:: wikimiki.org ::
| John Rawls |
John RawlsJohn Rawls (s. 21. Helmikuuta, 1921, Baltimore, Maryland, Yhdysvallat,k. 24. marraskuuta, 2002, Cambridge. Massachusetts
on moraali- ja yhteiskuntafilosofian 1900-luvun lopun tärkeimpiä nimiä. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1971 teoksellaan Oikeudenmukaisuusteoria (A Theory of Justice), jota yleisesti pidetään käytännöllisen filosofian henkiinherättäjänä. Robert Nozick oli Rawlsin lisäksi Harvardin yliopiston toinen käytännöllisen filosofian professori, ja heidät nähdään ikuisena taisteluparina. Nozick vastasi Rawlsin utopiaan omalla kirjallaan Anarchy, state & utopia.
Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria on yleisimmin hyväksytty moraalifilosofinen perustelu hyvinvointivaltiolle. Suomessa mm. Pekka Himanen ja Terho Pursiainen ovat yrittäneet tuoda julkiseen keskusteluun teorian perusteita.
Katso myös
ja:ジョン・ロールズ
21. helmikuuta21. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 52. päivä. Vuodesta on jäljellä 313 päivää (314 päivää karkausvuonna).
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Keijo
:- suomenruotsalainen kalenteri: Alf, Alva
:- ortodoksinen kalenteri: Timo, Jesto
:- saamenkielinen kalenteri: Álfá
:- vanhemmissa kalentereissa: Esaias, Eukarius, Hilarius, Hillari, Hillervo, Holger, Pipinus, Saja
Tapahtumia
- 1431 - Jeanne d'Arcin oikeudenkäynti alkoi.
- 1613 - Kansalliskokous valitsi Mikael Fedorovitsin (Mikael I tai Mihael I) yksimielisesti Venäjän tsaariksi ensimmäisenä Romanovin suvusta.
- 1848 - Karl Marx julkaisi "Kommunistisen manifestin".
- 1875 - Jeanne Calment syntyi. Hän eli 122 vuotta 164 päivää ollen todistettavasti (dokumentoidusti) kaikkein pisimpään elänyt ihminen.
- 1878 - Ensimmäinen puhelinluettelo julkaistiin New Havenissa, Connecticutissa.
- 1916 - Ensimmäinen maailmansota: Verdunin taistelu alkoi.
- 1925 - The New Yorkerin ensimmäinen numero julkaistiin.
- 1947 - New Yorkissa Edwin Land esitteli ensimmäistä "pikakameraa", Polaroid Land Cameraa, Optical Society of American kokouksessa.
- 1952 - Churchillin hallitus lopetti henkilökorttien käytön "vapauttaakseen ihmiset" Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
- 1953 - Francis Crick ja James D. Watson löysivät DNA:n rakenteen.
- 1960 - Kuuban johtaja Fidel Castro kansallisti kaikki yritykset Kuubassa.
- 1965 - Nation of Islam -järjestön jäsenet murhasivat Malcolm X:n New Yorkissa.
- 1972 - Neuvostoliiton miehittämätön avaruusalus Luna 20 laskeutui Kuuhun.
- 1972 - Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon vieraili Kiinan kansantasavallassa normalisoidakseen maidensa väliset suhteet.
- 1973 - Israelilainen suihkuhävittäjä ampui Siinain autiomaan yllä alas Libyan Airlinesin matkustajakoneen. 108 ihmistä sai surmansa.
- 1975 - Watergate-skandaali: entinen Yhdysvaltain oikeuskansleri John N. Mitchell sekä entiset Valkoisen talon avustajat H. R. Haldeman ja John Ehrlichman tuomittiin vankeusrangaistuksiin.
- 1995 - Steve Fossett laskeutui Leaderiin Kanadan Saskatchewanissa ensimmäisenä ihmisenä, joka lensi yksin Tyynen valtameren yli ilmapallolla.
- 2004 - Ensimmäinen euroopanlaajuinen (paneurooppalainen) poliittinen puoluejärjestö, Euroopan Vihreät (European Greens), perustettiin Roomassa. 32 eurooppalaista "vihreää puoluetta" liittyi järjestöön, Suomesta Vihreä Liitto.
Syntyneitä
- 1688 - Ulrika Eleonora, Ruotsin kuningatar († 1741)
- 1728 - Pietari III, Venäjän tsaari, Katariina Suuren puoliso († 1762)
- 1875 - Jeanne Calment, todistettavasti pisimpään elänyt ihminen († 1997)
- 1903 - Anaïs Nin, kirjailija († 1977)
- 1925 - Sam Peckinpah, elokuvaohjaaja († 1984)
- 1933 - Nina Simone, yhdysvaltalainen laulaja († 2003)
- 1937 - Harald V, Norjan kuningas
- 1961 - Chuck Palahniuk, kirjailija
Kuolleita
- 1513 - Paavi Julius II (s. 1443)
- 1861 - Lars Levi Laestadius, lestadiolaisuuden perustaja
- 1938 - George Ellery Hale, tähtitieteilijä
- 1965 - Malcolm X, yhdysvaltalainen mustien kansalaisoikeuksien puolustaja
Juhlapäiviä
- YK: Kansainvälinen äidinkielen päivä (International Mother Language Day). Vietetty vuodesta 2002 (Unescon julistamana vuodesta 2000).
----
Katso myös: kalenteri ~ 20. helmikuuta, 22. helmikuuta
Luokka:Helmikuu
-02-21
ms:21 Februari
ko:2월 21일
ja:2月21日
simple:February 21
th:21 กุมภาพันธ์
1921 Tapahtumia
- 20. tammikuuta - Turkin tasavalta julistettiin perustetuksi.
- 25. helmikuuta - Puna-armeija valtaa Georgian demokraattisen tasavallan
- 28. helmikuuta - Kronstadtin kapina bolševikkejä vastaan. Kapina murskattiin 17. maaliskuuta ja joukko merimiehiä pakeni Suomeen.
- 13. maaliskuuta - Mongolia julistautui itsenäiseksi Kiinasta.
- 18. maaliskuuta - Toinen Riikan rauha Puolan ja Neuvosto-Venäjän välillä. Bolševikit saavat Ukrainan ja Valko-Venäjän.
- 11. huhtikuuta - Transjordanin emiraatti perustettiin, Abdullah I hallitsijaksi.
- 24. huhtikuuta - Kansanäänestys Tirolissa tukee liittymistä Saksaan.
- toukokuu - Palestiinan 1921 mellakat
- 2. toukokuuta - Sleesian kolmas kansannousu saksalaisia vastaan Puolaan liittymisen puolesta.
- 6. toukokuuta - Yleislakko alkoi Norjassa.
- elokuu - Yhdysvallat solmii rauhansopimuksen Saksan kanssa, päättäen ensimmäisen maaimansodan.
- 26. elokuuta - Hintojen nousi aiheuttaa mellakoita Münchenissä.
- 29. elokuuta - Saksaan sotatilalaki Matthias Erzbergerin salamurhan jälkeen.
- 9. marraskuuta - Reykjavíkissa mellakoita.
- 1. joulukuuta - Hintojen nousi aiheuttaa mellakoita Wienissä.
- 16. joulukuuta - Irlannin vapaavaltio muodostettiin Anglo-irlantilaisella sopimuksella.
- Tähtitieteellinen yhdistys Ursa perustetaan syksyllä.
- F.W. Murnaun elokuva Nosferatu
- Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicus
Syntyneitä
- 21. toukokuuta - Andrei Saharov, fyysikko, nobelvoittaja
- 17. kesäkuuta – Eeva Joenpelto, kirjailija (k. 2004).
- 6. heinäkuuta - Nancy Reagan
- 19. elokuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja († 1991)
- 12. syyskuuta - Stanisław Lem, tieteiskirjailija
- 27. marraskuuta - Alexander Dubček (k. 1992)
Kuolleita
- 2. maaliskuuta - Nikola I Petrović Njegoš, Montenegron syrjäytetty kuningas
- 2. elokuuta - Enrico Caruso, oopperalaulaja
- 8. elokuuta - Juhani Aho, kirjailija
- 28. marraskuuta - Abdul-Baha, Baha'in profeetta (s. 1844)
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: Albert Einstein valosähköisestä ilmiöstä
- Kemia: Frederick Soddy
- Lääketiede: Ei jaettu
- Kirjallisuus: Anatole France
- Rauha: Karl Hjalmar Branting, Christian Lous Lange
ms:1921
ko:1921년
ja:1921年
simple:1921
th:พ.ศ. 2464
BaltimoreBaltimore on kaupunki Yhdysvalloissa Marylandin osavaltiossa itärannikolla. Itse kaupungissa on 636 251 asukasta (2005) mutta Baltimoren ja Washingtonin yhdessä muodostamalla metropolialueella asuu noin 7,6 miljoonaa asukasta. Kaupungin väestöstä on 64,3 % mustia ja 31,6 % valkoisia. Kaupunki on ollut esimerkkinä koko Yhdysvalloissa rappeutuvan keskuskaupungin elvyttämisessä. Kaupunki on perustettu 1729.
Luokka:Yhdysvaltojen kaupungit
ja:ボルチモア
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka.
Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.
Historia
Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin.
Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita.
Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta.
Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue.
Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin.
Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena.
Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.
Politiikka
Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu.
Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa.
Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.
Yhdysvaltain ulkopolitiikka
Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta.
Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa.
Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia.
Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.
Viimeaikaisia väittelynaiheita
Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.
Osavaltiot
Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot
Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico.
Yhdysvaltain osavaltiot:
Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.
Maantiede
Havaiji
Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
Talous
Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta.
Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten.
Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta.
Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa.
Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.
Yhteiskunta
Väestö
Etniset ryhmät
Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma
Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä.
Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta.
Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000)
Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.
Uskonto
Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989)
Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin.
Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.
Koulutus
Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä).
Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.
Kielet
Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet
Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti.
Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.
Kulttuuri
Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka
Luokka:Yhdysvallat
zh-min-nan:Bí-kok
ko:미국
ms:Amerika Syarikat
ja:アメリカ合衆国
simple:United States
th:สหรัฐอเมริกา
2002
Tapahtumia
Tammikuu
- 1. tammikuuta - Euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana Euroopan unionissa.
- 5. tammikuuta - Charles Bishop, 15-vuotias lennonopiskelija, törmäsi koneellaan Tampassa, Floridassa rakennukseen, mikä herätti pelkoa uusista terrori-iskuista.
- 9. tammikuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti, että se aloittaa rikostutkinnan Enronin konkurssista.
- 10. tammikuuta - Enrique Bolaños aloitti viisivuotisen kautensa Nicaraguan presidenttinä.
- 16. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päätti asettaa asevientikiellon ja jäädyttää kaikki Osama bin Ladenin, Al-Qaidan ja Talibanin varat.
- 17. tammikuuta - Dingo hajosi jäsenten välisten riitojen vuoksi.
- 17. tammikuuta - Nyiragongo-vuoren purkaus Kongon demokraattisessa tasavallassa pakotti 400 000 ihmisen evakuointiin.
- 22. tammikuuta - AOL Time Warner nosti kanteen Microsoftia vastaan, syyttäen tätä monopoliasemansa väärinkäytöstä ja oman Internet-selaimensa tukemisesta.
- 22. tammikuuta - Kmartista tuli Yhdysvaltain historian suurin yhtiö joka haki konkurssisuojaa.
- 27. tammikuuta - Räjähdykset asevarastolla Lagosissa, Nigeriassa tappoivat 1000.
Helmikuu
- 8. helmikuuta–24. helmikuuta - 2002 talviolympialaiset Salt Lake Cityssa, Utahissa.
- 12. helmikuuta - Entisen Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevicin oikeudenkäynti alkoi YK:n sotarikostuomioistuimessa Haagissa.
- 19. helmikuuta - NASA:n Mars Odyssey -luotain alkoi Mars-planeetan pinnan kartoittamisen.
- 20. helmikuuta - Reqa Al-Gharbiyassa, Egyptissä tulipalo junassa tappoi 370.
- 27. helmikuuta - 59 Hindupyhiinvaeltajaa kuoli Intiassa muslimijengin poltettua junan Godhrass. Seuraavissa levottomuuksissa muun muassa Ahmedabadissa kuoli satoja.
- 28. helmikuuta - Suomen markka ei ole enää käypää rahaa.
Maaliskuu
- 1.-19. maaliskuuta - USA:n operaatio Anaconda taliban-taistelijoita vastaan itäisessä Afganistanissa. USA väitti surmanneensa 500 talibania 11 miehen menetyksillä.
- 1. maaliskuuta - Avaruussukkula Columbia lähti lennolle tarkoituksenaan huoltaa Hubble-avaruusteleskooppia.
- 25. maaliskuuta - 6,1 richterin maanjäristys Hindu kush -vuoristossa, Afganistanissa tappoi 1000.
Huhtikuu
- 2. huhtikuuta - Israelin joukot saartoivat palestiinalaistaistelijat Syntymäkirkkoon Beetlehemissa. 38-päiväinen saarto alkaa.
- 17. huhtikuuta - Neljä kanadalaista sotilasta kuoli Afganistanissa USA:n F-16 -hävittäjien tulessa.
- 18. huhtikuuta - Uusi hyönteisten suku, Mantophasmatodea, löydettin.
- 30. huhtikuuta - Pakistanissa kansanäänestys kannatti sotilasvallan jatkamista.
- 30. huhtikuuta - Maailman ensimmäinen ydinvoimala sammutettiin Obninskissa 48 vuoden miltei yhtäjaksoisen käytön jälkeen.
Toukokuu
- 9. toukokuuta - Syntymäkirkon piiritys päättyi Israelin suostuessa karkoittamaan 13 epäiltyä.
- 9. toukokuuta - Kaspijskissa, Venäjällä, kauko-ohjattu pommi räjähti paraatin aikana, surmaten 43 ja haavoittaen 130.
- 12. toukokuuta - Entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui viisipäiväisellä vierailulle Kuubaan. Hän on ensimmäinen maassa vieraillut Yhdysvaltain presidentti sitten vuoden 1959 Kuuban vallankumouksen.
- 20. toukokuuta - Itä-Timorin itsenäisyys palasi voimaan.
- 23. toukokuuta - Ensimmäiset euroviisut Virossa. Voittajana Latvian Maria N kappaleella I wanna.
- 26. toukokuuta - Mars Odyssey löysi vettä Marsista.
- 31. toukokuuta–30. kesäkuuta - 17. jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Japanissa ja Etelä-Koreassa.
Kesäkuu
- 3. kesäkuuta- Lontoossa kuningatar Elisabet II juhli 50:ta vallassaolovuottaan.
- 4. kesäkuuta - Neptunuksen takainen kohde 50000 Quaoar löydettiin.
- 5. kesäkuuta - Mozilla 1.0 selain julkaistiin.
- 14. kesäkuuta - 20 kuoli ja 50 loukkaantui autopommin räjähdettyä USA:n lähetystön edessä Karachiissa, Pakistanissa.
- 18. kesäkuuta - Arizonassa paikallisten sytyttämä metsäpalo poltti 1,872 km² lähellä Mogollon-vajoamaa.
Heinäkuu
- 5. heinäkuuta - Irak hylkäsi jälleen YK:n asetarkastusehdotukset.
- 5. heinäkuuta - Rajuilma "Unto" riehui Itä-Suomessa.
- 13. heinäkuuta–5. syyskuuta - Salamaniskusta alkanut maastopalo polttu Oregonissa ja Etelä-Kaliforniassa 2,022 km².
- 14. heinäkuuta - Bastiljin valtauksen muistopäivän juhlinnassa Jacques Chirac vältti murhayrityksen vahingoittumattomana.
- 18. heinäkuuta - Työläisperheestä kotoisin olevan professori ja maan ydinohjelman isä Abdul Kalam valittiin 90% äänivyöryllä Intian presidentiksi.
- 21. heinäkuuta - Telealan jätti WorldCom jätti konkurssisuoja-anomuksensa Yhdysvalloissa, suurimpana niin tehneenä yhtiönä.
- 27. heinäkuuta - Ukrainassa ilmailunäytöksessä Suhoi Su-27 -hävittäjä putosi yleisön joukkoon. 78 sai surmansa ja 100 loukkaantui.
Elokuu
- 2. elokuuta - Irak kutsui Hans Blixin neuvottelemaan aseriisuntakysymyksistä. YK:n pääsihteeri hylkäsi Irakin esityksen ja vaati asetarkastuksen jatkamista YK:n päätöslauselmien mukaan.
- 6. elokuuta - Markiisi de la Fayettesta (1757–1834) tuli Yhdysvaltain kunniakansalainen.
Syyskuu
Yhdysvaltain
- 5. syyskuuta - Autopommi tappoi 30 Afganistanissa ja presidentti Hamid Karzain murhayritys epäonnistui.
- 6. syyskuuta - Suomenkielinen Wikipedia perustettiin (ensimmäinen etusivun versio).
- 7. syyskuuta – Maolaisten kapinallisten hyökkäys Nepalissa.
- 11. syyskuuta – Venäjän presidentti Vladimir Putin lähetti kirjeen YK:lle, jossa hän vakuutti, että Venäjä vetää joukkonsa Tšetšeniasta.
- 12. syyskuuta - Yhdysvaltain presidentti George W. Bush piti puheen YK:ssa ja haastoi muut maat mukaan vastustamaan Irakin vakavaa ja kasvavaa uhkaa.
- 14. syyskuuta - Tim Montgomery juoksi uuden 100 metrin maailmanennätyksen, 9,78 sekuntia.
- 15. syyskuuta - Ruotsin valtiopäivävaaleissa pääministeri Göran Persson ja sosiaalidemokraattinen työväenpuolue jäivät valtaan.
- 16. syyskuuta – Sri Lankan hallitus aloitti Thaimaassa Norjan johdolla järjestetyt rauhanneuvoneuvottelut tamilisissien kanssa.
- 23. syyskuuta – Tšetšeenien kapinallisjoukko otti panttivangeikseen teatterin Moskovassa, vaatien Venäjän joukkojen vetäytymistä Tšetšeniasta.
- 26. syyskuuta – Venäjän erikoisjoukot hyökkäsivät tšetšeenien kaappaamaan teatteriin ja ratkaisivat panttivankidraaman, joskin 129 panttivankia kuoli.
Lokakuu
- 2. lokakuuta - Yhdysvaltain kongressin päätös salli presidentille asevoimien käytön, missä hän näkee parhaaksi ja tarpeelliseksi.
- 7. lokakuuta - Quaoarin löytö julkistettiin.
- 11. lokakuuta - Myyrmannin räjähdys: kemian opiskelija Petri Gerdt räjäytti omatekoisen pommin Vantaalla Myyrmannin ostoskeskuksessa. 7 kuoli, mukaan lukien hän itse.
- 12. lokakuuta - Kaksi pommi-iskua yökerhoissa Kutalla ja Balilla surmasivat 202.
- 16. lokakuuta - Presidentti George W. Bush allekirjoitti päätöksen sodasta Irakia vastaan.
- 24. lokakuuta - John Allen Muhammad, Washingtonin tarkka-ampuja pidätettiin hänen murhattuaan 10 ihmistä
Marraskuu
- 8. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi Irakia vakavilla seuraamuksilla, jos se ei suostu aseriisuntaan. Irak suostui päätökseen 13. marraskuuta.
- 13. marraskuuta - Öljytankkeri Prestige uppoasi Galician rannikolla ja aiheutti vakavan öljyonnettomuuden.
- 14. marraskuuta - Argentiina laiminlöi 805 miljoonan dollarin maksunsa Maailmanpankille.
- 15. marraskuuta - Hu Jintaosta tulu Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri.
- 18. marraskuuta - Hans Blixin johtamat asetarkastajat saapuivat Irakiin.
- 21. marraskuuta - NATO kutsui Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian ja Slovenian jäsenmaikseen.
- 21. marraskuuta - Hänen kuninkaallinen korkeutensa, prinsessa Anne tuomittiin 500 punnan sakkoihin hänen koiransa hyökättyä lasten kimppuun Windsorin puistossa, Lontoossa.
- 22. marraskuuta - Nigeriassa yli 100 ihmistä tapettiin hyökkäyksessä Miss Maailma -kilpailuja vastaan.
- 28. marraskuuta – Mombasassa, Keniassa oleva israelilaisia turisteja majoittava hotelli joutui hyökkäyksen kohteeksi. 18 kuolia. Samaan aikaan Tel Aviviin matkalla oleva lentokone oli vähällä joutua ohjushyökkäyksen uhriksi Mombasan lentokentältä noustessaan.
Joulukuu
- 4. joulukuuta - Täydellinen auringonpimennys
- 13. joulukuuta - Euroopan unioni ilmoitti 10 uuden jäsenmaan: Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros liittyivän siihen 1. toukokuuta 2004.
- 17. joulukuuta – Kongon hallitus allekirjoitti Pretoriassa rauhansopimuksen kapinallisten joukkojen kanssa.
- 21. joulukuuta – Kansainvälisen atomienergiajärjestön, IAEA:n ydinasekontrollijärjestelmä purettiin Pohjois-Koreassa ja kymmenen päivää myöhemmin IAEA:n asiantuntijat ajettiin pois maasta.
Tuntematon päivämäärä
- Maailman suurin BBS, MBnet, lakkautettiin
Syntyneitä
- 1. syyskuuta - Romeo Beckham, David ja Victoria Beckhamin poika.
Kuolleita
- 2. tammikuuta - Armi Aavikko (43), Miss Suomi 1977 ja laulaja
- 3. tammikuuta - Freddy Heineken, entinen Heineken-oluttehtaan johtaja.
- 17. tammikuuta - Camilo Jose Cela (85), Espanjalainen kirjailija, Nobelvoittaja 1989.
- 19. tammikuuta - Martti Miettunen, valtioneuvos
- 28. tammikuuta - Astrid Lindgren (94), Ruotsalainen lastenkirjailija (Peppi Pitkätossu, Ronja, ryövärintytär, Veljeni leijonanmieli)
- 9. helmikuuta - Yhdistyneen kuningaskunnan Prinsessa Margaret (71)
- 19. helmikuuta - Jorma Kurvinen, kirjailija (mm. Susikoira Roi -kirjat)
- 11. maaliskuuta - James Tobin, taloustieteilijä
- 13. maaliskuuta - Hans-Georg Gadamer (102), filosofi (s. 1900)
- 14. maaliskuuta - Cherry Wilder, kirjailija
- 26. maaliskuuta - Taisto Sinisalo, poliitikko
- 27. maaliskuuta - Dudley Moore, koomikko, näyttelijä
- 27. maaliskuuta - Billy Wilder (96), käsikirjoittaja ja ohjaaja
- 30. maaliskuuta - Kuningataräiti Elisabet (101)
- 18. huhtikuuta - Thor Heyerdahl (87), Norjalainen tutkimusmatkailuja (Kon-Tiki)
- 23. huhtikuuta - Linda Lovelace (53), pornotähti
- 6. toukokuuta - Pim Fortuyn, hollantilainen poliitikko, oikeistopopulisti
- 10. kesäkuuta - John Gotti (61), Mafiapäällikkö
- 27. kesäkuuta - John Entwistle, The Who- yhtyeen basisti
- 6. heinäkuuta - John Frankenheimer, elokuvaohjaaja
- 18. syyskuuta - Bob Hayes, pikajuoksija, olympia-voittaja Tokio 1964
- 6. elokuuta - Edsger Dijkstra, tietojenkäsittelyn teoreetikko
- 13. lokakuuta - Stephen Ambrose, historioitsija
- 25. lokakuuta - Richard Harris, irlantilainen näyttelijä
- 31. lokakuuta - Ilmatieteen Laitos kirjaa etelärannikolla lokakuun 2002 ennätyskylmäksi.
- 22. joulukuuta - Joe Strummer, The Clash-yhtyeen laulaja
Nobelin palkinnot
- Rauha: Jimmy Carter, USA:n 39. presidentti
- Kirjallisuus: Imre Kertész
- Kemia:
- John B. Fenn ja Koichi Tanaka
- Kurt Wüthrich
- Fysiikka:
- Raymond Davis Jr. ja Masatoshi Koshiba
- Lääketiede:
- Sydney Brenner, H. Robert Horvitz ja John E. Sulston
Luokka:2000-vuosikymmen
Luokka:2002
als:2002
ms:2002
zh-min-nan:2002 nî
ko:2002년
ja:2002年
simple:2002
th:พ.ศ. 2545
Massachusettsright
Massachusettsin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain itärannikolla. Se on yksi Yhdysvaltojen ensimmäisistä osavaltioista. Massachusettsin osavaltion pääkaupunki on Boston. Se on yksi Yhdysvaltojen suurimmista kaupungeista.
Massachusettsin Teknillinen Korkeakoulu (MIT) tunnetaan yhtenä maailman huippuyliopistoista.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:매사추세츠 주
ja:マサチューセッツ州
th:มลรัฐแมสซาชูเซตส์
OikeudenmukaisuusteoriaOikeudenmukaisuusteoria on John Rawlsin yleinen teoria sosiaaliliberaalin valtion moraalisiksi perusteluiksi.
Tietämättömyyden verho
Rawls esittää oikeudenmukaisen ja tasavertaisen valtiojärjestelmän perusperiaatteeksi tietämättömyyden verhoa. Idea on, että valistuneet ja viisaat ihmiset joutuvat päättämään valtion säätämistä laeista ja sosiaaliturvasta tietämättä itse asemaansa yhteiskunnassa. Näin omaa etuaan tavoittelevat yksilöt pääsevät kaikille sopivaan ratkaisuun ilman, että kukaan saa erityisiä etuoikeuksia tai kukaan jää huomiotta.
Tietämättömyyden verhoa on suositeltu usein kouluissa järjestettäväksi kokeeksi, jossa nuoret oppilaat (tietämättä tulevaa ammattiaan tai onneaan ja epäonneaan) sopivat keskenään valtion luomista pelisäännöistä.
Vastaväitteitä
Robert Nozick oli toinen Harvardin yliopisto poliittisen filosofian professoreista. Hän vastasi Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria-kirjaan omalla Anarchy, State and Utopia -kirjallaan perustellen luonnonoikeudellisista näkökulmista minimivaltion ainoaksi oikeutetuksi valtiomuodoksi.
Luokka:Yhteiskuntafilosofia
Luokka:Filosofiset teokset
Robert Nozick Henkilöhistoria
Robert Nozick (s. 16. marraskuuta 1938, New York - k. 23. tammikuuta 2002, Cambridge, Massachusetts) oli amerikanjuutalainen filosofi ja Harvardin poliittisen filosofian professori. Nozick teki käytännöllisesti katsoen yksin libertaarisesta poliittisesta filosofiasta hyväksyttyä valtavirran akateemisissa piireissä 1900-luvun yhteiskuntafilosofian klassikoihin kuuluvalla teoksellaan Anarchy, state & utopia (1974), joka sai kansallisen kirjapalkinnon Yhdysvalloissa ilmestymistään seuraavana vuonna.
Nozick syntyi venäjänjuutalaiseen siirtolaisperheeseen Brooklynissa, New Yorkissa.
Lukioaikoinaan hän liittyi sosialisten puolueen nuorisojärjestöön, ja jatkoi sitten opiskelujaan Columbia Collegessa, jossa oli perustamassa sosialistista opiskelijajärjestöä. Hän suoritti humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon 1959, ja siirtyi jatkamaan opintojaan Princetonin yliopistoon, jossa suoritti lisensiaatin tutkinnon 1961 ja väitteli tohtoriksi 1963. Princetonissa opiskellessaan Nozick tutustui Ludwig von Misesin ja Friedrich von Hayekin tuotantoon, ja vaihtoi sosialismin libertarismiin.
Nozick ja yhteiskuntafilosofia
Nozickin vuonna 1974 ilmestynyt teos Anarchy, State & Utopia antoi libertaarisen vastauksen John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaan (1971). Nozick perustelee ajatuksiaan Immanuel Kantin näkemyksellä, että yksilöitä ei koskaan saa pitää välineinä muiden ihmisten tarkoitusperien toteuttamiseksi. Kirjassaan Nozick katsoo muun muassa, että omaisuuden jakautuminen väestössä on oikeutettu vain, jos jakautunut tilanne on tapahtunut aikuisten välisten vapaaehtoisten sopimusten kautta, vaikka prosessissa syntyisikin suuria epätasa-arvoisuuksia. Nozick jatkaa kantilaisen ajattelun pohjalta, jonka mukaan ihmiset ovat järkeviä toimijoita ja arvo sinällään, eivätkä vain käytettäviä välineitä. Esimerkiksi pakotettu tulojenjako kohteli ihmisiä kuten he olisivat rahan lähteitä (välineitä). Nozickin näkemys on tässä vastakkainen Rawlsilaisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan huonoimmin toimeentulevan olojen on parannuttava, jotta omaisuuden jakautuminen olisi oikeudenmukaista.
Erityisesti Nozick pohtii valtion tarpeellisuutta. Hän eroaa anarkisteissa siinä suhteessa, että hän pitää minimivaltiota tarpeellisena. Toisaalta hän ei hyväksy lainkaan minimivaltiota laajempaa valtiota.
Nozickin mielestä kaikkein perustavimmat oikeudet ovat yksilön oikeudet, ja niiden loukkaaminen on väärin. Perusoikeuksina Nozick pitää oikeutta elämään, oikeutta vapauteen ja yksityistä omistusoikeutta. Mitkään hyvätkään seuraamukset eivät oikeuta loukkaamaan näitä oikeuksia lukuun ottamatta varsinaisia katastrofeja. Nozikin mukaan nämä perusoikeudet kuuluvat yhtäläisesti kaikille. Jokainen omistaa oman ruumiinsa, ruumiinvoimansa, kapasiteettinsa ja kykynsä.
Nozickin mukaan sellainen valtio, joka estää väkivallan, varkaudet ja huijaukset sekä takaa sopimusten kunnioittamisen, on riittävä, enempää ei tarvita. Tätä laajempaa valtion toimintaa Nozick ei pidä oikeutettuna. Kaikki varallisuuden- ja tulonsiirrot, verotus mukaan lukien ovat Nozickin mielestä vapauden rajoituksia. Varallisuuserot ovat Nozickin mukaan oikeutettuja ja syntyvät omien ponnistelujen ja kykyjen avulla. Nozick katsoo, että vapaaehtoinen hyväntekeväisyys riittää turvaamaan vähäosaisimpien toimeentulon.
Nozick ja tietoteoria
Paitsi yhteiskuntafilosofiassa, Nozick tuli tunnetuksi myös epistemologian saralla suorittamillaan tutkimuksilla. Kun klassisen tiedon määritelmän nojalla (propositionaalinen) tieto on muodostuu tosista ja hyvin perustelluista uskomuksista, antoi Nozick puolestaan nk. eksternalistisen tiedon analyysin. Nozickin analyysi on herättänyt paljon keskustelua analyyttisen filosofian piirissä monesta syystä. Yksi näistä on ollut Nozickin kiinnostava väite, että nk. tietoteoreettiselle skeptisismille (näkemys, ettei tiedon käsitettä voida soveltaa mihinkään, ts. ettei mitään voida tietää) voidaan antaa tyydyttävä vastaus hänen teoriansa avulla.
Nozickin tietoteoreettisen ajattelun perustana on ajatus, että tietoa olevat uskomukset eroavat muista uskomuksista siinä, että ne ovat ikään kuin herkkiä totuudelle: jos arkipäiväinen maailmamme olisi hiukan erilainen, uskoisimmme tietoa olevat uskomuksemme vain jos ne olisivat tosia. Tässä kohdin esimerkiksi otetaan usein lämpömittarin toiminta. Voidaan sanoa, että lämpömittari on herkkä lämmönvaihteluille sikäli kuin sen näyttämä lämpötilan numeroarvo heijastaa normaaliolosuhteissa todellista lämpötilaa.
Nozickin esittämä tiedon analyysi on, pienin eroavaisuuksin, seuraava.
: S tietää, että p, jos ja vain jos seuraavat neljä ehtoa ovat voimassa:
:: 1. p on tosi;
:: 2. S uskoo, että p;
:: 3. Jos p ei olisi tosi, niin S ei uskoisi, että p;
:: 4. Jos p olisi tosi, niin S uskoisi, että p.
Nozick itse huomauttaa, että ym. analyysi ei aina toimi. Hän ottaa esimerkiksi epistemologien parissa usein keskustellun isoäidin tapauksen. Kuvitellaan argumentin vuoksi isoäiti, joka nähdessään lapsenlapsensa huomaa tämän olevan terve ja elossa. Oletetaan kuitenkin lisäksi, että jos lapsi olisi sairas tai kuollut, niin isoäidille valehdeltaisiin uskottavasti. Selvästi isoäiti tietää nähdessään lapsenlapsensa, että tämä on elossa. Kuitenkaan isoäidillä ei kaikissa vaihtoehtoisissa tilanteissa ole totta uskomusta lapsenlapsensa terveydentilasta.
Epistemologien piirissä vallitsee konsensus siitä, että isoäidin tapaus osoittaa, että Nozickin yksinkertaista analyysiä on korjattava. Nozick itse ehdotti, että analyysi suhteutettaisiin käytettyyn uskomuksenmuodostusmenetelmään. Korjattu analyysi perustuu Nozickin määrittelemälle hiukan monimutkaiselle käsitteelle "S tietää käyttäen menetelmää M":
: S tietää käyttäen menetelmää M, että p, jos ja vain jos seuraavat neljä ehtoa ovat voimassa:
:: 1. p on tosi;
:: 2. Käytettyään menetelmää M S uskoo, että p;
:: 3. Jos p ei olisi tosi ja S muodostaisi uskomuksen p tai ei-p käyttäen menetelmää M, niin S ei muodostaisi uskomusta, että p;
:: 4. Jos p olisi tosi ja S muodostaisi uskomuksen p tai ei-p käyttäen menetelmää M, niin S muodostaisi uskomuksen, että p.
Yllä annetun teknisen käsitteen avulla Nozick antaa lopullisen, nk. lokaalia prosessireliabilismia edustavan näkemyksensä.
: S tietää, että p, jos ja vain jos on olemassa menetelmä M se. seuraavat kaksi ehtoa ovat voimassa:
:: 1. S tietää käyttäen menetelmää M, että p;
:: 2. Kaikki menetelmät M
- jotka eivät toteuta ensimmäisen määritelmän ehtoja 1.-4. ovat heikompia kuin M.
Teokset
- Anarchy, State, and Utopia, (1974)
- Philosophical Explanations, (1981)
- The Examined Life, (1989)
- The Nature of Rationality, (1993)
- Socratic Puzzles, (1997)
- Invariances: The Structure of the Objective World, (2001)
Katso myös
- Epistemologia
- Liberalismi
- Libertarismi
- Minarkismi
Nozick, Robert
OikeudenmukaisuusteoriaOikeudenmukaisuusteoria on John Rawlsin yleinen teoria sosiaaliliberaalin valtion moraalisiksi perusteluiksi.
Tietämättömyyden verho
Rawls esittää oikeudenmukaisen ja tasavertaisen valtiojärjestelmän perusperiaatteeksi tietämättömyyden verhoa. Idea on, että valistuneet ja viisaat ihmiset joutuvat päättämään valtion säätämistä laeista ja sosiaaliturvasta tietämättä itse asemaansa yhteiskunnassa. Näin omaa etuaan tavoittelevat yksilöt pääsevät kaikille sopivaan ratkaisuun ilman, että kukaan saa erityisiä etuoikeuksia tai kukaan jää huomiotta.
Tietämättömyyden verhoa on suositeltu usein kouluissa järjestettäväksi kokeeksi, jossa nuoret oppilaat (tietämättä tulevaa ammattiaan tai onneaan ja epäonneaan) sopivat keskenään valtion luomista pelisäännöistä.
Vastaväitteitä
Robert Nozick oli toinen Harvardin yliopisto poliittisen filosofian professoreista. Hän vastasi Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria-kirjaan omalla Anarchy, State and Utopia -kirjallaan perustellen luonnonoikeudellisista näkökulmista minimivaltion ainoaksi oikeutetuksi valtiomuodoksi.
Luokka:Yhteiskuntafilosofia
Luokka:Filosofiset teokset
Pekka HimanenPekka Himanen (19. lokakuuta 1973 –) on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia filosofeja, joka on työssään keskittynyt erityisesti informaatioajan tutkimiseen. Hänen kirjojaan on käännetty kahdellekymmenelle kielelle, mikä tekee hänestä Suomen käännetyimmän nykykirjailijan yhdessä Arto Paasilinnan kanssa.
Suomessa Pekka Himanen nousi julkisuuteen väitellessään 20-vuotiaana Suomen nuorimpana filosofian tohtoriksi. Hänen tunnetuin kirjansa on vuonna 2001 julkaistu hakkerien elämänasennetta kuvaava Hakkerietiikka.
Aiheesta muualla
- [http://www.pekkahimanen.org/ Pekka Himasen kotisivut]
Himanen, Pekka
Himanen, Pekka ABBA Gold: Greatest Hits
ABBA Gold: Greatest Hits is a compilation album by Swedish pop quartet ABBA, released in 1992 (see 1992 in music). It appeared at a time when ABBA's original albums had been off the market for a number of years, and was well received by the music buying public. ABBA Gold was remastered and re-released in 2002.
The album topped the UK album chart on two separate occasions - in 1992 and again in 1999 - six years apart, and was the only album in the UK's Top 100 sellers in every year from 1992 to 2000. As a result, it is one of the highest selling and longest charting albums released in the United Kingdom.
A compilation with ABBA's songs in Spanish called ABBA Oro was also released.
Track listing
all songs by Björn Ulvaeus and Benny Andersson, unless otherwise noted
#"Dancing Queen" (Anderson, Andersson, Ulvaeus) - 3:51
#"Knowing Me, Knowing You" (Anderson, Andersson, Ulvaeus) - 4:03
#"Take A Chance On Me" - 4:06
#"Mamma Mia" (Anderson, Andersson, Ulvaeus) - 3:33
#"Lay All Your Love On Me" - 4:35
#"Super Trouper" - 4:13
#"I Have A Dream" - 4:42
#"The Winner Takes It All" - 4:54
#"Money, Money, Money" - 3:06
#"SOS" (Anderson, Andersson, Ulvaeus) - 3:20
#"Chiquitita" - 5:26
#"Fernando" (Anderson, Andersson, Ulvaeus) - 4:14
#"Voulez-Vous" - 5:10
#"Gimme! Gimme! Gimme! (A Man After Midnight)" - 4:52
#"Does Your Mother Know" - 3:13
#"One Of Us" - 3:57
#"The Name Of The Game" - (Anderson, Andersson, Ulvaeus) - 4:53
#"Thank You For The Music" - 3:49
#"Waterloo" (Anderson, Andersson, Ulvaeus) - 2:42
Personnel
ABBA
- Benny Andersson - synthesizer, keyboards, vocals
- Agnetha Fältskog - vocals
- Anni-Frid Lyngstad - vocals
- Björn Ulvaeus - banjo, guitar, vocals
Additional personnel
- Jon Astley - digital remastering
- Ingemar Bergman - compilation
- Chris Griffin - compilation
- George McManus - compilation
- Jackie Stansfield - compilation
- John Tobler - liner notes, compilation
- Michael B. Tretow - digital remastering
Production
- Producers: Benny Andersson and Björn Ulvaeus
- Engineers: Jon Astley and Michael B. Tretow
Charts
Album - UK Album Chart
Album - Billboard (North America)
Category:ABBA albums
Category:1992 albums
Category:Compilation albums
WARSAW sms gate online slots zakady sportowe Pozycjonowanie
|
|
|
|
