:: wikimiki.org ::
| Juho Kusti Paasikivi |
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellsten, 27. marraskuuta 1870, Hämeen läänin Koski–14. joulukuuta 1956, Helsinki) oli Suomen tasavallan seitsemäs presidentti ja kolmen hallituksen pääministeri.
Paasikiven ensimmäinen vaimo oli Anna Matilda Forsman (vuodet 1897–1931), toinen Allina (Alli) Valve (1934–1956). Lapset olivat Annikki (s. 1898), Wellamo (s. 1900), Juhani (s. 1901) ja Varma (s. 1903).
Paasikiven kuva oli tuhannen markan (1955) ja kymmenen markan (1963) seteleissä.
Paasikivi rauhanneuvottelijana
Paasikivi kunnostautui erityisesti neuvottelijana useissa itsenäisen Suomen käännekohdissa:
- 1917–1918: Pohjoismaiden hallituksille Suomen julistautumisesta itsenäiseksi valtioksi ilmoittamaan lähetetyn lähetyskunnan jäsen
- 1920: Suomen valtuuskunnan johtaja Neuvosto-Venäjän kanssa käydyissä rauhanneuvotteluissa Tartossa (katso Tarton rauha)
- loka-marraskuu, 1939: valtuutettu neuvottelija Suomen ja Neuvostoliiton välisissä neuvotteluissa
- helmikuu, 1944: valmisteleva rauhanneuvottelija Tukholmassa
- maaliskuu, 1944: rauhanneuvottelija Moskovassa
Aikajana
- 1887 vaihtoi alkuperäisen nimensä Johan Gustaf Hellstenin Juho Kusti Paasikiveksi.
- 1890 tulee ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta.
- 1901 filosofian kandidaatti valmistuu molempain oikeuksien tohtoriksi.
- 1903–1914 toimii valtiokonttorin ylitirehtöörinä.
- 1907–1913 toimii Suomalaisen puolueen kansanedustajana.
- 1908–1909 toimii senaattorina ja valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä.
- 1914–1934 toimii Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana.
- 1918 toimii Senaatin talousosaston varapuheenjohtajana ja pääministerinä.
- 1920 johtaa Suomen valtuuskuntaa Tartossa käydyissä rauhanneuvotteluissa Neuvosto-Venäjän kanssa.
- 1930 saa valtioneuvoksen arvon.
- 1934–1936 toimii Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana.
- 1936–1940 toimii Suomen erikoislähettiläänä Tukholmassa.
- 1939 neuvottelee talvisodan alla Neuvostoliiton kanssa.
- 1939–1940 osallistuu hallitukseen salkuttomana ministerinä.
- 1940–1941 toimii Suomen erikoislähettiläänä Moskovassa.
- 1944–1946 johtaa sodanjälkeistä hallitusta pääministerinä.
- 1946–1956 toimii Suomen tasavallan presidenttinä.
Paasikiven hallitukset
- Paasikiven I hallitus: Senaatin varapuheenjohtajana (Talousosaston kanslian päällikkö, senaattori) 27. toukokuuta 1918 - 27. marraskuuta 1918 (185 päivää)
- Paasikiven II hallitus: 17. marraskuuta 1944 - 17. huhtikuuta 1945 (152 päivää)
- Paasikiven III hallitus: 17. huhtikuuta 1945 - 9. maaliskuuta 1946 (327 päivää)
Katso myös
- Paasikiven-Kekkosen linja
Aiheesta muualla
- [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&zz=zet5rr342uu5556v&-max=2147483647&-recid=32973&-find= Kansallisbibliografia]
Paasikivi, Juho
Paasikivi
Paasikivi, Juho
27. marraskuuta27. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 331. päivä (332. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 34 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Hilkka
:- suomenruotsalainen kalenteri: Astrid, Estrid
:- ortodoksinen kalenteri: Jaakko
:- saamenkielinen kalenteri: Hilká
:- vanhemmissa kalentereissa: Athniel, Bitalis, Conradus, Gûnther, Vitalis, Witalis, Witus
Tapahtumia
- 399 - Pyhä Anastius I paaviksi.
- 1095 - Paavi Urbanus II julisti ensimmäisen ristiretken puolesta Clermontin kirkolliskokouksessa.
- 1917 - P. E. Svinhufvudista tuli Svinhufvudin I hallituksen senaatin puheenjohtaja.
- 1934 - Pankkiryöstäjä Baby Face Nelson sai surmansa tulitaistelussa FBI:n kanssa.
- 1983 - Ilmailu: kolumbialainen Boeing 747 syöksyi maahan Barajasin lentokentän lähettyvillä Madridissa surmaten 183 ihmistä.
- 1990 - Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolue valitsi John Majorin Margaret Thatcheria seuranneeksi pääministeriksi.
- 1991 - YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselma 721:n, mikä johti rauhanturvaamisoperaatioiden aloittamiseen entisen Jugoslavian alueella.
- 2001 - Hubble-avaruusteleskooppi havaitsi vetykaasukehän aurinkokunnan ulkopuolisella planeetalla (ns. eksoplaneetta), Osiriksella. Ensimmäisen kerran aurinkokuntamme ulkopuolisella planeetalla havaittiin kaasukehä.
Syntyneitä
- 1701 - Anders Celsius, ruotsalainen tähtitieteilijä ja keksijä (celsiusasteikko) († 1744)
- 1843 - Cornelius Vanderbilt, suurliikemies ja filantrooppi († 1899)
- 1843 - Elizabeth Stride, Viiltäjä-Jackin kolmas uhri († 1888)
- 1857 - Charles Scott Sherrington, fysiologi, vuoden 1932 Nobelin lääketieteen palkinnon saaja († 1952)
- 1870 - Juho Kusti Paasikivi, senaattori, pankinjohtaja, pääministeri ja Suomen presidentti
- 1874 - Chaim Weizmann, Israelin ensimmäinen presidentti († 1952)
- 1907 - L. Sprague de Camp, tieteiskirjailija († 2000)
- 1921 - Alexander Dubček, tšekkipoliitikko († 1992)
- 1940 - Bruce Lee, näyttelijä, taistelulajien asiantuntija († 1973)
- 1942 - Jimi Hendrix, kitaristi († 1970)
- 1952 - James D. Wetherbee, astronautti
- 1979 - Teemu Tainio, suomalainen jalkapalloilija
Kuolleita
- 8 eaa Horatius (latinaksi Quintus Horatius Flaccus, englanniksi Horace), runoilija ja satiirikko (Runoudesta-teos)
- 511 - Klodovig I, frankkien kuningas
- 835 - Muhammad at-Taqi, shialaisten imaami
- 1680 - Athanasius Kircher, saksalainen jesuiitta, tiedemies (k. 1601)
- 1895 - Alexandre Dumas nuorempi, kirjailija
- 1934 - Baby Face Nelson, gangsteri
- 1953 - Eugene O'Neill, näytelmäkirjailija
- 1955 - Arthur Honegger, säveltäjä
- 1988 - John Carradine, näyttelijä
- 2001 - Nils-Aslak Valkeapää, taiteilija
----
Katso myös: kalenteri ~ 26. marraskuuta, 28. marraskuuta
Luokka:Marraskuu
-11-27
ms:27 November
ko:11월 27일
ja:11月27日
simple:November 27
th:27 พฤศจิกายน
HämeenkoskiHämeenkoski on Suomen kunta joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2170 ihmistä ja sen pinta-ala on 195,84 km² josta 7,51 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 11,639 asukasta/km².
Kunta on perustettu 1865. Aikaisemmin sen nimi oli pelkkä Koski, jonka perässä käytettiin Hämeen lääniä tarkoittavaa lyhennettä Hl erotukseksi toisesta Koskesta. Nykyinen nimi, joka valittiin kuntalaisten kesken järjestetyn äänestyksen perusteella, otettiin käyttöön 1995.
Kylät
Etola, Hankala, Huhti, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Järvenpää, Kaunkorpi, Koski, Käikälä, Leiniälä, Miehola, Padonmaa (Palomaa), Porvola, Putula, Saapas, Tenhiälä, Toijala, Töykkylä
Muuta
Tunnetuimpia Hämeenkoskella syntyneitä suomalaisia ovat presidentti J. K. Paasikivi (joka ei tosin koskaan asunut Hämeenkoskella) ja kenraalimajuri Ruben Lagus, joilla molemmilla on kunnassa omat muistomerkkinsä.
Aiheesta muualla
- [http://www.hameenkoski.fi Hämeenkosken kunnan kotisivut]
-
1956 Tapahtumia
- 16. tammikuuta - Egyptin presidentti Gamal Abdal Nasser vannoi vapauttavansa Palestiinan.
- 26. tammikuuta - Britannia kielsi heroiinin.
- 26. tammikuuta - Neuvostoliitto luovutti Porkkalan takaisin Suomelle.
- 15. helmikuuta - Urho Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi.
- 2. maaliskuuta - Marokko julistautui itsenäiseksi Ranskan alaisuudesta.
- 9. maaliskuuta – Britit karkottivat arkkipiispa Makarios III:n Kyprokselta terrorismista syytettynä.
- 20. maaliskuuta - Tunisia sai itsenäisyyden Ranskasta.
- 23. maaliskuuta - Pakistanista tuli ensimmäinen islamilainen tasavalta.
- 7. huhtikuuta - Espanja luopui protektoraatistaan Marokossa.
- 19. huhtikuuta - Grace Kelly nai Monacon ruhtinaan Rainier III:n.
- 21. toukokuuta - Ensimmäinen vetypommin räjäytys ilmakehässä lähes tuhosi Bikiniatollin.
- 14. kesäkuuta - Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower allekirjoitti lain, joka lisäsi sanat "under God" ("Jumalan alaisuudessa") Yhdysvaltain valaan.
- 18. kesäkuuta - Viimeiset ulkomaiset joukot lähtivät Egyptistä.
- 28. kesäkuuta - MP Sydney Silvermanin esitys kuolemantuomion lopettamiseksi läpäisi parlamentin alahuoneen Britanniassa.
- 28. kesäkuuta - Mellakat Poznanissa Puolassa murskataan kovin ottein.
- 29. kesäkuuta - Marilyn Monroe nai Arthur Millerin.
- 10. heinäkuuta - Britannian ylähuone hylkäsi kuolemantuomion lopettamisen.
- 25. heinäkuuta - Italialainen matkustaja-alus SS Andrea Doria upposi Nantucketin rannikolla törmättyään sumussa SS Stockholmiin.
- 26. heinäkuuta - Egyptin Gamal Nasser kansallisti Suezin kanavan käynnistäen kansainvälisen vastalauseiden aallon.
- 30. heinäkuuta - Presidentti Eisenhower allekirjoitti laiksi Yhdysvaltain kongressin esityksen lauseen "In God We Trust" ("Jumalaan me luotamme") ottamisesta Yhdysvaltain viralliseksi motoksi.
- 17. lokakuuta - Englannin kuningatar kytki sähköverkkoon maailman ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan Calder Hallissa. Maailman kaikkein ensimmäinen ydinvoimala oli jo käytössä Obninskissa Neuvostoliitossa.
- 23. lokakuuta - Unkarin kansannousu kommunistihallitusta vastaan, väkijoukot täyttivät Budapestin kadut. Turvallisuuspoliisi AVO avasi tulen ja Varsovan liiton joukot vyöryivät Unkariin.
- 29. lokakuuta - Suezin kriisi: Israel hyökkäsi Siinain niemimaalle ja työnsi egyptiläisjoukot Suezille asti.
- 29. lokakuuta - Tangerin kansainvälinen kaupunki liitettiin jälleen Marokkoon.
- 31. lokakuuta - Suezin kriisi: Britannia ja Ranska aloittivat Egyptiin pommitukset.
- 4. marraskuuta - Neuvostoliiton lisäjoukkoja Unkariin, tulitaukoon 10. marraskuuta asti 7000 sotilasta ja 25000–50000 kapinoijaa sai surmansa.
- 6. marraskuuta - Yhdysvaltain publikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower valittiin uudelle kaudelle demokraattihaastaja Adlai E. Stevensonia vastaan.
- 7. marraskuuta - Suezin kriisi: YK:n yleiskokous vaati Britanniaa, Ranskaa ja Israelia vetäytymään välittömästi Egyptistä.
- 14. marraskuuta - Taistelut päättyivät Unkarissa.
- 23. marraskuuta - Suezin kriisi aiheutti bensiinin säännöstelyn Britanniassa.
- 2. joulukuuta - Fidel Castron kapinallisryhmä nousi maihin Kuubassa. Vain 12 selvisi hengissä maihinnoususta, he pakenivat vuorille ja aloittivat sissisodan hallitusta vastaan.
- 12. joulukuuta - Japani hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
- SAK järjesti yleislakon.
- Kuopion Saturnus perustetaan.
Syntyneitä
- 3. tammikuuta - Mel Gibson, näyttelijä
- 17. tammikuuta - Antero Mertaranta, suomalainen urheiluselostaja ja juontaja
- 21. tammikuuta - Geena Davis, näyttelijä
- 31. tammikuuta - Johnny Rotten, muusikko (Sex Pistols)
- 29. helmikuuta - Kari Eloranta, jääkiekkoilija
- 1. maaliskuuta - Jonttu Virta, muusikko (Dingo)
- 18. maaliskuuta - Ingemar Stenmark
- 22. maaliskuuta - Lena Olin, näyttelijä
- 23. maaliskuuta - José Manuel Durão Barroso, portugalilainen politiikko
- 24. maaliskuuta - Steve Ballmer, Microsoftin pääjohtaja
- 4. huhtikuuta - David E. Kelley, käsikirjoittaja ja tv-tuottaja
- 13. huhtikuuta - Lars von Trier, elokuvaohjaaja
- 29. huhtikuuta - Aileen Wuornos, sarjamurhaaja
- 7. toukokuuta - Jan Peter Balkenende, Hollannin pääministeri 2002-
- 17. toukokuuta - Sugar Ray Leonard, nyrkkeilijä
- 19. toukokuuta - James Gosling, Java-kielen isä
- 6. kesäkuuta - Björn Borg, tennistähti
- 9. heinäkuuta - Tom Hanks, näyttelijä
- 6. syyskuuta - Sakari Kuosmanen, muusikko ja laulaja
- 26. syyskuuta - Linda Hamilton, näyttelijä
- 18. lokakuuta - Martina Navratilova, tennistähti
Kuolleita
- 31. tammikuuta - A. A. Milne, Nalle Puhin kirjoittaja
- 14. maaliskuuta - Lars Sonck, arkkitehti
- 16. elokuuta - Bela Lugosi, näyttelijä
- 25. lokakuuta - Risto Ryti, Suomen presidentti
- 14. joulukuuta - Juho Kusti Paasikivi, Suomen presidentti
ms:1956
ko:1956년
ja:1956年
simple:1956
th:พ.ศ. 2499
Helsinki
Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.
Maantiede
Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria.
Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja.
Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat".
Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta.
Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.
Historia
Ruotsin vallan aika
Ruotsi.]]
Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä.
Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka.
Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle.
Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721.
Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita.
Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.
Venäjän vallan aika
Venäjä]
Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta.
Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.
Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle
Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna.
Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana.
Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa.
1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin.
Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.
Väkiluvun kehitys
Palvelut
Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon.
Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä.
Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä.
Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.
Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.
Liikenne
sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]]
metrojärjestelmä.]
Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla.
Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä.
Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin.
Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.
Muut palvelut
Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.
Helsingin työssäkäyntialue
Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.
Vihtissa]]
Vihti
Vihti]
Vihti]
Nähtävyydet
Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet
Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.
Kulttuuri
Tapahtumia
Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää.
Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.
Kulttuurin järjestäjät
Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä.
Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.
Urheilu
Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille.
Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.
Ystävyyskaupungit
- Sendai (Japani)
Tilastot
Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa.
Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C
Katso myös
- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja
Aiheesta muualla
- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
-
ko:헬싱키
ja:ヘルシンキ
simple:Helsinki
TasavaltaTasavalta on valtiomuoto, jossa kansa toimii johtajana ja jossa poliittinen valta perustuu ainoastaan kansan itsemääräämisoikeuteen. Tasavaltojen päämies on yleensä presidentti, mutta esimerkiksi Sveitsissä on sen sijaan seitsenhenkinen edustajisto. Presidentin valta-asema voi vaihdella hyvinkin suuresti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti on samalla hallituksen johtaja, mutta Saksan presidentin virka on lähinnä seremoniallinen.
Tasavallan ja monarkian ero ei välttämättä ole suuren suuri, jos kuninkaan velvollisuudet ovat lähinnä seremonialliset. Näin voidaan väittää olevan esimerkiksi pohjoismaisissa monarkioissa.
Luokka:Politiikka
Luokka:Valtiomuodot
ja:共和制
simple:Republic
Suomen pääministeriLuettelo Suomen
pääministereistä
|
|
#Prime Ministers of Finland
ImageSize = width:200 height:2000
PlotArea = width:150 height:1980 left:40 bottom:5
DateFormat = dd/mm/yyyy
Period = from:1917 till:2005
TimeAxis = orientation:vertical
ScaleMajor = unit:year increment:1 start:1917
ScaleMinor = unit:month increment:3 start:01/01/1917
Define $dx = 20
Define $dy = -3
Colors=
id:lightgrey value:gray(0.9)
PlotData=
bar:PrimeMinisters color:blue width:25 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:27/11/1917 till:27/05/1918 shift:($dx,$dy) text:Pehr Evind Svinhufvud
from:27/05/1918 till:27/11/1918 shift:($dx,$dy) text:Juho Kusti Paasikivi
from:27/11/1918 till:17/04/1919 shift:($dx,$dy) text:Lauri Ingman
from:17/04/1919 till:15/08/1919 shift:($dx,$dy) text:Kaarlo Castrén
from:15/08/1919 till:15/03/1920 shift:($dx,$dy) text:Juho Vennola
from:15/03/1920 till:09/04/1921 shift:($dx,$dy) text:Rafael Erich
from:09/04/1921 till:02/06/1922 shift:($dx,$dy) text:Juho Vennola
from:02/06/1922 till:14/11/1922 shift:($dx,$dy) text:Aimo Cajander
from:14/11/1922 till:18/01/1924 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:18/01/1924 till:31/05/1924 shift:($dx,$dy) text:Aimo Cajander
from:31/05/1924 till:31/03/1925 shift:($dx,$dy) text:Lauri Ingman
from:31/03/1925 till:31/12/1925 shift:($dx,$dy) text:Antti Tulenheimo
from:31/12/1925 till:13/12/1926 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:13/12/1926 till:17/12/1927 shift:($dx,$dy) text:Väinö Tanner
from:17/12/1927 till:22/12/1928 shift:($dx,$dy) text:Juho Sunila
from:22/12/1928 till:16/08/1929 shift:($dx,$dy) text:Oskari Mantere
from:16/08/1929 till:04/07/1930 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:04/07/1930 till:21/03/1931 shift:($dx,$dy) text:Pehr Evind Svinhufvud
from:21/03/1931 till:14/12/1932 shift:($dx,$dy) text:Juho Sunila
from:14/12/1932 till:07/10/1936 shift:($dx,$dy) text:Toivo Mikael Kivimäki
from:07/10/1936 till:12/03/1937 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:12/03/1937 till:01/12/1939 shift:($dx,$dy) text:Aimo Cajander
from:01/12/1939 till:27/03/1940 shift:($dx,$dy) text:Risto Ryti
from:27/03/1940 till:04/01/1941 shift:($dx,$dy) text:Risto Ryti
from:04/01/1941 till:05/03/1943 shift:($dx,$dy) text:Johan Wilhelm Rangell
from:05/03/1943 till:08/08/1944 shift:($dx,$dy) text:Edwin Linkomies
from:08/08/1944 till:21/09/1944 shift:($dx,$dy) text:Antti Hackzell
from:21/09/1944 till:17/11/1944 shift:($dx,$dy) text:Urho Castrén
from:17/11/1944 till:17/04/1945 shift:($dx,$dy) text:Juho Kusti Paasikivi
from:17/04/1945 till:26/03/1946 shift:($dx,$dy) text:Juho Kusti Paasikivi
from:26/03/1946 till:29/07/1948 shift:($dx,$dy) text:Mauno Pekkala
from:29/07/1948 till:17/03/1950 shift:($dx,$dy) text:Karl-August Fagerholm
from:17/03/1950 till:17/01/1951 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:17/01/1951 till:20/09/1951 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:20/09/1951 till:09/07/1953 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:09/07/1953 till:17/11/1953 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:17/11/1953 till:05/05/1954 shift:($dx,$dy) text:Sakari Tuomioja
from:05/05/1954 till:20/10/1954 shift:($dx,$dy) text:Ralf Törngren
from:20/10/1954 till:03/03/1956 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:03/03/1956 till:27/05/1957 shift:($dx,$dy) text:Karl-August Fagerholm
from:27/05/1957 till:29/11/1957 shift:($dx,$dy) text:V. J. Sukselainen
from:29/11/1957 till:26/04/1958 shift:($dx,$dy) text:Rainer von Fieandt
from:26/04/1958 till:29/08/1958 shift:($dx,$dy) text:Reino Kuuskoski
from:29/08/1958 till:13/01/1959 shift:($dx,$dy) text:Karl-August Fagerholm
from:13/01/1959 till:14/07/1961 shift:($dx,$dy) text:V. J. Sukselainen
from:14/07/1961 till:13/04/1962 shift:($dx,$dy) text:Martti Miettunen
from:13/04/1962 till:18/12/1963 shift:($dx,$dy) text:Ahti Karjalainen
from:18/12/1963 till:12/09/1964 shift:($dx,$dy) text:Reino Ragnar Lehto
from:12/09/1964 till:27/05/1966 shift:($dx,$dy) text:Johannes Virolainen
from:27/05/1966 till:22/03/1968 shift:($dx,$dy) text:Rafael Paasio
from:22/03/1968 till:14/05/1970 shift:($dx,$dy) text:Mauno Koivisto
from:14/05/1970 till:15/07/1970 shift:($dx,$dy) text:Teuvo Aura
from:15/07/1970 till:29/10/1971 shift:($dx,$dy) text:Ahti Karjalainen
from:29/10/1971 till:23/02/1972 shift:($dx,$dy) text:Teuvo Aura
from:23/02/1972 till:04/09/1972 shift:($dx,$dy) text:Rafael Paasio
from:04/09/1972 till:13/06/1975 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:13/06/1975 till:30/11/1975 shift:($dx,$dy) text:Keijo Liinamaa
from:30/11/1975 till:29/09/1976 shift:($dx,$dy) text:Martti Miettunen
from:29/09/1976 till:15/05/1977 shift:($dx,$dy) text:Martti Miettunen
from:15/05/1977 till:26/05/1979 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:26/05/1979 till:19/02/1982 shift:($dx,$dy) text:Mauno Koivisto
from:19/02/1982 till:06/05/1983 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:06/05/1983 till:30/04/1987 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:30/04/1987 till:26/04/1991 shift:($dx,$dy) text:Harri Holkeri
from:26/04/1991 till:13/04/1995 shift:($dx,$dy) text:Esko Aho
from:13/04/1995 till:15/04/1999 shift:($dx,$dy) text:Paavo Lipponen
from:15/04/1999 till:17/04/2003 shift:($dx,$dy) text:Paavo Lipponen
from:17/04/2003 till:24/06/2003 shift:($dx,$dy) text:Anneli Jäätteenmäki
from:24/06/2003 till:end shift:($dx,$dy) text:Matti Vanhanen
|
Katso myös
- Politiikka
- Suomen Presidentti
Ulkopuolinen linkki
- [http://www.valtioneuvosto.fi/ Valtioneuvoston verkkopalvelu]
Pääministeri
1918 Tapahtumia
- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 14. helmikuuta - Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli 1. helmikuuta juliaanisen kalenterin mukaan
- 16. helmikuuta - Liettua julistautui itsenäiseksi Saksasta ja Venäjästä
- 24. helmikuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi.
- 3. maaliskuuta - Ensimmäinen maailmansota: Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari ja Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan. Venäjä vetäytyy sodasta.
- 5. maaliskuuta - Venäjän pääkaupunki siirretään Petrogradista Moskovaan.
- 6. maaliskuuta - Suomen (valkoiset) ilmavoimat perustetaan. Se sai ensimmäisen koneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
- 7. maaliskuuta - Suomi liittoutui Saksan kanssa.
- 21. maaliskuuta - Toinen Sommen taistelu alkaa länsirintamalla.
- 25. maaliskuuta - Valko-Venäjä julistautuu itsenäiseksi.
- 1. huhtikuuta - Royal Air Force perustettiin Britanniassa yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
- 26. toukokuuta - Demokraattinen Georgian tasavalta perustettiin.
- 28. toukokuuta - Armenia sai itsenäisyynsä Osmanien valtakunnasta.
- 1. kesäkuuta - Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkaa.
- heinäkuu - Venäjän sisällissota: Bolševikit pyrkivät riisumaan Tšekki-slovakilegioonan aseista.
- 1. elokuuta - Brittijoukot miehittävät Arkangelin. Komentaja käsketään tukemaan valkoisia joukkoja.
- 8. elokuuta - Amiensin taistelu, kanadalais- ja australialaisjoukot aloittavat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Kenraali Erich Ludendorff kutsuu päivää myöhemmin "Mustaksi päiväksi Saksan armeijalle".
- 30. elokuuta - SR Fanja Kaplan ampuu Leniniä. Petrogradin Tšekan päällikkö murhataan samana päivänä.
- 3. lokakuuta - Keisari nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
- 28. lokakuuta - Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden Itävalta-Unkarista.
- 3. marraskuuta - Itävalta-Unkari solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 6. marraskuuta - Uusi Puolan hallitus perusttiin Lublinissa.
- 8. marraskuuta - Saksan armeija veti uskollisuutensa keisarilta.
- 9. marraskuuta - Saksan keisari Wilhelm II luopui kruunusta.
- 11. marraskuuta - Saksa solmii solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 11. marraskuuta - Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
- 16. marraskuuta - Unkari julistautui itsenäiseksi Itävallasta.
- 18. marraskuuta - Latvia julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
- 1. joulukuuta - Islannista tuli autonominen kuningaskunta Tanskan alaisuudessa.
- 1. joulukuuta - Transilvania liittyi Romaniaan liitettyään itseensä maaliskuussa Bessarabian ja Bukovinan.
- 1. joulukuuta - Serbien, kroaatien ja sloveenien kuningaskunta julistettiin perustetuksi (myöhemmin Jugoslavian kuningaskunta).
- 1. joulukuuta - Ruotsissa siirryttiin mies ja ääni -periaatteeseen.
- 27. joulukuuta - Poznańin suurherttuakunnan puolaiset nousevat saksalaisia vastaan liittyäkseen Puolaan.
Suomi
- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 29. tammikuuta - Tampere punaisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 31. tammikuuta - Suinulan verilöyly Kangasalla liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin.
- 26. maaliskuuta - Antautumistarjous punaisille Suomen sisällissodassa ennen Tampereen valtausta.
- 6. huhtikuuta - Punainen Tampere hävisi Suomen sisällissodassa ja 11 000 punakaartilaista kerättiin keskustorille.
- 29. huhtikuuta - Viipuri valkoisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 1. huhtikuuta - Helsinki saatiin vallattua punaisilta Suomen sisällissodassa.
- 1. syyskuuta - Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyi Suomeen.
- 1. lokakuuta - Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
- 9. joulukuuta - Kansallinen Kokoomus perustetaan Suomessa.
- Suomen kommunistinen puolue perustetaan Moskovassa.
Syntyneitä
- 15. tammikuuta - Gamal Abdal Nasser, Egyptin presidentti
- 26. tammikuuta - Nicolae Ceauşescu, Romanian diktaattori
- 26. helmikuuta - Theodore Sturgeon, scifi-kirjailija
- 5. maaliskuuta - James Tobin, ekonomisti (k. 2002)
- 11. toukokuuta - Richard Feynman, fyysikko (k. 1988)
- 14. heinäkuuta - Ingmar Bergman, elokuvaohjaaja
- 18. heinäkuuta - Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
- 11. joulukuuta - Aleksandr Solženitsyn, kirjailija
- 25. joulukuuta - Anwar Sadat, Egyptin presidentti (k. 1981)
Kuolleita
- 3. heinäkuuta - Mehmed V, osmanien sulttaani
- 17. heinäkuuta - Keisari Nikolai II ja tsaariperhe (teloitettuna)
- 19. marraskuuta - Joseph Smith Myöhempien aikojen Pyhien Jeesuksen kristuksen kirkon perustaja
ms:1918
ko:1918년
ja:1918年
simple:1918
th:พ.ศ. 2461
Tarton rauhaNimitystä Tarton rauha käytetään rauhoista, jotka solmittiin Viron Tartossa Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä 2. helmikuuta 1920 sen itsenäisyyden tunnustamiseksi sekä Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä 14. lokakuuta 1920 maiden välisten rajojen vahvistamiseksi.
Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä
Solmittiin 2. helmikuuta 1920 Viron vapaussodan jälkeen. Virolle määriteltiin kuuluvaksi niin sanottu Viron Inkerinmaa ja Setumaa, mitä ei ole Viron jo ratifioimassa ja Venäjän toistaiseksi vielä ratifioimatta jättämässä Viron ja Venäjän rajasopimuksesta.
Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä
Viron ja Venäjän rajasopimuksesta
Rauhansopimusta edeltävät neuvottelut kestivät neljä kuukautta. Suomen valtuuskuntaa johti Juho Kusti Paasikivi. Venäjä tunnusti Suomen historialliset rajat (Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan raja vuodelta 1812, joka noudatteli pääosin Stolbovan rauhan rajaa) ja luovutti Suomelle Petsamon jonka keisari Aleksanteri II oli 1860-luvulla luvannut liitettäväksi Suomeen. Suomi lupautui myös palauttamaan Vienan ja Aunuksen retkikuntien aikana Suomeen liittyneet Repolan ja Porajärven pitäjät.
Katso myös
Suomen valtuuskunta
- Juho Kusti Paasikivi
- Juho Vennola
- Alexander Frey
- Rudolf Walden
- Väinö Tanner
- Väinö Voionmaa
- Väinö Kivilinna
Yhdistys
- Tarton rauha ry
Linkkejä
- [http://www.prokarelia.net/contract/?x=tartto Tarton rauhansopimus]
- [http://tartonrauha.net/ Tarton rauha ry - Freden i Dorpat rf]
Luokka:Rauhansopimukset
1939 Tapahtumia
- 24. tammikuuta - Maanjäristys surmasi 30 000 Chilessa.
- 26. tammikuuta - Francon joukota valtasivat Barcelonan.
- 2. helmikuuta - Unkari liittyi anti-komintern-liittoon
- 27. helmikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska tunnustivat Francon hallituksen.
- 2. maaliskuuta - Pius XII:sta paavi
- 15. maaliskuuta - Natsi-Saksan joukot miehittivät loputkin Tšekkoslovakiasta. Maasta muodostetaan Böömin-Määrin protektoraatti.
- 22. maaliskuuta - Liettua luovutti Memelin Saksalle.
- 28. maaliskuuta - Francon joukot valloittivat Madridin. Espanjan sisällissota päättyy.
- 4. huhtikuuta - Faisal II kruunattiin Irakin kuninkaaksi.
- 7. huhtikuuta - Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningas Zog I pakenee maasta.
- 11. huhtikuuta - Unkari erosi Kansainliitosta.
- 7. toukokuuta - Espanja erosi Kansainliitosta
- 22. toukokuuta - Natsi-Saksa ja Italia solmivat terässopimuksen.
- 4. kesäkuuta - Hampurista lähtenyt, 963 juutalaispakolaista kuljettava höyrylaiva SS St. Louis käännytetään Floridasta, sen jouduttua jo käännytetyksi Kuubasta. Palattuaan Eurooppaan, yli 600 sen matkustajista kuoli keskitysleireillä.
- 17. kesäkuuta - Murhasta tuomittu Eugen Weidmann teloitetaan viimeisessa julkisessa teloituksessa Ranskassa giljotiinilla.
- 6. heinäkuuta - Viimeiset juutalaisten yritykset suljetaan Saksassa.
- 23. elokuuta - Molotov-Ribbentrop-sopimus: Hitler ja Stalin jakavat Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi, Viro, Latvia, Bessarabia ja Itäosa Puolaa Neuvostoliitolle.
- 30. elokuuta - Puola aloitti mobilisaation.
- 1. syyskuuta - Saksa hyökkäsi Puolaan kello 04:40. Toinen maailmansota alkoi.
- 3. syyskuuta - Ranska, Australia ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sodan Saksalle.
- 5. syyskuuta - Yhdysvallat ilmoitti puolueettomuudestaan sodassa.
- 6. syyskuuta - Etelä-Afrikka julisti sodan Saksalle.
- 10. syyskuuta - Kanada julisti sodan Saksalle
- 17. syyskuuta - Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan idästä ja valtasi maan itäosan.
- 27. syyskuuta - Varsova antautui, viimeiset puolalaiset yksiköt antautuivat kahdeksan päivää myöhemmin.
- 28. syyskuuta - Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäsopimuksella Liettua, lukuun ottamatta Memeliä siirtyi Neuvostoliiton etupiiriin.
- 8. lokakuuta - Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä.
- 11. lokakuuta - Manhattan-projekti: Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt sai Albert Einsteinin kirjeen, jossa hän kehotti Yhdysvaltoja kehittämään atomipommin.
- 6. marraskuuta - Sonderaktion Krakau: Krakovan yliopiston henkilökunta lähetetään Sachsenhausenin keskitysleirille.
- 8. marraskuuta - Venhon tapaus: Gestapo kaappasi kaksi brittiagenttia Alankomaissa Venhossa.
- 8. marraskuuta - Adolf Hitler selviää täpärästi murhayrityksestä Münchenissä oluttupakaappauksen 16. vuosipäivänä.
- 26. marraskuuta - Mainilan laukaukset.
- 30. marraskuuta - Talvisota alkoi: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
- 1. joulukuuta - Terijoen hallitus pääministerinään Otto Ville Kuusinen julistautui "Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan" johtoon
- 14. joulukuuta - Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta
- 27. joulukuuta - Maanjäristys Itä-Anatoliassa, Turkissa, 100 000 kuollutta.
- Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa julkaistiin.
- Siam muutti nimensä Thaimaaksi.
- Suomessa poikkeuksellisen lämmin elokuu.
Syntyneitä
- 31. tammikuuta - Eino Grön, iskelmälaulaja
- 25. maaliskuuta - Ian McKellen, näyttelijä
- 26. maaliskuuta - James Caan, näyttelijä
- 7. huhtikuuta - Francis Ford Coppola, elokuvaohjaaja
- 20. huhtikuuta - Gro Harlem Brundtland
- 10. toukokuuta - Hannu Taanila, toimittaja
- 6. kesäkuuta - Louis Andriessen, alankomaalainen säveltäjä
- 4. heinäkuuta - Paavo Liski, näyttelijä ja teatteriohjaaja
- 30. elokuuta - John Peel, radio-DJ
- 8. marraskuuta - Laila Kinnunen, laulaja
- 30. marraskuuta - Ridley Scott, elokuvaohjaaja
- 18. joulukuuta - Michael Moorcock, englantilainen tieteiskirjailija
- 26. marraskuuta - Tina Turner, laulaja
Kuolleita
- 28. tammikuuta - William Butler Yeats, kirjailija
- 10. helmikuuta - Paavi Pius XI
- 2. maaliskuuta - Howard Carter, egyptologi
- 11. elokuuta - Jean Bugatti, autosuunnittelija
- 23. syyskuuta - Sigmund Freud
- 23. joulukuuta - Anthony Fokker, lentokonetehtailija
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: Ernest Orlando Lawrence
- Kemia: Adolf Friedrich Johann Butenandt, Leopold Ruzicka
- Lääketiede: Gerhard Domagk
- Kirjallisuus: Frans Emil Sillanpää
- Rauha: ei jaettu
ms:1939
ko:1939년
ja:1939年
simple:1939
th:พ.ศ. 2482
1887 Tapahtumia
- Ateneum valmistuu Helsingissä. Sinne sijoittuvat myös taideteollisuusmuseo ja taideteollisuuskoulu.
- L. L. Zamenhof julkaisi ensimmäisen esperanton oppikirjan Varsovassa.
Syntyneitä
- 3. helmikuuta - Georg Trakl, itävaltalainen runoilija
- 22. joulukuuta - Ramanujan, merkittävä intialainen matemaatikko
Kuolleita
-
Luokka:1800-luku
ms:1887
ko:1887년
simple:1887
th:พ.ศ. 2430
1890 Tapahtumia
- 28. elokuuta – Suomessa koetaan kaikkien aikojen kovin myrsky. Tuulen nopeudeksi mitataan Helsingin siltojen tuulimittareilla 50 m/s. Kaisaniemessä kaatuu 950 puuta.
Syntyneitä
- 16. kesäkuuta -- Stan Laurel, näyttelijä ja koomikko († 1965)
- 24. joulukuuta – Rudolf Koivu, piirtäjä ja taidemaalari.
Kuolleita
- 29. heinäkuuta - Vincent van Gogh, taidemaalari
Luokka:1890
ms:1890
ko:1890년
simple:1890
th:พ.ศ. 2433
1901
Tapahtumia
- 1. tammikuuta - Iso-Britannian siirtokunnat New South Wales, Queensland, Victoria, South Australia ja Western Australia yhdistettiin Australian kansainyhteisöksi. Edmund Bartonista tulee ensimmäinen pääministeri.
- 7. tammikuuta - Alfred Pecker vapautetaan vankilasta istuttuaan 18 vuotta kannibalismista.
- 10. tammikuuta - Ensimmäinen öljylöytö Spindletopissa, Beaumontissa, Texasissa
- 12. heinäkuuta - Keisari Nikolai II vahvisti uuden Suomen asevelvollisuuslain.
- 14. elokuuta - Boksarikapina päättyi Kiinassa.
- 10. joulukuuta - Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.
- 12. joulukuuta - Guglielmo Marconi lähetti ensimmäisen lennätinsanoman Atlantin yli.
Syntyneitä
- 16. tammikuuta - Fulgencio Batista, Kuuban presidentti († 1973)
- 27. maaliskuuta - Carl Barks, tunnettu Aku Ankka-piirtäjä († 2000)
- 5. joulukuuta - Walt Disney, piirroselokuvien ohjaaja († 1966)
Kuolleita
- 27. tammikuuta - | | |
