Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
John Wilkes Booth

John Wilkes Booth

John Wilkes Booth (s. 10. toukokuuta 1838, Bel Air, Maryland - k. 26. huhtikuuta 1865) oli amerikkalainen näyttelijä, joka tunnetaan parhaiten Abraham Lincolnin salamurhaajana. J. Wilkes Booth (kuten hänet teatteripiireissä tunnettiin) oli varsin tunnettu ja suosittu näyttelijä. Hän oli etelävaltioiden kannattaja ja katkeroitui etelän hävittyä Yhdysvaltojen sisällisodan. 9. marraskuuta 1863 presidentti Lincoln näki Boothin esityksen vieraillessaan Fordin teatterissa (istuen samalla paikalla jolle hänet myöhemmin tapettiin). Pitkänäperjantaina 14. huhtikuuta 1865 presidentti Lincoln oli Fordin teatterin aitiossa, kun Booth onnistui hiipimään sinne ja ampui presidenttiä takaraivoon .44 kaliberin Derringer-pistoolilla. Booth pakeni paikalta loukaten jalkansa ja meni tohtori Samuel Muddin luo joka paranteli sitä. Tohtori tuomittiin myöhemmin elinkautiseen vankeuteen, josta hänet vapautettiin melko nopeasti (hän auttoi keltakuume-epidemian taltuttamisessa). Booth pakeni maatilalla sijainneeseen tupakkalatoon. Sotilaat saivat Boothin kiinni ja kersantti Boston Corbett tappoi Boothin vastoin annettuja määräyksiä tämän yrittäessä vastustella pidätystä.

Salaliittoteoria

Salaliittoteoreetikkojen mukaan Garrettin farmin tupakkaladossa ei tapettukaan John Wilkes Boothia vaan kaksoisagentti James William Boyd. Hallitus teki kaikkensa peitelläkseen tapahtuman jäljet. Kirjassa The Lincoln Conspiracy (ISBN 1568495315) kerrotaan salamurhan yksityiskohdista, Boyd-kuviosta ja Boothin paosta suoalueelle. Booth, John Wilkes ja:ジョン・ウィルクス・ブース simple:John Wilkes Booth

10. toukokuuta

10. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 130. päivä (131. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 235 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Aino, Aini, Aina, Ainikki :- suomenruotsalainen kalenteri: Aina, Aino :- ortodoksinen kalenteri: Simo, Taisia, Taija :- saamenkielinen kalenteri: Áidnu, Áidná :- vanhemmissa kalentereissa: Ainamo, Anastasia, Efraim, Epimachus, Epimakus, Esbjörn, Hiob, Nathanael

Tapahtumia


- 1291 - Skotlannin ylimystö tunnusti Englannin kuningas Edvard I:n vallan.
- 1497 - Amerigo Vespucci lähti (oletettavasti) Cádizista ensimmäiselle matkalleen "Uuteen Maailmaan".
- 1503 - Kristoffer Kolumbus löysi Caymansaaret. Hän antaa saarille nimen Las Tortugas saarilta löytyneiden lukuisten merikilpikonnien mukaan.
- 1534 - Jacques Cartier löysi Newfoundlandin.
- 1768 - John Wilkes vangittiin, koska hän kirjoitti North Briton -lehteen Yhdistyneen kuningaskunnan Kuningas Yrjö III:tta arvostelleen artikkelin. Tämä johti mellakoihin Lontoossa.
- 1774 - Ludvig XVI:sta tuli Ranskan kuningas.
- 1837 - Vuoden 1837 paniikki: New Yorkin pankit romahtivat ja työttömyys saavutti ennätystason.
- 1857 - Sepoykapina Intiassa: kapina brittien armeijaa vastaan.
- 1865 - Yhdysvaltain sisällissota: Jefferson Davis joutui pohjoisvaltioiden joukkojen vangiksi.
- 1869 - Yhdysvaltain ensimmäinen mannertenvälinen rautatie, joka yhdisti Yhdysvaltain itä- ja länsiosat toisiinsa, valmistui Promontory Summitissa Utahissa.
- 1877 - Romania julistautui itsenäiseksi Turkista, itsenäisyys tunnustettiin 26. maaliskuuta 1881 Romanian itsenäisyyssodan jälkeen.
- 1908 - Äitienpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa (Andrew:n metodistikirkossa Graftonissa Länsi-Virginiassa Yhdysvalloissa).
- 1924 - J. Edgar Hoover nimitettiin FBI:n johtajaksi.
- 1933 - Sensuuri: Saksassa natsit järjestivät suuria kiellettyjen kirjojen polttorovioita.
- 1940 - Toinen maailmansota: Saksa hyökkäsi Belgiaan, Alankomaihin ja Luxemburgiin.
- 1940 - Toinen maailmansota: Winston Churchill nimitettiin Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriksi.
- 1941 - Toinen maailmansota: Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen tilat tuhoutuivat Luftwaffen ilmaiskussa.
- 1941 - Toinen maailmansota: Rudolf Hess hyppäsi laskuvarjolla Skotlantiin väittäen olleensa rauhan asialla.
- 1954 - Bill Haley and the Comets julkaisi Rock Around the Clockin, ensimmäisen rock and roll -äänitteen, joka saavutti soittolistojen ensimmäisen sijan.
- 1960 - Amerikkalainen ydinsukellusvene USS Nautilus kiersi ensimmäisenä maapallon sukelluksissa.
- 1979 - Mikronesian liittovaltio saavutti itsehallinnon uuden perustuslain myötä.
- 1988 - Michel Rocardista tuli Ranskan pääministeri.
- 1994 - Illinois teloitti sarjamurhaaja John Wayne Gacyn 33:n nuoren miehen ja pojan murhasta.
- 1997 - Maanjäristys surmasi vähintään 2 400 ihmistä Ardekulin lähellä Iranin koillisosassa.
- 2001 - Ghanassa jalkapallo-ottelussa ainakin 120 ihmistä jäi toisten jalkoihin ja kuoli.
- 2002 - FBI:n agentti Robert Hanssen tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen ilman armahdusoikeutta, koska hän myi Yhdysvaltain salaisuuksia Moskovalle 1,4 milj. dollarin arvosta käteisenä ja timantteina.

Syntyneitä


- 1727 - Anne Robert Turgot, valtiomies († 1781)
- 1760 - Johann Peter Hebel, runoilija († 1826)
- 1838 - John Wilkes Booth, näyttelijä ja Abraham Lincolnin salamurhaaja († 1865)
- 1841 - James Gordon Bennett Jr., kustantaja († 1918)
- 1875 - Eugen Schauman, Bobrikovin surmaaja († 1904)
- 1878 - Gustav Stresemann, saksalainen poliitikko, vuoden 1926 Nobelin rauhanpalkinnon saaja († 1929)
- 1890 - Alfred Jodl, saksalainen kenraali († 1946)
- 1899 - Fred Astaire, laulaja, tanssija ja näyttelijä († 1987)
- 1902 - David O. Selznick, Hollywoodin elokuvatuottaja († 1965)
- 1938 - Juha "Watt" Vainio, sanoittaja, säveltäjä ja laulaja
- 1946 - Dave Mason, muusikko ("Traffic"-yhtye)
- 1955 - Mark David Chapman, John Lennonin murhaaja
- 1957 - Sid Vicious, Sex Pistols -yhtyeen basisti († 1979)
- 1958 - Harri Kirvesniemi, hiihtäjä
- 1959 - Ville Itälä, poliitikko
- 1960 - Bono, U2-yhtyeen laulaja
- 1962 - David Fincher, elokuvaohjaaja
- 1965 - Linda Evangelista, supermalli
- 1966 - Jonathan Edwards, brittiläinen kolmiloikkaaja
- 1975 - Hélio Castroneves, brasilialainen Indycar-sarjan kuljettaja, kaksinkertainen Indianapolis 500 -kilpailun voittaja
- 1977 - Nick Heidfeld, saksalainen Formula 1 -kuljettaja

Kuolleita


- 1717 - John Hathorn, Salemin noitaoikeudenkäynnin tuomari
- 1774 - Ranskan kuningas Ludvig XV
- 1818 - Paul Revere, kaivertaja ja amerikkalainen isänmaanystävä
- 1863 - Thomas J. Jackson (Thomas "Stonewall" Jackson), Yhdysvaltain sisällissodan Etelävaltioiden (Konfederaation) kenraali
- 1896 - Antti Ahlström, kauppaneuvos ja tehtailija
- 1955 - Tommy Burns, nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari
- 1977 - Joan Crawford, näyttelijätär (s. 1904)
- 1994 - John Wayne Gacy, sarjamurhaaja (teloitettiin myrkkyruiskeella)
- 1999 - Shel Silverstein, runoilija ja säveltäjä
- 2005 - Veikko Hursti, hyväntekijä ja välittävä ihminen

Juhlapäiviä


- Pohjois-Carolina ja Etelä-Carolina (Yhdysvalloissa): Konfederaation muistopäivä ("Confederate Memorial Day").
- Äitienpäivä vuosina 1998 ja 2009. ---- Katso myös: kalenteri ~ 9. toukokuuta, 11. toukokuuta Luokka:Toukokuu -05-10 ko:5월 10일 ja:5月10日 simple:May 10 th:10 พฤษภาคม

Maryland

right Maryland on Yhdysvaltojen osavaltio. Se liittyi liittovaltioon 7. osavaltiona 28. huhtikuuta, 1788. Sen postitunnus on MD. Marylandin rajanaapureina ovat Pennsylvania pohjoisessa, West Virginia lännessä, Delaware idässä ja Virginia etelässä. Osavaltion pääkaupunki on Annapolis. Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ms:Maryland ko:메릴랜드 주 ja:メリーランド州 simple:Maryland

1865

Tapahtumia


- 15. huhtikuuta - John Wilkes Booth ampui Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincolnin.
- 24. joulukuuta – Yhdysvalloissa perustettiin salaseura Ku Klux Klan, jonka tavoitteena oli säilyttää valkoisten mahti etelävaltioissa.
- Yhdysvaltojen sisällissota päättyi.
- 10. joulukuuta - Leopold II:sta tuli Belgian kuningas.
- Merikarvialla alkoi kunnallishallinto.

Syntyneitä


- 28. tammikuuta - K. J. Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti
- 26. huhtikuuta - Akseli Gallen-Kallela, suomalainen taiteilija
- 23. syyskuuta - Pekka Halonen, taidemaalari
- 9. kesäkuuta - Carl Nielsen, tanskalainen säveltäjä
- 2. marraskuuta - Warren G. Harding, Yhdysvaltain presidentti
- 8. joulukuuta - Jean Sibelius, suomalainen säveltäjä

Kuolleita


- 15. huhtikuuta - Abraham Lincoln, Yhdysvaltain presidentti Luokka:1800-luku ms:1865 ko:1865년 simple:1865 th:พ.ศ. 2408

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Yhdysvaltojen sisällissota

Yhdysvaltojen sisällissota käytiin Yhdysvalloissa vuosina 1861–1865 unionin eli pohjoisvaltioiden ja konfederaation eli etelävaltioiden välillä.

Sodan syyt

Keskeisin yksittäinen teema sodassa oli orjuus, jota pohjoisvaltioissa ei hyväksytty, mutta joka oli etelävaltioissa laajalti levinnyt käytäntö: Etelän plantaasitalous nojasi kokonaisuudessaan Afrikasta tuotujen orjien käytölle. Orjuutta merkittävämpi tekijä sodan syitä etsittäessa on kuitenkin etelä- ja pohjoisvaltioiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen järjestelmän erilaisuus, ja siitä aiheutuneet intressien ristiriidat. Etelä halusi myydä puuvillaa suoraan Eurooppaan, mutta pohjoisvaltioiden teollisuus halusi, että mahdollisimman paljon puuvillasta jalostettiin ensin pohjoisvaltioiden tehtaissa. Liittovaltio tuki tätä tullipolitiikallaan. Etelälle jäi vain raaka-aineiden tuottajan asema pohjoisen rikastuessa kehittyneemmän teollisuutensa ansiosta.

Sodan alkaminen

Sota puhkesi, kun 11 eteläistä osavaltiota julistautuivat itsenäiseksi. Näissä osavaltioissa oli 9 miljoonaa asukasta, joista 3 miljoonaa oli orjia. Pohjoisvaltioihin jäi 23 osavaltiota, joissa oli 22 miljoonaa asukasta eikä näissä ollut orjia (vaikka orjien pitäminen oli laillista mm. pohjoisvaltioiden Delawaressa, Marylandissa ja Missourissa). Etelävaltioita johti Jefferson Davis. Jefferson Davis Itsenäiseksi julistautuivat:
- Etelä-Carolina, 20. joulukuuta 1860
- Mississippi, 9. tammikuuta 1861
- Florida, 10. tammikuuta 1861
- Alabama, 11. tammikuuta 1861
- Georgia, 19. tammikuuta 1861
- Louisiana, 26. tammikuuta 1861
- Teksas, 1. helmikuuta 1861
- Virginia, 17. huhtikuuta 1861
- Arkansas, 6. toukokuuta 1861
- Pohjois-Carolina, 20. toukokuuta 1861
- Tennessee, 8. kesäkuuta 1861 Länsi-Virginia ei halunnut liittyä konfederaatioon, joten se erosi Virginista ja liittyi pohjoisvaltioihin uutena osavaltiona 31. joulukuuta 1862. Vaikka pohjoisvaltioilla oli selkeä materiaalinen ylivoima, etelävaltioilla oli paremmat kenraalit. Suurin osa pätevistä upseereista liittyi etelävaltioiden puolelle. Etelävaltioille oli myös eduksi se, että he olivat puolustamassa julistettua itsenäisyyttään, jolloin pohjoisvaltiot joutuivat olemaan hyökkääjinä, joskin presidentti Davis joutui sodan alkumetreillä kritiikin kohteeksi passiivisesta sodankäyntitaktiikastaan. Etelän kenraali Robert E. Lee teki myös kolme suuren luokan taktista offensiivia Virginiassa sekä kenraali Bragg Tennesseessä, mutta nämä päättyivät strategisiin tappioihin. Tärkeimmät taistelut käytiin etelävaltioiden alueella, enimmäkseen Virginian osavaltion alueella tai sen läheisyydessä. Virginian naapurina oleva pohjoisvaltioiden pääkaupunki Washington D.C. oli jatkuvasti etelävaltioiden hyökkäysuhan alla. Toinen rintama oli Mississippi-joella. Muita operatiivisia rintamia olivat Tennessee/Georgia sekä Arkansas (nk. Trans-Mississippin vyöhyke). Merkittävimpien taistelujen joukossa olivat mm.:
- ensimmäinen Bull Runin taistelu, 21. heinäkuuta 1861
- "seitsemän päivän taistelut", 25. kesäkuuta - 1. heinäkuuta 1862
- toinen Bull Runin taistelu, 29. elokuuta 1862
- Antietamin taistelu, 17. syyskuuta 1862
- Fredericksburgin taistelu 13. joulukuuta 1862
- Chancellorsvillen taistelu 2.-4. toukokuuta 1863
- Gettysburgin taistelu, 1.-3. heinäkuuta 1863
- Chickamaugan taistelu 19.-20. syyskuuta 1863
- Chattanoogan taistelu 23.-25. marraskuuta 1863
- Vicksburgin piiritys 1863
- "Overland" -kampanjan taistelut 5. toukokuuta - 15. kesäkuuta 1864
- Petersburgin piiritys, yhdeksän kuukauden piiritys 15. kesäkuuta 1864 - 2. huhtikuuta 1865 Näistä taisteluista tunnetuin on Gettysburgin taistelu. Materiaalisen ja teknisen ylivoimansa ansiosta pohjoisvaltiot voittivat sodan. Suurimman osan aikaa etelä kävikin vain taitavaa viivytyssotaa toivoen yleisen mielipiteen saavan pohjoisvaltiot luovuttamaan ja päästämään etelävaltiot itsenäistymään. Etelävaltiot antautuivat useassa vaiheessa huhti- ja toukokuun 1865 kuluessa. Pohjoisvaltioiden joukoissa oli kaikkiaan ollut sodan kuluessa 2-3 miljoonaa sotilasta, joista yli 350.000 kuoli. Etelävaltioiden joukoissa arvioidaan olleen n. 750.000 sotilasta, joista yli 250.000 kuoli. Sodasta toipumista hidasti presidentti Abraham Lincolnin murha huhtikuussa 1865.

Lähteitä


- Alan Axelrod, The Complete Idiot's Guide to the Civil War, 1998 (englanniksi) ISBN 0-02-862122-0 luokka:Sisällissodat Luokka:Yhdysvaltain historia ko:남북 전쟁 ja:南北戦争 simple:American Civil War th:สงครามกลางเมืองอเมริกา

1863

Tapahtumia


- Orjuus lakkautetaan Yhdysvaltojen pohjoisvaltioissa
- Yhdysvaltojen sisällissodan suurimmat taistelut Gettysburgissa ja Vicksburgissa

Syntyneitä


- 8. marraskuuta - Eero Järnefelt, suomalainen taidemaalari
- 12. joulukuuta - Edvard Munch, norjalainen taidemaalari

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1863 ko:1863년 simple:1863 th:พ.ศ. 2406

14. huhtikuuta

14. huhtikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 104. päivä (105. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 261 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Taito :- suomenruotsalainen kalenteri: Ruben :- ortodoksinen kalenteri: Martti, Tuomi :- saamenkielinen kalenteri: Ruben, Dáidu :- vanhemmissa kalentereissa: Antonia, Kyllikki, Taimo, Tiburtius, Vorna

Tapahtumia


- 1900 - Pariisin maailmannäyttely avattiin.
- 1912 - RMS Titanic törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja upposi seuraavana päivänä.
- 1931 - Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki astui voimaan; laki sai nimen Lex Pekurinen.
- 1945 - Toinen maailmansota: Puna-armeija valtasi Wienin.
- 1949 - Hartwallin Jaffa lanseerattiin markkinoille.

Syntyneitä


- 1629 - Christiaan Huygens, hollantilainen luonnontieteilijä
- 1875 - Samuli Paulaharju, suomalainen opettaja ja kansanperinteen kerääjä
- 1935 - Erich von Däniken, sveitsiläinen kirjailija
- 1944 - George Lucas, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja

Kuolleita


- 1759 - Georg Friedrich Händel, saksalaissyntyinen säveltäjä, 1700-luvun merkittävimpiä barokkisäveltäjiä
- 1917 - Ludovic Lazarus Zamenhof, puolanjuutalainen silmälääkäri, kehitti esperanton
- 1964 - Rachel Carson, amerikkalainen zoologi ja biologi, kirja Äänetön kevät käynnisti maailmanlaajuisen ympäristöliikkeen
- 1986 - Simone de Beauvoir, ranskalainen kirjailija, filosofi ja feministi
- 2003 - Jyrki Otila, kokoomuslainen europarlamentin jäsen ---- Katso myös: kalenteri ~ 13. huhtikuuta, 15. huhtikuuta Luokka:Huhtikuu -04-14 ko:4월 14일 ja:4月14日 simple:April 14 th:14 เมษายน

Tupakka

Virginiantupakka eli tupakka (Nicotiana tabacum) on Amerikoista kotoisin oleva rohdoskasvi jota on vuosituhansien ajan käytetty rentoutumisen edistämiseksi ja rituaalien elementtinä.

Yleistä

Kasvina tupakka pystyy tulemaan toimeen hyvinkin vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa ja isohko osa sen viljelystä tapahtuukin Yhdysvaltain pohjoisvaltioissa kuten Virginiassa, vaikka aromirikkaampia lajikkeita kasvaakin lämpimimmillä leveysasteilla. Nautintoainekäytön lisäksi tupakkaa kasvatetaan koristekasvina, ja Suomen perinnekasviyhdistys pyrkii pitämään tupakan kasvatuksen osaamista elossa.

Käyttö

Tupakkaa viljellään nikotiinipitoisten lehtiensä takia pääasiassa tupakkateollisuuden tarpeisiin, joka tuottaa tupakkatuotteita.

Tupakan muotoja

Savukkeiden jälkeen suosituimpia tapoja nauttia tupakasta ovat piippu, sikari, bidi ja suunuuska. Harvinaisempia muotoja ovat nenänuuska ja varsinainen purutupakka. On myös olemassa tupakkaliköörejä, ja uusinta uutta ovat tupakalla maustetut ruokalajit.

Tupakointi

:Pääartikkeli: Tupakointi Tupakointi on nikotiinipitoisten lehtien käyttämistä rentoutumiseen. Maailmassa on noin miljardi tupakoitsijaa. Tupakointi aiheuttaa riippuvuutta ja lisää syöpään sairastumisen riskiä. Luokka:Viljelyskasvit Luokka:Tupakointi ja:タバコ ko:담배 simple:Tobacco

Sotilas

:Sotilas on myös heikoin pelinappula šakissa. Sotilas on armeijaan tai muuten järjestäytyneeseen joukkoon kuuluva aseistettu henkilö, laillinen taistelija. Sotilas on yksi maailman vanhimmista ammateista. Sotilaat käyvät sotaa ja käyttävät sotakalustoa. Sotilas voi olla myös yksityisen tahon palkkaama, jolloin häntä kutsutaan palkkasotilaaksi. Ammattisotilas on sotataitoihin kouluttautunut henkilö, joka toimii useasti armeijan päällystössä. Sotilaan erottaa soturista kuuluminen hierakriaan ja komentoketjuun. Sotilas toimii aina osana kokonaisuutta, kun taas soturit ovat vapaita käskysvallasta (joskin tilapäisesti päällikön komennossa) ja toimivat enemmälti yksilöinä kuin osana sotakonetta ja ovat usein kouluttamattomia ja taito perustuu omaan harjoitteluun. On esitetty vertailu, että 10 erinomaista soturia tuhoaa 10 keskinkertaisen sotilaan joukon ja 100 erinomaista soturia nippanappa 100 keskinkertaisen sotilaan joukon, mutta 1000 erinomaista soturia häviää 1000 keskinkertaiselle sotilaalle. Suomessa miehet joutuvat käymään varusmiespalveluksen, jonka jälkeen he kuuluvat puolustusvoimien sotavahvuuteen erilaisina sotilaina.

Katso myös


- Sotilasarvo
- Laiton taistelija Luokka:Ammatit Luokka:Šakki Luokka:Sotilaskoulutus

Salaliittoteoria

Salaliittoteoria on vaihtoehtoinen, usein yleisestä näkemyksestä poikkeava teoria tämänhetkisistä tai historiallisista tapahtumista. Usein nämä teoriat ovat enemmistön mielestä täysin perättömiä, mutta toisinaan jokin salaliittoteoria voi saada laaja kannatusta. Salaliittoteoriat voivat koskea hyvin yksittäisiä tapahtumia, tai sitten ne voivat koskea jopa viime vuosisatojen maailmanhistorian taustalla olevia tapahtumia ja taustavoimia. Salaliittoteoriat tavallisesti väittävät, että tietyn tapahtuman kuten salamurhan, vallankumouksen tai jopa jonkun tuotevirheen takana eivät ole ainoastaan näkyvät poliittiset tai muut sosiaaliset tahot, vaan jotkut salaiset toimijat, joilla on selkeät, salatut päämäärät ja suunnitelmat.

Tunnettuja salaliittoteorioita

Salamurhat

Salamurhat ovat salaliittoteorioiden klassinen aihe. Tunnetuin niistä on Yhdysvaltojen presidentin John F. Kennedyn murha. Salaliittoteoreetikkojen mukaan murhaaja Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin tai ei ylipäätänsä ollut murhan takana. Katso Kennedyn salamurha. Salaliittoteorioita on esitetty myös niin John Lennonin murhasta kuin Ronald Reaganin ja paavi Johannes Paavali II:n murhayrityksestä.

Kuolemantapaukset

Edellisen tyyppisiin salaliittoteorioihin liittyvät väitteet, joiden mukaan tapaturmaisiksi katsotut kuolemantapaukset ovatkin taitavasti järjestettyjä ja peiteltyjä salamurhia. Tällaisia teorioita syntyy herkästi varsinkin populaarikulttuurin tähtien kuoleman johdosta. Tunnettuja ovat muun muassa Elvis Presleyn, Jimi Hendrixin, Jim Morrisonin, Janis Joplinin ja Kurt Cobainin kaltaisten rock-tähtien sekä Marilyn Monroen kuolemasta esitetyt teoriat. Myös prinsessa Dianan kuolema on synnyttänyt salaliittoteorioita.

Salaiset järjestöt

Salaiset ja suljetut järjestöt - todelliset tai kuvitellut sellaiset - ovat aiheuttaneet päänvaivaa ulkopuolisille jo muinaisen Kreikan ajoista lähtien. Keskiajalla epidemioista voitiin syyttää juutalaisten salaliittoja. Vapaamuurarit ovat salaliittoteorioiden mukaan olleet syypäitä niin Ranskan vallankumoukseen kuin Viiltäjä-Jackin murhiinkin. Myös baijerilainen Illuminati on ollut salaliittoteoreetikkojen suosiossa. Uusnatsien suosiossa ovat teoriat, joiden mukaan kansainvälisiä järjestöjä ja jopa kansallisia hallituksia kontrolloi juutalaisten kansainvälinen salaliitto "ZOG". On olemassa myös nykyaikana aktiivisesti toimivia kerhoja, kuten Bilderberg-ryhmä ja Trilateraalinen komissio, joihin kuuluu sekä taloudellisen että poliittisen eliitin tunnettuja edustajia. Ääriryhmien edustajat liittävät tällaisiin organisaatioihin usein huikeita salaliittoteorioita, mutta myös akateemiset politiikan tutkijat ovat joskus kirjoittaneet pohdintoja niiden merkityksestä maailmanpolitiikassa. Jotkut rastafarit uskovat, että salainen rasistinen valkoisten järjestö "Babylon" kontrolloi maailmaa ja on muun muassa manipuloinut median kertomaan virheellisesti, että Haile Selassie kuoli 1975.

Salatut keksinnöt

Salatut keksinnöt liittyvät useimmiten ennemminkin liikemaailman raadollisuuteen kuin politiikkaan. Tyypillinen "salattu keksintö -teoria" väittää, että todella tehokas ja taloudellinen auton moottori on keksitty, mutta öljy-yhtiöt ovat tappaneet keksijän tai muuten salanneet tuotteen, jottei heidän liiketoimintansa kärsisi. Jotkut lääketieteen salaliittoteoreetikot väittävät, että lääkeyhtiöt voisivat kehittää ja tuoda markkinoille tehokkaita lääkkeitä mm. AIDS:iin tai syöpään, mutta eivät tahallaan sitä tee.

Historian vääristely

"Historian vääristelyllä" tarkoitetaan väitteitä, joiden mukaan jotakin todellisena pidettyä tapahtumaa ei olekaan tapahtunut, vaan salaliitto on onnistunut manipuloimaan tiedotusvälineet ja historiantutkijat harhaanjohtavan tiedon levittämiseen. Muun muassa juutalaisten joukkotuhoa toisessa maailmansodassa ja Yhdysvaltain kuulentoja on väitetty propagandasyistä keksityiksi valheiksi. Historiaa koskevat salaliittoteoriat pitää tietysti erottaa tavanomaisemmista historiaa koskevista kiistoista. Samoin historian tahallinen vääristely poliittisia tarkoitusperiä varten on tietysti myös todellinen ilmiö, joka ei usein liity salaliittoteorioihin. Tässä yhteydessä voidaan mainita myös teoriat, joiden mukaan joku kuolleeksi luultu henkilö onkin yhä elossa, mahdollisesti salaliiton vankina tai hoidettavana. Tällaisia väitteitä esitettiin esimerkiksi Adolf Hitleristä toisen maailmansodan jälkeen. Myös suosittu legenda elävästä Elvis Presleyssä elää vahvasti varsinkin populaarikulttuurissa.

Avaruusolentojen vierailut

Tämä salaliittoteorioiden osa-alue on tullut erittäin suosituksi muun muassa elokuvissa (mm. Men in Black) ja TV-viihteessä (mm. Salaiset kansiot). Perusväittämä on, että Yhdysvaltojen hallitus on salaliitossa avaruusolentojen kanssa tai on saanut haltuunsa pudonneista UFOista pelastettua tekniikkaa, salaten avaruusolentojen vierailuita koskevat tiedot. Tällaisista teorioista tunnetuin on luultavasti ns. "Roswellin tapaus" Tätä materiaalia ja tietoa on teorioiden mukaan kerätty Area 51:n tapaisiin tukikohtiin. Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter lupasi ennen presidentiksi nousuaan paljastaa yleisölle hallituksen salaiset tiedot UFOista, mikäli hän saisi tällaisia tietoja itselleen.

Suuronnettomuudet

Suurten onnettomuuksien aiheuttajiksi väitetään usein salaliittoja, joiden epäillään toimineen esimerkiksi taloudellisen hyödyn toivossa. Tällaisia teorioita on esitetty muun muassa Titanicin ja autolautta Estonian uppoamisista.

Sota ja aseelliset selkkaukset

Koska monien salaliittoteorioiden kohdalla koko maailmanhistoria on salaisen organisaation käsissä, myös erilaiset sodat ja muut selkkaukset nähdään tällöin osana salaisten organisaatioiden toimintaa. Joissakin teorioissa jopa kommunistien ja natsien valtaannousu nähdään saman tahon organisoimina tapahtumina. Usein sotia pyritään selittämään myös erilaisten lobbausryhmien aikaansaannoksina, kuten vaikka öljy-yhtiöiden suhteilla hallitukseen. Tällaisia pohdintoja löytyy myös akateemisten politiikan tutkijoiden kirjoituksista, ja on epäselvää, onko niissä kyse varsinaisesti salaliittoteorioista.

Syyskuun 11. päivän terrori-iskut

Syyskuun 11. päivän terrori-iskut ovat useiden erilaisten salaliittoteorioiden aiheena. Niiden monien perusajatuksena on, että Yhdysvalloissa vaikuttava neokonservatiiviryhmä ja presidentti George W. Bush ja tämän hallinto tiesi iskuista etukäteen ja antoi niiden tapahtua tai jopa aktiivisesti myötävaikutti niiden tapahtumiseksi, varmistaakseen yleisen hyväksynnän hyökkäyksille Afganistaniin ja Irakiin sekä muulle aggressiiviselle ulkopolitiikalle. Esille on otettu mm. presidentin siteet Saudi-Arabiaan - maa, josta 15 kaikkiaan 19:sta liittovaltion poliisin listaamasta lentokonekaapparista oli kotoisin (nimetyistä kaappareista ainakin 7 on edelleen elossa, mikä ei kuitenkaan ole saanut FBI:tä korjaamaan tiedonantoaan). Keskustelun kohteena on myös Israelin vaikutusvalta Yhdysvaltojen politiikassa median omistuksen, edustajiin kohdistuvan suoran lobbauksen sekä vakoilun kautta.

Illuminati

Illuminati veljeskunnan perusti 1. toukokuuta 1776] Saksalainen Adan Weiphaust ja alussa ryhmä kutsui itseään "Bund der Perfektibilisten", joka myöhemmin muuttui muotoon "der Illuminatenorden", valaistuneiden veljeskunta. Järjestö laajeni aluksi erittäin hitaasti. Helmikuussa [[1778]], lähes kahden vuoden kuluttua perustamisesta, siihen kuului vain yhdeksän jäsentä. Tämä oli myös tarkoituksenmukaista Weishauptille, sillä hän ei halunnut ottaa uusia jäseniä seuran tason kustannuksella. Jäseniksi haluttiin "jaloja, ylhäisiä, oppineita ja tärkeitä miehiä". Järjestön suurempi leviäminen oli pääasiassa vapaaherra [[Adolf Kniggen ansiota. Hän oli jo vapaamuurarien jäsen liittyessään valaistuneiden veljeskuntaan vuonna 1780. Knigge keksi rekrytoida jäseniä vapaamuurareista, jolloin voitiin olla melko varmoja heidän sopivuudestaan. Järjestön jäsenmäärä alkoi kasvaa vauhdilla samalla, kun se levisi maantieteellisesti. Jäsenet kuuluivat järjestön alimpaan luokkaan, sillä Weishaupt ei ollut suunnitellut tarkempaa hierarkiaa, vaan oli johtanut veljeskuntaa yksinvaltiaan tavoin. Knigge suunnitteli käytännössä koko arvojärjestelmän ottaen mallia vapaamuurareista. Samalla veljeskuntaa muutettiin mystisempään suuntaan. Monien lähteiden mukaan Illuminati saattaisi olla olemassa yhä tänä päivänä, mutta hyvin vähän todisteita voidaan esittää, että Weishauptin ryhmä oli toiminnassa enää 1800-luvulla. Monet ryhmät ovat myöhemmin käyttäneet nimeä Illuminati ja jopa väittäneet olevansa osa sitä.

Tietoa muualta


- [http://kotisivu.mtv3.fi/miscdata/kirja.txt Pekka Lahtisen kirja "Maailman Yhdentyminen"] - Kirja on tyypillinen esimerkki suuren mittakaavan huikeilta tuntuvista salaliittoteorioista
- 11.syyskuu: salaliittoteoriasta suomeksi: http://www.11syyskuu.org Luokka:Salaliittoteoriat
- http://www.taivaansusi.net/historia/nwo.html ko:음모론 ja:陰謀論

Dasycercus

Kowari (D. byrnei)
Mulgara (D. cristicauda)
Chuditch (D. geoffroii)
Spotted-tailed Quoll (D. maculatus) Dasycerus are a genus of small carnivorous marsupials, found in the gibber deserts and dry grassland of Australia. Category:Dasyuromorphs

narty szwajcaria systemy zarzdzania katpar Tanie podogi Muzyczne gry online










































:: RELATED NEWS ::
Wikipedia:Articles for deletion/Meat Club
:The following discussion is an archived debate of the proposed deletion of the article below. Please do not modify it. Subsequent comments should be made on the appropriate discussion page (such as the article's talk page or in a deletion review). No further edits should be made to this page.