:: wikimiki.org ::

John F. Kennedy

John F. Kennedy

John Fitzgerald Kennedy (s. 29. toukokuuta 1917 Brookline, Massachusetts, USA – k. 22. marraskuuta 1963, Dallas, Texas, USA) oli Yhdysvaltojen 35. presidentti (1961–1963).

Tausta ja varhainen poliittinen ura

Yhdysvaltain Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettiläänä toimineen Joseph P. Kennedyn poika "Jack" Kennedy syntyi massachusettslaiseen mahtiperheeseen. Hän valmistui Harvardin yliopistosta ja palveli II maailmansodassa Tyynenmeren laivastossa. jossa tuli sotasankariksi pelastettuaan taistelutoverinsa uimalla tämän kanssa saareen, kun Kennedyn komentaman torpedoveneen yli ajoi japanilainen hävittäjä ja alus upposi.

Senaattori Kennedy ja perhe

Kennedy meni naimisiin toisen Yhdysvaltalaisen historian alkuun sukujuurensa ulottavan mahtisuvun tyttären kanssa. Jacqueline Bouvier Lee soi siten nousukasmaisen alkoholin salakuljetukseenkin sotkeutuneen suvun vesalle vanhan rahan loistetta. He saivat kolme lasta, Caroline, John Jr. ja Patrick. Sittemmin on julkistettu todennäköisesti oikeaa tietoa Kennedyn avioliiton aikaisista naissuhteista. Presidenttiparin harrastukset ja koko elämäntyyli edustivat kulttuuria ja voimakasta älyllisyyttä. He arvostivat suuresti tiedemiehiä ja taiteilijoita ja kutsuivatkin heitä useasti vieraakseen. Kennedyn imagoon kuului älykkyys, joka ilmeni mm. hänen pikalukunopeudessaan. Tähän kuului myös politiikanteon avustajien ("wiz kids") suuri katras.

JFK

Patrick]] Hän voitti vaaleissa niukasti, noin 100 000 äänellä, Yhdysvaltain varapresidentti Richard Nixonin. Kennedy oli nuorin virkaan vaaleilla valittu presidentti (vaikkakin Theodore Roosevelt oli pari kuukautta nuorempi astuessaan virkaan William McKinleyn kuoltua) ja ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) katolinen presidentti. Hän on edelleen yksi Yhdysvaltain suosituimmista presidenteistä kautta aikojen. Suosio ei ollut aivan yhtä suurta hänen eläessään kuin mitä jälkikäteen on mitattu, koska hänen monet päätökset olivat 1960-luvun alussa kiistanalaisia. Kennedyn presidenttikauden suuria kysymyksiä olivat:
- ydinaseiden ilmakehässä tehtävän testauksen lopettaminen
- Yritys kaataa Fidel Castro ja sitä seuraava Sikojen lahden fiasko sekä myöhemmin Kuuban ohjuskriisi
- Vietnamin sodan alkaminen, tosin niin vaivihkaa ja luonnollisena jatkona Eisenhowerin Etelä-Vietnamille antamalle tuelle, etteivät sitä aikalaiset huomanneet
- yritysmaailman kanssa kiista valuutan maastavientiin liittyen
- Yhdysvaltain mustien kansalaisoikeustaistelun nouseminen esiin kaikkilla maailmassa; John Kennedy ei ollut kovin aktiivinen tämän asian ajajana, vaan se jäi Robert Kennedylle
- Apollo-kuuohjelman aloittaminen

Salamurha

Kennedy menehtyi salamurhaajan luotiin vuonna 1963. Kennedyn kuolema on inspiroinut lukuisia salaliittoteorioita. Kennedy lähti vaimonsa sekä varapresidentti Lyndon B. Johnsonin kanssa Texasin vierailulle vuonna 63. He ajoivat avoautossa Dallasin keskustassa puolenpäivän aikaan, jolloin salamurhaaja laukaisi aseensa ja ampui presidentin, joka kuoli saamiinsa vammoihin sairaalassa. Katso: Kennedyn salamurha

Puheita ja lauseita

- "Älkäämme koskaan pelätkö neuvotella, mutta älkäämme koskaan neuvotelko pelosta", presidentti John F. Kennedy julisti virkaanastujaispuheessaan tammikuussa 1961.
- "Meitä eniten yhdistävä asia on ennen kaikkea se, että me kaikki asutamme tätä samaa pientä planeettaa. Hengitämme kaikki samaa ilmaa. Kannamme huolta kaikki lastemme tulevaisuudesta. Ja kuolemme kukin vuorollamme.", presidentti Kennedy Harwardin puheessaan kesällä 1963
- Teksasin Rice-yliopistossa pidetty Apollo-ohjelmaa koskeva puhe on kuuluisa, siteerattuja kohtia mm. "Emme tee näitä ja muita asioita, koska ne ovat helppoja vaan koska ne ovat vaikeita".
- Virkaanastujaispuheessaan : "Älkäämme kysykö mitä valtio voi tehdä teidän hyväksenne vaan on kysyttävä, mitä voimme tehdä valtiomme hyväksi"

Kennedyjen klaani

Poliittisen mahtisuvun muita menestyjiä ovat hänen veljensä Robert F. Kennedy sekä Edward M. Kennedy.

Katso myös

- Kennedy klaani
- Apollo-avaruusohjelma
- Kuuban ohjuskriisi
- Sikojenlahden maihinnousu
- Lee Harvey Oswald Kennedy, John F. Luokka:Surmatut_henkilöt ko:존 F. 케네디 ja:ジョン・F・ケネディ simple:John F. Kennedy th:จอห์น เอฟ. เคนเนดี้

1917

Tapahtumia

- Ensimmäinen maailmansota jatkuu (1914–1918)

Tammikuu

- 22. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaatii "rauhaa ilman voittoa" Euroopassa.
- 25. tammikuuta - Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta - Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.

Helmikuu

- 3. helmikuuta - Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Saksaan.
- 24. helmikuuta - Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jossa Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.

Maaliskuu

- 11. maaliskuuta - Helmikuun vallankumous (26.2. vanhaa lukua): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyy mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta - Keisari Nikolai II luopui vallasta.

Huhtikuu

- 6. huhtikuuta - Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta - Lenin saapui Petrogradiin.

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

- 7. heinäkuuta - Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
- 18. heinäkuuta - Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinäkuuta - Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron ( 4–25 %).

Elokuu

Syyskuu

Marraskuu

- 6. marraskuuta - Kolmas Ypresin taistelu päättyy: Kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta - Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.). Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta - Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 20. marraskuuta - Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta - National Hockey League perustettiin.

Joulukuu

- 6. joulukuuta - 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 6. joulukuuta - P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.

Syntyneitä

- 11. helmikuuta - Sidney Sheldon, kirjailija
- 29. toukokuuta - John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti
- 11. elokuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä († 1989)
- 10. syyskuuta - Miguel Serrano, Chilen fasisti-ideologi.
- 11. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori.
- 19. marraskuuta - Indira Gandhi, Intian pääministeri († 1984)
- 16. joulukuuta - Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija

Kuolleita

- 10. tammikuuta - William F. Cody, Buffalo Bill
- 16. tammikuuta - Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta - Ferdinand von Zeppelin, ilmailupioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta - L. L. Zamenhof, Dr. Esperanto
- 27. syyskuuta - Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta - Mata Hari, hollantilainen tanssija ja vakooja (teloitettiin)
- 7. marraskuuta - Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti (murhattiin)
- 11. marraskuuta - Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)

Nobelin palkinnot

- Nobelin fysiikanpalkinto - Charles Glover Barkla
- Nobelin kemianpalkinto - ei jaettu
- Nobelin lääketieteen palkinto - ei jaettu
- Nobelin kirjallisuuspalkinto - Karl Adolph Gjellerup, Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto - Kansainvälinen Punainen Risti, Geneve Luokka:1917 Luokka:1910-luku ms:1917 ko:1917년 ja:1917年 simple:1917 th:พ.ศ. 2460

Massachusetts

right Massachusettsin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain itärannikolla. Se on yksi Yhdysvaltojen ensimmäisistä osavaltioista. Massachusettsin osavaltion pääkaupunki on Boston. Se on yksi Yhdysvaltojen suurimmista kaupungeista. Massachusettsin Teknillinen Korkeakoulu (MIT) tunnetaan yhtenä maailman huippuyliopistoista. Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:매사추세츠 주 ja:マサチューセッツ州 th:มลรัฐแมสซาชูเซตส์

USA

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

22. marraskuuta

22. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 326. päivä (327. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 39 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Silja, Selja :- suomenruotsalainen kalenteri: Cecilia :- ortodoksinen kalenteri: Silja, Mikael, Miihkali, Mikko :- saamenkielinen kalenteri: Seljo :- vanhemmissa kalentereissa: Clemens, Somikki

Tapahtumia

- 1917 - Jääkiekkoliiga National Hockey Association hajosi Montrealissa (26. marraskuuta sen korvasi National Hockey League - NHL).
- 1943 - Libanon itsenäistyi Ranskasta.
- 1963 - John F. Kennedy murhattiin Dallasissa, Teksasissa. Teksasin kuvernööri John Connally haavoittui vaikeasti ja Yhdysvaltain varapresidentti Lyndon Johnson vannoi presidentin virkavalan 36:ntena Yhdysvaltain presidenttinä.
- 1974 - YK:n yleiskokous myönsi Palestiinan vapautusjärjestölle tarkkailijan aseman.
- 1975 - Juan Carlos julistettiin Espanjan kuninkaaksi diktaattori Francisco Francon kuoltua.
- 1977 - Ilmailu: British Airways aloitti säännöllisen liikenteen Concorde-yliäänilentokoneella reitillä Lontoo- New York.
- 1986 - Mike Tyson tyrmäsi Trevor Berbickin toisessa erässä nuorimpana (20 vuotta, 4 kuukautta) nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestarina.
- 1988 - Kalifornian Palmdalessa paljastettiin ensimmäinen prototyyppi tutkassa näkymättömästä B-2 Spirit -pommikoneesta.
- 1990 - Margaret Thatcher erosi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin virasta.
- 2002 - Gimmelin esikoislevy Lentoon ilmestyi.
- 2003 - Georgian presidentti Eduard Shevardnadzen vastustajat valtasivat parlamenttirakennuksen Tbilisissä ja vaativat presidentin eroa.
- 2003 - Heritage Classic, NHL:n ensimmäinen ulkosalla pelattu jääkiekko-ottelu pelattiin Edmontonissa, Albertassa.
- 2004 - Oranssi vallankumous alkoi Ukrainassa presidentin vaalien jälkeen.

Syntyneitä

- 1643 - Robert Cavelier de La Salle, ranskalainen tutkimusmatkailija († 1687)
- 1819 - George Eliot (Mary Ann Evan), englantilainen kirjailija (Middlemarch, 1871) († 1880)
- 1869 - André Gide, ranskalainen kirjailija, homoseksuaalien oikeuksien puolustaja, vuoden 1947 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja († 1951)
- 1890 - Charles de Gaulle, kenraali, Ranskan presidentti († 1970)
- 1898 - Wiley Post, lentäjä, joka vuonna 1933 lensi ensimmäisenä yksin maailman ympäri († 1935)
- 1899 - Hoagy Carmichael, säveltäjä († 1981)
- 1913 - Benjamin Britten, englantilainen säveltäjä († 1976)
- 1943 - Billie Jean King, tenniksenpelaaja
- 1945 - Roger Bambuck, ranskalainen pikajuoksija
- 1950 - Steve Van Zandt, muusikko
- 1958 - Jamie Lee Curtis, yhdysvaltalainen näyttelijä (Halloween I, II, VII ja VIII)
- 1961 - Alemao (oik. Rigardo Rogerio de Brito), brasilialainen jalkapalloilija
- 1963 - Dionisio ja Domingos Castro, portugalilaiset kestävyysjuoksijakaksoset
- 1967 - Boris Becker, saksalainen tenniksenpelaaja
- 1971 - Davidson ja Osmond Ezinwa, nigerialaiset pikajuoksijakaksoset
- 1976 - Ville Valo, laulaja
- 1984 - Scarlett Johansson, näyttelijä

Kuolleita

- 1617 - Ahmed I, ottomaanien hallitsija
- 1710 - Bernardo Pasquini, säveltäjä
- 1718 - Edward Teach ("Blackbeard"), merirosvo
- 1900 - Arthur S. Sullivan, säveltäjä
- 1900 - Martti Jukola, Urheiluselostaja
- 1916 - Jack London, kirjailija
- 1963 - Aldous Huxley, kirjailija
- 1963 - C. S. Lewis, kirjailija
- 1963 - John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti
- 1980 - Mae West, näyttelijä
- 1981 - Sir Hans Adolf Krebs, saksalainen lääkäri ja biokemisti, vuoden 1953 Nobelin lääketieteen palkinnon saaja
- 2000 - Emil Zátopek, tšekkiläinen juoksija

Vuosittaisia tapahtumia

- Maailman vesipäivä ---- Katso myös: kalenteri ~ 21. marraskuuta, 23. marraskuuta Luokka:Marraskuu -11-22 ms:22 November ko:11월 22일 ja:11月22日 simple:November 22 th:22 พฤศจิกายน

1963

Tapahtumia

- 11. tammikuuta - Maailman ensimmäinen disco, Whisky A Go-Go avattiin Los Angelesissa, Kaliforniassa.
- 14. tammikuuta - George Wallacesta tuli Alabaman kuvernööri.
- 29. tammikuuta - Charles de Gaulle esti vetolla Britannian pääsyn Euroopan talousyhteisöön.
- 8. helmikuuta - Matkustus ja varojen siirto Kuuban kiellettiin Yhdysvaltain kansalaisilta.
- 4. maaliskuuta - Pariisissa kuusi henkeä tuomittiin kuolemaan presidentti Charles de Gaullen murhan suunnitellusta.
- 27. maaliskuuta - Britanniassa Tri. Beeching ilmoitti suurista supistuksista raideliikenteessä ("Beechingin kirves"').
- 7. huhtikuuta - Jugoslavia julistettiin sosialistiseksi tasavallaksi ja Tito sen elinikäiseksi presidentiksi.
- 10. huhtikuuta - Yhdysvaltain sukellusvene USS Thresher (SSN-593) upposi Välimerellä, 129 kuollutta.
- 15. huhtikuuta - 70 000 marssijaa protestoi marssillan Lontoosta Aldermarstoniin ydinaseita vastaan.
- 25. toukokuuta - Afrikan yhtenäisyysjärjestö perustettiin Addis Ababassa Etiopiassa.
- 2. kesäkuuta - Orjuus julistettiin laittomaksi Saudi-Arabiassa.
- 5. kesäkuuta - Britannian sotaministeri John Profumo erosi seksiskandaalin vuoksi.
- 11. kesäkuuta - Munkki Thich Quang Duc sytytti itsensä tuleen Saigonissa Vietnamissa protestoidakseen presidentti Ngo Dinh Diemin politiikkaa.
- 11. kesäkuuta - Kreikan pääministeri Constantine Karamanlis erosi protestina kuninkaan vierailtua Iso-Britanniassa.
- 16. kesäkuuta - Valentina Tereškova ensimmäisenä naisena avaruuteen.
- 21. kesäkuuta - Giovanni Battista Montini valittiin uudeksi paaviksi. Hän otti nimen Paavali VI.
- 26. heinäkuuta - Jugoslaviassa, Skopjessa kuolee maanjäristyksen seurauksena 1070 ihmistä ja 75% asukkaista menettää kotinsa.
- 26. heinäkuuta - Syncom, maailman ensimmäinen geostationaarinen satelliitti kiertoradalleen.
- 27. heinäkuuta - Indonesian elinikäinen presidentti Sukarno julisti murskaavansa Malesian. Sota Borneosta jatkui vuoteen 1966.
- 5. elokuuta - Yhdysvallat, Britannia ja Neuvostoliitto solmivat ydinkokeet ilmakehässä, ulkoavaruudesa ja veden alla kieltävän sopimuksen. (Partial Test Ban Treaty, PTBT).
- 8. elokuuta - Suuri junaryöstö Buckinghamshiressa Englannissa. 15-miehinen jengi sai £2,6 miljoonan saaliin. Rahoja ei koskaan saatu takaisin. 13 ryöstäjistä saatiin kiinni, mutta kolme pakeni myöhemmin vankilasta. Ronnie Biggs palasi Brasiliasta 71-vuotiaana toukokuussa 2001.
- 28. elokuuta - Kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King Jr. pitää Washingtonissa kuuluisana puheensa ”I have a dream”.
- 1. syyskuuta - Philips esitteli kasettinauhan.
- 16. syyskuuta - Malesian liittovaltio luotiin Malaijin liittovaltion ja brittiläisten kolonioiden Singaporen ja Pohjois-Borneon yhdistyessä.
- 18. syyskuuta - Mellakoijat polttivat Britannian lähetystön Jakartassa protestoidakseen Malesian luomista.
- 9. lokakuuta - Italian Veneton maakunnassa tekojärven murtumisesta syntynyt hyökyaalto surmaa yli 1900 henkeä.
- 9. lokakuuta - Ugandasta tuli tasavalta.
- 21. lokakuuta - Kiinan ja Neuvostoliiton välinen rajakahakka
- 2. marraskuuta - Etelä-Vietnamin presidentti Ngo Dihn Diem murhattiin sotilasvallankaappauksessa. Kenraali Duong Van Minh ottaa vallan.
- 14. marraskuuta - Tulivuorenpurkaus luo Surtseyn saaren Islantiin.
- 22. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy ammuttiin Dallasissa, Texasissa. Texasin kuvernööri John B. Connally haavoittui. Varapresidentti presidentti Lyndon B. Johnsonista 36. Yhdysvaltain presidentti.
- 23. marraskuuta - Ensimmäinen osa BBC:n televisiosarjasta Doctor Who esitettiin Iso-Britanniassa.
- 24. marraskuuta - John F. Kennedyn salamurhasta syytetty Lee Harvey Oswald surmattiin Dallasissa suorassa lähetyksessä. Ampuja on Jack Ruby.
- 24. marraskuuta - Presidentti Lyndon B. Johnson vakuuttaa Yhdysvaltain jatkavan Etelä-Vietnamin taloudellista ja sotilaallista tukea.
- 12. joulukuuta - Kenia itsenäistyi ensimmäisen pääministerinään Jomo Kenyatta.
- 24. joulukuuta - Kyproksella alkoi lyhyt sisällissota turkkilaisten ja kreikkalaisten välillä.
- 31. joulukuuta - Rhodesia ja Nyasalandin Keski-Afrikan liittovaltio purkautui.
- Harvey Ball keksi tutun keltaisen hymynaamakuvion. ☺
- D. H. Frisch ja J. H. Smith todistavat mesonin radioaktiivisen hajoamisen hidastuvan sen nopeuden vuoksi (katso: yleinen suhteellisuusteoria)
- Genetiikko J. B. S. Haldane keksi sanan "klooni"
- Arecibon observatorio aloitti toimintansa.
Syntyneitä

- 6. tammikuuta - Tony Halme, nyrkkeilijä, kansanedustaja
- 17. helmikuuta - Michael Jordan, koripalloilija
- 27. helmikuuta - Nasty Suicide , Hanoi Rocksin kitaristi
- 27. maaliskuuta - Quentin Tarantino, näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja
- 13. huhtikuuta - Garry Kasparov, venäläinen šakin maailmanmestari 1985–2000
- 18. huhtikuuta - Conan O'Brien, televisioviihdyttäjä
- 26. huhtikuuta - Jet Li, näyttelijä
- 25. toukokuuta - Mike Myers, näyttelijä
- 9. kesäkuuta - Johnny Depp, näyttelijä
- 13. kesäkuuta - Bettina Bunge, saksalainen tennistähti
- 25. kesäkuuta - George Michael, laulaja
- 3. elokuuta - James Hetfield, Metallica-yhtyeen laulaja
- 24. elokuuta - Hideo Kojima, tietokonepelisuunnittelija
- 4. syyskuuta - Sam Yaffa, Hanoi Rocks-yhtyeen rock-muusikko
- 11. syyskuuta - Costello Hautamäki, suomalainen muusikko (Popeda, Hanoi Rocks, Sleepy Sleepers)
- 13. joulukuuta - Ilkka Remes, kirjailija
- 18. joulukuuta - Brad Pitt, näyttelijä
- 24. joulukuuta - Timo Jutila, ex-jääkiekkoilija
- 26. joulukuuta - Lars Ulrich, muusikko,rumpali (Metallica)
Kuolleita

- 3. kesäkuuta - Paavi Autuas Johannes XXIII (s. 1881)
- 11. lokakuuta - Edith Piaf, ranskalainen laulaja (s. 1915)
- 1. marraskuuta - Ngo Dinh Diem, Etelä-Vietnamin presidentti (s. 1901)
- 22. marraskuuta - John F. Kennedy, Yhdysvaltojen 35. presidentti, salamurha
- 22. marraskuuta - Aldous Huxley, kirjailija
- 24. marraskuuta - Lee Harvey Oswald, John F. Kennedyn murhaaja, ammuttiin (s. 1939)
- 19. joulukuuta - Alan Gardiner, englantilainen egyptologi
Nobelin palkinnot

- Punainen Risti - rauhanpalkinto Luokka:1963 ms:1963 ko:1963년 ja:1963年 simple:1963 th:พ.ศ. 2506

Dallas

:Tämä artikkeli kertoo kaupungista, TV-sarjasta katso: Dallas (televisiosarja) Dallas (televisiosarja) Dallas sijaitsee Teksasin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kaupunki on sulautunut naapurinsa, Fort Worthin kanssa yhteen muodostaen yli viiden miljoonan ihmisen Dallas Fort Worth (DFW) -kaupunkikokonaisuuden. Itse Dallasissa on asukkaita lähes 1 200 000. Dallasin tunnettuja urheilujoukkueita on muun muassa amerikkalaisen jalkapallon Dallas Cowboys. Kesällä lämpötila Dallasissa kohoaa päivisin 30—40 celsiusasteen paikkeille, usein jopa korkeammalle. Dealey Plaza on aukio Dallasissa. Se tunnetaan parhaiten paikkana, jossa Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn salamurha tapahtui 22. marraskuuta 1963. Luokka: Yhdysvaltojen kaupungit ja:ダラス

Texas

:Texas on myös pop-yhtye. Teksas on pinta-alaltaan Yhdysvaltojen toiseksi suurin osavaltio Alaskan jälkeen ja toiseksi suurin myös väestöltään. Teksas liittyi Yhdysvaltoihin vuonna 1845 28. osavaltiona. Teksasin alueella asuneihin intiaaniheimoihin kuuluivat apaššit, atakapan-, bidai-, caddo-, comanche-, cherokee-, kiowa-, tonkawa- ja wichitaheimot. Ensimmäisenä eurooppalaisena Teksasin alueelle saapui Konquistadori Álvar Núñez Cabeza de Vaca 1528. Ennen vuotta 1821 Teksas kuului Espanjan Uuden Espanjan siirtokuntaan. Kun Meksiko itsenäistyi, Teksas jäi sen osaksi. Vuonna 1823 kolmesataa perhettä asettui Stephen F. Austinin johdolla Brazosjoen varsille. Siirtolaisia ärsyttivät Meksikon hallituksen orjuuden kielto, uudisasukkaiden riisuminen aseista ja laittomien siirtolaisten karkottaminen takaisin Yhdysvaltoihin. Vuonna 1836 siirtolaiset julistautuivat itsenäisiksi ja voittivat Meksikon armeijan San Jacinton taistelussa. Joukkoja johtanut kenraali ja Meksikon presidentti Antonio López de Santa Anna saatiin vangiksi. Hänet vapautettiin itsenäisyystunnustusta vastaan. Vuonna 1845 Teksas hyväksyttiin jäseneksi Yhdysvaltoihin. Sopimus oli molemmille osapuolille hyödyllinen, koska itsenäinen Teksas oli yksinään hyvin heikko. Sisällissodan aikana Teksas erosi unionista, mutta hyväksyttiin jälleen jäseneksi 1870. Toiseen maailmansotaan asti Teksas oli maaseutuvoittoinen. Vuonna 1926 San Antonio oli suurin kaupunki 120 000 asukkaalla. Yleisen mielikuvan vastaisesti pääasiallinen elinkeino ei ole koskaan ollut karjatalous, vaan alkuajoista lähtien puuvillanviljelys ennen öljyteollisuuden syntyä. Nykyisin talous perustuu tietotekniikkaan, öljyyn ja maakaasuun, energiaan, maatalouteen ja valmistukseen. Suurimmat teollisuuskeskukset ovat Houstonin ja Dallasin alue. Teksasin politiikka hallitsee republikaanipuolue. Demokraatit eivät ole voittaneet virkoja osavaltion laajuisissa vaaleissa sitten vuoden 1994. Osavaltiossa ei ole tuloveroa, yritysverotus on matala ja osavaltion lainsäädäntöelimet kokoontuvat vain kerran kahdessa vuodessa. Kuvernööri on ollut vuodesta 2000 Rick Perry. Hänen edeltäjänsä oli George W. Bush 1995–2000. Vuoden 2004 tilaston mukaan osavaltion väkiluku oli 22 490 022. Näistä 3 450 500 (15,6%) on ulkomaalaissyntyisiä. Lisäksi osavaltiossa arvioidaan olevan 1,2 miljoonaa laitonta siirtolaista. Väkiluku kasvoi 5,5 miljoonaa vuodesta 1990 vuoteen 2004 (32,4%)

Aiheesta muualla

- [http://www.tx.gov/ TexasOnline]
- [http://www.thestoryoftexas.com/ Texas State History Museum] Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:텍사스 주 ja:テキサス州 simple:Texas th:มลรัฐเทกซัส

Yhdysvallat

Historia

Politiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Osavaltiot

Maantiede

Talous

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Uskonto

Koulutus

Kielet

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Yhdysvaltain presidentti

Amerikan Yhdysvaltojen presidentillä on eurooppalaisiin pääministereihin tai presidentteihin verrattuna huomattavat valtuudet. Presidentti on valtionpäämies ja hallituksen johtaja sekä asevoimien ylipäällikkö. Maan perustuslain mukaan presidentti toimikausi on neljä vuotta ja henkilö voidaan valita vain kahdeksi kaudeksi. Yhdysvaltain varapresidentti valitaan samalla kertaa presidentin pariksi. Yhdysvaltojen maailmanpoliittisen aseman vuoksi USA:n presidenttiä kutsutaan usein "maailman mahtavimmaksi mieheksi" ja kulloinenkin presidentti on maailman tunnetuimpia ihmisiä.

Presidentin valtuudet

Yhdysvaltojen presidentin tehtävä antaa laajat valtuudet. Perustuslain mukaan presidentin tulee "huolehtia lakien panemisesta täytäntöön". Tämän vastuun kantamiseksi presidentti johtaa liittovaltion toimeenpanevaa elintä – noin 4 miljoonan ihmisen kokoista hallintoa, johon siviilihallinnon lisäksi kuuluu yli miljoona aktiivipalveluksessa olevaa sotilashenkilöä.

Edellytykset tehtävään

Yhdysvaltojen perustuslain artikla 2, kohta 1 asettaa seuraavat edellytykset tehtävään: # syntyperäinen Yhdysvaltojen kansalainen # 35 vuoden ikä # asunut Yhdysvalloissa 14 vuotta Presidentti valitaan USA:ssa välillisillä vaaleilla eli äänestäjiksi rekisteröityneet kansalaiset äänestävät kussakin osavaltiossa valitsijamiehiä eli elektoreita, jotka valitsevat presidentin ehdokkaiksi asettuneiden henkilöiden joukosta.

Yhdysvaltain presidentit

# George Washington (federalisti, 1789-1797) # John Adams (federalisti, 1797-1801) # Thomas Jefferson (demokraattinen republikaani, 1801-1809) # James Madison (demokraattinen republikaani, 1809-1817) # James Monroe (demokraattinen republikaani, 1817-1825) # John Quincy Adams (demokraattinen republikaani, 1825-1829) # Andrew Jackson (demokraattinen republikaani, 1829-1837) # Martin Van Buren (demokraattinen republikaani, 1837-1841) # William Henry Harrison (whig, 1841) # John Tyler (whig 1841-1845) # James Knox Polk (demokraatti 1845-1849) # Zachary Taylor (whig, 1849-1850) # Millard Fillmore (whig, 1850-1853) # Franklin Pierce (demokraatti, 1853-1857) # James Buchanan (demokraatti, 1857-1861) # Abraham Lincoln (republikaani, 1861-1865) # Andrew Johnson (republikaani, 1865-1869) # Ulysses S. Grant (republikaani, 1869-1877) # Rutherford B. Hayes (republikaani, 1877-1881) # James Garfield (republikaani, 1881) # Chester A. Arthur (republikaani, 1881-1885) # Grover Cleveland (demokraatti, 1885-1889) # Benjamin Harrison (republikaani, 1889-1893) # Grover Cleveland (demokraatti, 1893-1897) (Sama kuin #22) # William McKinley (republikaani, 1897-1901) # Theodore Roosevelt (republikaani, 1901-1909) # William Howard Taft (republikaani, 1909-1913) # Woodrow Wilson (demokraatti, 1913-1921) # Warren G. Harding (republikaani, 1921-1923) # Calvin Coolidge (republikaani, 1923-1929) # Herbert Hoover (republikaani, 1929-1933) # Franklin D. Roosevelt (demokraatti, 1933-1945) # Harry S. Truman (demokraatti, 1945-1953) # Dwight D. Eisenhower (republikaani, 1953-1961) # John F. Kennedy (demokraatti, 1961-1963) # Lyndon B. Johnson (demokraatti, 1963-1969) # Richard Nixon (republikaani, 1969-1974) # Gerald Ford (republikaani, 1974-1977) # James "Jimmy" Carter (demokraatti, 1977-1981) # Ronald Reagan (republikaani, 1981-1989) # George Bush (republikaani, 1989-1993) # William "Bill" Clinton (demokraatti, 1993-2001) # George W. Bush (republikaani, 2001- ?) Federalistit ja whigit ovat republikaanisen puolueen edeltäjiä. Demokraatit puolestaan esiintyivät 1800-luvun alkupuolella nimellä demokraattiset republikaanit.

Presidentin palkka ja muut etuisuudet

Presidentin vuosipalkan kehitys
Päivämäärä	Palkka
24. syyskuuta, 1789	25,000 $
3. maaliskuuta 1873	50,000 $
4. maaliskuuta 1909	75,000 $
19. tammikuuta 1949	100,000 $
20. tammikuuta 1969	200,000 $
20. tammikuuta 2001	400,000 $

Ensimmäinen kongressi äänesti 25 000 dollarin palkan puolesta George Washingtonille, mutta tämä ei ottanut rahoja vastaan. Vuodesta 2001 lähtien presidentti on nauttinut noin 400 000 dollarin vuosipalkkaa.

Faktoja

Neljä presidenttiä on salamurhattu:
- Abraham Lincoln vuonna 1865, ampuja oli John Wilkes Booth
- James Garfield vuonna 1881, ampuja oli Charles J. Guiteau (Guiteau ampui, mutta Garfield kuoli epäpätevän hoidon vuoksi)
- William McKinley vuonna 1901, ampuja oli Leon Czolgosz
- John F. Kennedy vuonna 1963 ampuja oli Lee Harvey Oswald, vaikkakin tapauksen todellisesta tekijästä tai tekijöistä on paljon erilaisia teorioita.[http://www.archives.gov/research_room/jfk/house_select_committee/committee_report_gunmen.html]. Neljä muuta kuoli toimessa luonnollisista syistä:
- William Henry Harrison, keuhkokuume 1841
- Zachary Taylor, vakaviin ruuansulatushäiriöihin 1850
- Warren G. Harding, sydänkohtaus 1923
- Franklin Delano Roosevelt, aivoverenvuoto 1945 Yksi presidentti on eronnut tehtävästä:
- Richard Nixon vuonna 1974 Kahta presidenttiä kohtaan on aloitettu erotusprosessi, vaikka kumpaakaan ei sitten toimeenpantu.
- Andrew Johnson vuonna 1868 (senaatti kieltäytyi toimeenpanemasta lainvoimaista erottamista)
- Bill Clinton vuonna 1998 (senaatti ei vahvistanut erottamista, joten se ei tullut lainvoimaiseksi) Yksi presidentti on valittu tehtävään useammaksi kuin kahdeksi kaudeksi:
- Franklin Delano Roosevelt

USA:n presidenttien kirkkokunnat

Baptistikirkko: Jimmy Carter, Bill Clinton, Warren G. Harding, Harry S. Truman, Kongregationalisteja: Calvin Coolidge, Disciples of Christ -kirkko: James Garfield, Lyndon Johnson, Ronald Reagan, Reformoitu kirkko: Theodore Roosevelt, Martin Van Buren, Episkopaali- eli anglikaanikirkko: Chester A. Arthur, George Bush, Gerald Ford, William Henry Harrison, James Madison, James Monroe, Franklin Pierce, Franklin Delano Roosevelt, Zachary Taylor, John Tyler, George Washington, Presbyteerikirkko: James Buchanan, Grover Cleveland, Dwight D. Eisenhower, Benjamin Harrison, Andrew Jackson, James Knox Polk, Woodrow Wilson, Unitaristikirkko: John Adams, John Quincy Adams, Millard Fillmore, William Howard Taft, Metodistikirkko: George W. Bush, Ulysses S. Grant, Rutherford B. Hayes, William McKinley, Kveekariyhteisö: Herbert Hoover, Richard Nixon, Roomalaiskatolilainen: John F. Kennedy, Ei kirkkokuntaa: Thomas Jefferson, Andrew Johnson, Abraham Lincoln.

Katso myös

- Valkoinen talo
- Yhdysvaltain kongressi
- Yhdysvaltain varapresidentti Luokka:Politiikka Luokka:Yhdysvallat Luokka:Yhdysvaltojen presidentit ko:미국의 대통령 ja:アメリカ合衆国大統領 simple:President (United States) th:ประธานาธิบดีแห่งสหรัฐอเมริกา

UK

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvat Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti. Suomeksi koko valtiosta käytetään arkikielessä (myös sanomalehdissä) yleensä nimitystä Britannia tai Iso-Britannia, jopa Englanti, mutta nämä ovat valtion pienempiä osia ja siksi epätäsmällisiä (ja viimeksi mainittua walesiläiset, skotit ja pohjoisirlantilaiset voivat pitää loukkaavana). Englanniksi maan virallinen nimi on United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. Maan pinta-ala on 242 342 neliökilometriä, eli noin 2/3 Suomen pinta-alasta. Asukasluku on noin 60 miljoonaa, joista miltei 20 miljoonaa asuu pääkaupunki Lontoon lähistöllä, nk. Suur-Lontoossa. Vallitseva kieli koko valtiossa on englanti, mutta kymri on käytössä sen rinnalla Walesissa ja gaeli vastaavasti Skotlannissa.

Historia

Yhdistynyt kuningaskunta yhdistyi vähitellen Ison-Britannian saarta hallinneista kuningaskunnista. Wales oli ollut englantilaisten hallitsema jo vuodesta 1284 ja se liitettiin virallisesti Englannin kuningaskuntaan liittosopimuksella 1536. Englanti ja Skotlanti olivat olleet saman hallitsijan hallitsemia jo vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-Britannian kuningaskunnaksi 1707. Vuoden 1800 liittosopimus liitti Irlannin kuningaskunnan ja Ison-Britannian kuningaskunnan, jolloin muodostui Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. 1922 Irlannin 26 kreivikuntaa muodostivat Irlannin vapaavaltion, kuuden jäädessä liittoon, jonka nimeksi vaihdettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1927. Yhdistynyt kuningaskunta oli 1800-luvun merkittävin teollisuus- ja sotilasmahti ja siirtomaavalta, joka laajimmillaan käsitti noin 30 miljoonaa neliökilometriä ja lähes neljäsosan Maapallon väestöstä. Silloin syntyi sanonta, ettei Aurinko koskaan laske Brittiläisen imperiumin yltä. 1900-luvun alussa Yhdistyneen kuningaskunnan mahti väheni maailmansodissa ja siirtomaiden itsenäistyttyä. Yhdistynyt kuningaskunta on jäsenenä Kansainyhteisössä, Euroopan unionissa ja NATOssa. Sillä on myös toisen maailmansodan voittajavaltiona pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja veto-oikeus sen päätöksiin. Katso myös: Ison-Britannian kuningas

Politiikka

Yhdistynyt kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana on tällä hetkellä kuningatar Elisabet II. Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta. Käytännössä valtaoikeuksia ei käytetä, vaan valtaa käyttää demokraattisesti valittu parlamentti ja pääministeri, joka käyttää valtaansa monarkin nimessä. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on kaksikamarinen, 659 jäseniseen alahuoneeseen jäsenet valitaan vaalilla, ja ylähuoneeseen nimitetään. Historiallisesti ylähuoneen jäsenyys on periytynyt, tämä järjestelmä on kuitenkin lopetettu. Pääministeri on parlamentin suurimman puolueen johtaja, tällä hetkellä pääministerinä on Labour-puolueen Tony Blair. Vuonna 1999 käynnistettiin Skotlannin parlamentti ja Walesin kansankokous, joista Skotlannin parlamentilla on lainsäädäntövaltaa. Pohjois-Irlannille on myös sovittu perustettavaksi parlamentti, tosin suunnitelman toteutus on nykyisin jäissä.

Osat

1999 Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan osat Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) osat pinta-alan mukaan:
- 1. Englanti, 130 395 km²
- 2. Skotlanti, 78 782 km²
- 3. Wales, 20 779 km²
- 4. Pohjois-Irlanti, 14 139 km² Englannissa on yhdeksän hallituksen virastoaluetta koillinen, luoteinen, Yorkshire, Humber, itäiset sisämaat (East Midlands), läntiset sisämaat (West Midlands), itäinen, Suur-Lontoo, kaakkoinen ja lounainen. Alueet on edelleen jaettu kreivikuntiin (county) ja keskushallituksen alaisiin alueisiin, paitsi Lontoo, joka koostu kaupunginosista (borough). Skotlannissa on 32 paikallisneuvoston johtamaa aluetta. Walesissä on 22 keskushallinnon alaista aluetta, joista 10 on kaupunkipiirikuntia (County Borough), yhdeksän kreivikuntia ja kolme kaupunkeja. Pohjois-Irlannissa on 26 piiriä (District). Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluu myös joukko erillisalueita. De jure ne eivät ole Yhdistyneen kuningaskunnan osia, vaan kruununsiirtomaita, joiden ulkopolitiikkaa Yhdistynyt kuningaskunta hoitaa. Näitä ovat: Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Intian valtameren territorio (British Indian Ocean Territory), Brittiläiset neitsytsaaret (British Virgin Islands), Caymansaaret, Falklandsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari (Isle of Man), Montserrat, Pitcairn (Pitcairn Islands), Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret (South Georgia and the South Sandwich Islands) sekä Turks- ja Caicossaaret.

Maantiede

Turks- ja Caicossaaret Suurin osa Englannista on kumpuilevaa alankoa. Suurimmat joet ovat Thames ja Severn, joka laskee länteen Bristolin kanaaliin. Wales on enimmäkseen vuoristoista, korkein huippu on Snowdown 1085 m. Skotlannin maantiede vaihtelee, etelässä ovat alamaat ja ylämaat pohjoisessa ja lännessä, kuten myös Skotlannin korkein huippu, Ben Nevis 1343 m. Sisämaahan ulottuu monia vuonoja (firth), ja niiden suuntaisena kulkee syviä järviä (loch). Skotlannin rannikolla on useita saaria ja saariryhmiä, huomattavimmat ovat Hebridit, Orkneysaaret ja Shetlandsaaret. Pohjois-Irlanti on enimmäkseen kukkulaista, Irlannin kanssa on 360 km maarajaa. Yhdistyneen kuningaskunnan saarien määräksi arvioidaan 1098. Rannikon rikkonaisuuden vuoksi mistään kohtaa maata ei ole yli 125 km merelle. Britannian saaren erottaa mantereesta kapeimmillaan Doverin kohdalla vain 35 km levyinen Englannin kanaali. Doverista kulkee meren ali Kanaalin tunneli Ranskaan.

Talous

Yhdistyneen kuningaskunnan talous on yksi maailman suurimpia, BKT:n mukaan mitattuna sijalla kuusi, ja yksi vahvimpia Euroopassa, inflaatio, korot ja työttömyys (4,8 % 2004) ovat pysyneet matalina. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti ja pyrkinyt rajoittamaan hyvinvointivaltion ylläpitomenoja. Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, tuo