:: wikimiki.org ::

Juhana III

Juhana III

Juhana III (s. 20. joulukuuta 1537 – k. 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin ja Suomen kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Varsinais-Suomen herttua vuosina 1556-1563. Allekijoitti 3.8.1577 itsensä arvonimellä Suomen suuriruhtinas

Suomen herttua

Juhana III:n isä Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kolme melko itsenäistä herttuakuntaa, Itä-Götänmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsitti Turun ja Kokemäenjoenkartanon läänin (Satakunnan historiallinen maakunta) ja Ahvenanmaan. Varsinais-Suomen herttuaksi tuli Juhana, joka hallitsi lisäksi muuta Suomea käskynhaltijana. Kaarina Hannuntytär, Juhanan vihkimätön vaimo, synnytti Juhana Herttualle neljä lasta. Juhana kuitenkin halusi naimisiin Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan äitinä poliittisista syistä haluttu puoliso ja häntä kosi tuloksetta myös Venäjän tsaari Iivana IV Julma. Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas Eerik XIV:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolan kanssa. Avioliitto kuitenkin toteutui 1562, Katariina tuli Suomeen ja Kaarina Hannuntytär sai vetäytyä Wääksyn kartanoon Kangasalle. Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina kehittivät Turun linnan arkkitehtuuria ja muodostivat sinne pienimuotoisen renessanssihovin taideteoksineen, hienoine sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen. Juhanan ja Katariinan loisteliaalla hovilla lienee ollut kauaskantoinen vaikutus Suomen kulttuuriin, vaikka sitä kestikin alle vuoden. Tästä ajasta on säilynyt romanttissävyinen muistoperinne, jota käsittelee mm. Eino Leinon runokokoelma Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja. Kun Juhana tuntui tekevän omaa ulkopolitiikkaansa Puolan kuninkaan kanssa, kärjistyivät Juhanan välit kuninkaaseen 1563 niin, että valtiopäivät tuomitsivat tämän kuolemaan ja menettämään asemansa. Juhana yritti taivutella suomalaisia puolelleen, mutta suurin osa ylhäisaatelistosta pysyi kuninkaan puolella, joten kun Eerik XIV tuli Suomeen kymmenen tuhannen miehen kanssa, oli Juhanalla puolellaan vain 1200 miehen joukko. Eerik XIV miehitti Turun ja piiritti Turun linnaa ampuen sitä tykeillä. Juhana antautui ja vietiin vaimoineen vangiksi Tukholmaan. Juhanan Turun linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin, eikä niitä koskaan palautettu. Useita Juhanan puolella toimineita mestattiin, mutta Juhanan ja Katariinan henki antautumisehtojen nojalla säilyi. Vankeusaikana syntyi Juhanan ja Katariinan poika Sigismund. Vankeuden aikana Iivana IV vielä ehdotti Katariina Jagellonican luovuttamista Venäjälle.

Ruotsin kuningas

Juhana III:sta tuli Ruotsin kuningas 1568, kun aateliston kapina kaatoi mielenterveydeltään horjuneen kuningas-Eerikin. Vuonna 1569 Juhana antoi asetuksen aatelisprivilegioista, joiden mukaan aatelinen ei menettänyt säätyoikeuksiaan, vaikka ei pystyisikään suorittamaan ratsupalvelustaan. Tämä vähensi rikkaiden tilallisten mahdollisuuksia nousta aatelissäätyyn ja teki aateliston aiempaa sulkeutuneemmaksi. Vuonna 1570 syttyi Venäjän ja Ruotsin välinen neljännesvuosisadan mittainen sota, pitkä viha. Vangittu Eerik XIV katsottiin tilanteessa uhkaksi, häntä siirreltiin vankipaikasta toiseen ja tuomittiin Juhanan aloitteesta lopulta kuolemaan, joka toteutettiin ilmeisesti myrkyttämällä 1577. Vuonna 1581 ruotsalaiset valtasivat Narvan ja vuonna 1583 solmittiin välirauha. Lopullista rauhaa Juhanan kaudella ei kyetty solmimaan, koska aluelaajennuksia hamunnut Juhana vastusti sitä. Katariina Jagellonica kuoli vuonna 1583 ja Juhana solmi uuden avioliiton Gunilla Bielken kanssa. Juhanan kanssa jo aiemmin ristiriidoissa ollut Kaarle-herttua arvosteli liittoa, mikä antoi Juhanalle syyn toimia tätä vastaan ja kaventaa tämän valtaoikeuksia. Juhanan pojasta Sigismundista tuli vuonna 1587 Puolan kuningas. Juhana toivoi Sigismundin tulevan Ruotsinkin kuninkaaksi ja palaavan Ruotsiin, mitä suuri osa ylhäisaatelistosta Kaarle-herttuan johdolla vastusti, sen sijaan marski Klaus Fleming puolsi Sigismundin kuninkuutta. Peläten ruotsalaisten vastusta tämä kuitenkin päätti jäädä Puolaan. Juhana kohdisti ylhäisaatelistoon rankaisutoimia, kuten aatelisetuoikeuksien muuttamista siten, että aateliston alempien kerrosten valta lisääntyi ylempien kustannuksella. Vuonna 1590 säädettiin uusi kruununperimysjärjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun ja kuninkuus saattoi periytyä myös naispuolisen linjan kautta. Palkkioksi tuestaan Klaus Flemingistä tuli 1591 Suomen käskynhaltija. Juhana kuoli 1592. Luokka:Ruotsin kuninkaat ja:ヨハン3世 (スウェーデン王)

20. joulukuuta

20. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 354. päivä (355. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 11 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Benjamin, Kerkko :- suomenruotsalainen kalenteri: Benjamin, Ben, Benny :- ortodoksinen kalenteri: Ignatios, Juha :- saamenkielinen kalenteri: Benne, Benjáme :- vanhemmissa kalentereissa: Ammon, Iisakki, Isaak, Israel, Jaakoppi, Jacob, Jacobus, Jakob, Jakop

Tapahtumia

- 1522 - Sulttaani Suleiman II hyväksyi Rhodoksen vallattuaan Rhodoksen ritarien (Johanniittojen) antautumisen ja evakuoinnin. He asettuivat lopulta Maltalle ja tulivat tunnetuksi nimellä Maltan ritarit. [http://www.tampereenhiippakunta.fi/piispa/puheet/?num=11218]
- 1803 - Louisianan maakauppa toteutui Yhdysvalloissa.
- 1860 - Etelä-Carolina irtautui ensimmäisenä Yhdysvaltain osavaltiona Unionista (eli Yhdysvalloista).
- 1880 - Ensimmäinen buurisota: Bronkhorstspruitin taistelu.
- 1915 - Viimeiset australialaiset joukot evakuoitiin Gallipolista.
- 1917 - Tšeka, ensimmäinen Neuvostoliiton salainen poliisi, perustettiin.
- 1960 - NFL (tunnettu myös nimellä Vietkong) perustettiin.
- 1989 - Operaatio "Just Cause": Yhdysvallat lähetti joukkoja Panamaan kukistamaan Manuel Noriegan hallinnon.
- 1995 - NATO aloitti rauhanturvatoiminnan Bosniassa.
- 1995 - Ilmailu: American Airlinesin lento 965:n Boeing 757 törmäsi vuoreen 50 km pohjoiseen Calista, Kolumbiassa. 160 ihmistä sai surmansa.
- 1999 - Vermontin korkein oikeus päätti Yhdysvalloissa, että homoseksuaaliset parit ovat oikeutettuja samoihin etuihin ja turvaan kuin naimisissa olevat heteroseksuaalisetkin parit.
- 1999 - Portugali palautti Macaon Kiinalle.

Syntyneitä

- 1537 - Juhana III, Ruotsin kuningas (1569–1592) († 1592)
- 1841 - Ferdinand Buisson, vuoden 1927 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja († 1932)
- 1868 - Harvey Firestone, yhdysvaltalainen autonrenkaiden valmistaja († 1938)
- 1890 - Jaroslav Heyrovský, tšekkiläinen vuoden 1959 Nobelin kemianpalkinnon saaja († 1967)
- 1901 - Robert Van de Graaff, fyysikko ja keksijä (Van de Graaffin generaattori) († 1967)
- 1902 - George Edward Alexander Windsor, Kentin herttua († 1942)
- 1920 - Väinö Linna, suomalainen kirjailija
- 1922 - George Roy Hill, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja Oscar-voittaja (Butch ja Kid - auringonlaskun ratsastajat, Puhallus, Garpin maailma) († 2002)
- 1927 - Kim Young-sam, Etelä-Korean presidentti
- 1946 - Uri Geller, israelilainen "psyykkisten voimien" televisioesittäjä

Kuolleita

- 217 - Paavi Zephyrinus
- 1968 - John Steinbeck, amerikkalainen Nobel-palkittu kirjailija (s. 1902)
- 1982 - Artur Rubinstein, pianisti (s. 1887)
- 1996 - Carl Sagan, tähtitieteilijä ja kirjailija (s. 1934)
- 2001 - Léopold Sédar Senghor, Senegalin ensimmäinen presidentti ---- Katso myös: kalenteri ~ 19. joulukuuta, 21. joulukuuta Luokka:Joulukuu -12-20 ms:20 Disember ko:12월 20일 ja:12月20日 simple:December 20 th:20 ธันวาคม

17. marraskuuta

17. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 321. päivä (322. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 44 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Eino, Einari :- suomenruotsalainen kalenteri: Einar, Enar :- ortodoksinen kalenteri: Riiko, Riku, Reijo :- saamenkielinen kalenteri: Eidno, Eidnár :- vanhemmissa kalentereissa: Alpheus, Anian, Anund, Hugo, Napoleon, Svanto

Tapahtumia

- Leonidien tähdenlentoparvi on näkyvissä joka vuosi suunnilleen tänä päivänä.
- 1292 - (Juliaaninen kalenteri) John Balliolista tuli Skotlannin kuningas.
- 1558 - Englannin hallitsija Maria I kuoli ja häntä seurasi valtaistuimelle sisarpuoli Elisabet I.
- 1603 - Englantilaisen tutkimusmatkailijan, kirjailijan ja hovimiehen Sir Walter Raleighin maanpetosoikeudenkäynti alkoi.
- 1796 - Napoleonin sodat: Arcolen taistelu. Ranskalaiset joukot voittivat itävaltalaiset joukot Italiassa.
- 1800 - Yhdysvaltain kongressirakennuksessa ("United States Capitol") Washington D.C.:ssä (Yhdysvaltain historian neljäs kongressirakennus) pidettiin ensimmäinen Yhdysvaltain kongressin istunto.
- 1839 - Giuseppe Verdin ensimmäinen ooppera, Oberto, conte di San Bonifacio, oli ensi-illassa Milanoissa.
- 1869 - Egyptissä Välimeren Punaiseenmereen yhdistänyt Suezin kanava avattiin juhlallisesti liikenteelle.
- 1871 - Ehkä Yhdysvaltain vaikutusvaltaisin yksittäinen organisaatio, Yhdysvaltain kansallinen kivääriyhdistys ("National Rifle Association" - NRA) perustettiin yhdistyksen saatua toimiluvan New Yorkin osavaltiossa.
- 1903 - Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue jakaantui kahtia: bolshevikkeihin (venäjäksi "enemmistö") ja menshevikkeihin (venäjäksi "vähemmistö"). HUOM.: myöhemmin menshevikeistä tuli enemmistöpuolue, mikä tarkoitti sitä, että menshevikeistä tuli bolshevikkejä (enemmistöläisiä) ja bolshevikeistä menshevikkejä (vähemmistöläisiä)...
- 1922 - Entinen ottomaanien sulttaani Mehmed VI lähti maanpakoon Italiaan.
- 1941 - Toinen maailmansota: hyökkäys Pearl Harboriin. Joseph Grew, Yhdysvaltain Japanin suurlähettiläs, lähetti Yhdysvaltain ulkoministeriöön sähkösanoman, jonka mukaan Japani suunnitteli hyökkäystä Havaijin Pearl Harboriin (sähkösanomaan ei kiinnitetty huomiota).
- 1969 - Kylmä sota: Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain neuvottelijat tapasivat Helsingissä aloittaakseen kummankin osapuolen strategisia aseita rajoittamiseen tähdänneet SALT I -neuvottelut.
- 1970 - Vietnamin sota: luutnantti William Calleyn My Lain joukkomurhan oikeudenkäynti alkoi.
- 1970 - Avaruustutkimus: Luna-ohjelma. Neuvostoliiton Lunahod 1 laskeutui Mare Imbriumiin Kuussa. Kyseessä oli ensimmäinen kauko-ohjattu mönkijä, joka laskeutui vieraalle taivaankappaleelle Kuuta kiertäneeltä Luna 17 -avaruusalukselta.
- 1970 - Douglas Engelbartille myönnettiin patentti ensimmäisestä tietokonehiirestä.
- 1973 - Watergate-skandaali. Orlandossa, Floridassa, Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon kertoi 400:lle Associated Press -uutispalvelun työntekijälle, että "En ole roisto" (I am not a crook).
- 1973 - Opiskelijalevottomuuksia sotilashallitusta vastaan Ateenassa, Kreikassa.
- 1979 - Iranin panttivankikriisi: Iranin johtaja Ruhollah Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa Teheranin suurlähetystössä pidettyä yhdysvaltalaista panttivankia vapautettaviksi.
- 1983 - Zapatistien kansallinen vapautusarmeija (Ejército Zapatista de Liberación Nacional, EZLN) perustettiin.
- 1989 - Samettivallankumoukset alkoivat Tšekkoslovakiassa.
- 1997 - Terrorismi: Egyptin Luxorissa kuusi islamilaista militanttia surmasi 62 henkeä Hatshepsutin temppelin ulkopuolella (poliisi surmasi hyökkääjät).
- 2003 - Arnold Schwarzeneggerin virkakausi Kalifornian kuvernöörinä alkoi.

Kuolleita

- 1917 - Auguste Rodin, ranskalainen kuvanveistäjä ---- Katso myös: kalenteri ~ 16. marraskuuta, 18. marraskuuta Luokka:Marraskuu -11-17 ms:17 November ko:11월 17일 ja:11月17日 simple:November 17 th:17 พฤศจิกายน

1592

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1540 1550 1560 1570 1580 - 1590 - 1600 1610 1620 1630 1640 Vuodet: 1587 1588 1589 1590 1591 - 1592 - 1593 1594 1595 1596 1597 ----

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Juhana III, Ruotsin kuningas, ent. Suomen herttua Luokka:1500-luku ko:1592년

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

1592

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1540 1550 1560 1570 1580 - 1590 - 1600 1610 1620 1630 1640 Vuodet: 1587 1588 1589 1590 1591 - 1592 - 1593 1594 1595 1596 1597 ----

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Juhana III, Ruotsin kuningas, ent. Suomen herttua Luokka:1500-luku ko:1592년

1556

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1500 1510 1520 1530 1540 - 1550 - 1560 1570 1580 1590 1600 Vuodet: 1551 1552 1553 1554 1555 - 1556 - 1557 1558 1559 1560 1561 ----

Tapahtumia

- Juhana III:sta tulee Suomen herttua

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1500-luku ko:1556년

1563

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1510 1520 1530 1540 1550 - 1560 - 1570 1580 1590 1600 1610 Vuodet: 1558 1559 1560 1561 1562 - 1563 - 1564 1565 1566 1567 1568 ----

Tapahtumia

- Pohjolan seitsemän vuoden sota alkoi.
- Trenton kirkolliskokous päättyi.

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1500-luku ko:1563년

1577

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1520 1530 1540 1550 1560 - 1570 - 1580 1590 1600 1610 1620 Vuodet: 1572 1573 1574 1575 1576 - 1577 - 1578 1579 1580 1581 1582 ----

Tapahtumia

- 3.8.1577 Juhana III allekirjoitti ensimmäistä kertaa arvonimellä Suomen suuriruhtinas

Syntyneitä

- Peter Paul Rubens, taidemaalari

Kuolleita

- Luokka:1500-luku ko:1577년

Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa (12. toukokuuta 1496-29. syyskuuta 1560) oli Ruotsin kuningas 1523-1560. Kalmarin unionin loppuvaiheilla Ruotsissa esiintyi vahvaa kansallista ajattelua. Unionikuningas Kristian II yritti tukahduttaa kaiken vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä vuonna 1520. Kuitenkin se synnytti Ruotsissa laajan kapinaliikkeen, jonka johdossa oli Kustaa Vaasa. Kapinaliike menestyi ja parissa vuodessa Kustaa Vaasan asema Ruotsin johtajana oli kiistaton. Vuonna 1523 Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi, joka oli lopullinen ero Kalmarin unionista. Ruotsin alueeksi nimettiin myös Itämaa eli Suomi. Kustaa Vaasalla oli hyvä muisti, työkyky ja käytännön lahjakkuus, mutta heikko opillinen sivistys. Hänellä, (kuten monilla muillakin maailmanhistorian suurilla johtajilla) oli erinomaiset puhelahjat ja kivenkova temperamentti. Hän oli toisaalta keinoja kaihtamaton, häikailemätön ja epäluuloinen. Ruotsissa Kustaa Vaasaa pidetään nykyisen Ruotsin ensimmäisenä oikeana hallitsijana.

Kustaa Vaasan aikaansaattamat muutokset

Luultavasti tärkein muutos, minkä Kustaa Vaasa toteutti, oli reformaatio vuonna 1527. Valtio sai kirkon omaisuuden, mikä olennaisesti helpotti valtion toimintaa. Kustaa keskitti valtaa itselleen mm. perinnöllistämällä kuninkuuden ja korvaamalla usein omaan pussiinsa pelanneet linnanisännät kruunulle lojaaleilla voudeilla, jotka mm. valvoivat verotusta. Valtiontaloudessa Kustaa sovelsi varhaismerkantilismia, eli ulkomaankauppa määrättiin käytäväksi ainoastaan kaupungeissa. Kustaa perusti mm. Helsingin kaupungin 12. kesäkuuta vuonna 1550, kilpailemaan Itämeren kaupankäynnistä Räävelin, nykyisen Tallinnan kanssa. Kustaa Vaasa määräsi, että Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon kauppiaiden piti muuttaa Helsinkiin. Aluksi tämä "Baabelin vankeus" näytti toimivan, mutta jo 1550-luvun lopulla osa kauppiasta sai paluuluvan takaisin kotikaupunkiinsa. Suurimpana syynä tähän oli se, ettei Helsingistä muodostunut sellaista vastapainoa Tallinnalle, jota siitä alun perin suunniteltiin. Samaan aikaan käytiin myös Venäjän vastaista sotaa. Myös Helsinkiin siirrettyjen porvareiden uppiniskaisuutta ei pidä väheksyä. Helsingille porvarien osan poislähtö merkitsi hidasta kehittymisen kautta. Kustaa Vaasa asutti erämaa-alueita. Suomen asutus levisi mm. Pohjois-Savoon ja Kainuuseen. Savolaisasutus levisi jo 1400-luvulla yli Pähkinäsaaren rauhan rajan, mikä johti rajaselkkauksiin Novgorodin ja Venäjän kanssa. Kustaa Vaasa perusti perinnöllisen kuninkuuden, jo Kustaa Vaasaan kuoleman jälkeen perityi hänen vanhimmalle pojalleen Eerik XIV:lle. Kolmelle nuoremmalle pojalleen hän perusti kolme melko autonomista herttuakuntaa. Tavoitteena oli yhtenäinen, Vaasa-suvun hallitsema valtio. Käytännössä järjestelyt johtivat pitkällisiin suvun sisäisiin valtakamppailuihin Kustaa Vaasan kuoltua 1560. Luokka:Ruotsin kuninkaat ko:구스타브 1세 바사 ja:グスタフ1世 (スウェーデン王)

1556

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1500 1510 1520 1530 1540 - 1550 - 1560 1570 1580 1590 1600 Vuodet: 1551 1552 1553 1554 1555 - 1556 - 1557 1558 1559 1560 1561 ----

Tapahtumia

- Juhana III:sta tulee Suomen herttua

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1500-luku ko:1556년

Kaarina Hannuntytär

Kaarina Hannuntytär (k. 1596), Juhana III:n vihkimätön vaimo. Kaarina Hannuntyttärellä ja Juhana III:lla oli neljä lasta. Kun Juhana avioitui valtiollisista syistä Puolan kuninkaan sisaren, Katariina Jagellonican kanssa, Kaarina muutti 1562 Wääksyn kartanoon Kangasalle. Kaarina avioitui ensiksi Klaus Westgöten kanssa. Klaus Westgöten kuoltua Kaarina avioitui Ylä-Satakunnan voudin, Lauri Hordelin kanssa.

Puola

Puola on yksi Keski- ja Itä-Euroopan suurimmista valtiosta. Sen rajanaapureita ovat lännessä Saksa, Tšekki, etelässä Slovakia kaakossa Ukraina ja idässä Valko-Venäjä, Liettua ja Venäjän Kaliningradin alue. Puola on Itämeren rannikolla, sitä vastapäätä ovat Tanskan Bornholm ja Ruotsi.

Historia

Puolan historia
Puola muodostui yhtenäiseksi valtioksi jo 1000-luvulla. Vuosisatojen ajan se oli yksi Itä-Euroopan suurvalloista. Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569 perustettiin Puola-Liettuan tasavalta. Maan sisäinen hajanaisuus ja keskusvallan (kruunun) heikkous johtivat kuitenkin 1700-luvun lopulla Puolan jakoihin, joissa Venäjä, Preussi ja Itävalta jakoivat maan keskenään. Napoleon muodosti Puolasta uudelleen itsenäisen valtion, mutta Napoleonin kaaduttua Puola menetti jälleen itsenäisyytensä. Puola itsenäistyi taas ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan uudelleen 1939. Toisessa maailmansodassa maa kärsi pahasti saksalaismiehityksestä. Sodan jälkeen voittajavallat siirsivät Puolan rajoja länteen. Kylmän sodan aikana Puola oli käytännössä Neuvostoliiton valvonnassa. Vuosina 1981-82 maassa oli sotatila, kun kommunistit yrittivät – huonolla menestyksellä – pitää kirkon ja ammattiyhdistysliikkeen, kuten Lech Wałęsan Solidaarisuus-liikkeen, ympärille keskittyneen vastarinnan aisoissa. Solidaarisuus sai maanvyörymävoiton osittain vapaissa parlamenttivaaleissa kesäkuussa 1989 ja joulukuussa 1990 Lech Wałęsa nousi maan presidentiksi. 1990-luvun alun uudistuksiin liittyvän taloudellisen šokin jälkeen maan talous on lähtenyt nousuun. Puola liittyi NATOon 1999 ja on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Politiikka

Puolan nykyinen perustuslaki on vuodelta 1997. Hallituksen keskuksena on ministerineuvosto, jota johtaa pääministeri. Presidentti nimittää hallituksen pääministerin ehdotuksen mukaan, tyypillisesti alahuoneen enemmistökoalition jäsenistä. Presidentti valitaan kansanvaalilla viisivuotiskaudeksi, ja hän toimii valtion päänä. Kansa valitsee myös parlamentin eli kansalliskokouksen (Zgromadzenie Narodowe), jossa on 460-jäseninen alahuone (Sejm), ja 100-jäseninen ylähuone, senaatti (Senat). Parlamentin jäsenet valitaan suhteellisella vaalilla nelivuotiskausiksi. Puolueilla on 5 % äänikynnys, tämä ei kuitenkaan koske kansallisten vähemmistöjen puolueita. Korkeimmat oikeusinstituutiot ovat korkein oikeus (Sąd Najwyższy), jonka jäsenet valitsee presidentti kansalliskokouksen suosituksen perusteella, ja perustuslaillinen oikeus (Trybunał Konstytucyjny) jonka tuomarit valitsee alahuone yhdeksänvuotiskausille. Alahuone asettaa myös (senaatin hyväksynnällä) asiamiehen (Rzecznik Praw Obywatelskich) valvomaan kansalaisoikeuksien toteutumista. Edelliset parlamenttivaalit pidettiin syyskuussa 2001. Puoluekenttää hallitsee demokraattinen vasemmistoliitto (Sojusz Lewicy Demokratycznej) joka sai vaaleissa 1999 200 alahuoneen 460:sta paikasta ja 75 senaatin 100:sta paikasta. Muu poliittinen kenttä on varsin hajanaista. SLD muodosti hallituksen maaseudunpuolueen (Polskie Stronnictwo Ludowe) kanssa, mutta PSL lähti hallituksesta maaliskuussa 2003. SLD:n kannatus on kuitenkin tippunut mielipidekyselyissä kymmenen prosentin alle, ja europarlamenttivaaleissa 2004 se sai enää 9 % äänistä ja viisi Puolan 54 paikasta. Loikkausten jälkeen sillä on enää 161 edustajan ryhmä parlamentissa ja on epävarmaa ylittääkö se enää seuraavissa vaaleissa keväällä 2005 äänikynnystä.

Osat

Puola on jaettu hallinnollisesti kuuteentoista lääniin eli voivodikuntaan: (województwa, yksikkö - województwo) Puolan osat]
- Masovian lääni (Mazowieckie)
- Sleesian lääni (Śląskie)
- Iso-Puolan lääni (Wielkopolskie)
- Ala-Sleesian lääni (Dolnośląskie)
- Pommerin lääni (Pomorskie)
- Vähä-Puolan lääni (Małopolskie)
- Lodzin lääni (Łódzkie)
- Kujavia-Pommerin lääni (Kujawsko-Pomorskie)
- Länsi-Pommerin lääni (Zachodniopomorskie)
- Lublinin lääni (Lubelskie)
- Ala-Karpaattien lääni (Podkarpackie)
- Swietokrzyskin lääni, Pyhänristinvuorten alue (Świętokrzyskie)
- Lubuszin lääni (Lubuskie)
- Ermlannin-Masurian lääni (Warmińsko-Mazurskie)
- Opolen lääni (Opolskie)
- Podlasian lääni (Podlaskie)

Maantiede

Puolan osat Puolan maantiede
Puola on yksi Itä-Euroopan suurimmista valtiosta. Väkiluku on 38,6 miljoonaa ja pinta-ala 312 685 neliökilometriä (hieman Suomea pienempi). Puolan pääkaupunki on Varsova, muita suuria kaupunkeja ovat mm. Lodz, Krakova, Wroclaw, Gdansk, Poznan ja Katowice. Naapurimaat ovat Saksa, Tšekki, Valko-Venäjä, Slovakia, Ukraina, Liettua ja Venäjä. Puola sijaitsee lähes kokonaisuudessaan pohjoisen Euroopan tasangolla, maan keskimääräinen korkeus merenpinnasta on vain 173 metriä. Sudeetit ja Karpaatit muodostavat kuitenkin maan etelärajan. Karpaatteihin kuuluvassa Tatravuoristossa sijaitsee Puolan korkein huippu, 2499 metrin Rysy. Tasankoa halkovat monet suuret joet, kuten Veiksel (Wisła, engl. Vistula, saks. die Weichsel), Oder (Odra), Warta ja läntinen Bug. Tasaisessa maassa on myös oli 9300 järveä, etupäässä maan pohjoisosissa. Mazury on suurin järvialue ja suosittu turistikohde.

Talous

Puolan talous on kasvanut merkittävästi maan Euroopan unioniin liittymisen jälkeen 1. toukokuuta 2004. Vuodelle 2004 ennustetaan 5,5 % kasvua, jo helmikuussa teollisuustuotanto kasvoi 18 % vuosivauhtia. Maatalous on edelleen tehotonta ja arkoihin alueisiin, kuten hiilentuotantoon ei ole puututtu. Maatalous työllistää edelleen 27,5 % työvoimasta, mutta tuo vain 3,8 % BKT:stä. Puolassa on edelleen kaksi miljoonaa yksityistä maatilaa, jotka käsittävät 90 % viljelyalasta. Keskimääräinen tilakoko on vain kahdeksan hehtaaria. Puolalainen teollisuus tuottaa: elektroniikkaa, autoja, busseja (Jelcz SA, Autosan, Solaris Bus & Coach), helikoptereita (PZL Świdnik), lentokoneita, sotakalustoa (mukaanlukien panssarivaunuja - PT-91 ym), lääkkeitä, kemiallisia tuotteita, maataloustuotteita ym.

Väestöjakauma

Puolan väestöjakauma]] Puolassa puhutaan lähes yksinomaan puolaa (96,7 %). Noin 95 % väestöstä on katolisia, tosin vain 75 % tunnustautuu uskontoa harjoittaviksi. Jäljelle jäävään viiteen prosenttiin kuuluu mm. kreikkalais-ortodokseja ja protestantteja. Ennen toista maailmansotaa Puolassa asui yli kaksi miljoonaa juutalaista, runsas miljoona sekä saksalaisia että valkovenäläisiä ja lähes neljä miljoonaa ukrainalaista. Toisen maailmansodan jälkeisessa rajojen siirrossa voittajatkin suorittivat puolalaisten laajamittaisia joukkosiirtoja.

Kulttuuri

Katso: Puolan kirjallisuus
Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- rikki
- kupari
- maakaasu
- hopea
- lyijy
Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- rauta
- terästuotteet
Tunnettuja puolalaisia
terästuotteet maissa]]
- Frédéric Chopin (Fryderyk Chopin) (säveltäjä, 1810–1849)
- Nikolaus Kopernikus (tähtitieteilijä, 1473–1543)
- paavi Johannes Paavali II (Karol Józef Wojtyła, 1920–2005)
- Adam Małysz (mäkihyppääjä, 1977-)
- Maria Curie-Skłodowska (tiedenainen, 1867–1934)
- Stanisław Lem (tieteiskirjailija, 1921–)
- Adam Mickiewicz (1798–1855)
- Lech Wałęsa
Puolalainen ruoka
Puolalainen keittiö on tyypiltään itä-eurooppalainen ja perinteinen. Se on saanut vaikutteita sekä naapurimaidensa että juutalaisesta ruokatraditiosta vuosisatojen kuluessa. Puola on myös maantieteellisesti suuri maa, joten ruokaperinteet vaihtelevat jonkin verran eri puolilla maata. Puolalaiseen ateriaan kuuluu erottamattomana osana keitto. Tunnetuimmat ovat zurek eli hapanjauhokeitto, kermainen sienikeitto, kanasta tai naudanlihasta tehty lihaliemi, flaki eli lehmänmahakeitto, tomaattikeitto ja barszcz eli punajuurikeitto. Joidenkin keittojen kanssa tarjotaan kotonatehtyä täytettyä pastaa tai keitettyä perunaa. Kylminä alkupaloina syödään hyytelöityä kalaa tai lihaa, lihaleikkeleitä, kotitekoista maksapasteijaa, silliä, savustettua ankeriasta, täytettyjä kananmunia, juuresraasteita, tomaattia, kurkkua ja majoneesisalaatteja. Lämpimänä alkupalana tarjotaan omenan ja sipulin kanssa paistettua kananmaksaa tai lihalla täytettyä kotitekoista pastaa. Pääruokana syödään lihaa; kanaa, kalkkunaa, possua, lammasta tai nautaa. Juhlaruokana tarjotaan omenoilla täytettyä, paistettua ankkaa karpalohyytelön kanssa. Kalaruokiin kuuluvat paistetut lohi, turska, kuha ja taimen. Kalaruokia tarjotaan erityisesti paaston aikaan. Talviaikaan kuuluu bigos, pitkään uunissa haudutettu kaalipata, jossa on myös makkaraa, naudan ja sianlihaa, sipulia ja sieniä. Jouluaaton ruokapöytään kuuluu hyytelöity karppi. Pääruoan kanssa tarjotaan keitettyjä perunoita, riisiä, tattaria, hapankaalia ja erilaisia taikinasta tehtyjä makaroninkaltaisia lisäkkeitä. Ruoan kanssa tajotaan myös tummaa ja vaaleaa leipää sekä voita. Ruoan mausteina käytetään suolaa, maustepippuria, meiramia tilliä, persiljaa ja piparjuurta, sitruunaa ja etikkaa. Jälkiruokana on jäätelöä, hedelmäsalaattia, Charlotka-omenaleivosta, täytekakkuja, joissa on paksut kerrokset vanukkaita ja hyytelöitä. Myös mansikoilla tai mustikoilla täytettyä makeaa pastaa tarjotaan sokerin kanssa jälkiruoaksi. Pullataikinasta tehty leivonnainen, jossa on täytteenä unikonsiemenistä tehtyä massaa tarjotaan juhlaleivonnaisena. Ruokajuomana tarjotaan viiniä, vettä, teetä tai vahvempia alkoholijuomia. Ruoka on aina kauniisti katettu ja pöytä koristeltu. Kukat, pellavainen valkoinen tai käsin kirjottu pöytäliina ja kankaiset servietit kuuluvat kattaukseen. Puolassa tee haudutetaan teelehdistä ja tarjotaan sokerin ja sitruunan kera. Kahvi turkkilaiseen tapaan tehdään näin: jauhettu kahvi laitetaan lasin pohjalle, siihen lisätään keitetty vesi, sokeri ja kerma, sekoitetaan, annetaan laskeutua ja juodaan.
Katso myös

- Puolan autoteollisuus
Linkit

- [http://maps.google.com/maps?ll=52.106505,19.423828&spn=5.993775,16.215820&z=11&t=h&hl=en Puola Google Mapsissa]
- [http://www.puola.fi/ Puolan valtion matkailutoimisto]
- [http://www.poland-tourism.pl Puola] Luokka:Puola als:Polen ms:Poland zh-min-nan:Polska ko:폴란드 ja:ポーランド simple:Poland th:ประเทศโปแลนด์ fiu-vro:Poola

Iivana IV Julma

Iivana IV 25. elokuuta 1530 – 18. maaliskuuta 1584 oli Venäjän ensimmäinen tsaari (keisari). Hänet tunnetaan myös nimellä Iivana Julma (Ivan Grozni). Venäjän traditiossa Iivana Vasilinpoikana, isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. tsaari Iivana nousi valtaistuimelle kolmivuotiaana 1533 ja kruunattiin tsaariksi 16-vuotiaana 16. tammikuuta 1547. Hänen hallituskautensa alkuvuosina hän teki monia uudistuksia, uudisti lainsäädännön, perusti vakituisen armeijan, loi maapäivät (Zemski sobor), uudisti paikallishallintoa ja alisti kirkon valtiolle. Hänen hallituskautenaan Venäjälle perustettiin ensimmäinen kirjapaino 1565. Kirjanpainajat joutuivat tosin pakemaan Liettuan suuriruhtinaskuntaan kirjankopioijien painostuksesta. Vuonna 1580 painettiin ensimmäinen koko Raamattu slaaviksi. Iivana avasi uusia kauppareittejä, Vienanmeren Arkangelin englantilaisille kauppiailla ja liitti Venäjään Kazanin (1552) ja Astrakhanin (1556) mongolivaltakunnat, jolloin Volga avautui kaupalle. Tataariväestö tapettiin tai pakkokäännytettiin ja moskeijat poltettiin. Laajentuminen itään onnistui ilman suurempaa vastarintaa, Stroganovin kauppiassuku oli rakentanut kauppalinnoituksia Ob-joen varrelle ja he palkkasivat kasakkapäällikkö Jermak Timofejevitšin avukseen. Hän voitti Siperian mongolikaanin Kuchumin ja valloitti tämän pääkaupungin Kashlikin. Pyhän Basiliuksen (Vasili Autuaan) kirkko eli Pokrovan katedraali rakennettiin Moskovan Kremliin 1555. Iivanan kerrotaan olleen niin ihantunut kirkon kauneuteen, että hän sokaisi arkkitehdit, jotta he eivät pystyisi rakentamaan mitään upeampaa. Vuonna 1565 perustettiin "Opritšnina", suoraan tsaarin alaisuudessa oleva valtakunnan alue, jota hallitsivat suoraan tsaarin alaisuudessa olleet virkamiehet, opritšnikit, jotka pitivät ylimystön ja talonpojat kurissa väkivalloin. Hallintojärjestelmä luotiin vastaneeksi ylimystölle, joka vastusti tsaarin itsevaltaista hallintotapaa. Opritšnikit teloittivat ja takavarikoivat omaisuuksia mielivaltaisesti, tuhansia tapettiin ja järjestelmä peruutettiin viimein 1572. Terrori oli kuitenkin autioittanut alueet joilla se oli voimassa väestön paetessa tsaarin hirmuvaltaa. Vastineeksi säädettiin ensimmäiset lait, jotka rajoittivat talonpoikien muuttovapautta, joka johti sittemmin maaorjuuteen. Surmattuaan suuren määrän ylimystöä ja piispan Iivana nimitti Simemon Bekbulatovitšin koko Venäjän suuriruhtinaaksi vuosiksi 1574–1576 ja lähti Moskovasta. Iivanan hallinnon jälkipuolisko oli vähemmän menestykäs. Länsilaajeneminen pysähtyi Liivinmaan sotiin Ruotsia, Puola-Liettuaa ja Saksalaista ritarikuntaa vastaan. 22-vuotinen sota raunioitti talouden ja armeijan, ja pieniä alueita länsirajan läheisyydestä jouduttiin luovuttamaan. Iivanan paras ystävä ja neuvonantaja, ruhtinas Andrei Kurbski loikkasi puolalaisten puolelle ja hänen vaimonsa kuoli, mahdollisesti ylimystön murhaamana. Iivanasta tuli epätasapainoinen ja väkivaltainen. Sotaväenotot Liivinmaan sotaa varten johtivat väestökatoon ja nälänhätään. Venäjän ennen rikkaimmasta alueesta tuli köyhin. Erimielisyydestä Novgorodin kanssa hän määräsi kaupungin asukkaat tapettaviksi. 1500 ylimystä ja lukuisa, erikseen laskematon joukko vähäisempää väkeä surmattiin. 1581 Iivanan väitetään raivoissaan surmanneen oman poikansa Ivanin. Iivanan kuoleman jälkeen valtakunta jäi hänen mielisairaalle pojalleen Fjodor I:lle (1584–1598). Käytännön asiat jäivät langolle, Boris Godunoville. Fjodor I kuoltua ilman perillistä Rurikin hallitsijasuku, joka oli hallinnut Novgorodissa ja Moskovassa vuodesta 862 sammui. Fjodorin vaimo Irina meni luostariin ja Boris Godunov kruunattiin tsaariksi. Hänen aikanaan Moskovaan perustettiin patriarkan istuin ja Ruotsi ja Puola karkoittivat venäläiset Baltiasta (Täyssinän rauha 1595). Vuosina 1601–1603 koettiin suuri nälänhätä. Godonov kuoli 1605 ja hänen valtaistuimelle noussut poikansa, Fjodor II surmattiin ja Puolan tukemana kruununtavoittelija, joka väitti olevansa Iivanan (vuonna 1591 kuollut) poika Dimitri, kruunattiin tsaariksi. Väkijoukko murhasi vale-Dimitrin pian ja Venäjällä alkoi sisällissota, sekasorron aika (Smutnoje Vremja), jolloin Puolan joukot miehittivät Moskovan. Katso myös: Venäjän hallitsijat Luokka:Venäjän hallitsijat ja:イヴァン4世

1562

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1510 1520 1530 1540 1550 - 1560 - 1570 1580 1590 1600 1610 Vuodet: 1557 1558 1559 1560 1561 - 1562 - 1563 1564 1565 1566 1567 ----

Tapahtumia

- hugenottisodat alkoivat Ranskassa.
- sota Venäjän ja Puola-Liettuan välille puhkesi.

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1500-luku ko:1562년

Kangasala

Kangasala on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, 18 km Tampereesta itään. Kunnan väkiluku on Sahalahden liittämisen jälkeen 2005 alussa noin 25 700 ja sen pinta-ala on 651,27 km², josta 158,71 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2005 alussa noin 52,2 asukasta/km². Väestötiheys Nimen alkuperä on kiistanalainen, on arveltu sen johtuvan sanoista "kankaan alla" tai tarkoittavan kovaa kulkureittiä. Nimen taivutus on epäsäännöllinen: mennään Kangasalle, ei "Kangasalaan" tai "Kangasalalle". Kangasala tunnetaan parhaiten Topeliuksen 1853 kirjoittamasta runosta Kesäpäivä Kangasalla, jonka Gabriel Linsén sovitti tunnetuksi lauluksi. Laulussa ylistetään Roineen "armaita aaltoja" ja Längelmäveden hohtelua. Järvien lisäksi Kangasalan tunnetuin maantieteellinen piirre on kunnan halkaiseva jono harjuja. Tärkeimmille harjuille on rakennettu näkötorneja: Haralanharjun, Keisarinharjun, Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Keisarinharjulla maisemia ovat ihailleet aikanaan jo Kustaa III vuonna 1775 ja keisari Aleksanteri I vuonna 1819. Keisarin vierailun johdosta harju sai nykyisen nimensä. Aikaisemmin Keisarinharju tunnettiin nimellä Syrjänkorkee. Ensimmäinen näkötorni rakennettiin sinne jo vuonna 1881. Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin YLE Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi paikaksi. Kangasalla on kaksi automuseota: Mobilia ja Vehoniemen automuseo.

Kylät

Alanen, Apajapohja, Franssila, Haapaniemi, Haavisto, Haviseva, Heponiemi, Herttuala, Hykönsalo, Hyppärilä, Ihari, Jokioinen, Joutsiniemi, Kaukola, Kautiala, Keljo, Kerppola, Keso, Koivisto, Kuru, Kyötikkälä, Köyrä, Leipi, Lentola, Lihasula, Liuksiala, Luukkala, Monikkala, Mustoo, Mutikko, Mäyrä, Neulaniemi, Ohtola, Paalila, Palo, Pappila, Parvela, Pikkola, Pispala, Ponsa, Raikku, Raronsalo, Rekiälä, Riku, Riunvaiva, Ruokonen, Ruutana, Sammalisto, Sarkkila, Savo, Siitama, Sorola, Suinula, Suomatka, Suomela, Suorama, Tarkeela, Tarpila, Tiihala, Tohkala, Toikkola, Toosila, Tursola, Vahderpää, Varala, Vatiala, Vehoniemi, Vihtinen, Vihtiälä, Vänninsalo, Vääksy

Historiaa

Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Kuuluisimpia ovat Liuksialan kartano, jossa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla ja Wääksyn kartano, jossa on asunut Kaarina Hannuntytär. Muita mainittavia kartanoita ovat Lihasulan kartano, Sorolan kartano ja Tavelan kartano. Kesäkuussa 1604 tapahtui luonnonmullistus, jossa Sarsanvirta kuivui. Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla. Kangasalan kivikirkko Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Längelmävettä ja Roinetta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasalle. Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka. Kangasalan lepokoti on toiminut 1900-alussa täysihoitolana, jossa monet kuuluisuudet ovat viettäneet lomaa. Kirjailija Jalmari Finne on syntynyt ja asunut Kangasalla. Liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin vuonna 1918 Kangasalan Suinulassa tapahtui niin sanottu Suinulan verilöyly. Kangasalasta muodostui Tampereen kyljessä punaisten aluetta kunnes valkoiset valloittivat Kangasalan 22. maaliskuuta - 23. maaliskuuta Tampereen taistelun valmisteluvaiheessa. Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan 1. tammikuuta 2005. Ennen Sahalahden liittämistä kunnan väkiluku oli 23 453 (2004) ja sen pinta-ala oli 479,31 km², josta 123,62 km² vesistöjä. Väestötiheys oli 2004 65,9 asukasta/km².

Kulttuuri

Kangasalla on järjestetty vuosittain 2001 lähtien pienehköt musiikkifestivaalit nimeltään "Harjufestarit". Toistuvia tapahtumia ovat myös Kangasalan urkuperinnepäivät (1994 lähtien), Kangasalan Salonkimusiikki sekä kansainväliset nukketeatteripäivät. Kangasalla julkaistaan paikallislehteä nimeltään Kangasalan Sanomat, joka on ilmestynyt joulukuusta 1918 lähtien.

Urheilu

Kangasala on tunnettu mm. seuraavien erityisten urheilulajien harrastuksesta, lajien perässä mainittu paikallisia urheiluseuroja:
- suunnistus - Kangasala SK
- melonta - Kangasalan Melojat
- pikaluistelu - Kangasalan Voitto Kunnan suurin urheiluseura on vuodesta 1930 toiminut Kangasalan Kisa [http://www.kangasalankisa.fi/], jolla on nykyään noin 800 jäsentä. Seuralla on toimintaa kymmenessä urheilulajissa, joihin kuuluvat muun muuassa