:: wikimiki.org ::

Josip Broz Tito

Josip Broz Tito

Josip Broz Tito (7. toukokuuta 1892 - 4. toukokuuta 1980) oli kommunistisen Jugoslavian hallitsija toisen maailmansodan päättymisestä aina kuolemaansa 1980-luvulla asti. Jugoslavian pääministerinä vuosina 1945-1953 ja presidenttinä vuosina 1953- 1980.

Lapsuus- ja nuoruusvuodet

Syntyi kroaatti-isän ja sloveeniäidin seitsenlapsisen perheen lapseksi ja kävi alakoulun Kumrovecissa. Hän valmistui koulusta vuonna 1905. Broz alkoi työskennellä lukkoseppän apulaisena Zagrebissa ja päätyi lukkosepän oppiin vuonna 1907. Broz liittyi metallialan työläisten ammattiliittoon ja sosiaalidemokraattisen puolueen jäseneksi vuonna 1910. Broz työskenteli lyhyempiä jaksoja Kamrikissa, Sloveniassa, Böömissä, Munchenissä ja Mannheimissa, Saksassa, missä hän työskenteli Benzin autotehtaalla. Myöhemmin Itävallassa, Daimlerin autotehtaalla testiajajana.

Ensimmäisessä maailmansodassa

Sotilaana Itävalta-Unkarin armeijassa vuodesta 1913. Ensimmäisen maailmansodan alettua hänet vangittiin sodanvastaisen propagandan vuoksi. Broz lähetettiin itärintamalle Galitsiaan vuonna 1915. Broz haavoittui vaikeasti ja joutui venäläisten sotavangiksi. Muutaman kuukauden sairaalassa olon jälkeen hänet lähetettiin työleirille Uralille syksyllä 1916.

Vallankumouksellisena

Broz oli vangittuna sotavankien vallankumousajatusten lietsomisesta . Myöhemmin Broz pakeni ja liittyi vallankumouksellisiin Pietarissa 16-17. heinäkuuta 1917. Hän oli siirtymässä Suomeen, mutta hänet vangittiin ja joutui Petropavloskin vankilaan kolmeksi viikoksi. Vankileirillä Kumjanista hän pakeni junalla. Broz hyväksyttiin Venäjän kommunistipuolueseen kesällä 1918. Jugoslavian kommunistipuolueeseen Josip Broz liittyi vuonna 1921. Puolue kiellettiin pian, ja hän joutui kuudeksi vuodeksi vankilaan. Vapauduttuaan 1934 hän otti peitenimen Tito.

Kominternin johdossa

Tito työskenteli kommunistisessa International-järjestössä (Kominternissa) Moskovassa vuosina 1934-1936. Stalin valitsi Titon uudeksi kommunistisen Internationaalin (Kominternin) pääsihteeriksi. Tito oli Espanjan sisällisodassa hankkimassa kansainvälisiä vapaaehtoisjoukkoja tasavaltalaisten puolelle vuonna 1936. Komintern lähetti toveri Walterin (Tito) Jugoslaviaan kommunistiseen puolueen pääsihteriksi vuonna 1937. Tito toteutti uskollisesti Kominternin politiikkaa, arvosteli voimakkaasti serbien hallitsemista ja valtaa, sekä muiden kansallisuuksien huonompaa asemaa Jugoslavian valtiossa. Maanpakovaiheessa suurin osa puolueen jäsenistä joutui Neuvostoliitossa Stalinin vainojen uhriksi.

Jugoslavian johtajana

Toisen maailmansodan aikana Tito johti kommunistista vastarintaa partisaanijoukkojen avulla akselivaltojen miehitysjoukkoja vastaan. Tito perusti kommunistihallituksen valtataistelussa saksalaisia vastaan monarkistien kanssa vuonna 1942. Tito saavutti liittouneiden luottamuksen ja perusti kommunistihallituksen Jugoslaviaan vuonna 1945. Sodan jälkeen Titon kansallinen linja kuitenkin suututti entisen suojelijan Stalinin. Maa erotettiin Kominformista vuonna 1948. Tito korosti Jugoslavian itsenäisyyttä ja tasapainoa valtion etujen ja etnisten, uskonnollisten ryhmien välillä. 1960-luvulla Jugoslaviasta tuli Titon johdolla yksi sitoutumattomien maiden liikkeen johtajamaista. Tito kehitti mallin marxilaisesta kommunismista ja itsehallinnosta ja toteutti liberaalisia talousuudistuksia.Tito arvosteli Neuvostoliiton hyökkäystä Unkariin vuonna 1956, Tšekkoslovakiaan vuonna 1968 ja Afganistaniin vuonna 1979. Jugoslavian johtajana Tito tukahdutti menestyksekkäästi Balkanin niemimaalla kytevät nationalistiset tuntemukset pitäen eri kansallisuuksista koostuneen Jugoslavian kasassa vallanjakopolitiikallaan.

Kuvagalleria

kuva:LekaTitoDjido.jpg|Aleksandar Ranković, Tito ja Milovan Đilas vuonna 1942 kuva:TitoNasserNehru.jpeg|Tito, Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser ja Intian pääministeri Jawaharlal Nehru kuva:BrioniDeclarationNasserTitoNehru.jpeg|Nasser, Tito ja Nehru allekirjoittavat Brionin julistuksen 19.7.1956 kuva:Eleanor-tito.jpg|Eleanor Roosevelt ja Tito Brionissa 16.7.1953 Broz Tito, Josip Broz Tito, Josip ja:ヨシップ・ブロズ・チトー

1892

Tapahtumia

- Kolera surmasi 86 000 hampurilaista

Syntyneitä

- 6. syyskuuta - Edvard Victor Appleton, fyysikko
- 3. tammikuuta - J. R. R. Tolkien, kirjailija ja englannin kielen professori

Kuolleita

- William Stairs, tutkimusmatkailija Luokka:1892 ms:1892 ko:1892년 simple:1892 th:พ.ศ. 2435

1980

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Ruotsin uusi kruununperimysjärjestys nostaa Ruotsin prinsessa Victorian veljensä edelle.
- 5. tammikuuta - Hewlett-Packard julkistaa ensimmäisen tietokoneensa
- 7. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter vahvistaa lain $1,5 miljardin lainasta Chrysler Corporationin pelastamiseksi.
- 11. tammikuuta - Nigel Shortista tulee 14 vuotiaana nuorin šakin kansainvälinen mestari.
- 22. tammikuuta - Andrei Saharov pidätetään Moskovassa.
- 26. tammikuuta - Israel ja Egypti solmivat diplomaattiset suhteet.
- 4. helmikuuta - Ajatollah Khomeini nimeää Abolhassan Banisadrin Iranin presidentiksi.
- 23. helmikuuta - Ajatollah Khomeini määrää Iranin parlamentin päättämään amerikkalaispanttivankien kohtalosta.
- 18. maaliskuuta - Neuvostoliiton Vostok-raketti räjähtää laukaisualustalla surmaten 50.
- 21. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter julistaa USA:n boikotoivan Moskovassa pidettäviä kesäolympialaisia.
- 24. maaliskuuta - Arkkipiispa Óscar Romero tapetaan San Salvadorissa.
- 27. maaliskuuta - Norjalainen porauslautta Alexander Kielland kaatuu Pohjanmerellä, 212:n miehistöstä kuolee 123.
- 7. huhtikuuta - Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat katkaisee diplomaattiset suhteet Iranin ja määrää talouspakotteita.
- 9. toukokuuta - Floridassa liberialainen rahtialus Summit Venture törmää Tampa Bayn siltaan. Onnettomuudessa kuolee 35.
- 18. toukokuuta - St. Helens -tulivuori purkautuu Washingtonissa. 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
- 24. toukokuuta - YK:n kansainvälinen tuomioistuin määrää Iranin vapauttamaan Teheranin panttivangit.
- 1. kesäkuuta - CNN aloittaa uutislähetykset
- 17. heinäkuuta - Saddam Husseinista tulee Irakin presidentti.
- 30. heinäkuuta - Vanuatu itsenäistyy.
- 25. elokuuta - Microsoft julkaisee UNIX-versionsa, Xenixin.
- elokuu - XXII kesäolympialaiset, Moskova
- 5. syyskuuta - St. Gothard tunneli avataan Sveitsissä maailman pisinpänä maantietunnelina (16,32 km; välillä Goschenen–Airolo).
- 12. syyskuuta - Sotilasvallankaappaus Turkissa Kenan Evrenin johtamana.
- 17. syyskuuta - Lenin-telakalla Gdanskissa perustetaan Solidaarisuus-ammattiliitto.
- 22. syyskuuta - Irakin kansalliskokous määrää armeijan suorittamaan kuolettavan iskun Irania vastaan. Iranin-Irakin sota alkaa.
- 30. lokakuuta - El Salvador ja Honduras allekirjoittavat rauhansopimuksen vuoden 1969 Jalkapallosodan päättämiseksi.
- 4. marraskuuta - Republikaalipuolueen haastaja Ronald Reagan voittaa demokraattipresidentin Jimmy Carter Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
- 12. marraskuuta - NASAn avaruusluotain Voyager I ohittaa Saturnuksen ja lähettää ensimmäiset tarkat valokuvat maahan.
- 23. marraskuuta - noin 4800 ihmistä kuolee Italian eteläosia ravistelleessa maanjäristysten sarjassa
- 8. joulukuuta - John Lennon murhataan New Yorkissa.

Tuntematon päivämäärä

- NEC (Nippon Electric Corporation) julkaisee ensimmäisen digitaalisen signaaliprosessorin: NEC µPD7710.
- SCART-liitin pakolliseksi kaikissa Ranskassa myytävissä televisioissa.

Syntyneitä

- 19. tammikuuta - Jenson Button, englantilainen Formula 1-kuljettaja
- 12. helmikuuta – Christina Ricci, näyttelijä.
- 7. maaliskuuta – Olli-Pekka Karjalainen, moukarinheiton nuorten maailmestari (1998), Suomen ennätys 83,30 m (2004).
- 20. huhtikuuta – Blümchen, saksalainen laulaja ja näyttelijä.
- 17. kesäkuuta – Venus Williams, tennistähti.
- 10. heinäkuuta – Jessica Simpson, laulaja.
- 15. heinäkuuta - Jasper Pääkkönen, näyttelijä
- 26. elokuuta – Macaulay Culkin, näyttelijä.
- 15. lokakuuta - Siiri Nordin, laulaja
- 30. lokakuuta - Eva Wahlström, nyrkkeilijä
- 18. joulukuuta - Christina Aguilera, laulaja

Kuolleita

- 8. tammikuuta - John Mauchly, ENIACin toinen suunnittelija
- 19. helmikuuta - Bon Scott, AC/DC, muusikko
- 17. maaliskuuta - Rafael Paasio, poliitikko
- 15. huhtikuuta - Jean-Paul Sartre, filosofi ja kirjailija
- 6. huhtikuuta - Kustaa Vilkuna, akateemikko (s. 1902)
- 29. huhtikuuta - Alfred Hitchcock, ohjaaja
- 18. toukokuuta - Ian Curtis, muusikko
- 28. toukokuuta - Rolf Nevanlinna, matemaatikko
- 7. heinäkuuta - Henry Miller, kirjailija
- 1. elokuuta - Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja testiajoissa Hockenheimin radalla
- 25. syyskuuta - John Bonham, Led Zeppelin, muusikko
- 8. joulukuuta - John Lennon, muusikko Luokka:1980-luku Luokka:1980 als:1980 ko:1980년 ja:1980年 simple:1980 th:พ.ศ. 2523

Kommunismi

Käsite kommunismi voi tarkoittaa yhteiskunnallista tai taloudellista järjestelmää, ideologiaa, joka tukee näitä, tai poliittista liikettä, joka haluaa toteuttaa tällaisen järjestelmän. Yhteiskunnallisena tai taloudellisena järjestelmänä kommunismi olisi egalitaarinen yhteiskunta, jossa ei olisi valtio-järjestelmää, tuotantovälineiden yksityisomistusta ja yhteiskuntaluokkia. Yhteisö omistaisi tuotantovälineet kollektiivisesti ja päättäisi niiden käytöstä. Kaikilla ihmisillä olisi tasa-arvoinen asema ja oikeudet. Köyhyyden ja kapitalismin ongelmien katsotaan poistuvan, kun resurssit kohdistetaan työntekijöiden itsensä hallitsemina yhteiseksi hyväksi. Poliittisena aatesuuntana kommunismi (latinan kielen sanasta communis, yhteinen) eriytyi 1800-luvulla syntyneestä sosialismista ja kehittyi laajaulotteiseksi maailmankatsomukseksi. Sosialismin perusajatus oli yksityisten omistamien tuotantovälineiden yhteiskunnallistaminen, ja se muovautui Karl Marxin ja Friedrich Engelsin vaikutuksesta laajaksi kokoelmaksi oppeja. Kommunismin eri suuntauksia edustavat (esimerkiksi) anarkokommunismi, marxismi-leninismi, maolaisuus ja trotskilaisuus. Kommunisteilla tarkoitetaan nykyään lähinnä vuonna 1917 syntyneen Neuvosto-Venäjän ja Leninin perinteen nimeen vannovia vasemmistolaisia, vaikka on aina ollut kommunisteja, joille Neuvostoliitto ei koskaan edustanut kuin kommunismin irvikuvaa. Lisäksi sellaisten ajattelijoiden kuin Karl Popperin (Avoin yhteiskunta) ja Thomas Moren (Utopia) yhteiskuntafilosofisissa ajatuksissa on yhtäläisyyksiä kommunismin kanssa, vaikka näistä esimerkkifilosofeista Popper pitikin Marxia historistisena. Marxin mukaan: "Kommunismi ei merkitse meille mitään olotilaa, joka pitää luoda, ideaalia jonka mukaan todellisuus tulee mukauttaa. Nimeämme kommunismiksi sen todellisen liikkeen, joka kumoaa vallitsevat olot. Tämän liikkeen edellytykset käyvät ilmi tänään vallitsevista olosuhteista." (Marx/Engels: Saksalainen ideologia) Suomessa toimii nykyään kaksi rekisteröitynyttä kommunistista puoluetta: Rauhan ja sosialismin puolesta - Kommunistinen työväenpuolue ja Suomen kommunistinen puolue.

Katso myös

- Kommunistiset puolueet
- Sosialismi
- Kommuuni Luokka:Kommunismi Luokka:Poliittinen ideologia ms:Komunisme zh-min-nan:Kiōng-sán-chú-gī ko:공산주의 ja:共産主義 simple:Communism

Jugoslavia

Jugoslavia oli 1918 perustettu valtio Balkanilla, joka kattoi alkujaan suunnilleen nykyisen Serbian ja Montenegron, Makedonian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian sekä Slovenian valtioiden alueen. Valtion nimi tarkoittaa eteläslaavien valtakuntaa. Jugoslavia oli toisilleen etnistä ja kielellistä sukua olevien, mutta selkeästi erillisten kansallisuuksien keräelmä. Lukumääräisesti valtaosa asujaimistosta käytti serbokroatian kieltä, joka oli pääkielenä Kroatiassa, Montenegrossa, Serbiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa, mutta valitettavasti sen käyttäjät jakautuivat uskonnon perusteella, pääleireinä ortodoksit ja katoliset (jotka katsoivat itsensä eri kansallisuuksiksi käytännössä yhteisestä kielestä huolimatta).

Jugoslavian kuningaskunta

katoliset Jugoslavian kuningaskunta perustettin 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ympärysvaltojen puolella taistelleeseen Serbian kuningaskuntaan yhdistettiin Montenegro ja Itävalta-Unkariin kuuluneet Vojvodina, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina ja Slovenia. Jugoslavian nimi olikin aluksi (1918–1929) Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta. Sisäisten kansallisuuskahinoiden takia Jugoslavia muodostui tuolloin käytännössä diktatuuriksi. Saksa ja Italia miehittivät Jugoslavian 1941.

Jugoslavian kuninkaat

- Petar I 1. joulukuuta 1918 – 16. elokuuta 1921. Sijaishallitsija prinssi Aleksandar hallitsi kuninkaan puolesta.
- Aleksandar I 16. elokuuta 1921 – 9. lokakuuta 1934, salamurhattiin Marseillessa.
- Sijaishallitus, johtajanaan prinssi Pavle 9. lokakuuta 1934 – 27. maaliskuuta 1941
- Petar II 27. maaliskuuta 1941 – 29. marraskuuta 1945.
- maanpaossa 13./14. huhtikuuta 1941

Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta

Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta syntyi toisen maailmansodan jälkeen Josip Broz Titon johtamien kommunistipartisaanien ajettua pois saksalaiset sekä voitettua kroaattinationalistiset Ustaša-joukot ja serbinationalistiset četnikit. Jugoslavian demokraattinen liitto julistettiin perustetuksi 29. marraskuuta 1943 Jajcessa. Siitä tuli 1945 Jugoslavian kansantasavaltojen liitto ja 7. huhtikuuta 1963 Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta. Ensimmäinen presidentti oli Ivan Ribal ja pääministeri Tito. 1953 Tito valittiin presidentiksi ja nimettiin elinikäiseksi presidentiksi 1963. Jugoslavia, päinvastoin kuin muut Euroopan kommunistiset maat, pysyi erossa Neuvostoliiton vaikutusvallasta, eikä kuulunut Varsovan liittoon. Kommunismin aatteen avulla Titon ajan keskushallitus onnistui pidättämään kansallisuuskiistoja roihahtamasta, mitä autettiin osavaltioiden pitkälle menevällä autonomisuudella – mutta pinnan alla kansallisuusongelmat kytivät. Titon kuoleman 1980 jälkeen ja kommunistiblokin sorruttua 90-luvun alussa enää mikään ei pitänyt niitä kurissa. Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta hajosi Slovenian, Kroatian, Bosnia ja Hertsegovinan ja Makedonian itsenäistyessä eron ja joissakin tapauksissa sotien kautta (esimerkiksi Sarajevon piiritys).

Jugoslavian väestön koostumus 1921–1981

Jugoslavian kansallinen koostumus (lähde: unkaril. aikakauslehti História 2–3 / 1991)

Jugoslavian liittotasavalta

Vuodesta 1992 jäljelle jääneet Jugoslavian osavaltiot Serbia ja Montenegro muodostivat valtion nimellä Jugoslavian liittotasavalta. Jugoslavian nimi muutettiin 2003 Serbia ja Montenegroksi. Montenegrossakin on merkittäviä itsenäisyysvoimia.

Katso myös

- Jugoslavian hajoamissodat Luokka:Euroopan entiset valtiot ja:ユーゴスラビア zh-cn:南斯拉夫

1980-luku

Pukeutuminen ja ulkonäkö

- Da Kappa
- Lacoste
- Permanentti
- United Colors of Benetton
- Aaltomainen etutukkakiehkura
- Collegepaidat
- Isot muovikorvakorut
- Isot vyöt
- Jupit vs. juntit
- Kivipestyt farkut
- kovistyyli
- Krepatut hiukset tytöillä
- Kävelykengät ilman sukkia Miami Vicen innoittamana
- Lahkeisiin kapenevat housut
- Levikset (erityisesti 501-malli)
- Miesten Spencer-puku (vyötärömittainen takki)
- Miesten ylenmääräinen meikkaus
- Mokkasaappaat
- Mustat kireät housut by MicMac
- Naisten yläosattomat uimapuvut
- Neonvärit
- niskatukka
- Olkatoppaukset
- Pipot joissa on oma etunimi otsassa
- Pipot, joissa tupsut
- Purkkarit, kansitakit
- Rihkama, erityisesti metalliset eriväriset rannekorut, joita piti olla monta
- Salihousut
- Sifonkihuivit
- Takatukka, päältä siili
- Trikoot
- Yksittäinen pidempi hiuskiehkura takana (rotanhäntä)
- Yllä olevien logoja tuhatmäärin sisältävät Lanzarotelta tuodut neonväriset paidat

Elektroniikka ja laitteet

- avaruussukkula
- IBM PC
- Mikroaaltouuni
- Nintendo Entertainment System (NES)
- NMT-autopuhelimet (Nordic Mobile Telephone)
- SCART
- Videonauhuri, VHS
- Arcade, kolikkopelit (Pac-Man, Donkey Kong)
- Elektroniikkapelit
- Ensimmäiset kotitietokoneet, Apple Macintosh Classic, Commodore 64, ZX Spectrum, Aquarius, Salora Fellow, Salora Manager, Telmac TMC-600, MSX
- Korvalappustereot (Sony Walkman)
- Ensimmäiset CD-levyt
- kulmikkaat autot
- Philips videopac
- Sähköhammasharja
- Vohvelirauta

Musiikki

- A-ha
- Bat ja Ryyd
- Billy Idol
- Bogart Co.
- Bon Jovi
- Depeche Mode
- Dingo (yhtye)
- Discot, Italodisco
- Donna Summer
- Duran Duran
- Europe
- Eurythmics
- Grindcore
- Guns N' Roses
- Hanoi Rocks
- Heavy-musiikki
- House, tekno
- Jaakko Teppo
- Jean Michel Jarre
- KISS
- Los Lobos: La Bamba
- Madonna
- Men at Work
- Michael Jackson
- Mötley Crüe
- Pet Shop Boys
- Popeda
- Rap (Run DMC, Beastie Boys, Grandmaster Flash Raptori)
- Samantha Fox
- The Sugarcubes
- Toto
- Twisted Sister
- W.A.S.P.
- Rauli "Badding" Somerjoki
- György Ligetin uusi tyyli
- Pierre Boulezin "moderni projekti" jatkuu
- Korvat Auki!-ryhmä Suomessa
- Musique spectrale Ranskassa
- Hittimittari

Televisio ja elokuvat

- Arnold Schwarzenegger: Terminaattori, Predator, Commando, The Running Man, Conan Barbaari
- Batman
- Cosby Show
- G.I.Joe
- Haamujengi (Ghostbusters)
- He-Man (ja He-Man keräilyesineet)
- Hill Street Blues
- Hollywood Beat
- Ihmemies MacGyver (MacGyver)
- Indiana Jones
- Katuhaukka (Streethawk)
- Miami Vice
- Rambo
- Ritari Ässä (Knight Rider)
- Transformers
- Twilight Zone
- Tähtien sota (erityisesti Star Wars -ukkelit eli action figuret ja koottavat alukset yms)
- E.T.
- Saksalaiset dekkarit (Kettu (Der Alte), Kahden keikka (Ein Fall Für Zwei), Faber, Derrick, Schimanski)
- Kolmoskanava
- Lauri Törhönen: Insiders
- Velipuolikuu
- Tyttökullat
- Konnankoukkuja kahdelle
- Olipa kerran avaruus
- Spede Show
- Uuno Turhapuro

Muuta ajankohtaista vuosikymmenellä

- AIDS
- Bodaus
- Jupit
- kiiwi-hedelmä
- Kouros
- Laskettelu
- McDonalds (taisi yleistyä vasta 90-luvulla)
- Rubikin kuutio
- Rullalautailu
- Sininen enkeli-drinkki
- Trivial Pursuit
- Hiilihapoton limonadi
- Musiikkipubit
- minttusuklaajäätelö

Henkilöitä

- Jan Hammer
- Jari Kurri
- Matti Nykänen
- Mauno Koivisto
- Mihail Gorbatšov
- Neumann
- Peter Fryckman
- Ronald Reagan

Tapahtui vuosikymmenen aikana

- Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus.
- PC syntyy ja aloittaa voittokulkunsa. Tietokoneita alkaa tulla koteihin.
- AIDS tunnistetaan, tartunnat alkavat levitä.
- Yleisradion yksinvalta sähköisessä viestinnässä murtuu, kun paikallisradiot syntyvät ja Kolmoskanava aloittaa TV:ssä.
- Voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen ja päättyi 1990-luvun alkupuolen voimakkaaseen lamaan, jonka yksi syy oli Neuvostoliiton kanssa käydyn clearing-kaupan loppuminen vuosikymmenen vaihtuessa. Luokka:1900-luku Luokka:1980-luku zh-min-nan:1980 nî-tāi ko:1980년대 ja:1980年代 simple:1980s

1905

Tapahtumia

- 2. tammikuuta - Venäjän laivastotukikohta Port Athur antautui japanilaisille.
- 22. tammikuuta - "Verisunnuntai", poliisi ampui Talvipalatsin eteen Pietarissa kokoontuneita mielenosoittajia. Vuoden 1905 vallankumouksen alku.
- 3. maaliskuuta - Keisari Nikolai II hyväksyi demokraattisesti valitun parlamentin, kansallisen duuman, muodostamisen.
- 5. maaliskuuta - Venäjän-Japanin sota: Venäläiset aloittavat vetäytymisen menetettyään 100000 miestä kolmessa päivässä.
- 17. maaliskuuta - Albert Einstein julkaisi sarjan tieteellisiä artikkeleita valosähköisestä ilmiöstä, jotka johtivat modernin fysiikan syntyyn ja atomiteorian todistamiseen.
- 31. maaliskuuta - Saksan keisari Wilhelm II vaatii Saksalle yhtenäisiä oikeuksia Ranskan kanssa Marokossa, ensimmäinen Tangerin kriisi.
- 11. toukokuuta - Albert Einstein luovutti väitöskirjansa Brownin liikkeestä arvioitavaksi.
- 27. toukokuuta–28. toukokuuta - Tsushiman taistelu: Japanin amiraali Togo tuhoaa koko Venäjän keisarillisen Itämeren laivaston Tyynellämerellä.
- 7. kesäkuuta - Norja ilmoitti liiton Ruotsin kanssa olevan ohi.
- 14. kesäkuuta - Kapina panssarilaiva Potemkinilla.
- 30. kesäkuuta - Albert Einstein julkaisi artikkelin Zur Elektrodynamik bewegter Körper, jossa hän hahmotteli suppean suhteellisuusteorian.
- 5. syyskuuta - Portsmouthin rauhansopimus Venäjän ja Japanin välillä Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin välittämänä, Venäjä luovutti Sahalinin ja Mantšurian Japanille.
- 3. lokakuuta - Taistelulaiva HMS Dreadnoughtin rakennustyöt aloitettiin, se mullistaa sota-alussuunnittelun ja aloittaa kilpavarustelun aallon.
- 30. lokakuuta–6. marraskuuta - Suurlakko Suomessa, ensimmäinen sortokausi päättyy lokakuun manifestiin.
- 18. marraskuuta - Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII.

Syntyneitä

- 2. helmikuuta - Adolf Ehrnrooth, suomalainen jalkaväenkenraali († 2004)
- 19. maaliskuuta - Albert Speer, kansallissosialistisen Saksan pääarkkitehti († 1981)
- 26. maaliskuuta - Viktor Frankl, neurologi ja psykiatri († 1997)
- 21. kesäkuuta - Jean-Paul Sartre, ranskalainen filosofi ja kirjailija († 1980)
- 13. heinäkuuta - Edvin Laine, elokuvaohjaaja († 1989)
- 29. heinäkuuta - Dag Hammarskjöld, YK:n pääsihteeri († 1961)
- 18. syyskuuta - Greta Garbo, näyttelijä († 1990)

Kuolleita

- 24. maaliskuuta - Jules Verne, kirjailija (s. 1828)
- 31. joulukuuta - Aleksandr Popov, fyysikko ja radion varhainen kehittäjä (s. 1859) ms:1905 ko:1905년 ja:1905年 simple:1905 th:พ.ศ. 2448

Zagreb

Zagreb on Kroatian pääkaupunki, jossa asui vuonna 2001 779 145 ihmistä ja pääkaupunkiseutu mukaan lukien 1 088 841. Se sijaitsee Medvednica-vuoren rinteellä ja Sava-joen rannalla, 120 metrin korkeudella merenpinnasta. Zagrebin suotuisa maantieteellinen sijainti Pannonian tasangon lounaisessa osassa tarjoaa loistavan yhteyspaikan keskisen Euroopan ja Adrianmeren väliselle liikenteelle.

Ulkoisia linkkejä

- [http://www.zagreb.hr/ Zagrebin virallinen sivusto]
- [http://www.zagreb-touristinfo.hr/ Kaupungin turisti-info] Luokka:Kroatian kaupungit Luokka:Pääkaupungit ko:자그레브 ja:ザグレブ simple:Zagreb th:ซาเกร็บ

1907

Tapahtumia

- 22. tammikuuta - Helsingissä mitataan Suomen kaikkien aikojen korkein ilmanpaine 1066 hPa (mb).
- 5. maaliskuuta - Toinen kansallinen duuma kokoontuu Pietarissa. Sotilaat hajottavat mielenosoittajien joukon.
- 15.–16. maaliskuuta - Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin.
- 23. toukokuuta - Ensimmäinen eduskunnan täysistunto .
- 25. heinäkuuta - Koreasta tuli Japanin protektoraatti.
- 26. syyskuuta - Uusi-Seelanti sai dominion aseman Brittiläisessä imperiumissa.
- Ensimmäinen suomalainen elokuva "Salaviinanpolttajat" valmistuu. Ohjaaja on Louis Sparre.
- Partioliikkeen aloittanut leiri Brownsean saarella

Syntyneitä

- 9. toukokuuta - Baldur von Schirach, kansallissosialistisen Saksan korkea virkamies ja Hitler-Jugendin johtaja
- 12. toukokuuta - Katharine Hepburn, näyttelijä († 2003)
- 22. toukokuuta - Hergé (Georges Remi), belgialainen sarjakuvataiteilija († 1983).
- 26. toukokuuta - John Wayne, näyttelijä († 1979)
- 7. heinäkuuta - Robert A. Heinlein, scifi-kirjailija († 1988)
- 15. syyskuuta - Fay Wray, näyttelijätär
- 7. lokakuuta - Horst Wessel, natsi
- 24. lokakuuta - Eino Jutikkala, historioitsija, professori ja akateemikko
- 14. marraskuuta - Astrid Lindgren, lastenkirjailija

Kuolleita

- 20. tammikuuta - Dmitri Mendelejev, kemisti
- 4. syyskuuta - Edvard Grieg, säveltäjä
- 8. joulukuuta - Oskar II, Ruotsin (1872–1907) ja Norjan kuningas (1872–1905)
- 17. joulukuuta - William Thomson, Kelvinin lordi ja paroni, fyysikko ms:1907 ko:1907년 ja:1907年 simple:1907 th:พ.ศ. 2450

1910

Tapahtumia

- Tammikuu - Kreikan armeija pakotti parlamentin ja kuninkaan muuttamaan perustuslakia.
- 15. tammikuuta- Yhdistyneen kuningaskunnan vaalit ylähuoneen hylättyä David Lloyd Georgen vuoden 1909 budjetin. Liberaalipuolueen asema heikkeni.
- 20. helmikuuta - Boutros Ghali, ensimmäinen egyptiläissyntyinen Egyptin pääministeri murhattiin.
- Huhtikuu - Osmanien armeija kukisti Albanian kapinan.
- 6. toukokuuta - Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö V nousi valtaistuimelle isänsä Edward VII:n kuoleman jälkeen.
- 18. toukokuuta - Maa kulki Halleyn komeetan pyrstön läpi.
- 31. toukokuuta - Etelä-Afrikan unioni muodostettiin yhdistämällä Kapmaa ja Natal sekä buurisodan hävinneet Zuid-Afrikaansche Republiek ja Oranje Vrystaat toisiinsa.
- 13. kesäkuuta - Ilmailupioneeri Oskar Erbslöhin ensimmäisen ilmalaivan lento.
- 2. heinäkuuta - Mielenosoituksia Ranskassa julkisia teloituksia vastaan.
- 4. heinäkuuta - Mustan nyrkkeilijä Jack Johnsonin voitto James J. Jeffriesista raskaansarjan ottelussa johti rotumellakoihin Yhdysvalloissa.
- 22. elokuuta - Japani liitti Korean itseensä.
- 5. lokakuuta - Portugalista tuli tasavalta, kuningas Manuel II pakenee Iso-Britanniaan.
- 20. marraskuuta - Meksikon vallankumous: Francisco I. Madero julisti itsensä presidentiksi ja vaati syrjäyttämään hallituksen.
- 23. marraskuuta - Viimeinen teloitus Ruotsissa giljotiinilla, murhaaja Alfred Ander.
- Suomalainen ooppera aloitti toimintansa Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Ohjelmana oli Leoncavallon Pajazzo ja Massenet’n Navarralainen. Orkesteria johti Oskar Merikanto.

Syntyneitä

- 25. tammikuuta - Viljo Revell, arkkitehti
- 23. maaliskuuta - Akira Kurosawa, japanilainen ohjaaja
- 22. kesäkuuta - Konrad Zuse, tietokonepioneeri
- 20. elokuuta - Eero Saarinen, arkkitehti
- 26. elokuuta - Äiti Teresa
- 23. lokakuuta - Aino Räsänen, kirjailija

Kuolleita

- 27. tammikuuta - Thomas Crapper, brittiläinen keksijä
- 21. huhtikuuta - Mark Twain, yhdysvaltalainen kirjailija
- 6. toukokuuta - Kuningas Edward VII
- 20. marraskuuta - Leo Tolstoi, venäläinen kirjailija

Nobelin palkinnot

- Fysiikka - Johannes Diderik van der Waals
- Kemia - Otto Wallach
- Lääketiede - Albrecht Kossel
- Kirjallisuus - Paul Johann Ludwig Heyse
- Rauha - Luokka:1910 ms:1910 ko:1910년 ja:1910年 simple:1910 th:พ.ศ. 2453

1913

Tapahtumia

- 30. tammikuuta - Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuone hylkäsi Irlannin itsehallintolain.
- 3. helmikuuta - Yhdysvaltain perustuslain 16. lisäys antoi liittovaltiolle oikeuden kerätä tuloveroa.
- Maaliskuu - Venäjän Romanov-suku juhli 300 vuottaan valtaistuimella.
- 4. maaliskuuta - Thomas Woodrow Wilson Yhdysvaltain presidentin virkaan.
- 12. maaliskuuta - Canberrasta tuli Australian liittovaltion pääkaupunki.
- 18. maaliskuuta - Kreikan Georgios I:n salamurha.
- 20. maaliskuuta - Sung Chiao-jen, KTM:n perustaja haavoittui murhayrityksessä ja kuoli kaksi päivää myöhemmin.
- 13. toukokuuta - Igor Sikorski lentää ensimmäisenä nelimoottorisella lentokoneella.
- 29. toukokuuta - Igor Stravinskin baletti Kevätuhri sai ensi-iltansa Pariisissa.
- 30. toukokuuta - Ensimmäinen Balkanin sota: rauhansopimus allekirjoitettiin Lontoossa.
- Kesäkuu–31. heinäkuuta: Toinen Balkanin sota: Serbia, Kreikka, Montenegro ja Romania vastaan Bulgaria.
- 15. kesäkuuta - Yhdysvaltain joukot kenraali John 'Black Jack' Pershingin johtamina surmaavat 2000 miestä, naista ja lasta Bud Bagsakissa, Filippiineillä.
- 29. syyskuuta - Rudolf Diesel katosi SS Dresden -lautalta Englannin kanaalissa. Hänen ruumiinsa löytyi muutama päivä myöhemmin.
- 10. lokakuuta - Panavan kanavan kaivuutyöt saatiin valmiiksi presidentti Woodrow Wilsonin räjäyttäessä viimeisen panoksen.
- 5. marraskuuta - Baijerin kruununperijä Ludwig syrjäytti mielisairaan serkkunsa Oton. Hänestä tuli viimeinen Baijerin kuningas 1913–1918.
- 1. joulukuuta - Ford Motor Company otti käyttöön liukuhihnan, joka vähensi auton rungon kokoamisajan 12½ tunnista 2 tuntiin 40 minuutiin.
- 12. joulukuuta - Etiopian keisari Menelik II kuoli, hänen pojanpoikansa Iyasu V seuraa häntä.
- Kreikka otti haltuunsa Kreetan.
- Ensimmäinen ristisanatehtävä ilmestyi World sanomalehdessä.

Syntyneitä

- 9. tammikuuta - Richard Nixon, Yhdysvaltain presidentti
- 4. helmikuuta - Rosa Parks, kansallisoikeusaktivisti
- 14. helmikuuta - Jimmy Hoffa, yhdysvaltalainen ammattiyhdistysjohtaja (katosi 1975)
- 18. maaliskuuta - René Clément, elokuvaohjaaja (k. 1996)
- 26. maaliskuuta - Paul Erdős, matemaatikko (k. 1996)
- 8. toukokuuta - Saima Harmaja, suomalainen runoilija (k. 1937)
- 12. heinäkuuta - Reino Helismaa, sanoittaja ja kuplettilaulaja († 1965)
- 14. heinäkuuta - Gerald Ford, Yhdysvaltain presidentti
- 13. elokuuta - Makarios III, arkkipiispa ja Kyproksen presidentti
- 14. syyskuuta - Jacobo Arbenz Guzmán, Guatemalan presidentti.
- 25. lokakuuta - Klaus Barbie, SS:n ja Gestapon Hauptsturmführer (k. 1991)
- 2. marraskuuta - Burt Lancaster, näyttelijä (k. 1994)
- 5. marraskuuta - Vivien Leigh, näyttelijä (k. 1967)
- 7. marraskuuta - Albert Camus, kirjailija (k. 1960)
- 5. joulukuuta - Aarne Saarinen, suomalainen poliitikko
- 18. joulukuuta - Willy Brandt, saksalainen poliitikko

Kuolleita

- 1. tammikuuta - Alfred von Schlieffen, saksalainen kenttämarsalkka
- 22. helmikuuta - Francisco Madero, vallankumouksellinen, Meksikon presidentti 1910– (teloitettu)
- 18. maaliskuuta - Kreikan kuningas Georgios I
- 22. maaliskuuta - Sung Chiao-jen, Kuomintangin perustaja
- 29. syyskuuta - Rudolf Diesel
- 7. marraskuuta - Alfred Russel Wallace, antropologi ja biologi, eräs varhaisista evoluutioteorian esittäjistä
- 12. joulukuuta - Etiopian keisari Menelik II Luokka:1913 ms:1913 ko:1913년 ja:1913年 simple:1913 th:พ.ศ. 2456

1915

Tapahtumia

- 13. tammikuuta - 6,8 richterin maajäristys surmasi 32 610 Avezzanossa, Italiassa.
- 19. tammikuuta - Ensimmäinen maailmansota: Saksalaiset zeppeliinit pommittivat ensikertaa Great Yarmouthia ja King's Lynnia Iso-Britanniassa. 20 kuoli.
- 27. tammikuuta - Yhdysvallat miehitti Haitin.
- 31. tammikuuta - Saksa käytti myrkkykaasua itärintamalla.
- 25. helmikuuta - Jääkäriliike: ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuivat koulutettaviksi Saksaan.
- 14. maaliskuuta - Royal Navy upotti Saksan taistelulaiva SMS Dresdenin Chilen rannikolla.
- 14. maaliskuuta - Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat Venäjän saavan Konstantinopolin ja Bosporin voiton jälkeen.
- 18. maaliskuuta - Brittien ja ranskalaisten 16 taistelulaivan hyökkäys Dardanelleille epäonnistui. Kolme taistelulaivaa upposi ja kolme vaurioitui pahasti miinakentässä.
- 19. maaliskuuta - Pluto kuvattiin ensikerran, mutta sitä ei tunnistettu planeetaksi.
- 22. huhtikuuta - Ypresin toinen taistelu: Saksalaiset ottivat myrkkykaasun käyttöön Ypresissä, Belgiassa. Pakenevien ranskalaisten linjaan jää kuuden kilometrin aukko.
- 24. huhtikuuta - Turkkilaiset joukot aloittivat armenialaisten joukkomurhan Vanissa. Konstantinopolissa 300 armenialaista intellektuellia pidätetään ja teloitetaan.
- 25. huhtikuuta - Gallipolin maihinnousu Turkin rannikolle.
- 4. toukokuuta - Artoisin toinen taistelu alkoi.
- 7. toukokuuta - Saksalainen sukellusvene U-20 upotti RMS Lusitanian. 1198 kuolee.
- 11. toukokuuta - Albert Einstein julkaisee yleisen suhteellisuusteoriansa.
- 23. toukokuuta - Italia julisti sodan Itävalta-Unkarille ympärysvaltojen kanssa tekemänsä sopimuksen jälkeen.
- 24. heinäkuuta - Höyrylaiva SS Eastland kaatuu Chicagon (USA) satamassa. Kuolonuhreja 844.
- 5. elokuuta - Saksalaiset saavuttivat Varsovan.
- 6. syyskuuta - Britit testaavat "tankin" prototyyppiä ensi kertaa.
- 5. syyskuuta - Venäjän keisari Nikolai II otti itse armeijan komennon.
- 19. syyskuuta - Saksalaiset valtaavat Vilnan.
- 5. lokakuuta - Bulgaria liittyi keskusvaltoihin.
- 7. lokakuuta - Itävalta-Unkarin suurhyökkäys Serbiaan alkaa.
- 19. joulukuuta - Viimeiset Anzac-joukot evakuoitiin Gallipolista, britit kärsivät taistelussa 180 000 tappiot ja Mustafa Kemalin johtamat turkkilaiset 220 000 miehen.

Syntyneitä

- 6. tammikuuta - Anni Polva, kirjailija
- 8. maaliskuuta - Tapio Rautavaara - urheilija, laulaja ja näyttelijä
- 6. toukokuuta - Orson Welles, elokuvaohjaaja, näyttelijä
- 29. elokuuta - Ingrid Bergman
- 23. lokakuuta - Simo Puupponen alias Aapeli, kirjailija ja pakinoitsija
- 25. marraskuuta - Augusto Pinochet, Chilen sotilasjohtaja
- 12. joulukuuta - Frank Sinatra (k. 1998)

Kuolleita

- 13. maaliskuuta - Sergei Witte, venäläinen valtiomies
- 27. huhtikuuta - Aleksandr Skrjabin, pianisti ja säveltäjä (s. 1872)
- 12. lokakuuta - Edith Cavell, englantilainen sairaanhoitaja (teloitettu) ms:1915 ko:1915년 ja:1915年 simple:1915 th:พ.ศ. 2458

1916

Tapahtumia

Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkuu.
- 8. tammikuuta - Ympärysvallat vetäytyivät Gallipolista.
- 29. tammikuuta - Saksalaiset zeppeliinit pommittavat Pariisia ensimmäisen kerran.
- 11. helmikuuta - Emma Goldman pidätettiin syntyvyyden säännöstelysta luennoimisesta.
- 21. helmikuuta - Verdunin taistelu alkaa.
- 9. maaliskuuta - Pancho Villa johti 1500 meksikolaista taistelijaa Columbukseen, New Mexicoon.
- 15. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson lähetti 12000 Yhdysvaltain joukkoja Meksikon rajan yli. Pancho Villan kiinnisaamiseksi käytetään ensi kerran lentokoneita taistelutehtäviin.
- 24. huhtikuuta–30. huhtikuuta - Pääsiäisen kansannousu Irlannissa.
- 31. toukokuuta - 1. kesäkuuta - Jutlandin taistelu.
- 4. kesäkuuta - Venäjän Brusilov-hyökkäys alkaa Ukrainassa neljän armeijan voimin. Itävalta-Unkari menettää 1,5 miljoonaa miestä ja Saksa pakotetaan pysäyttämään hyökkäyksensä Verdunissa.
- 1. heinäkuuta - 18. marraskuuta - yli miljoona sotilasta kuolee Sommen taistelussa.
- 27. elokuuta - Romania liittyi maailmansotaan Venäjän puolelle.
- 2. elokuuta - Itävaltalaiset sabotöörit upottivat Italian taistelulaiva Leonardo da Vincin Tarantossa.
- 15. syyskuuta - Panssarivaunuja käytettiin ensimmäisen kerran Sommen taistelussa.
- 25. marraskuuta - Friedrich Adler ampui Itävallan pääministeri Karl Stürghin.
- 6. joulukuuta - Saksalaiset, itävaltalaiset, turkkilaiset ja bulgarialaiset miehittivät Bukarestin.
- 12. joulukuuta - Dolomiiteilla lumivyöry hautasi 18000 itävaltalaista ja italialaista sotilasta.

Syntyneitä

- 12. tammikuuta - Pieter Willem Botha, Etelä-Afrikan presidentti
- 11. maaliskuuta - Harold Wilson, UK:n pääministeri (k. 1995)
- 30. huhtikuuta - Claude Shannon, informaatioteorian "isä" (k. 2001)
- 9. kesäkuuta - Robert McNamara, liikemies ja poliitikko, Yhdysvaltain puolustusministeri
- 14. kesäkuuta - Georg Henrik von Wright, suomalainen filosofi
- 16. elokuuta - Helena Kara, suomalainen näyttelijä
- 26. lokakuuta - François Mitterrand, Ranskan presidentti
- 17. joulukuuta - Lauri Viita, kirjailija

Kuolleita

- 6. kesäkuuta - Yuan Shikai, Kiinan tasavallan presidentti.
- 18. kesäkuuta - Max Immelmann, lentäjä-ässä
- 23. heinäkuuta - Sir William Ramsay, kemisti, Nobel-voittaja
- 15. marraskuuta - Henryk Sienkiewicz, kirjailija (b. 1846)
- 21. marraskuuta - Frans Josef I, Itävallan keisari, Böömin ja Unkarin kuningas
- 22. marraskuuta - Jack London, kirjailija (s. 1876)
- 24. marraskuuta - Hiram Stevens Maxim, konekiväärin keksijä (s. 1840)
- 29. joulukuuta - Grigori Rasputin, venäläinen mystikko Luokka:1910-luku ko:1916년 ja:1916年 simple:1916

1918

Tapahtumia

- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 14. helmikuuta - Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli 1. helmikuuta juliaanisen kalenterin mukaan
- 16. helmikuuta - Liettua julistautui itsenäiseksi Saksasta ja Venäjästä
- 24. helmikuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi.
- 3. maaliskuuta - Ensimmäinen maailmansota: Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari ja Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan. Venäjä vetäytyy sodasta.
- 5. maaliskuuta - Venäjän pääkaupunki siirretään Petrogradista Moskovaan.
- 6. maaliskuuta - Suomen (valkoiset) ilmavoimat perustetaan. Se sai ensimmäisen koneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
- 7. maaliskuuta - Suomi liittoutui Saksan kanssa.
- 21. maaliskuuta - Toinen Sommen taistelu alkaa länsirintamalla.
- 25. maaliskuuta - Valko-Venäjä julistautuu itsenäiseksi.
- 1. huhtikuuta - Royal Air Force perustettiin Britanniassa yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
- 26. toukokuuta - Demokraattinen Georgian tasavalta perustettiin.
- 28. toukokuuta - Armenia sai itsenäisyynsä Osmanien valtakunnasta.
- 1. kesäkuuta - Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkaa.
- heinäkuu - Venäjän sisällissota: Bolševikit pyrkivät riisumaan Tšekki-slovakilegioonan aseista.
- 1. elokuuta - Brittijoukot miehittävät Arkangelin. Komentaja käsketään tukemaan valkoisia joukkoja.
- 8. elokuuta - Amiensin taistelu, kanadalais- ja australialaisjoukot aloittavat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Kenraali Erich Ludendorff kutsuu päivää myöhemmin "Mustaksi päiväksi Saksan armeijalle".
- 30. elokuuta - SR Fanja Kaplan ampuu Leniniä. Petrogradin Tšekan päällikkö murhataan samana päivänä.
- 3. lokakuuta - Keisari nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
- 28. lokakuuta - Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden Itävalta-Unkarista.
- 3. marraskuuta - Itävalta-Unkari solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 6. marraskuuta - Uusi Puolan hallitus perusttiin Lublinissa.
- 8. marraskuuta - Saksan armeija veti uskollisuutensa keisarilta.
- 9. marraskuuta - Saksan keisari Wilhelm II luopui kruunusta.
- 11. marraskuuta - Saksa solmii solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 11. marraskuuta - Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
- 16. marraskuuta - Unkari julistautui itsenäiseksi Itävallasta.
- 18. marraskuuta - Latvia julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
- 1. joulukuuta - Islannista tuli autonominen kuningaskunta Tanskan alaisuudessa.
- 1. joulukuuta - Transilvania liittyi Romaniaan liitettyään itseensä maaliskuussa Bessarabian ja Bukovinan.
- 1. joulukuuta - Serbien, kroaatien ja sloveenien kuningaskunta julistettiin perustetuksi (myöhemmin Jugoslavian kuningaskunta).
- 1. joulukuuta - Ruotsissa siirryttiin mies ja ääni -periaatteeseen.
- 27. joulukuuta - Poznańin suurherttuakunnan puolaiset nousevat saksalaisia vastaan liittyäkseen Puolaan.

Suomi

- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 29. tammikuuta - Tampere punaisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 31. tammikuuta - Suinulan verilöyly Kangasalla liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin.
- 26. maaliskuuta - Antautumistarjous punaisille Suomen sisällissodassa ennen Tampereen valtausta.
- 6. huhtikuuta - Punainen Tampere hävisi Suomen sisällissodassa ja 11 000 punakaartilaista kerättiin keskustorille.
- 29. huhtikuuta - Viipuri valkoisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 1. huhtikuuta - Helsinki saatiin vallattua punaisilta Suomen sisällissodassa.
- 1. syyskuuta - Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyi Suomeen.
- 1. lokakuuta - Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
- 9. joulukuuta - Kansallinen Kokoomus perustetaan Suomessa.
- Suomen kommunistinen puolue perustetaan Moskovassa.

Syntyneitä

- 15. tammikuuta - Gamal Abdal Nasser, Egyptin presidentti
- 26. tammikuuta - Nicolae Ceauşescu, Romanian diktaattori
- 26. helmikuuta - Theodore Sturgeon, scifi-kirjailija
- 5. maaliskuuta - James Tobin, ekonomisti (k. 2002)
- 11. toukokuuta - Richard Feynman, fyysikko (k. 1988)
- 14. heinäkuuta - Ingmar Bergman, elokuvaohjaaja
- 18. heinäkuuta - Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
- 11. joulukuuta - Aleksandr Solženitsyn, kirjailija
- 25. joulukuuta - Anwar Sadat, Egyptin presidentti (k. 1981)

Kuolleita

- 3. heinäkuuta - Mehmed V, osmanien sulttaani
- 17. heinäkuuta - Keisari Nikolai II ja tsaariperhe (teloitettuna)
- 19. marraskuuta - Joseph Smith Myöhempien aikojen Pyhien Jeesuksen kristuksen kirkon perustaja ms:1918 ko:1918년 ja:1918年 simple:1918 th:พ.ศ. 2461

1936

Tapahtumia

- 20. tammikuuta - Edward VIII nousi Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuninkaaksi ja Intian keisariksi isänsä, Yrjö V:n kuoleman jälkeen.
- 23. tammikuuta - Suomessa sisäministeriö kielsi nuorisojärjestö Sinimustien toiminnan.
- 6. - 16. helmikuuta talviolympialaiset Garmisch-Partenkirchenissä, Saksassa
- 26. helmikuuta - 1400 sotilasta valtasi hallintorakennukset Tokiossa. He vaativat kenraali Kazushige Ugakin pidätystä ja Sadao Arakin nimitystä Kwantungin armeijan johtoon. Hirohito määräsi 123 salaliittolaista pidätettäviksi. 19 teloitettiin heinäkuussa.
- 7. maaliskuuta - Versaillesin rauhan vastaisesti Saksan miehittää Reininmaan.
- 1. huhtikuuta - Itävaltaan yleinen asevelvollisuus.
- 5. huhtikuuta ja 6. huhtikuuta - Kaksi eri tornadoa iskee Tupeloon, Mississippiin ja Gainesvilleen, Georgiaan surmaten 233 ja 203 ihmistä.
- 7. huhtikuuta - Cortes erottaa Espanjan presidentin Alcala Zamoran.
- 20. huhtikuuta - Abessinia evakuoi Addis Abeban
- 2. toukokuuta - Keisari Haile Selassie pakeni Adeniin.
- 5. toukokuuta - Italia valloitti Addis Abeban.
- 9. toukokuuta - Italia liitti virallisesti Etiopian itseensä.
- 28. toukokuuta - Alan Turing lähetti On Computable Numbersin julkaistavaksi
- 17. heinäkuuta - Espanjan sisällissota: Kapina Marokossa. Francisco Franco ja muut kenraalit liittyvät vallankaappaukseen vasemmistohallitusta vastaan.
- 18. heinäkuuta - Francon joukot nousevat maihin Marokossa ja Barcelonassa.
- 5. elokuuta - Sotilasvallankaappaus Kreikassa, Ioannis Metaxas valtaan.
- 1. lokakuuta - Franco nimitettiin Jefe del Estadoksi Burgosissa.
- 25. lokakuuta - Italian ja Saksan ystävyyssopimus, "Rooman-Berliinin akseli"
- 13. lokakuuta - Säännöllinen lauttaliikenne alkoi Doverin ja Calaisin välillä.
- 23. lokakuuta - Saksan Legion Condor liittyy Espanjan falangisteihin.
- 3. marraskuuta - Franklin D. Roosevelt valitaan uudelle kaudelle USA:n presidentiksi Alf Landonia vastaan.
- 16. marraskuuta - Edward VIII ilmoitti pääministerille aikovansa naida Wallis Simpsonin.
- 25. marraskuuta - Saksa ja Japani solmivat anti-komintern-sopimuksen Neuvostoliittoa vastaan. Italia liittyi sopimukseen 1937.
- 10. joulukuuta - Edward VIII luopui kruunusta.
- 12. joulukuuta - Yrjö VI kruunattiin Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi
- 12. joulukuuta - Xi'anin tapaus: Kenraalit kaappaavat Chiang Kai-shekin pakottaakseen hänet liittoon kommunistien kanssa Japania vastaan.

Syntyneitä

- 10. tammikuuta - Stephen Ambrose, historioitsija (k. 2002)
- 10. tammikuuta - Robert Wilson, fyysikko, radioastronomi, Nobel-voittaja 1978
- 11. helmikuuta - Burt Reynolds, näyttelijä
- 18. maaliskuuta - Frederik Willem de Klerk, Etelä-Afrikan presidentti
- 19. maaliskuuta - Ursula Andress, näyttelijä
- 23. huhtikuuta - Roy Orbison, laulaja (k. 1988)
- 17. toukokuuta - Dennis Hopper, näyttelijä
- 17. toukokuuta - Lars Gustafsson, ruotsalainen kirjailija
- 26. kesäkuuta - Robert Maclennan, brittipolitiikko
- 2. heinäkuuta - Erkko Kivikoski, suomalainen elokuvaohjaaja.
- 31. elokuuta - Matti Klinge, historioitsija, professori
- 2. syyskuuta - Andrew Grove, Intelin perustaja
- 7. syyskuuta - Buddy Holly, laulaja, Rock'n'Roll-pioneeri (k. 1959)
- 29. syyskuuta - Silvio Berlusconi
- 5. lokakuuta - Václav Havel, tšekkiläinen kirjailija ja poliitikko

Kuolleita

- 18. tammikuuta - Rudyard Kipling, kirjailija
- 20. tammikuuta - Yrjö V, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuningas, Intian keisari
- 4. helmikuuta - Wilhelm Gustloff, Sveitsin natsipuolueen johtaja, salamurha
- 19. helmikuuta - Billy Mitchell, ilmailupioneeri
- 27. helmikuuta - Ivan Pavlov, fysiologi ja psykologi
- 11. kesäkuuta - Robert E. Howard, fantasiakirjailija
- 18. kesäkuuta - Maksim Gorki, kirjailija
- 20. heinäkuuta - Kenraali José Sanjurjo, nationalistikapinallinen, lento-onnettomuus
- 2. elokuuta - Louis Blériot, ilmailupioneeri
- 19. elokuuta - Federico García Lorca, kirjailija, pidättiin ja teloitettiin
- 2. lokakuuta - Juho Sunila, poliitikko
- 20. marraskuuta - José Antonio Primo de Rivera, falangistien perustaja ja marttyyri.
- 9. joulukuuta - Arvid Lindman, Ruotsin pääministeri 1906–1911 ja 1928–1930
- 14. joulukuuta - Vihtori Kosola, Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtaja. Luokka:1930-luku ms:1936 ko:1936년 ja:1936年 simple:1936 th:พ.ศ. 2479

1937

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Anastasio Somozasta tuli Nicaraguan presidentti.
- 23. tammikuuta - 17 kommunistijohtajaa syytettiin Moskovassa osallistumisesta Lev Trotskin salaliittoon Neuvostoliiton kaatamiseksi ja sen johtajien murhaamiseksi.
- 31. tammikuuta - Neuvostoliitossa teloitettiin 31 henkilöä trotskilaisuudesta.
- 8. helmikuuta - Falangistit valtasivat Málagan.
- 16. helmikuuta - Wallace Carothers sai patentin nylonille.
- 10. maaliskuuta - Paavi Pius XI:n natsismin tuomitseva ensyklika julkaistiin Saksassa.
- 1. huhtikuuta - Adenista tuli brittien kruununsiirtomaa.
- 26. huhtikuuta - Espanjan sisällissota: Luftwaffe pommitti Guernicaa.
- 1. toukokuuta - Yleislakko Pariisissa.
- 6. toukokuuta - Zeppeliini Hindenburg LZ-129 tuhoutui Lakehurstissa, Yhdysvalloissa.
- 27. toukokuuta - Golden Gaten silta avattiin liikenteelle.
- 1. heinäkuuta - Irlannin vapaavaltion kansalaiset hyväksyivät uuden perustuslain.
- 7. heinäkuuta - Kiinan—Japanin sota (1937—1945) alkoi — Marco Polon sillan välikohtaus
- 21. heinäkuuta - Éamon de Valera valittiin Éiren presidentiksi.
- 28. heinäkuuta - IRA:n pommi-isku kuningasta vastaan Belfastissa.
- 6. elokuuta - Falangistit tulittavat tykein Madridia.
- 21. syyskuuta - George Allen & Unwin, Ltd. julkaisi J. R. R. Tolkienin Hobitin.
- 21. lokakuuta - Falangistit saivat haltuunsa koko Espanjan pohjoisrannikon.
- 5. marraskuuta - Tasavaltalaisten tukijoiden joukkoteloitus Piedrafita de Babiassa, lähellä Leónia Espanjassa. Mahdollisesti jopa 35 000 teloitettiin.
- 9. marraskuuta - Japanilaiset valtasivat Shanghain.
- 13. joulukuuta - Nanjingin taistelu päättyi. Valtauksen jälkeisessä joukkomurhassa teloitettiin 250 000 siviiliä ja vankia kolmen kuukauden aikana.
- Tiettävästi viimeinen pussihukka kuoli Hobartin eläintarhassa. Laji kuoli sukupuuttoon.

Syntyneitä

- 6. tammikuuta - Harri Holkeri, valtioneuvos
- 21. helmikuuta - Harald V, Norjan kuningas 1991–
- 6. maaliskuuta - Valentina Tereškova, ensimmäinen naiskosmonautti
- 30. maaliskuuta - Warren Beatty, näyttelijä/ohjaaja
- 5. huhtikuuta - Colin Powell, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 22. huhtikuuta - Jack Nicholson, näyttelijä
- 28. huhtikuuta - Saddam Hussein, Irakin entinen presidentti
- 15. toukokuuta - Madeleine Albright, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 23. kesäkuuta - Martti Ahtisaari, Suomen presidentti
- 12. heinäkuuta - Bill Cosby, näyttelijä
- 8. elokuuta - Dustin Hoffman, näyttelijä
- 18. elokuuta - Robert Redford, näyttelijä
- 15. syyskuuta - Fernando de la Rúa, Argentiinan presidentti
- 30. marraskuuta - Ridley Scott, elokuvaohjaaja
- 21. joulukuuta - Jane Fonda, näyttelijä
- 31. joulukuuta - Anthony Hopkins, näyttelijä

Kuolleita

- 15. maaliskuuta - H. P. Lovecraft, kirjailija
- 17. maaliskuuta - Austen Chamberlain, brittiläinen valtiomies
- 21. huhtikuuta - Saima Harmaja, suomalainen runoilija (s. 1913)
- 23. toukokuuta - John D. Rockefeller, teollisuusmies
- 28. toukokuuta - Alfred Adler, psykologi
- 2. heinäkuuta - Amelia Earhart, lentäjä (katosi)
- 20. heinäkuuta - Guglielmo Marconi, keksijä (s. 1874)
- 19. lokakuuta - Ernest Rutherford, ydinfysiikan isä, Nobel-voittaja 1908
- 15. marraskuuta - Eero Järnefelt, suomalainen taidemaalari.
- 21. joulukuuta - Frank B. Kellogg, Yhdysvaltain ulkoministeri, Nobelin rauhanpalkinto 1929 Luokka:1937 ms:1937 ko:1937년 ja:1937年 simple:1937 th:พ.ศ. 2480

Stalin

23. elokuuta 1939 Moskovassa.