:: wikimiki.org ::
| Joonianmeri |
Joonianmeri
Joonianmeri on Välimeren osa Sisilian ja Italian eteläosan sekä Kreikan välissä. Joonianmeren rannikko on kesäisin suosittu turistikohde. Joonianmeri on tunnettu myös Kreikan rannikolla sijaitsevista saarista ja turistikohteista, kuten Korfu, Zakynthos, Kefallonia, Ithaki ja Lefkada.
Katso myös
- Adrianmeri
- Aigeianmeri
- Joonia
- Tyrrhenanmeri
Luokka:Meret
ko:이오니아 해
ja:イオニア海
Välimeri
Välimeri on Atlantista Euroopan ja Afrikan väliin pistävä meri, jonka pinta-ala on noin 2,5 miljoonaa km2. Saaret ja niemet jakavat Välimeren useisiin altaisiin, joita ovat Tyrrhenan-, Ligurian-, Egean-, Joonian- ja Adrianmeri.
Välimeren syvin kohta on 5 120 m ja se sijaitsee Joonianmeressä. Atlantista Välimeren erottaa Gibraltarin salmi, idässä taas Mustastamerestä Dardanellit ja Bosporin salmi, joiden väliin jää osaksi Välimerta luettava Marmaranmeri. Välimeren merkitys koko länsimaiselle sivistykselle on ollut merkittävä sillä antiikin aikoina sen kautta levisivät kauppatavaroiden lisäksi myös ihmiset ja kulttuurivaikutteet.
Välimeren rannikkovaltiot ovat myötäpäivään tarkasteltuna Espanja, Ranska, Monaco, Italia, Malta, Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia ja Montenegro, Albania, Kreikka, Turkki, Syyria, Kypros, Libanon, Israel, Egypti, Libya, Tunisia, Algeria ja Marokko.
Luokka:Meret
zh-min-nan:Tē-tiong-hái
ko:지중해
ja:地中海
th:ทะเลเมดิเตอร์เรเนียน
Sisilia
Sisilia (italiaksi Sicilia) on Italian autonominen alue ja Välimeren suurin saari. Sen koko on 25 700 neliökilometriä ja siellä asuu 5,1 miljoonaa ihmistä.
Kaupungit
Sisilian tärkeimpiä kaupunkeja ovat pääkaupunki Palermo sekä maakuntien pääkaupungit Catania, Messina, Siracusa, Trapani, Enna, Caltanissetta, Agrigento ja Ragusa. Muita kuuluisia sisilialaisia kaupunkeja ovat muun muassa Cefalù, Taormina, Bronte, Marsala, Corleone, Castellammare del Golfo ja entinen Abacaenum (nyt Tripi). Mascali on sisilialainen kunta.
Maantiede
Tulivuori Etna sijaitsee lähellä Catanian kaupunkia. Aeolian saaret Sisilian pohjoispuolella kuuluvat Sisilian hallinnolliseen alueeseen, kuten myös Egadi-saaret lännessä, Ustican saari luoteessa ja Pelagian saaret lounaassa.
Oliivit ja viini ovat saaren tärkeimmät maataloustuotteet.
Kieli
Sisilian kieli on latinalle läheinen kieli, joka poikkeaa italian kielestä. Siinä on paljon sanoja jotka pohjautuvat arabian kielelle ja myös monia lainoja katalaanista, ranskasta ja espanjasta.
Historia
Sisilian vanhimmat asukkaat olivat sikaanit ja sikulit ja näiden ohella foinikialaiset siirtolaiset. 700-luvulla eaa. kreikkalaiset perustivat sinne siirtokuntia helleeniläistyttäen rannikkoseudut. Karthago valloitti osan Sisiliaa, mutta menetti alueensa roomalaisille ensimmäisessä puunilaissodassa 241 eaa. Kansainraellusten jälkeen Sisilia joutui 551 Itä-Roomalle, oli saraseenien hallussa 800-luvulta 1000-luvun jälkipuoliskolle, jolloin normannit valloittivat sen. Vuonna 1130 normanni Roger II yhdisti Napolin ja Sisilian yhdeksi valtakunnaksi. V. 1282 S. joutui Aragonialle, jonka kuningas 1442 sai haltuunsa myös Napolin, ja kuului 1504–1713 Espanjan valtakuntaan. Sisilia joutui 1713 Savoijille, liitettiin 1720 uudelleen Napoliin, 1815 Sisilia ja Napoli saivat nimen Molempain Sisiliain kuningaskunta, joka liittyi 1860 yhdistyneeseen Italiaan.
Luokka:Italian alueet
Luokka:Italian saaret
zh-min-nan:Sicilia
ko:시칠리아
ja:シチリア島
Italia
Italia on eteläeurooppalainen valtio. Italian pinta-ala on noin 300 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 58 miljoonaa. Italian naapurimaita ovat Ranska, Sveitsi, Itävalta, Slovenia sekä kääpiövaltiot San Marino, Vatikaani ja Maltan ritarikunta.
Italian pääkaupunki on Rooma. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Napoli, Milano, Firenze, Torino ja Venetsia.
Italiassa puhutaan pääasiassa italiaa. Tärkein uskontokunta on katolisuus.
Italia on EU:n ja NATOn perustajajäsen.
Italian tämänhetkinen pääministeri on Silvio Berlusconi ja presidentti Carlo Azeglio Ciampi.
Historia
Antiikin aikana Apenniinien niemimaa oli muinaisen Rooman valtakunnan sydänalueita. Ennen roomalaisia Italiaa asuttivat muun muassa etruskit. Vuonna 476 jakautuneen Rooman imperiumin länsiosa hajosi lopullisesti, ja yli tuhat vuotta alue oli jakautunut pieniin ruhtinaskuntiin, ja osaa aluetta hallitsivat aika ajoin myös muun muassa Bysantti ja Espanja. Myös viikingeillä oli keskiajalla Etelä-Italiassa ja Sisiliassa kuningaskunta.
Nykyinen Italia syntyi 1850–1870-luvuilla pala palalta. Sardinian kuningaskunta valloitti Itävalta–Unkarilta Ranskan tuella Lombardian (Milanon ympäristön) 1859, ja Giuseppe Garibaldin johtama vapaaehtoisjoukko, joka toimi ilman Sardinian kuninkaan virallista lupaa, valloitti sitten Sisilian ja Napolin kuningaskunnan sekä pääosan paavin hallitsemasta Kirkkovaltiosta 1859–1860. Rooman pohjoispuoliset ruhtinaskunnat liittyivät Sardinian kuningaskuntaan kansanäänestyksissä 1860, ja Italian valtio perustettiin. Torino, jo Sardinian kuningaskunnan pääkaupunki, tuli Italian valtion ensimmäiseksi pääkaupungiksi. Saksan–Itävallan sotaan osallistumalla Italia valtasi Itävallalta Venetsian maakunnan 1866. Kun Roomaa ympäröivää Kirkkovaltion osaa suojelevat ranskalaisjoukot poistuivat 1870 Ranskan–Saksan sodan tähden, myös Rooma ja ympäröivä alue liitettiin Italiaan.
Itsenäinen Italia pyrki sitten suurvaltojen joukkoon, mutta jäi vähän samaan tapaan kuin Saksa, Ranska ja Britannia nykyään "pieneksi suurvallaksi". Se sai hankittua joitakin siirtomaita Afrikasta, muun muassa eteläosan nykyisestä Somaliasta, Eritrean ja Libyan. Etiopian valloitusyritys 1895–1896 päättyi kuitenkin sotilaalliseen katastrofiin ja kiusalliseen arvovaltatappioon. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Italia oli liitossa Saksan ja Itävalta–Unkarin kanssa (kolmiliitto).
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Italia jäi kuitenkin aluksi puolueettomaksi, sillä muut jättivät sopimusvelvoitteensa täyttämättä eivätkä ilmoittaneet Italialle ajoissa sotaan ryhtymisestä. Myöhemmin Italia liittyi sotaan ympärysvaltojen puolella näiden luvattua Italialle Itävalta–Unkariin kuuluvia alueita. Rauhanteossa osa Italialle luvatuista alueista liiettiin kuitenkin Jugoslaviaan, mikä johti tyytymättömyyden kasvuun. Tätä käyttivät hyväkseen Benito Mussolinin johtamat fasistit, jotka muodostivat Italiasta yksipuoluediktatuurin.
Mussolini valloitti Etiopian 1936, mutta ei kyennyt rauhoittamaan maata. Albaniasta tehtiin myös Italian satelliittivaltio ja se liitettin osaksi Italiaa huhtikuussa 1939. Yhdessä Hitlerin johtaman Saksan kanssa Mussolini pyrki hallitsemaan Eurooppaa; tosin Saksan huomattavasti suuremman sotilaallisen voiman takia Italia joutui pikku hiljaa Saksan satelliittivaltioksi. Toisen maailmansodan Italia aloitti julistamalla sodan Ranskalle ja Iso-Britannille 10. kesäkuuta 1940 ja osallistumalla Ranskaan tehtävään hyökkäykseen. Lokakuussa 1940 aloitettu hyökkäys Kreikkaan tuotti kiusallisia tappioita, mutta kääntyi lopulta Saksan tuella voitoksi. Pohjois-Afrikassa Italia pyrki valloittamaan briteiltä Egyptin. Lopulta kuitenkin Britannia tunkeutui Italiaan 1943, mikä pakotti pian Italian vaihtamaan puolta. Saksa miehitti Italian pohjoisosan, ja vuosina 1943–1945 maassa käydyt liittoutuneiden ja Saksan väliset taistelut tuottivat suurta vahinkoa. Rauhanteossa Italia menetti kaikki siirtomaansa ja pieniä alueita Euroopasta.
Sodan jälkeen Italian valtiomuoto muutettiin 1946 kuningaskunnasta tasavallaksi.
Politiikka
Maaliskuun 1994 parlamenttivaaleissa ylivoimainen voittaja oli vaaliliitoksi perustettu Vapauden liitto (Polo della Libertá), jonka muodostivat mediamoguli Silvio Berlusconin perustama Eteenpäin Italia (Forza Italia, FI), äärioikeistolainen Kansallisliitto (Alleanza Nazionale, AN) ja Pohjois-Italialle itsehallintoa vaatinut Pohjoisen liitto (Lega Nord, LN). Berlusconi muodosti oikeistolaisen koalitiohallituksen, johon edellä mainitut puolueet osallistuivat. Hallitus kaatui jo joulukuussa 1994 Berlusconiin kohdistuneiden lahjusepäilyjen takia.
Vuoden 2001 vaaleissa Berlusconin johtama "Vapauksien talo" (Casa delle Libertà) -koalitio selvityi voittajaksi, ja Berlusconi sai muodostaa toisen hallituksensa. Forza Italia sai maan parlamentin ylähuoneesta, senaatista (Senato della Repubblica), 82 paikkaa 315:stä ja alahuoneesta, edustajainhuoneesta (Camera dei Deputati), 189 paikkaa 630:stä.
Suurin oppositiovoima on keskustavasemmistolainen "Oliivipuu" (Uniti nell'Ulivo) -koalitio, jonka suurin puolue on sosiaalidemokraattinen "Vasemmistodemokraatit" (Democratici di Sinistra). Suhteellisen vaalitavan ansiosta parlamentissa on edustettuina myös lukuisia pienempiä ryhmiä.
Berlusconia vastaan käyty lahjusoikeudenkäynti keskeytettiin kesäkuussa 2003, kun parlamentti äänesti uudesta laista, joka takasi oikeudellisen koskemattomuuden poliitikoille ja tuomareille. Heinäkuun alussa 2003 Berlusconi aiheutti kohua maailmalla sanomalla häntä arvostelleelle saksalaiselle europarlamentaarikolle, Martin Schulzille, että tämä sopisi hyvin tekeillä olevaan italialaiselokuvaan keskitysleirin vartijan rooliin.
Vuoden 2003 paikallisvaaleissa ja 2004 eurovaaleissa Berlusconin johtama hallituskoalitio on kärsinyt tappioita.
Aluejako
Pääartikkeli: Italian alueet
Italia jakautuu hallinnollisesti 20 alueeseen (regione), jotka jakautuvat edelleen maakuntiin (provincia) ja nämä kuntiin (comune). Maakunnat on useimmiten nimetty hallintopaikkakuntansa mukaan.
Italian alueet:
Tähdellä merkityillä alueilla on itsehallinnollinen asema
Maantiede
Italian alueet
Italian alueet
Italia sijaitsee Etelä-Euroopassa, Apenniinien niemimaalla, joka on lähes koko Välimeren pituinen kapeahko, samannimisen vuoriston hallitsema niemimaa. Italia rajoittuu pohjoisessa Alppien vuoristoon sekä Sveitsin ja Itävallan valtioihin, koillisessa Sloveniaan, luoteessa Ranskaan, idässä Adrianmereen, lännessä Ligurianmereen ja Tyrrhenanmereen, etelässä Joonianmereen sekä Maltan ja Sisilian kanaaleihin. Apenniinien niemimaan lisäksi Italiaan kuuluu useita saaria, muun muassa Sisilia ja Sardinia, Välimeren suurimmat saaret sekä Elba, Capri, Ischia, Panteleria ja tuliperäiset Liparisaaret. Sisilian saarella sijaitsee Euroopan korkein tulivuori Etna. Napolin kaupungin edustalla on Vesuviuksen tulivuori. Italia tunnetaan ulkomuotonsa vuoksi "Saapasmaana".
Talous
Italiassa on muun muassa öljy-, maakaasu-, rautamalmi-, kivihiili-, elohopea-, rikki-, suola- ja marmoriesiintymiä, mutta kaikkiaan luonnonrikkauksia on vain vähän. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on 40 %, ja se työllistää 32 % työikäisestä väestöstä. Teollisuuskeskukset keskittyvät maan pohjoisosaan, mikä johtuu hyvistä markkinointiyhteyksistä Keski- ja Länsi-Eurooppaan, alppijokien vesivoimasta ja maataloudesta saatavista raaka-aineista. Italiassa tuotetaan kone- ja konepajateollisuuden perinteisiä tuotteita kuten laivoja, moottoriajoneuvoja, konttorikoneita, elektroniikkaa, maatalouskoneita ja rautatiekalustoa. Automerkeistä kuuluisimmat ovat torinolainen FIAT ja Ferrari. Lisäksi Italiassa on muun muassa teräs-, elintarvike-, tupakka-, huonekalu- ja kemianteollisuutta.
Italia, erityisesti Milano, on tunnettu muodin kotimaana, ja italialaiset asusteet ja kengät ovatkin maailmankuuluja. Tärkeimpiä vientituotteita ovat koneet ja moottoriajoneuvot, tekstiilit, kengät ja kemianteollisuuden tuotteet sekä viinit, oliiviöljy, hedelmät ja vihannekset. Huomattavimmat kauppasatamat ovat Genova, Augusta, Trieste, Venetsia ja Taranto. Kansainvälisiä lentoasemia on 25. Italiassa käy joka vuosi yli 50 miljoonaa turistia.
Alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on enää kolme prosenttia, ja sen piirissä työskentelee kahdeksan prosenttia työvoimasta. Maanviljely keskittyy Pohjois-Italian alangolle, jossa viljellään muun muassa vehnää, maissia, sokerijuurikasta ja riisiä. Alueella tuotetaan myös merkittävästi rehua ja maitotaloustuotteita. Keski- ja Etelä-Italiassa kasvatetaan etupäässä lampaita ja vuohia. Italia on maailman suurin viinirypäleiden ja viinin tuottaja. Maan eteläosassa viljellään sitrushedelmiä, tomaatteja ja oliiveita. Pohjoisen Friulissa ja Lombardiassa viljellään silkkiäispuita, mutta niiden kasvatus on vähentynyt keinokuitujen käytön yleistyessä. Rannikolla muun muassa sardiinien, sardellien ja tonnikalan kalastus on tärkeä elinkeino.
Ennen Euroopan yhteiseen valuuttaan, euroon, siirtymistä Italian rahayksikkö oli Italian liira (ITL, ₤ ), 1 000 liiraa oli noin kolme markkaa eli 50 senttiä.
Kielet
Italian virallinen kieli on italia, mutta vielä 100–200 vuotta sitten sitä osasi vain murto-osa kansasta. Italian kielen loi suurelta osin Dante Alighieri toscanalaismurteiden perusteella 1300-luvulla. Vasta Mussolini vakiinnutti Italian kielen valta-aseman.
Paikallisesti virallinen asema Italiassa on saksalla (Etelä-Tiroli, 280 000 puhujaa) ja ranskalla (Aostan laakso, 115 000 puhujaa, joista osa puhuu pikemminkin läheistä frankoprovensaalia). Vain Italiassa käytettyjä paikallisia kieliä ovat friuli (550 000 puhujaa), ladino (35 000 puhujaa) ja sardinia (miljoona puhujaa). Katalaania Italiassa puhuu noin 20 000 puhujaa ja oksitaania noin 50 000 puhujaa. Jo keskiajalla Italiaan on muuttanut paljon albaniankielistä väestöä (100 000 puhujaa) ja jo historiallisista ajoista Sisiliassa ja Etelä-Italiassa on puhuttu paljon kreikkaa (nykyisin 11 000 puhujaa). Itärajalla puhutaan myös naapurimaiden kieliä: kroatiaa (2 000 puhujaa) ja sloveniaa (75 000 puhujaa).
Näiden vakiintuineiden kielten lisäksi Italiassa on paljon maahanmuuttajia, joilla on omat kielensä. Lisäksi Italiassa on romaneja, joilla on oma kielensä.
Historiallisesti tunnettuja Italian niemimaalla puhuttuja kieliä ovat latina ja etruskien kieli.
Merkittävimmät luonnonvarat
- elohopea
- potaska
- marmori
- rikki
- kivihiili
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- tekstiilit
- autot
- viini
Katso myös
- Italian taide
- Italian maatalous
- Italialainen keittiö
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=43.484032,12.077433&spn=14.152961,32.431641&z=12&t=h&hl=en Italia Google Mapsissa]
Luokka:Italia
als:Italien
ms:Itali
zh-min-nan:Italia
ko:이탈리아
ja:イタリア
simple:Italy
th:ประเทศอิตาลี
fiu-vro:Itaalia
Turismi
Matkailu on viime vuosina ollut nopeasti kasvava teollisuudenala. Oikeastaan se on rypäs elinkeinoja, joiden palveluja matkailija kuluttaa, esim. ravintolapalvelut, liikennepalvelut, majoituspalvelut, vähittäiskauppojen palvelut ja kulttuurilaitosten palvelut.
Ilmiönä matkailu on poikkitieteellinen, ja sitä tutkitaan mm. luonnontieteiden, taloustieteiden ja filosofian näkökulmista. Tavallinen jako on tarkastella joko lähtevää tai saapuvaa matkailua.
Matkailu tarkoittaa sitä, että ihmiset matkustavat pois päivittäisestä asuin- ja työympäristöstään, mieleisiinsä matkailukohteisiin. Matkustamiseen on aina motiivi. Matkustaminen voi liittyä työhön tai vapaa-ajan viettoon. Matkailulla on myös haittapuolia, kuten alkuperäiskulttuurien tuhoutuminen ja luonnon saastuminen lisääntyneen liikenteen takia.
Suomalaisille tavallisin matkailukohde naapurimaiden Ruotsin ja Viron lisäksi on "etelä", kuten sanotaan, eli käytännössä esimerkiksi Espanja tai Kreikka. Auringon ja lämmön kaipuu on yksi yleisimmistä matkustamisen syistä.
Matkailumuotoja ja -tapahtumia
- Aurinkomatkailu (aurinkoloma)
- Kaupunkimatkailu (kaupunkiloma)
- Hotellimatkailu
- Mökkimatkailu
- Leirintäaluematkailu
- leirintämökit
- telttailu
- asunto-/matkailuvaunut
- päiväkäynti
- Inter Rail
- Risteily
- päivä merellä ilman maihinnousua
- muutamien tuntien maihinnousu väli/päätesatamassa
- [http://www.aksytammat.fi/ Aktiivimatkailu]
- Retkeily
- Matkailumessut
- Maa tai maakunta esittäytyy, esimerkiksi
- Helsingin Senaatintorin maakuntapäivät (vuonna 2005 Häme)
- Martin Markkinat (Viro)
Sanonta
Matkailu avartaa
Linkkejä
- [http://www.edukouvola.fi/iltalukio/aineet/geolinkit.htm Kouvolan iltalukion maantiedelinkit]
- [http://www.tte.ch The Tourism Expert] Linkkejä kaikkiin maanosiin myös suomeksi
Luokka:Liikenne
Luokka:Matkailu
Korfu
Korfu (kreikaksi Κέρκυρα, Kerkyra) on pohjoisin ja toiseksi suurin Joonian saarista. Sen pinta-ala on 593 km² ja asukasmäärä 113 000 (2001). Saaren elinkeinoihin kuuluu matkailu, sekä viinin, oliivien ja hedelmien viljely. Myös saaren pääkaupungin nimi on Korfu.
Joonia
Luokka:Kreikan saaret
Adrianmeri
Adrianmeri on Italian ja Balkanin niemimaan välinen Välimeren lahti. Sen pituus on noin 750 km, leveys noin 120–180 km ja pinta-ala noin 160 000 neliökilometriä. Pohjoisosa matalaa, 200–250 m; etelämpänä syvempää, syvin kohta, Brindisi'n ja Cattaron välillä, 1,590 m. Adrianmeren suolapitoisuus vaihtelee välillä 3,0–3,8%. Adrianmeri on vakavasti saastunut pohjoisosistaan.
suolapitoisuus
suolapitoisuus
Luokka:Meret
Joonia
Joonia oli antiikin kreikkalainen joonialaisten siirtokuntien alue Vähän-Aasian länsirannikolla ja sen edustalla olevilla saarilla.
Joonian saaret ovat Kreikalle kuuluva saariryhmä Joonianmeren itärannikolla; 2 350 km², 260 000 as. Suurimmat saaret: Korfu eli Kerkyra, Leukas, Itaka, Kefallenia ja Zakyntos. Elinkeinot viinin ja hedelmien viljely, kalastus, merenkulku. Kuuluneet 1400-luvulta vuoteen 1797 Venetsialle, 1815–63 itsenäisinä Englannin suojeluksen alaisina, sitten luovutetut Kreikalle.
Joonialaiset olivat kreikkalainen heimo, joka historian aikana asui Euboiassa, Kykladeilla, Vähän-Aasian länsirannikolla ja sen edustalla olevilla saarilla, ja oli perustanut kaupunkiliiton. Joonialaiset olivat taitavia merenkävijöitä ja kauppiaita, ja perustivat siirtokuntia mm. Mustanmeren rannikolle. Henkisesti joonialaiset olivat kauan edellä muita helleenejä. Kuuluisimmat kaupungit olivat Miletos ja Efesos. 500-luvulla eaa. Vähän-Aasian joonialaiset joutuivat Lyydian ja sitten Persian alaisuuteen, olivat välillä Ateenan liittolaisina ja itsenäisinä, kunnes 387 eaa. joutuivat jälleen Persian valtaan.
Luokka:MeretMeriin liittyviä artikkeleita.
Luokka:Maantiede
Luokka:Meritiede Káoszelmélet
A káoszelmélet a matematikában és a fizikában olyan nemlineáris dinamikai rendszerek viselkedésével foglalkozik, melyek a káosznak nevezett jelenséget mutatják. Az ilyen rendszerek érzékenyek a kezdőfeltételekre (lásd pillangóhatás). A légkör, a naprendszer, a lemeztektonika, a turbulens folyadékok, a gazdaság és a populáció változása mind ilyen rendszerek.
A matematika káoszt mutató rendszerek determinisztikusak, ellenben a káosz szó hétköznapi jelentésével, ami totális rendetlenséget sugall. Mikor azt állítjuk, hogy a káoszelmélet a determinisztikus rendszereket tanulmányozza, meg kell említeni, hogy létezik a fizikának egy kvantum-káoszelméletnek nevezett területe ami a kvantummechanika törvényeit követő nemdeterminisztikus rendszerekkel foglalkozik.
A káoszelmélet leírása
Egy nemlineáris dinamikai rendszer általában a következő viselkedésmódok valamelyikét mutatja:
- nyugalomban van
- végtelenségig tágul (csak nem korlátos rendszerek)
- periodikus mozgás
- kvázi-periodikus mozgás
- kaotikus mozgás
A viselkedés típusa függhet a rendszer kezdőállapotától és a paraméterektől (ha léteznek).
Kaotikus mozgás
A legérdekesebb viselkedéstípus a kaotikus mozgás, egy nemperiodikus komplex mozgás, ami az elmélet nevét adta. Ahhoz, hogy azt mondhassuk, egy rendszer kaotikusan viselkedik, eleget kell tennie a következő feltételeknek:
- korlátosnak kell lennie
- érzékenynek kell lennie a kezdőfeltételekre
- tranzitívnak kell lennie
- a periodikus pályának sűrűnek kell lennie
A kezdőfeltételekre való érzékenység azt jelenti, hogy két ilyen rendszer legyen bármilyen közel is egymáshoz eleinte, idővel nagyon eltávolodik egymástól (persze két determinisztikus rendszer mindig egyforma marad, ha a kezdőfeltételeik megegyeznek). Egy példa ilyen érzékenységre az úgynevezett „pillangóhatás”: egy pillangó szárnyának csapása apró változásokat kelt a légkörben, ami így az idő múlásával annyira el fog tartani a „pillangó nélküli” időjárástól, hogy a különbség akár egy tornádónyira is dagadhat. Más ismert példák kaotikus mozgásra a festékek keveredése és a turbulens áramlás.
Attraktorok
Egy mód arra, hogy megjelenítsünk egy kaotikus mozgást (vagy bármilyen más mozgást), hogy elkészítjük a fázisdiagrammját. Egy ilyen diagrammon minden tengely az állapot egy-egy dimenzióját jelenti. Tehát egy nyugvó rendszert egy pontként lehet ábrázolni, egy periodikusan mozgó rendszert pedig egy egyszerű zárt görbe fog ábrázolni.
Egy adott rendszer fázisdiagrammja függhet a kezdőállapottól (illetve a paramétereitől), de a fázisdiagrammok gyakran azt mutatják, hogy a rendszer végülis ugyanazt a mozgást végzi minden kezdőállapotra a pálya környezetéből, mintha a rendszert „vonzaná” ez a pálya. Az ilyen attraktív mozgást ennek megfelelően attraktornak nevezzük.
Különös attraktorok
Míg a fent leírt mozgástípusok többsége rendkívül egyszerű attraktorokat hoz létre, úgy mint pontok és körszerű görbék , a kaotikus mozgás olyasmit ad, amit különös attraktornak nevezünk. A különös attraktorok nagyon bonyolultak, finom szerkezetűek lehetnek. Például Edward Lorenz háromdimenziós, lecsupaszított konvekció-modellje a híres Lorenz attraktort adja. A Lorenz attraktor minden bizonnyal a legismertebb kaotikus fázisdiagramm, ami nem csak azért van így, mert ez volt az első, amit felfedeztek, de ez az egyik legösszetettebb, és nagyon érdekes mintát mutat, ami úgy néz ki, mint egy bagoly arca.
A különös attraktorok fraktálstruktúrával rendelkeznek.
Történelem
A káoszelmélet gyökerei körülbelül 1900-tól, Henri Poincarénak a háromtest problémával kapcsolatos tanulmányaiból erednek.
Poincaré úgy találta, hogy lehetnek nemperiodikus pályák. Később G.D. Birkhoff, A.N. Kolmogorov, M.L. Cartwright, J.E. Littlewood, és Stephen Smale tanulmányozta a nemlineáris differenciálegyenletek. Smale-t kivéve, aki talán az első csak-matematikus volt, aki tanulmányozta a nemlineáris dinamikát, ezeket a tanulmányokat mind a fizika ihlette: Birkhoff esetében a háromtest-probléma, Kolmogorovnál turbulencia és csillagászati problémák, Cartwright és Littlewood esetében pedig a rádiózás. Bár kaotikus bolygópályákat még nem észlelt senki, a turbulenciát és a nemperiodikus oszcillációt az áramkörökben megfigyeltek a kísérletezők, anélkül, hogy előálltak volna bármiféle elmélettel, ami ezt megmagyarázta volna.
A káoszelmélet a század közepén gyors fejlődésnek indult, mikor néhány tudós számára egyértelművé vált, hogy a lineáris elmélet, az akkoriban uralkodó rendszerelmélet nem tud megmagyarázni bizonyos viselkedéseket, mit amilyen például a logisztikus leképezésé. A káoszelmélet fejlődésének fő elősegítője a az elektronikus számítógép felfedezése volt. A káosz matematikájának nagy része ugyanis egyszerű formulák iterációjáról szól, amit nem lenne praktikus kézzel végezni. A Moore-törvény és az olcsóbb számítógépek nagyban növelték a káoszelmélet fejlődését. A káoszelmélet napjainkaban is rendkívül aktív kutatási terület.
Az elmélet egyik úttörője Edward Lorenz volt, aki munkája során véletlenül botlott a káoszba. Lorenz időjárás-előrejelzéssel foglalkozott, és egy egyszerű számítógépet használt a légkörmodelljének futtatására. Egyszer szeretett volna egy adatsort még egyszer látni, és hogy időt spóroljon meg, egy korábbi szimuláció kimenetét táplálta vissza annak közepéről a számítógépébe.
Nagy meglepetésére az időjárás, amit a gép elkezdett számolni, gyorsan tért el attól, amit legutóbb számolt. Eleinte a gép hibájára gyanakodott, de mint azt kiderítette, nem a számítógépben volt a hiba. Lorenz az adatokat 6 tizedesjegy pontosan ábrázolta, de csak 3 jegy pontossággal írta vissza a gépbe. Ez a rendkívül kis eltérés okozta a rendkívül nagy divergenciát. Az akkori elképzelés azt mondta, hogy ilyen kis eltérésnek nem lehet „túl nagy” hatása. Edward Lorenz felfedezte, hogy nagyon kis eltérések a kezdőfeltételekben idővel nagy eltéréshez vezethetnek. Ennek a jelenségenk egy tanulmánya címében adta a pillangóhatás nevet: „Does the flap of a butterfly's wing in Brazil set off a tornado in Texas?”.
A káosz szót a matematikába James A. Yorke alkalmazott matematikus vezette be.
Népszerű elképzelések
A káoszelméletet sok népszerű sci-fi könyvben és filmben használtaák fel (néhol helytelenül).
- Közérthetően fogalmazva, egy lineáris rendszer pontosan egyenlő a részeinek az összegével, míg egy nemlineáris rendszer tudhat többet, mint a részeinek az összege. Ahhoz tehát, hogy hogy tanulmányozhassuk és megérthessük egy nemlineáris rendszer viselkedését, a rendszert mint egészet kell vizsgálni, nem pedig darabokra szétszedve.
- Azt lehet mondani, hogy ha az univerzum egy elefánt, akkor a lineáris elmélet csak arra jó, hogy az elefánt farkának utolsó kis molekuláját megértsük, a káoszelméletet kell alkalmazni, ha meg akarjuk érteni a maradékot. Másszóval a lineáris rendszerek a természetben nagyon ritkák, szinte minden érdekes. valóságos rendszert nem lineáris rendszerként lehet leírni.
A mindennapi, megjósolható, nem kaotikus, determinisztikus rendszerek (mint a billiárdgolyók az asztalon), unalmasnak tűnhetnek, mert a legtöbb esetben a tudósok már századokkal ezelőtt felfedezték, hogyan működnek, és senkit sem fognak meglepni, aki a működésüket ismeri. Egy nem kaotikus rendszer általában alaposabban ismert, mint egy kaotikus rendszer, és ezért valószínűleg sokkal kevésbé érdekes. Például a káoszelmélet szerepel a Jurassic Park című regényben. A káoszelmélet előfordul videojátékokban, például a Tom Clancy's Splinter Cell: Chaos Theory-ban és a Sonic the Hedgehog-ban.
A káoszelmélet kifejezést néha hibásan használják valamilyen véletlenszerű folyamat leírásakor. Például a Goldstar 1993-ban gyártott egy mosógépet, amit úgy reklámozott, hogy a káoszelméletet használta fel a tervezése során. Ez azonban csak annyit jelentett, hogy a masina véletlenszerű lökésekkel kavargatta a vizet.
A káoszelmélet kritikája
A káoszelmélet ellen szól, hogy olyan dolgokkal foglalkozik, amiknek kevés jelentőségük van a valós tervezésben. Például a passzív elektromos áramkörök lineárisak. A legtöbb jel véges energiával rendelkezik és lineáris. A matematika, a dinamika és a statisztika mind lineáris egyenleteket használ a világ leírására. Ilyen egyenletek képezik az alapját a szimulációknak, amelyek segítségével műholdakat lőnek az űrbe, erős hidakat építenek, stb... Ezek mind nagyon fontos, valóságos rendszerek.
A válasz erre a kritikára, hogy a nemlineáris rendszerek viselkedésének tanulmányozása fontos a lineáris rendszerek tervezésénél, mert még a lineárisnak tervezett rendszerek is nemlineárissá válhatnak bizonyos körülmények között (lásd Tacoma Narrows híd és London Millennium híd).
Matematikai elmélet
A matematikusok többféle módon jellemzik a kaotikus rendszereket:
- az attraktor fraktál dimenziója
- Lyapunov exponens
- Poincaré leképezés
- bifurkációs diagram
Kaotikus rendszerek minimális bonyolultsága
Sok egyszerű rendszer képes kaotikusan viselkedni anélkül, hogy parciális differneciálegyenletre támaszkodna. Ilyen a logisztikus leképezés, ami a populáció növekedését írja le az idő múlásával.
Még olyan diszkrét rendszerek is, mint a sejtautomaták, erősen függhetnek a kezdőfeltételektől. Stephen Wolfram vizsgált egy ilyen automatát, amit rule 30-nak nevezett el.
Más példák kaotikus rendszerekre
- Dupla inga
- Logisztikus leképezés
Lásd még
- Fraktál
- Dinamikai rendszer
- Benoît Mandelbrot
- Mandelbrot halmaz
- Julia halmaz
- Megjósolhatóság
- Mitchell Feigenbaum
Referenciák
Könyvek és munkák
- Chaotic and Fractal Dynamics, Francis C. Moon, ISBN 0471545716
- Chaos in Classical and Quantum Mechanics, Martin Gutzwiller, ISBN 0387971734
- Chaos: an introduction to dynamical systems, K. T. Alligood, T. Sauer és J. A. Yorke, ISBN 0387946772
- Chaotic dynamics, J. P. Gollub and G. L. Baker, ISBN 0521476852
- Chaos, Scattering and Statistical Mechanics, P.Gaspard, ISBN 0521395119
Fél-szakkönyvek és populáris írások
- The Beauty of Fractals, H.-O. Peitgen and P.H. Richter
- Chance and Chaos, David Ruelle
- Computers, Pattern, Chaos, and Beauty, Clifford A. Pickover
- Fractals, by Hans Lauwerier
- Fractals Everywhere, Michael Barnsley
- Order Out of Chaos, Ilya Prigogine és Isabelle Stengers
- Chaos and Life, Richard J Bird
- Does God Play Dice?, Ian Stewart
- The Science of Fractal Images, Heinz-Otto Peitgen és Dietmar Saupe, Eds.
- Explaining Chaos, Peter Smith
- Complexity, M. Mitchell Waldrop
- Chaos, Fractals and Self-organisation, Arvind Kumar
- Chaotic Evolution and Strange Attractors, David Ruelle
Magyar nyelvű könyvek
- Káosz, James Gleick
Külső hivatkozások
- http://www.nbi.dk/ChaosBook/
- [http://www.libraryreference.org/chaos.html Chaos Theory and Education]
- [http://www.kfki.hu/~cheminfo/TermVil/tv98/tv9809/kaosz.html A káosz természetrajza]
- [http://mathworld.wolfram.com/Rule30.html Rule-30 A Mathworld-ön]
Kategória:Matematika
Kategória:Fizika
ja:カオス理論 ko:혼돈 이론 simple:Chaos theory th:ทฤษฎีความอลวน
sprzet cukrzyca drugi dog breeders zawory metalowe
|
|
|
|
