenpuhdistuksessa ja tutkimuksessa. Suurin osa ydinvoimasta on sähkön tuotantoa ydinreaktorilla. Reaktorissa hallittu fissioketjureaktio tuottaa lämpöä, joka jäähdytyskierrolla johdetaan turbiineihin ja muunnetaan siten mekaaniseksi energiaksi ja jälleen generaattorilla sähköenergiaksi. Täten toimivat ydinvoimalaitokset ja ydinkäyttöisten laivojen ydinreaktorit. Harvinaisempaa on radioaktiivisen hajoamisen tuottaman energian hyödyntäminen, jota käytetään mm. avaruusluotaimissa. Hallitulla fuusioreaktiolla ei toistaiseksi ole tuotettu energiaa, mutta ydinfuusio saattaa tulevaisuudessa muodostua tärkeäksi energianlähteeksi.

Fissio

:Pääartikkeli: Fissio Fissio Ylivoimaisesti merkittävin ydinvoiman muoto on hallitun fissioreaktion hyödyntäminen. Fissiossa atomiydin halkeaa kahdeksi tai useammaksi kevyemmäksi atomiytimeksi ja atomi hajoaa yhtä moneksi kevyemmän alkuaineen atomiksi. Lisäksi reaktiossa ytimestä sinkoutuu neutroneita ja osa sen massasta muuttuu energiaksi. Eräissä alkuaineissa voi suotuisissa olosuhteissa syntyä ketjureaktio, jossa fissiossa vapautuvat neutronit törmäävät muihin atomeihin ja aiheuttavat täten uusia fissioita. Jos kussakin fissiossa vapautuneet neutronit aiheuttavat keskimäärin ainakin yhden uuden fission, ketjureaktio pysyy käynnissä, muutoin se väistämättä pysähtyy. Ydinreaktorin säätö perustuu yleensä vapaiden neutronien absorbointiin säätösauvoilla tai muilla keinoilla. Vain harvat aineet pystyvät ylläpitämään ketjureaktiota eli ovat fissiilejä. Ydinpolttoaineessa käytetään yleensä uraanin fissiiliä isotooppia U-235 tai plutoniumin fissiiliä isotooppia Pu-239 tai molempia. Plutonium tuotetaan keinotekoisesti ydinreaktorilla, mutta uraania esiintyy luonnossa. Luonnon uraaniesiintymissä tiedetään jopa syntyneen luonnonydinreaktoreita, joissa ketjureaktio on käynnistynyt itsestään ja pysynyt käynnissä kunnes polttoaine on loppunut.

Fuusio

:Pääartikkeli: Fuusioreaktio Fissiolle vastakkainen reaktio on fuusio, jossa kaksi kevyen alkuaineen atomiydintä yhdistyy muodostaen uuden raskaamman alkuaineen. Samalla vapautuu hyvin suuria määriä energiaa. Yleensä fuusiossa yhdistyy kaksi vetyatomia muodostaen heliumatomin. Fuusioreaktion vaatima suunnattoman korkea lämpötila ja siihen liittyvät ongelmat ovat tähän asti osoittautuneet suureksi tekniseksi esteeksi hallitun fuusioreaktion energiakäytössä. Toistaiseksi fuusion voimalaitoskäyttö vaikuttaisi olevan vähintään vuosikymmenien päässä. Luonnossa Auringon ja muiden tähtien energia on peräisin fuusioydinreaktiosta. Auringon energia on maapallon pääasiallinen energianlähde, sillä kaikki ihmisen käytössä oleva energia ydinvoimaa ja maanlämpöä lukuun ottamatta ovat tavalla tai toisella lähtöisin Auringosta.

Radioaktiivisuus energianlähteenä

Radioaktiivisessa hajoamisessa vapautuu energiaa, jota voidaan hyödyntää suhteellisen vähän energiaa kuluttuvissa käyttötarkoituksissa. Radioaktiivisuudelle perustuva isotooppiparisto (RTG) on ennustettavissa oleva, vakaa ja pitkäikäinen voimanlähde syrjäisiin tai muuten eristettyihin järjestelmiin. Tyypillisiä käyttötarkoituksia ovat majakat, avaruusluotaimet ja satelliitit, aiemmin myös sydämentahdistimet. Hyvin pienet määrät radioaktiivista ainetta riittävät myös antaman energiaa valonvahvistimen toimintaan, itsevalaiseviin pintoihin joissain pimeässä näkyvissä kylteissä sekä mittaristojen, kompassien tai kellojen viisareissa yms. Luonnossa radioaktiivinen hajoaminen on maan sisäisen lämmön lähde ja siten mm. tulivuorten ja kuumien lähteiden voimanlähde. Tätä kautta radioaktiivista hajoamista käytetään energiantuotannossa maalämpövoiman avulla mm. Islannissa ja Japanissa.

Ydinvoiman historia

:Pääartikkeli: Ydinvoiman historia Ydinvoiman historia Ensimmäiset vihjeet siitä, että atomin itsensä sisällä esiintyy reaktioita, saatiin vuonna 1896, kun Antoine Henri Becquerel löysi radioaktiivisuuden. Ytimen olemassaolosta saatiin viitteitä vuonna 1919, kun Ernest Rutherford altisti typpikaasun alfahiukkassäteilylle: osa hiukkasista törmäsi ja jäi typpiatomiin transmutatoiden eli muuttaen ne hapeksi. Reaktiossa atomi emittoi protonin, jonka myöhemmät tutkimukset osoittivat ydinhiukkaseksi. Toisen ydinhiukkasen, neutronin, löysi Sir James Chadwick vuonna 1932. Pian italialainen Enrico Fermi kollegoineen havaitsi, että uraaniin törmätessään hitaat neutronit synnyttävät kohteessa ainakin neljää erilaista ainetta. Vähän myöhemmin saksalaiset Otto Hahn ja Fritz Strassmann osoittivat, että reaktiossa uraaniatomit halkeavat. Keinotekoinen fissio oli keksitty. Vuonna 1939 Fermi pakeni Italian fasisteja Yhdysvaltoihin; Niels Bohr puolestaan pakeni natsimiehitystä Tanskasta. He aloittivat yhteistyön Columbian yliopistossa ja kehittivät energianlähteeksi käyvän ketjureaktion käsitteen. Energiakäytöstä tutkimuksen painopiste siirtyi kuitenkin nopeasti ydinaseen kehittämiseen. Vuonna 1940 alkoi Yhdysvaltain hallituksen Manhattan-projekti, jonka tavoitteena oli ydinaseen kehittäminen. Vuonna 1942 Enrico Fermin johdolla rakennettiin ensimmäisen kokeellinen ydinreaktori Chicagon yliopistoon. Tämä oli ensimmäinen kerta maailmanhistoriassa kun ihminen toteutti hallitun fissioiden ketjureaktion. Vuotta myöhemmin Oak Ridgessä kokeiltiin plutoniumin tuotantoon tarkoitettua reaktoria ja vuoteen 1945 mennessä Hanfordissa oli käynnissä kolme täysimittaista reaktoria. Sodan jälkeen ydinohjelmat ympäri maailman keskittyivät ydinaseiden hankkimiseen. Huoli ytimen energian sotilaallisen käytön vaaroista johti vaatimuksiin sen energian käyttämisestä ennem