:: wikimiki.org ::

Joulupukki

Joulupukki

Joulupukki on mytologinen taruolento, joka tuo jouluna lahjat kilteille lapsille. Pukki asuu suomalaisen perinteen mukaan Korvatunturilla Suomen Lapissa joulumuorin ja tonttujen kera. Osan vuotta joulupukki asuu kuitenkin Rovaniemellä sijaitsevassa Santa Parkissa. Tontut auttavat pukkia tarkkailemaan ketkä lapsista ovat kilttejä ja tekemään lahjat joulupukin pajassa Korvatunturilla. Ulkomailla ajatellaan useimmiten, että joulupukki tonttuineen asuu jossain pohjoisnavan tuntumassa. Suomessa joulupukki sanoo aina tullessaan "Onkos täällä kilttejä lapsia?", kun taas anglosaksisten maiden pukki sanoo "Ho! Ho! Ho!". Suomessa pukki tulee taloon aattoiltana ja juttelee asukkaiden kanssa, kun taas Amerikassa lahjat löydetään takan yläpuolella riippuvista sukista (tai isommat lahjat olohuoneen lattialta) vasta joulupäivän aamuna. Joulupukin taustalla on 6. joulukuuta 345 tai 352 kuollut Myran piispa P. Nikolaus (tunnetaan myös Nikolaus Barilaisena). Eräissä maissa Nikolaus tuokin lahjoja 6. joulukuuta. Yhdysvalloissa traditio on yhdistynyt joulupukkiin (Santa Claus), joka uskomuksen mukaan jakaa lapsille aina jouluaattona lahjoja ja liikkuu lentävillä poroilla. Vaikka Joulupukki nykyisin on täysin vastaava hahmo kuin Santa Claus, nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin. Nuuttipukit eli usein pukin taljaan pukeutuneet nuoret kiertelivät Nuutinpäivän (13.1., vuoteen 1708 asti 8.1.) aikaan taloissa syömässä ja juomassa joulun tähteitä. Joulupukin nykyinen ulkoasu kehittyi useiden ihmisten vaikutuksen myötä. Alun perin erilliset hahmot St. Nicholas ja Kriss Kringle yhdistyivät. J.W. Parkinson, Philadelphialainen kauppias palkkasi Criscringle-asuisen miehen kiipeämään kauppansa savupiippuun markkinointitemppuna noin vuonna 1841. Vuonna 1863 pilapiirtäjä Thomas Nast kehitti oman versionsa Joulupukista. Hän lisäsi hahmolle viikset ja parran sekä puki hahmon turkikseen. Hänen vuonna 1881 julkaistu teoksensa Merry Old Santa Claus on jo melko lähellä nykyään tuntemamme Joulupukkia. Vuonna 1885 Bostonilainen kirjapainaja Louis Prang painoin joulukortteja, joissa hän esitteli punapukuisen Joulupukin. Tätä ennen Joulupukin asut olivat olleet vaihtelevasti sinisiä, vihreitä, punaisia tai violetteja. Amerikkalainen Haddon Sundblom, jonka isä oli ahvenanmaalaista syntyperää ja äiti Ruotsista, piirsi vuonna 1931 Coca-Colalle joulumainoksen, jossa oli Joulupukki. Ensimmäistä kertaa Sundblomin Pukki esiintyi Saturday Evening Postissa 1931. Sundblom sai tehtäväkseen seuraavienkin vuosien joulumainoksen, ja aina hän piirsi Pukille punaiset vaatteet. Lyhyessä ajassa tämä kuva vakiintui, ja nykyisinkin ovia kolkuttelee punanuttuinen Pukki.

Aiheesta muualla

- [http://www.santaclaus.fi/ http://www.santaclaus.fi]
- [http://www.snopes.com/cokelore/santa.asp Snopes.com. The modern image of Santa Claus was created by Coca-Cola]
- [http://www.colegiosaofrancisco.com.br/natal.html História do Natal] Luokka:Joulu Luokka:Satuhahmot als:Weihnachtsmann ja:サンタクロース

Taruolento

Taruolentona pidetään olentoa, josta kertovat myytit ja legendat, mutta joka ei kuitenkaan ole olemassa tai tieteen tuntema. Taruolennoista osa on fyysisiä ja kehollisia, toiset taas henkiolentoja, ja jotkut siltä väliltä. Jyrkkä jako todellisten eliöiden ja taruolentojen välillä on syntynyt vasta tieteen kehityksen myötä. Esimerkiksi keskiajalla valaat kuuluivat samaan kauhistuttavien myyttisten petojen ryhmään kuin esimerkiksi lohikäärmeet. Vasta sittemmin valaista on saatu pitäviä todisteita, kun taas lohikäärmeet on nähty entistä jyrkemmin pelkäksi sepitteeksi. Tosin nykyisin myös tiedetään, etteivät valaat sylje tulta, kuten aiemmin luultiin, vaan niiden ilmoille puhaltamat patsaat ovat vesihöyryä. Moni muukin nykyisin tunnettu eläin on ollut ennen vastaavalla tavalla myyttinen ihmeolento niille, jotka eivät tunteneet sitä muuten kuin tarinoista. Myös vieraat ihmisrodut ovat olleet keskiajan ja vielä suurten tutkimusmatkojen alkuvaiheissa eurooppalaisille lähinnä myyttisiä olentoja, joista saatettiin kertoa mitä mielikuvituksellisimpia tarinoita. Aasiassa asui karvaisia koirankuonolaisia, (joista kerrottiin myös Suomessa), Afrikassa taas eli monenlaisia ihmisryhmiä, joista jotkut olivat kurjenkaulaisia ja kauniita, eräät yksisilmäisiä, ja eräät kuumuus oli korventanut tummiksi. Kun lisääntyvä tieto osoitti jotkin olennot pelkäksi sepitteeksi, näitä olentoja ei kuitenkaan hylätty. Niistä kerrottiin edelleen tarinoita. Modernina aikana on jopa alettu luoda joukoittain uusia taruolentoja. Monet kirjailijat ja runoilijat käyttävät usein taruolentoja teksteissään, ja ne ovatkin olennainen fantasiakirjallisuuden perusta. Monet fantasiakirjallisuuden taruolennot on kuitenkin johdettu kansanperinteellisistä taruolennoista.

Taruolentoja

- Yksisarvinen
- Lohikäärme
- Aarnikotka
- Luettelo taruolennoista Luokka:Taruolennot

Joulu

Joulu on nykyään tunnettu kristinuskon vuotuisena juhlana, jota vietetään Jeesuksen syntymän kunniaksi 25. joulukuuta. Todellisuudessa joulu on alkuperältään auringon juhla. Nykyään se on myös kansainvälinen rauhan juhla, jolloin esimerkiksi sodat lopetetaan monin paikoin (katso länsirintama).

Päivämäärän alkuperä

Joulun arvellaan syntyneen maanviljelyskulttuurin mukana, ja joulu on ainakin 4 000 vuotta vanha juhla. Ennen maanviljelyskulttuuria kuu oli kalenterin perustana ja uudenkuun aika oli tärkein aika kuukaudessa. Kun maanviljelys vaati vuodenaikojen huomioimista auringon eikä kuun mukaan, talvipäivän seisauksesta (vuoden pimein päivä pohjoisella pallonpuoliskolla) tuli vuoden tärkein juhla. Suomessa talvipäivän seisaus on joulukuun 21. päivänä ja Yhdysvalloissa joulukuun 22. päivänä. Kalenterin muuttuessa juliaanisesta gregoriaaniseksi joulu jäi joulukuun 25. päiväksi eli se on hieman väärällä paikalla. Kun joulu oli auringon syntymäpäivä, monien muinaisten jumalien ajateltiin syntyneen jouluna. Jopa Rooman keisarien ajateltiin syntyneen jouluna, oli heidän todellinen syntymäpäivänsä mihin aikaan vuotta tahansa. Vuonna 274 keisari Lucius Domitius Aurelianus julisti joulukuun 25. päivän, voittamattoman auringon päivän, roomalaiseksi juhlaksi.

Kristinuskon joulu

Joulun päivämäärä on sivutuote Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen päivämäärien määrittämisestä. Kristinuskon ensimmäisinä vuosikymmeninä Jeesuksen katsottiin kuolleen juutalaisen kuukalenterin Nisan-kuukauden 14. päivänä. Kun Jerusalemin temppeli tuhottiin vuonna 70, irtautui kristinusko kokonaan juutalaisuudesta, eikä kuukalenterin ylimääräisiä päiviä kontrolloivaa juutalaista Sanhedrin-neuvostoa enää ollut. Latinaa puhuvat kristityt yrittivät siirtää merkkipäivän juliaaniseen kalenteriin, ja vuoteen 220 mennessä yleiseksi käsitykseksi oli vakiintunut 25. maaliskuuta. Kreikkaa puhuvat kristityt puolestaan säilyttivät merkkipäivänä 14. päivän ja valitsivat kuukaudeksi kreikkalaisen aurinkokalenterin Artemision-kuukauden, koska juutalaisen Nisanin tapaan se sisälsi kevätpäiväntasauksen. Kun 300-luvulla juliaaninen kalenteri syrjäytti kreikkalaisen myös kreikankielisessä maailmassa, Artemisionin 14. päivästä tuli 6. huhtikuuta. Ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla kristityt sovelsivat Jeesukseen samaa periaatetta kuin juutalaisiin profeettoihin: hänen katsottiin kuolleen joko sikiämis- tai syntymäpäivänään. Kahden mahdollisen kuolinpäivän (25. maaliskuuta ja 6. huhtikuuta) vuoksi Jeesuksen syntymäpäivälle oli siis seuraavat neljä eri vaihtoehtoa, kun sikiämisen ja syntymisen välillä katsottiin olleen tasan yhdeksän kuukautta:
- 25. maaliskuuta (latinalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli syntymäpäivänään)
- 25. joulukuuta (latinalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli sikiämisensä vuosipäivänä)
- 6. huhtikuuta (kreikkalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli syntymäpäivänään)
- 6. tammikuuta (kreikkalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli sikiämisensä vuosipäivänä) Yleisimmäksi käsitykseksi muodostui vuoteen 220 mennessä, että Jeesuksen kuolinpäivä oli hänen sikiämisensä vuosipäivä, ja näin ollen hänen syntymäpäiväkseen oli pääteltävissä latinalaisen käsityksen mukaan 25. joulukuuta ja kreikkalaisen käsityksen mukaan 6. tammikuuta. Latinalainen käsitys omaksuttiin itään 300- ja 400-luvuilla (lukuun ottamatta armenialaisia kristittyjä, jotka nykyäänkin juhlivat Jeesuksen syntymää 6. tammikuuta). Silti 6. tammikuuta, joka omaksuttiin idästä länteen loppiaisen päivämääräksi, on nykyäänkin itäisille kristityille joulua suurempi juhla idän tietäjien saapumisen ja myös Jeesuksen kasteen vuosipäivänä. Roomalaisessa pakanauskonnossa talvipäivänseisauksen aikaan (17.-23. joulukuuta) juhlittiin Saturnalia-juhlaa, mutta 25. joulukuuta ei ollut juhlapäivä, ennen kuin keisari Aurelianus määräsi siihen Sol invictus (Voittamaton aurinko) -juhlan vuonna 274. Tämän hän teki mahdollisesti saadakseen kristityille merkittävälle päivälle pakanallisen merkityksen. Myöhemmin kristityt saattoivat soveltaa myös sanaparia "Voittamaton aurinko" tarkoittamaan Jeesusta.

Moniulotteinen nykyajan joulu

Nykyjoulu on maallistunut juhla, jossa historialliset ja uskonnolliset kerrostumat viihtyvät enemmän tai vähemmän sovussa. Sitä vietetään eri puolilla maailmaa ja monet muutkin kuin kristilliset kulttuuriyhteisöt ovat sijoittaneet juhlansa sen tienoille, kuten afrikkalainen Kwanza ja juutalainen hanukka. Tämä kausijuhla kokoaa perheet yhteen kulttuurista riippumatta. Kristillisen joulun odotus alkaa adventtiajalla (neljä adventtisunnuntaita). Joulun vietto alkaa 24. joulukuuta, jolloin on jouluaatto. 25. joulukuuta on joulupäivä ja 26. joulukuuta on tapaninpäivä. Uudenvuoden päivää 1. tammikuuta vietetään Jeesuksen ympärileikkaamisen juhlana ja vanhan Jeesuksen syntymäpäivän juhlaakin muistetaan joulun ajan päättävänä loppiaisena, 6. tammikuuta. Loppiaista vietetään itämaan tietäjien käynnin juhlapäivänä.

Kansallisia erityispiirteitä ja historiaa

Vaikka nykyään joulu on kansainvälisesti samankaltaista, on sen vietossa monilla kansoilla erityispiirteitä. Suomi on eräs harvoista maista, joissa alkuperäinen joulu-sana on säilynyt, kun taas esim. englanninkielistä Yule-sanaa ei juurikaan kuule käytettävän. Lähes kaikissa muissa kielissä joulusanassa mainitaan Kristus (Christmas, Kersfees, Kristovym).

Suomen pakanallinen joulu

Suomessa pakanallista joulua vietettiin niin, että kiertolaiset pukeutuivat väärin päin käännettyihin turkkeihin ja lähtivät vierailemaan koteihin. Sen sijaan että vieraat olisivat antaneet lahjoja, heitä itseään kestittiin, ja he ottivat vapauksia talon naisia kohtaan.

Nykyaikainen suomalainen joulu

Kristus Nykyään Suomessa joulun viettoon kuuluu muun muassa joululahjojen antaminen omaisille ja tuttaville. Lahjapaketit avataan yleensä aattoiltana, kun joulupukki on ne henkilökohtaisesti käynyt tuomassa. Jouluaattona tai joulupäivänä saatetaan käydä kirkossa. Tapaninpäivänä eli toisena joulupäivänä on perinteisesti vierailtu sukulaisten ja läheisten tuttavien luona – on puhuttu erityisistä tapaninajeluistakin.

Italialainen joulu

Italiassa jouluna syödään yleisesti kalaa, erityisesti lohta. Todellisia koko Italian jouluherkkuja ovat Panettone ja pandoro: pullan tapaisia, mutta kakun muotoon leivottuja, rusinoilla ja sokeroiduilla hedelmäpalasilla täytettyjä levonnaisia. Joulupukki tuo lahjat yöllä, kun kukaan ei näe, ja ne avataan aamulla. Tosin joissain perheissä lahjat löytyvät aattona kuusen alta jo ennen keskiyötä. Keskiyön jumalanpalvelus on edelleen suosittu tilaisuus, ja sitä käy seuraamassa myös monet niistä, jotka eivät normaalisti käy kirkossa. Joulu päättyy 6. tammikuuta, jota kutsutaan Befanaksi. Päivä on nimetty vanhan ja köyhän noita-akan mukaan, joka tuo lapsille lahjoja sukissa. Befana täyttää rikkinäiset sukkansa yleensä leivoksilla ja makeisilla. Ilkeät lapset saavat vain jotain pahanmakuista kuten hiiltä tai valkosipulia. Befanana on myös tapana poistaa joulukoristeet.

Amerikkalainen joulu

Yhdysvalloissa joulupukki tulee useimmiten savupiipusta ja jättää lahjat kuusen alle sekä takan ylle ripustettuihin sukkiin joulupäivän vastaisena yönä. Talot kuorrutetaan ulkovaloilla.

Kaupallinen joulu

Kaupallisen joulun lähtölaukaus tapahtui, kun amerikkalainen Coca-Cola -virvoitusjuomayhtiö pyysi 1930-luvulla ahvenanmaalaista taiteilijaa Haddon Sundblomia suunnittelemaan mainoksissa käytettävän joulupukin. Suomalainen perinteinen pukki pukeutui harmaaseen ja oli jörö, mutta pukista tehtiin nyt punapukuinen ja iloinen. Joulun alla kulutus on korkeimmillaan. Kaupat mainostavat joulutarjouksia jo lokakuun lopulla. Etenkin elektroniikka ja pelit ovat käyneet viime jouluina kaupaksi. Kaupallisuutta on protestoitu ja monet yrittävätkin painottaa enemmän läheisten yhdessäoloa, vaikkeivat nämä toisensa poissulkevia olekaan.

Joulun hyötykäyttö

Kaupallisen hyödyn lisäksi joulua käytetään usein myös rauhaa vaativiin prosesseihin, esimerkiksi erilaisiin mielenosoituksiin, rauhanmarsseihin tai kampanjoihin.

Sota on ohi! jos niin haluat -kampanja

Jouluna 1969 ilmestyi 16.12 yhteentoista suurkaupunkiin ympäri maailmaa valtavia kylttejä, joissa luki teksti "War is Over! If you want it. Happy Christmas from John and Yoko." Nämä julisteet olivat siis peräisin John Lennonilta ja Yoko Onolta. Tämä oli maailmanlaajuisella mittakaavalla katsoen yksi suurimpia rauhankampanjoita ja julisteisiin vastattiinkin paikoin viesteillä "We want it! Happy christmas to John and Yoko." John käytti tätä kulttimaineeseen noussutta kampanjaansa myös kappaleensa "Happy Christmas (war is over)" musiikkivideossa, jossa näkyy myös suomalainen juliste tekstillä "Sota on ohi! jos niin haluat. Hyvää joulua toivottavat John ja Yoko."

Katso myös

- Pikkujoulu
- Tuomaanristi
- [http://www.coloria.net/kulttuurit/joulu.htm Jouluperinteistä]

Links Externos

- [http://www.colegiosaofrancisco.com.br/natal.html História do Natal] Luokka:Joulu Luokka:Kristinusko Luokka:Kristilliset juhlapäivät Luokka:Suomalaiset juhlapäivät ms:Krismas ko:크리스마스 ja:クリスマス simple:Christmas

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Lappi

:Lappi-sanalla on muitakin merkityksiä. Katso Lappi (täsmennyssivu). Lappi (saamen kielellä Sápmi, ruotsin kielellä Lappland, norjaksi Finnmark, venäjäksi Кольский; Kolski) on saamelaisten perinteinen asuinalue. Suomen Lapin kunnissa paitsi Utsjoella saamelaiset ovat vähemmistö. Nykyään Lappi kattaa pohjoisosat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän Kuolan niemimaan. Lappi oli myös Ruotsin historiallinen provinssi. Lappi jakaantuu neljän eri maan hallinnollisten alueiden kesken:
- Ruotsin Norrbottenin lääni
- Norjan Finnmarkin maakunta
- Suomen Lapin maakunta ja Lapin lääni
- Venäjän Murmanskin alue

Murmanskin alue
Saamelaiskielten puhuja-alueet

Suomen osa Lapista muodostaa Lapin läänin ja vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen myös Lapin maakunnan.

Katso myös

- Pirkkamiehet

Pohjoisnapa

Pohjoisnapa, Arktis on maapallon pohjoisin paikka, 90 astetta 0 minuuttia 0 sekuntia pohjoista leveyttä. Maapallon pyörimisakseli kulkee pohjoisnavan ja etelänavan kautta. Pohjoisnavalla on tiettyinä aikoina vuodesta päivä ja toisina aikoina kaamos-yö. Pohjoisnapa sijaitsee Pohjoisella jäämerellä keskellä ahto- ja kiintojääaluetta, joka kutistuu ja laajenee vuodenaikojan mukaan ja on yleensä vain muutaman metrin paksuinen. Kun merivirrat ja tuulet lämmittävät pohjoisnapaa enemmän kuin Etelänapaa, se ei ole yhtä kylmä, kylmimmilläänkin noin -68 astetta. Tavallisa ovat -40 ... -50 asteen pakkaset talvella. Maapallon akseli vaeltelee n 435 päivän jaksoissa noin 3-15 metrin läpimittaista ympyrää. Tämä johtuu Auringon, Kuun ja muitten planeettojen häiriöistä. Arktiseksi alueeksi sanotaan seutua jolla kesän lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle 10 C. Tämä vastaa suunnilleen puurajaa ja karkeasti napapiirin ja pohjoisnavan väliin jäävää pohjoiskalottia.

Pohjoinen napameri

Pohjoisnapa-alueen ympärillä olevaa aluetta, missä vuoden keskilämpötila on alle 0 c sanotaan arktiseksi alueeksi ja napa-alueen reuna-aluetta subarktiseksi alueeksi. Pohjoisnavan ympärillä sijaitsevat Alaska, Arktiset Saaret, Grönlanti, Huippuvuoret, Frans Joosefin maa, Novaja Zemlja, Sevarnaja Zemlja, Pohjois-Siperia ja muutamat muut tunnetut saaret. Jään paksuus pohjoisnavalla vaihtelee ylensä noin 2-4 metrin välillä, mutta jääröykkiöiden kohdalla jää on jopa 30m paksu. Kesällä jää on noin puolet talvista ohuempi. Kiintojää kulkee merivirtojen mukana 2-8 km/vrk, nopeimmillaan 40 km/vrk. Nopeus riippuu mm veden syvyydestä jolla on vaikutusta merivirtoihin. On myös mahdollista kulkea jäänmurtajalla pinnalla pohjoisnavalle. Pohjoisnavan ympäristön lauttajää- ja jäävuorialueen koot vaihtelevat vuodenaikojen ja vuosien mukaan huomattavasti. Pohjoinen napajää on viime vuosina ollut kutistumaan päin, koska maapallon ilmasto on lämmennyt viime vuosisadan alusta lähtien. Pohjoisnapa eroaa etelänavasta siten että etelänapa sijaitsee mentereella, pohjoisnapa merellä. Pinnalla kulkijoille pohjoinen napameri jääröykkiöineen ja railoineen on erityisen vaikeakulkuista aluetta ja siksi pohjoisnavalle on vaikeampi matkata kuin etelänavalle. Golfvirta lämmittää Huippuvuorten suunnassa olevan jäätikköalueen seutua. Pohjoisnavalla on 1900-luvulta alkaen tutkimusasemia, jotka ajelehtivat merivirtojen mukana.

Arktinen pakkanen

Pohjoisnavalla on melko kylmää, mutta Grönlannin napajäätikkö lienee kylmin Pohjoisnavan ympäristössä olevista seuduista, koska se on korkeamalla merenpinnasta kuin Jäämeri. Pohjoisnavalla kuukauden keskilämpötila laskee talvella "vain" -35 °C:hen ja nousee kesällä 0 °C Kylmimmät lämpötilat napajäätiköllä ovat -46 °C:n paikkeilla auringon ollessa matalalla horisontissa tai horisontin alapuolella. Talvellakin lämpötila saattaa nousta nollan tuntumaan. Kylmin aika on keskimaaliskuu jolloin "aamu sarastaa" kaamosyön jälkeen. Napajää heijastaa takaisin noin 60% sille lankeavasta auringonvalosta. Kesällä sumu imee lämpöä, joka sulattaa jäätä. Sumu tekee horisontista epäterävän ja valkoisen. Arktiset haloilmiöt ennustavat huonoa säätä. Grönlannin jäätikön kylmimmän kuukauden keskilämpötila on -40. Kylmin arktisella alueella mitattu lämpötila on -68 °C Verhojanskissa, Siperiassa. Sumu, jääutu ja pilvet ovat pohjoisnapa-alueella yleisiä. Kesällä korkeapaine rikkoutuu ilmavirtausten takia. Myrskyt ovat voimakkaita, mutta jäätiköllä alle 50 km/h. Napameren yllä syntyy voimakkaita 100-300 km halkaisijaisia polaarimatalia jotka sijaitsevat arktisessa rintamassa, joka on viileän polaarisen ja hyvin kylmän arktisen ilmamassan raja. Polaaririntama siirtyilee vuodenaikojen mukaan. Pohjoisnapa-alueellakin ilma on ohuempaa, ilmakehän alimman kerroksen troposfäärin korkeus on vain 7-8 km kun se keskileveysasteilla on noin 13 km. Myrsky saattaa rikkoa napajään ja on siksi vaarallinen naparetkeilijöille. Voimakas vuorovesi rikkoo jäitä tehden kulkijoille vaarallisia railoja.

Pohjoisnavan merkitys ihmiselle

Pohjoisnavan ympäristössä on perinteisesti eletty metsästyksellä ja kalastuksella. Pohjoisnavan napapiirin yläpuolella olevaa aluetta sanotaan pohjoiskalotiksi. Pohjoiskalotti on ollut aseverustelun aikana strategisesti tärkeätä aluetta ja USA:lla on lentotukikohta Thulessa Pohjois-Grönlannissa. Navan yli lennetään nykyään päivittäin reittilentoja. Yhdysvaltalaisessa kulttuurissa Joulupukki asuu pohjoisnavalla eikä Korvatunturilla.

Luoksepääsemättömyyden pohjoisnapa

Sijaitsee paikassa 84°03' P, 174°51' I on piste joka sijaitsee kauimpana kaikista rannikoista, noin 1100 km päässä lähimmästä. Tämä on maantieteellinen teoreettinen napa, ei fysikaalinen. Sir Hubert Wilkins lensi sinne 1927 ja 1958 venäläinen jäänmurtaja kävi tässä paikassa.

Pohjoisnapa-alueen eläimistö

Pohjois- ja etelänavan eläimistöt eroavat toisistaan huomattavasti. Esim. jääkarhu ja napakettu (naali) esiintyvät ainoastaan pohjoisnavalla kun taas pingviinit pesivät ainoastaan etelänavalla. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvinaisemmiksi eläimet käyvät. Muuttolintuja pesii arktisilla alueilla kesällä. Merissä on melko runsasta elämää jään allakin. Valoa siivilöityy jään läpikin. Pientä kasviplanktonia syövät erikokoiset ayriäiset, joita kalat ja valaat.

Katso myös

- Etelänapa
- Tutkimusmatkat pohjoisnavalle - naparetket arktisilla alueilla Luokka:Maantiede Luokka:Magnetismi ko:북극점 ja:北極点 simple:North Pole

6. joulukuuta

6. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 340. päivä (341. päivä karkausvuonna.) Vuodesta on jäljellä 25 päivää. 6. joulukuuta vietetään Suomen tasavallan itsenäisyyspäivää monin juhlavin menoin. Päivän juhlallisuuksiin kuuluvat sotilaalliset paraatit, sankarivainajien kunnioittaminen sekä mm. Suomen Tasavallan presidentin järjestämä juhlavastaanotto presidentinlinnassa. Myös maamme ulkomaanedustustot järjestävät vastaavat vastaanotot. Monissa Euroopan maissa (varsinkin katolisissa) vietetään Pyhän Nikolauksen päivää ja usein lapset saavat joululahjansa. Nikolausta pidetäänkin Joulupukin esikuvana. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Niilo, Niko, Nikolai, Niklas :- suomenruotsalainen kalenteri: Nils, Niklas :- ortodoksinen kalenteri: Nikolai, Niko, Niilo :- saamenkielinen kalenteri: Niillas, Nigá, Nibá, Nigo, Nihkke, Nihkko, Nilá, Nilsa, Nillá :- vanhemmissa kalentereissa: Nicolaus, Nikolaus

Tapahtumia

- 963 - Leo VIII valittiin paaviksi.
- 1534 - Quiton kaupunki perustettiin Ecuadorissa.
- 1768 - Encyclopædia Britannican ensimmäinen painos julkaistiin.
- 1877 - Washington Postin ensimmäinen numero ilmestyi.
- 1917 - Suomen eduskunta hyväksyi senaatin esittämän itsenäisyysjulistuksen.
- 1917 - Halifaxin räjähdys surmasi yli 1 900 ihmistä ja tuhosi osan Halifaxin kaupungista Nova Scotiassa, Kanadassa.
- 1921 - Irlannin vapaavaltio perustettiin.
- 1939 - Talvisota: Venäläisten eteneminen pysäytettiin linjalla Inkilä–Kuolemajärvi–Summa–Yskjärvi–Pasurinda–Vuoksi–Kiviniemi–Taipale.
- 1941 - Jatkosota: Iso-Britannia ja Kanada julistivat sodan Suomelle, Unkarille ja Romanialle.
- 1941 - Jatkosota: Suomalaiset valtasivat Poventsan.
- 1943 - Kairon II konferenssi päättyi, jossa päätettiin muun muassa Burman operaatiosta.
- 1972 - Avaruustutkimus: Apollo-ohjelma. Viimeinen miehitetty Saturnus V laukaistiin matkaan, mikä kuljetti mukanaan Apollo 17:n astronautteja viimeiselle miehitetylle kuulennolle.
- 1978 - Espanjan uusin perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä.

Syntyneitä

- 1421 - Henrik VI, Englannin kuningas
- 1792 - Vilhelm II, Alankomaiden kuningas
- 1930 - Daniel Lisulo, Sambian pääministeri
- 1948 - Keijo "Keke" Rosberg, F1-kuljettaja
- 1950 - Joe Hisaishi, säveltäjä
- 1961 - Jonathan Melvoin, rock-muusikko

Kuolleita

- 343 - Pyhä Nikolaus, pyhimys
- 1892 - Werner von Siemens, saksalainen keksijä ---- Katso myös: kalenteri ~ 5. joulukuuta, 7. joulukuuta Luokka:Joulukuu -12-06 Luokka:Suomen liputuspäivät ms:6 Disember ko:12월 6일 ja:12月6日 simple:December 6 th:6 ธันวาคม

352

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Joulupukin esikuvana pidetty Myran piispa Nikolaus (toisten lähteiden mukaan vuonna 345)
- Paavi Julius I ko:352년

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Lapsi

Lapsi on ihminen, jonka katsotaan olevan vielä kehitysvaiheessa. UNICEF määrittelee lapsen alle 18-vuotiaaksi ihmiseksi. Suomessa vastaava täysi-ikäisyysraja on myös 18 vuotta. Arkikielessä lapsi on karkeasti 2-16-vuotias. Pikkulapsi on 2-5-vuotias. Suomessa esikouluun mennään sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta, ja kouluun, kun lapsi täyttää seitsemän. Lapsi tarkoittaa myös ihmistä joka on jonkun jälkeläinen, iästä riippumatta.

Huoltajuus

Alle 18-vuotiaalle on määrätty laissa huoltajat. He ovat yleensä lapsen biologiset vanhemmat. Vanhemmuus voidaan siirtää kirjallisella sopimuksella adoptiovanhemmille. In loco parentis on latinaa ja tarkoittaa vanhempien sijasta. Se on juridinen termi joka tarkoittaa lasten huoltajuutta. Suurimmassa osassa länsimaita on oppivelvollisuus, jonka myötä opettajat saavat koulussa toimia in loco parentis huoltajana. Myös lastenhoitajalla tai sisaruksella saattaa hätätilanteessa olla juridisesti huoltajuuden tunnusmerkit täyttäviä oikeuksia, kunnes vanhempiin saadaan yhteys.

Kasvatus

Kasvatus on lapsen opastamista tasapainoiseksi ja vastuulliseksi aikuiseksi.

Lapsen kehitysvaiheet

Lapsen kehittymistä voidaan tarkastella esimerkiksi biososiaalisesta, psykososiaalisesta, kognitiivisesta tai fysiologisesta näkökulmasta.

Psykososiaalinen

Biososiaalinen

Kognitiivinen

Viime vuosikymmenten tarkat tutkimusmenetelmät ovat tuoneet lisätietoa lapsen kehittymisestä ja ovat osoittaneet esimerkiksi Piaget'n arviot eri kehitysvaiheista vääriksi. Piaget esimerkiksi oli sitä mieltä, että lapsi ymmärtää esineen säilyvän vaikka se katoaa näkökentästä vasta 1,5-2 vuoden iässä, kun taas nykyisin jo 2,5-kuukautisen vauvan on osoitettu ymmärtävän esinepysyvyyden.

Aistien kehittyminen

Kuulo-, tunto-, haju- ja makuaistit alkavat toimia noin 24. raskausviikon aikana. Näköaistikin on viimeisenä aistina toimintakykyinen 26. raskausviikon jälkeen. Syntyessään lapsi on likinäköinen ja näkee vain 21 senttimetrin päähän, mutta tämä likinäkö korjautuu muutamassa viikossa. Jo viikon ikäisenä vauva osaa esimerkiksi väistää kohti tulevaa esinettä. Kuukauden ikäinen vauva pystyy erottamaan eri äänteet toisistaan ja vuoden ikäisenä vauva osaa erottaa oman äidinkielensä foneemit 100% tarkkuudella. Vauva oppii erottamaan äitinsä äänen muiden ihmisten äänestä jo alle 2-kuukautisena.

Kielen kehittyminen

Tässä luettelossa on kielellisten toimintojen tyypilliset alkamisiät.
- 3kk: Vokaalien ääntäminen
- 3-7kk: Semanttinen ymmärrys
- 6kk: Konsonanttien ääntäminen
- 8-10kk: Sanojen ymmärrys
- 1v: Ymmärtää 20-30 sanaa, tuottaa protosanoja
- 1,5v: Käyttää 2-sanaisia ilmaisuja, ymmärtää lähes 100 sanaa, käyttää noin tusinaa eri sanaa.
- 2v: Ymmärtää noin 200-300 sanaa, oppii 6-9 sanaa päivittäin, alkaa käyttää toimintalauseita.
- 2v-6v: Kielellinen kehitys on nopeaa (=kielellisen kehityksen herkkyyskausi).

Juridiset vaiheet

Suomen lain mukaan:
- 14 vuotta täyttänyt
- Voi tehdä kevyttä palkkatyötä.
- 15 vuotta täyttänyt
- Voi saada mopon tai traktorin ajamiseen oikeuttavan ajokortin.
- Voidaan tuomita rangaistukseen tuomioistuimessa.
- Voi vaihtaa uskontokuntaa vanhempien suostumuksella.
- Saa pelata rahapeliautomaateilla ilman huoltajan läsnäoloa.
- 16 vuotta täyttänyt
- Voi saada kevyen moottoripyörän ajamiseen oikeuttavan ajokortin.
- Voi harrastaa seksiä ilman laillisia seurauksia toiselle osapuolelle.
- Saa pelata veikkauksen kuponkipelejä, sekä ostaa Veikkauksen pika-arpoja.
- )
- 18 vuotta täyttänyt on virallisesti täysi-ikäinen. Mm:
- On vaalikelpoinen
- Saa äänioikeuden valtiollisissa- ja kunnallisissa vaaleissa.
- Saa asettua ehdolle em. vaaleissa
- Saa määrätä itse omaisuutensa käytöstä.
- Saa ostaa tavaraa postimyynnistä tai internetistä.
- Saa vaihtaa uskontokuntaa vapaasti.
- Saa solmia avioliiton, tai virallistaa parisuhteensa.
- Voi saada moottoripyörän, henkilöauton, kevyen ajoneuvoyhdistelmän ja kuorma-auton ajamiseen oikeutettavan ajokortin.
- Saa ostaa tupakkatuotteita ja mietoja alkoholijuomia kaupoista, ja Alkosta, sekä asioida useimmissa ravintoloissa. (Ravintolat määräävät itse ikärajansa, jotka voivat olla korkeammat.)
- Saa pelata Veikkauksen pelejä verkkopalvelussa.
- )
- (21 vuotta täyttänyt
- Voi saada raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton ajamiseen oikeuttavan ajokrtin.
- Saa ostaa Alkosta väkeviä alkoholijuomia. )
-
- ) Veikkaus Oyj:n oma rajoitus, laki ei tähän velvoita, toisin kuin RAY:n peleissä.

Katso myös:

- susilapsi
- lapsinero Luokka:Ihminen ja:子供

Jouluaatto

Jouluaatto on päivä ennen joulupäivää, ja se katsotaan enemmän tai vähemmän kristillisissä yhteisöissä vapaapäiväksi. Se on joka vuosi 24. joulukuuta. Jouluaaton viettoon kuuluu joulukuusen koristelu, jouluruokien valmistelu, haudoilla käyminen, joulusauna ja jouluateria. Kristityissä perheissä jouluaattona veisataan "Enkeli taivaan..." virsi ja luetaan jouluevankeliumi. Sen jälkeen voidaan laulaa maallisempia joululauluja. Sitten on joulupukin tulon aika. Monet kristilliset juhlivat perinteistä keskiyön messua jouluaattona keskiyöllä, joka merkitsee joulupäivän alkua. Muut kirkot kuten anglikaaninen kirkko juhlivat kynttilänvalon palvelua, joka on tyypillisesti aikaisemmin illalla. Jouluaattona myös Joulupukki tai hänen kansainväliset varianttinsa, tekevät kierroksensa joilla he antavat lahjoja hyville lapsille. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja Puolassa joululahjat avataan illalla, kun taas Pohjois-Amerikassa ja Italiassa se tehdään vasta seuraavana aamuna. Joulurauha julistetaan jouluaattona Turussa. Luokka:Joulu ja:クリスマス・イヴ

Santa Claus

Aiheesta muualla

1931

Tapahtumia

- 22. tammikuuta - Sir Isaac Isaacsista tuli ensimmäinen Australiassa syntynyt Australian kuvernööri.
- 27. tammikuuta - Pierre Laval muodostaa hallituksen Ranskassa.
- 10. helmikuuta - New Delhista tuli Intian pääkaupunki.
- 16. helmikuuta - Pehr Evind Svinhufvud valittiin Suomen presidentiksi.
- 1. maaliskuuta - Henry Pu Yi, entinen Kiinan keisari asetettiin Japanin muodostaman Mantšukuon nukkevaltion kuninkaaksi.
- 3. maaliskuuta - The Star-Spangled Banner valitaan Yhdysvaltain kansallishymniksi.
- 7. maaliskuuta - Eduskuntatalo vihitään käyttöön Helsingissä.
- 17. maaliskuuta - Nevada laillistaa uhkapelin.
- 6. huhtikuuta - Portugali julisti sotatilalain Madeiralla ja Azoreilla Funchalin sotilasvallankaappausyrityksen vuoksi.
- 14. huhtikuuta - Espanjan toinen tasavalta julistettiin perustetuksi. Kuningas Alfonso XIII luopuu kruunusta ja lähtee maasta.
- 1. toukokuuta - Empire State Building valmistui New Yorkissa.
- 4. toukokuuta - Mustafa Kemal (myöhemmin Atatürk) valittiin uudelleen Turkin presidentiksi.
- 13. toukokuuta - Paul Doumer valittiin Ranskan presidentiksi.
- 14. kesäkuuta - Jahti St Philiebert upposi Loirejokeen, yli 500 hukkunutta.
- 24. elokuuta - Ramsay MacDonald erosi UK:n pääministerin tehtävästä ja muodosti uuden kansallisen hallituksen kaikkien puolueiden edustajista.
- 31. elokuuta - Jangtse tulvii, 23 miljoonaa kodittomiksi.
- 18. syyskuuta - Mukdenin räjähdys Etelä-Mantšurian rautatiellä. Japani käyttää sitä tekosyynä valloittaakseen Mantšurian.
- 18. syyskuuta - 23-vuotias Geli Raubal löydettiin kuolleena Münchenistä natsipuolueen johtajan Adolf Hitlerin asunnosta. Tapaus nimettiin itsemurhaksi.
- 1. lokakuuta - Naiset saavat äänioikeuden Espanjassa.
- 8. marraskuuta - Panaman kanava suljettiin muutamiksi viikoiksi maanjäristysvaurioiden vuoksi.
- 10. joulukuuta - Alcala Zamora valittiin Espanjan toisen tasavallan presidentiksi.
- Kurt Gödel todisti Gödelin epätäydellisyysteoreeman.
- Brittiläinen imperiumi muutettiin Brittiläiseksi kansainyhteisöksi (Commonwealth).
- Haddon Sundblom suunnittelee Coca-Colalle Joulupukin nykyään yleisimmän ulkonäön.

Syntyneitä

- 16. tammikuuta - Johannes Rau, Saksan presidentti
- 17. tammikuuta - James Earl Jones, näyttelijä
- 30. tammikuuta - Gene Hackman, näyttelijä
- 1. helmikuuta - Boris Jeltsin, Venäjän presidentti 1991–1999
- 8. helmikuuta - James Dean, näyttelijä (k. 1955)
- 18. helmikuuta - Toni Morrison, kirjailija, Nobel-voittaja 1993
- 2. maaliskuuta - Mihail Gorbatšov
- 11. maaliskuuta - Rupert Murdoch, kustantaja
- 22. maaliskuuta - William Shatner, näyttelijä (Star Trek)
- 26. maaliskuuta - Leonard Nimoy, näyttelijä, ohjaaja
- 15. heinäkuuta - Clive Cussler, kirjailija
- 29. syyskuuta - Anita Ekberg, näyttelijä ja malli
- 7. lokakuuta - Desmond Tutu, arkkipiispa ja apartheidin vastustaja.
- 15. marraskuuta - Ike Turner, amerikkalainen muusikko ja orkesterin johtaja

Kuolleita

- 23. tammikuuta - Anna Pavlova, ballerina
- 7. maaliskuuta - Akseli Gallen-Kallela, suomalainen taiteilija
- 11. maaliskuuta - F. W. Murnau, saksalainen elokuvaohjaaja
- 18. lokakuuta - Thomas Alva Edison, yhdysvaltalainen keksijä ms:1931 ko:1931년 ja:1931年 simple:1931 th:พ.ศ. 2474

Coca-Cola

Coca-Cola on 1893 Coca-Cola Companyn rekisteröimä tavaramerkki. Kyseessä on kolanmakuinen hiilihapotettu virvoitusjuoma, jota myydään kaupoissa, ravintoloissa ja myyntiautomaateissa useimmissa maailman valtioissa. Sitä kutsutaan yleisesti nimellä kokis, jonka englanninkielisen vastineen coke Coca-Cola Company on myös rekisteröinyt. Coca-Cola myös rekisteröi tavaramerkikseen selkeästi erottuvan pullonmuodon vuonna 1916. 1960-luvulla Coca-Cola Company rekisteröi tuotemerkit Sprite, Fanta, Fresca ja TAB. Yrityksen kansainvälinen pääkonttori on Atlantan kaupungissa Georgiassa, Yhdysvalloissa. Suomessa Coca-Colan tuotteita valmistaa ja myy Sinebrychoff. Nykyään Coca-Cola on yksi maailman tunnistetuimmista ja laajimmin myydyistä kaupallisista tuotteista; sitä saa yli 200 valtiosta. Se on maailman menestyksekkäin virvoitusjuoma. Kokiksen merkittävin kilpailija on Pepsi-Cola, joka aloitti sen jäljitelmänä 1900-luvun alussa. Suomessakin on tehty useampia Coca-Colaa jäljitteleviä tuotteita, kuten 1990-luvun lopussa muutamia vuosia saatavilla ollut Pirkka-tuotesarjaan kuulunut First Choice Cola, jonka tölkissä luki englanniksi "the original taste of america" (aito amerikkalainen maku). Usein Coca-Colan ja muiden kolajuomien ystävät sanovat pystyvänsä erottamaan oman suosikkijuomansa helposti kilpailijoiden tuotteista. Aiheesta tehdyt testit vittaavat kuitenkin selvästi siihen suuntaan, että tietylle merkille uskolliset ihmiset eivät voi erottaa omaa lempijuomaansa muista kolajuomista (esimerkiksi Coca-Colaa Pepsi-Colasta tai edes suomalaisista kolajuomista). Useat kiistat ympäröivät Coca-Cola-yhtiötä, sen tuotteita ja kauppatapoja. Coca-Colaa on syytetty Yhdistyneessä kuningaskunnassa lasten houkuttelemisesta roskaruoan syömiseen. Intiassa sitä vastaan on boikotoitu muutamia kertoja vastalauseena yhtiön huonon hygienian ja ympäristövaikutusten takia. Coca-Colan hampaita kellastuttava vaikutus ei ole myytti, vaan se on tieteellisesti todistettu ilmiö, joka johtuu hammaskiillettä tuhoavasta fosforisesta haposta. Sama pätee kuitenkin myös muihin virvoitusjuomiin. Alun perin Coca-Cola virvoitusjuoma sisälsi kokaiinia, mutta Coca-Cola Company päätti korvata kokaiinin kofeiinilla vuonna 1903 erottaakseen tuotteensa käsitteestä 'dope', joka oli muodostunut synonyymiksi Coca-Colalle. Coca-Colan valmistukseen käytetään edelleen koka-lehtiä, joista kokaiini on poistettu. Luokka:Virvoitusjuomat ko:코카콜라 ja:コカ・コーラ simple:Coca-Cola

Luokka:Joulu

Jouluun liittyviä aiheita Luokka:Kristilliset juhlapäivät

Luokka:Satuhahmot

Satuhahmot ovat mytologisia olentoja, joihin uskovat vain lapset (jos nekään). Luokka:Mytologia

קטגוריה:זוכי פרס נובל לרפואה

קטגוריה:זוכי פרס נובל קטגוריה:רופאים ja:Category:ノーベル生理学・医学賞受賞者 ko:분류:노벨 생리학·의학상 수상자

katalog narty w szwajcarii poker Skr�ty angielskie tapety wygaszacze gry

:: RELATED NEWS ::

Wikipedia:Featured picture candidates/Emperor Gum Moth Caterpillar

An Emperor Gum Moth caterpillar in its 5th development stage

The Emperor Gum Moth Caterpillar is very beautifull, and I think at least one of these images have done it justice.
- Support. Self Nom. --Fir0002 07:24, 10 Jan 2005 (UTC)
- Some of them are hard to see because of the background color, but I'd be happy to support the top right (feeding one). Mgm| Megève is a commune of the Haute-Savoie département in France. Population (1999): 4,509.

History and leisure

Megève is a famous ski resort in the Alps, dating back to 19