:: wikimiki.org ::
| Juho Vennola |
Juho VennolaJuho Heikki Vennola (aik. Karhu, s. 19. kesäkuuta 1872, Oulu - k. 3. joulukuuta 1938, Helsinki) oli Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori, kansanedustaja ja kolme kertaa pääministerinä toiminut Edistyspuolueen poliitikko.
Vennolan ensimmäinen hallitus istui 15. elokuuta 1919 - 15. maaliskuuta 1920 ja toinen 9. huhtikuuta 1921 - 2. kesäkuuta 1922. Hän oli myös Svinhufvudin toisen hallituksen vt. pääministeri 18. helmikuuta 1931 - 21. maaliskuuta 1931. Hän toimi myös apulaisvaltiovarainministerinä (1918–1919), kauppa- ja teollisuusministerinä (1919), ulkoasianministerinä (1922–1924) ja valtiovarainministerinä (1930–1931).
Kansanedustajana Vennola istui 1919–1930 ja oli Tarton rauhanvaltuuskunnan jäsen vuonna 1920.
Vennola, Juho
Vennola, Juho
19. kesäkuuta19. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 170. päivä (171. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 195 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Siiri
:- suomenruotsalainen kalenteri: Sigrid, Siri
:- ortodoksinen kalenteri: Juuda
:- saamenkielinen kalenteri: Sikká
:- vanhemmissa kalentereissa: Barnabas, Germund, Gerwasius, Jöns, Osmi, Servasius
Tapahtumia
- 1306 - Pembroken jaarlin joukot kukistivat Brucen skottikapinalliset Methvenin taistelussa.
- 1846 - Ensimmäinen nykyaikaisten sääntöjen mukainen baseball-ottelu käytiin Hobokenissa New Jerseyssä.
- 1860 - Nassau-Oranian Louise ja Ruotsi-Norjan kuningas Kaarle XV menivät naimisiin.
- 1912 - Yhdysvalloissa otettiin käyttöön kahdeksantuntinen työpäivä.
- 1924 - Paavo Nurmi juoksi 1500 m ja 5000 m maailmanennätykset.
- 1934 - Federal Communications Commission (FCC) perustettiin Yhdysvalloissa. FCC säätelee radio- ja televisiolähetyksiä.
- 1949 - NASCAR vahvisti ensimmäisen vakioluokan (strictly stock) kilpailun tuloksen, mistä kehittyi nykyinen Nextel Cup. Jim Roper voitti kilpailun.
- 1970 - Patent Cooperation Treaty (PCT) allekirjoitettiin, mikä myöhemmin helpotti maailmanlaajuisten patenttien hakemista.
- 1976 - Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Silvia Sommerlath menivät naimisiin.
- 1978 - Sarjakuva Garfield ("Karvinen") ilmestyi ensimmäisen kerran.
- 2001 - Michael Monroen vaimo Jude Wilder kuoli.
Syntyneitä
- 1623 - Blaise Pascal, matemaatikko († 1662)
- 1764 - José Gervasio Artigas, Uruguayn 'isä' († 1850)
- 1871 - Paul Valéry, ranskalainen runoilija, († 1945)
- 1882 - Guenter von Kluge, saksalainen kenttämarsalkka († 1944)
- 1896 - Wallis Warfield, Windsorin herttuatar († 1986)
- 1903 - Lou Gehrig, baseball-pelaaja († 1941)
- 1930 - Gena Rowlands, näyttelijä
- 1945 - Aung San Suu Kyi, myanmarilainen poliitikko ja Nobelin vuoden 1991 rauhanpalkinnon saaja
- 1947 - Salman Rushdie, kirjailija
- 1957 - Anna Lindh, ruotsalainen poliitikko ja ulkoministeri († 2003)
- 1962 - Paula Abdul, laulaja
Kuolleita
- 1867 - Meksikon keisari ja Itävallan arkkiherttua Maksimilian
- 1902 - Saksin kuningas Frederick Augustus Albert (hallitsi 1873—1902)
- 1937 - J. M. Barrie, kirjailija (Peter Pan)
- 1953 - Julius Rosenberg (teloitettiin vakoojana)
- 1953 - Ethel Rosenberg (teloitettiin vakoojana)
- 1977 - Lady Olave Baden-Powell (o.s. Soames) tyttöjen partioliikkeen perustaja
Juhlapäiviä
- Juneteenth, amerikkalaisten mustien juhla, jota juhlitaan eri osissa Yhdysvaltoja. Juhlapäivällä muistetaan Abraham Lincolnin Amerikan sisällissodan aikana julistamaa Emancipation Proclamationia. Sisällissodassa vapautettiin etelävaltioiden orjat (ainakin muodollisesti).
----
Katso myös: kalenteri ~ 18. kesäkuuta, 20. kesäkuuta
Luokka:Kesäkuu
-06-19
ms:19 Jun
ko:6월 19일
ja:6月19日
simple:June 19
th:19 มิถุนายน
1872 Tapahtumia
- Hans Gutzeit perustaa ns. Norjan sahan Kotkaan
Syntyneitä
- 18. heinäkuuta - Roald Amundsen, naparetkeilijä
- 30. heinäkuuta - Clémentine Albertine Marie Léopoldine, Belgian kuningas Leopold II:n tytär
Kuolleita
- 31. joulukuuta - Aleksis Kivi, kirjailija
Luokka:1800-luku
ko:1872년
simple:1872
3. joulukuuta3. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 337. päivä (338. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 28 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Meri, Vellamo
:- suomenruotsalainen kalenteri: Urda
:- ortodoksinen kalenteri: Sauvo
:- saamenkielinen kalenteri: Gierá
:- vanhemmissa kalentereissa: Agricola, Cassian, Lydia, Sefanias, Sefanja, Zefanja, Zephanias
Tapahtumia
- 1881 - Tamperelaisen Aamulehden ensimmäinen numero julkaistiin.
- 1967 - Ensimmäinen sydämensiirto tehtiin Kapkaupungissa.
Syntyneitä
- 1895 - Anna Freud, psykoanalyytikko
- 1900 - Ulrich Inderbinen, sveitsiläinen vuoristo-opas († 2004)
- 1900 - Richard Kuhn, Nobelin-palkinnon saanut itävaltalainen kemisti († 1967)
- 1947 - Tommy Tabermann, kirjailija
- 1948 - Ozzy Osbourne, muusikko
- 1965 - Katarina Witt, saksalainen taitoluistelija
Kuolleita
- 1823 - Giovanni Battista Belzoni, italialainen egyptologi
- 1894 - Robert Louis Stevenson, kirjailija
- 1919 - Pierre-Auguste Renoir, ranskalainen impressionisti, taidemaalari ja kuvanveistäjä
Juhlapäiviä
- YK: Kansainvälinen vammaisten päivä ("International Day of Disabled Persons"). YK:n yleiskokous päätti vuonna 1992 päivän vietosta Kansainvälisen vammaisten vuosikymmenen (1983–1992) päätyttyä.
----
Katso myös: kalenteri ~ 2. joulukuuta, 4. joulukuuta
Luokka:Joulukuu
-12-03
ms:3 Disember
ko:12월 3일
ja:12月3日
simple:December 3
th:3 ธันวาคม
1938 Tapahtumia
- 20. tammikuuta - Egyptin kuningas Farukin ja Farida Zulficarin häät Kairossa.
- 10. helmikuuta - Romanian Kaarle II sai perustuslain muutoksella diktaattorin oikeudet.
- 3. maaliskuuta - Saudi-Arabiasta löydettiin öljyä.
- 12. maaliskuuta - Anschluss: Saksan joukot miehittivät Itävallan, liittämisestä Suur-Saksaan ilmoitettiin seuraavana päivänä.
- 15. maaliskuuta - Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti Nikolai Buharinin teloitetuksesta.
- 18. maaliskuuta - Meksiko kansallisti ulkomaisen öljytuotannon maan rajojen sisäpuolella.
- 12. huhtikuuta - Edouard Daladierista Ranskan presidentti.
- 5. toukokuuta - Vatikaani tunnusti Francon hallituksen Espanjassa.
- 22. kesäkuuta - Joe Louis(USA) voittaa Max Schmelingin (Saksa) "vuosisadan nyrkkeilyottelussa" 124 sekunnissa.
- 25. kesäkuuta - Tri. Douglas Hyde valittiin ensimmäiseksi Irlannin presidentiksi.
- 3. heinäkuuta - Höyryveturi Mallard saavutti uuden maailmanennätysnopeuden: 126 mailia tunnissa.
- 10. heinäkuuta - Howard Hughes saavutti uuden nopeusennätyksen 91 tuntia kestäneellä maailmanympärilennolla.
- 29. syyskuuta - Münchenin sopimus Natsi-Saksan, Italian, Britannian ja Ranskan välillä. Saksalle luovutetiin Tšekkoslovakian sudeettialueet.
- 1. lokakuuta - Saksan joukot marssivat Sudeeteille.
- 5. lokakuuta - Tšekkoslovakian presidentti Edvard Beneš erosi.
- 17. lokakuuta - Jan Syrovýn hallitus aloitti Tšekkoslovakiassa. Parlamentti valitsi maan presidentiksi 30. päivä Emil Háchan.
- 30. lokakuuta - Orson Wellesin radiokuunnelma The War of the Worlds aiheutti paniikkia Yhdysvaltain itärannikolla.
- 9. marraskuuta - Kristalliyö: 7500 juutalaisten yritystä tuhottiin, 267 synagogaa poltettiin, 91 tapettiin ja 25000 juutalaista pidätettiin Saksassa.
- 22. joulukuuta - Kaiser Wilhelm instituutin tutkija Otto Hahn havaitsi ensimmäisen kerran uraanin ja toriumin fission. Havainto julkaistiin 6. tammikuuta 1939 Naturwissenschaften-lehdessä.
- 23. joulukuuta - Etelä-Afrikan rannikolta pyydystettiin sukupuuttoon kuolleeksi luultu varsieväkala (Latimeria chalumnae).
- 23. joulukuuta - Francon nationalistit aloittivat hyökkäyksen Kataloniaan.
Muita tapahtumia
- XII yleinen kirkolliskokous ottaa käyttöön vanhan kirkkoraamatun Uuden testamentin.
Sodat
- Espanjan sisällissota (1936–1939)
- Kiinan–Japanin sota (1937–1945)
Syntyneitä
- 5. tammikuuta - Juan Carlos I, Espanjan kuningas
- 10. tammikuuta - Donald Knuth, matemaatikko ja tietojenkäsittelyteoreetikko
- 31. tammikuuta - Beatrix, Alankomaiden kuningatar
- 11. helmikuuta - Manuel Noriega, panamalainen kenraali ja diktaattori
- 8. huhtikuuta - Kofi Annan, YK:n pääsihteeri
- 30. huhtikuuta - Larry Niven, kirjailija
- 18. toukokuuta - Erkki Toivanen, toimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja (eläkkeellä)
- 28. heinäkuuta - Alberto Fujimori, Perun presidentti 1990–2000
- 8. elokuuta - Leonid Kutšma, Ukrainan presidentti
- 6. syyskuuta - Gustav Hägglund, kenraali
- 2. marraskuuta - Sofía, Espanjan kuningatar
Kuolleita
- 2. tammikuuta - Georges Méliès, ranskalainen elokuvan pioneeri
- 13. maaliskuuta - Nikolai Buharin, neuvostopolitiikko ja intellektuelli.
- 10. marraskuuta - Kemal Atatürk, Turkin perustaja
- 25. joulukuuta - Karel Čapek, tšekkiläinen kirjailija, sanan "robotti" keksijä.
Luokka:1938
ms:1938
ko:1938년
ja:1938年
simple:1938
th:พ.ศ. 2481
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto on Suomen suurin, vanhin ja monialaisin yliopisto. Yliopistolla on n. 38 000 opiskelijaa (joista 5 500 on jatko-opiskelijoita) ja 7 200 henkilökunnan jäsentä. Yliopiston toimintaa on 1990-luvulta lähtien keskitetty neljälle kampukselle: keskusta, Kumpula, Meilahti ja Viikki.
Historia
Yliopiston suora edeltäjä on 26. maaliskuuta 1640 perustettu Turun akatemia jonka perustamissanat lausui kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Suomen siirryttyä Venäjän valtaan akatemia jatkoi jonkin aikaa toimintaansa Turussa, mutta vuonna 1827 Turun palon jälkeen se käskettiin siirtymään Helsinkiin.
Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa aloitti toimintansa tilapäisissä tiloissa Helsingissä seuraavana vuonna. Carl Engelin suunnittelma uusi päärakennus vihittiin käyttöön 19. kesäkuuta 1832, ja Engel suunnitteli myös muut yliopiston tärkeimmät rakennukset, kuten kirjaston (1844) ja tähtitornin (1834). Yliopisto sai nykyisen nimensä 18. helmikuuta 1919 Suomen itsenäistymisen jälkeen.
Tiedekunnat
Helsingin yliopistossa on nykyisin 11 tiedekuntaa:
- biotieteellinen tiedekunta (2004)
- eläinlääketieteellinen tiedekunta (1995)
- entinen itsenäinen Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
- farmasian tiedekunta (2004)
- humanistinen tiedekunta (1992)
- entinen historiallis-kielitieteellinen osasto (1852)
- käyttäytymistieteellinen tiedekunta (2004)
- entinen kasvatustieteellinen tiedekunta (1992)
- lääketieteellinen tiedekunta (1640)
- matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1992)
- entinen fyysis-matemaattinen tiedekunta (1852)
- maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (1924)
- oikeustieteellinen tiedekunta (1640)
- teologinen tiedekunta (1640)
- valtiotieteellinen tiedekunta (1945)
Filosofinen tiedekunta joka perustettiin Turun Akatemiaan 1640 oli yksi neljästä kantatiedekunnasta, siihen kuului nykyisestä humanistisesta tiedekunnasta historiallis-kielitieteellinen osasto sekä kasvatusopin osasto. Myös matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta kuului filosofiseen tiedekuntaan. Filosofinen tiedekunta lakkautettiin 1992 ja oppiaineet jaettiin uusiin tiedekuntiin. Jäänteenä filosofisen tiedekunnan ajasta opiskelijat ovat filosofian ylioppilaita ja moni tutkintonimike on edelleen filosofia-alkuinen (Filosofian kandidaatti (->1992), Filosofian maisteri tai lisensiaatti sekä Filosofian tohtori).
Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa toimii 15 osakuntaa. Osakuntalaitos tuli Suomeen pian sen jälkeen kuin Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin Turkuun. Nykyään osakunnan juridinen asema on Helsingin yliopiston 15 osakunnalla ja Teknillisen Korkeakoulun ruotsinkielisellä osakunnalla.
Hallinto
Helsingin yliopiston korkein päättävä elin on konsistori, jossa ovat edustettuina tiedekuntien dekaanit sekä vuoden 1991 hallinnonuudistuksesta lähtien myös opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa kuin professoreita.
Yliopiston korkein johtaja on yliopiston kansleri, jolla on oikeus olla läsnä valtioneuvoston niissö istunnoissa, joissa käsitellään Helsingin yliopistoa. Tämä oikeus on perustuslaissa ja seurausta yliopiston autonomiasta.
Aiheesta muualla
- [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston kotisivut]
- [http://www.halvi.helsinki.fi/museo/Historia.htm Helsingin yliopiston historia yliopiston sivuilla]
- [http://www.helsinki.fi/hyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) kotisivut]
- [http://www.lib.helsinki.fi/ Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto]
Luokka:Helsingin oppilaitokset
-
ms:Universiti Helsinki
ProfessoriProfessori on yliopiston korkein opetus- ja tutkimusvirka tai arvonimi.
Yliopiston professoreilla on sekä hallinnollisia että tutkimus- ja opetustehtäviä. Professorin virkaan vaaditaan riittävä tieteellinen (tai taiteellinen taidekorkeakouluissa) pätevyys, opetustaito ja tarpeellinen käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Professorin virkaan voidaan myös kutsua erittäin ansioitunut henkilö.
Tohtorin tutkintoa ei teoriassa vaadita, mutta käytännössä professori, joka ei ole tohtori, on harvinaisuus. Tieteellistä pätevyyttä arvosteltaessa otetaan huomioon julkaisut ja muut tieteelliset tutkimukset, oppikirjat, joilla on tieteellistä arvoa sekä muut tieteelliset ansiot ja tutkinnot.
Ennen Suomessa yliopistojen laitoksilla oli vain yksi professorin virka, johon kuului hallinnollisia ja tutkimustehtäviä. Lisäksi tutkimus- ja opetustehtäviin oli apulaisprofessorin virkoja. Poikkeuksellisesti saatettiin myös myöntää henkilökohtaisia professuureja ja nimittää ylimääräisiä professoreja. Syksyllä 1998 apulaisprofessorin virkanimikkeestä luovuttiin ja kaikista apulaisprofessoreista tuli professoreita. 1. elokuuta 1998 lähtien professorit nimittää yliopisto. Tätä ennen professorin virkaan nimitti Tasavallan presidentti.
Professorin arvonimi
Professorin arvonimi vuodaan myöntää myös muun tutkimuslaitoksen tai muun tutkimusyksikön johtajalle, jos hänellä on professorin virkaan vaadittava pätevyys. Arvonimi voidaan antaa myös taiteellisista tai yhteiskunnallisista ansioista. Toisaalta professorin arvonimi on elinikäinen, ja sitä voi käyttää jokainen kerran sellaista virka-asemaa hallussaan pitänyt.
Professori emeritus (myös muodoissa emeritusprofessori ja emeritus professori) on professorinvirasta eläkkeelle jäänyt miesprofessori. Eläkkeelle jääneestä naisprofessorista käytetään nimitystä professori emerita.
Anglosaksisissa maissa, Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa professorin arvonimi riippuu urasta, kun taas Manner-Euroopassa se on virka-asema. Näissä maissa professoriksi nimitetään ketä vain vanhempaa yliopiston opettajaa tai tutkijaa.
Katso myös
- Akatemiaprofessori - Suomen Akatemian rahoittama virka
Luokka:Yliopiston virat
Luokka:Arvonimet
ja:教授
simple:Professor
Suomen pääministeriLuettelo Suomen
pääministereistä
|
|
#Prime Ministers of Finland
ImageSize = width:200 height:2000
PlotArea = width:150 height:1980 left:40 bottom:5
DateFormat = dd/mm/yyyy
Period = from:1917 till:2005
TimeAxis = orientation:vertical
ScaleMajor = unit:year increment:1 start:1917
ScaleMinor = unit:month increment:3 start:01/01/1917
Define $dx = 20
Define $dy = -3
Colors=
id:lightgrey value:gray(0.9)
PlotData=
bar:PrimeMinisters color:blue width:25 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:27/11/1917 till:27/05/1918 shift:($dx,$dy) text:Pehr Evind Svinhufvud
from:27/05/1918 till:27/11/1918 shift:($dx,$dy) text:Juho Kusti Paasikivi
from:27/11/1918 till:17/04/1919 shift:($dx,$dy) text:Lauri Ingman
from:17/04/1919 till:15/08/1919 shift:($dx,$dy) text:Kaarlo Castrén
from:15/08/1919 till:15/03/1920 shift:($dx,$dy) text:Juho Vennola
from:15/03/1920 till:09/04/1921 shift:($dx,$dy) text:Rafael Erich
from:09/04/1921 till:02/06/1922 shift:($dx,$dy) text:Juho Vennola
from:02/06/1922 till:14/11/1922 shift:($dx,$dy) text:Aimo Cajander
from:14/11/1922 till:18/01/1924 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:18/01/1924 till:31/05/1924 shift:($dx,$dy) text:Aimo Cajander
from:31/05/1924 till:31/03/1925 shift:($dx,$dy) text:Lauri Ingman
from:31/03/1925 till:31/12/1925 shift:($dx,$dy) text:Antti Tulenheimo
from:31/12/1925 till:13/12/1926 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:13/12/1926 till:17/12/1927 shift:($dx,$dy) text:Väinö Tanner
from:17/12/1927 till:22/12/1928 shift:($dx,$dy) text:Juho Sunila
from:22/12/1928 till:16/08/1929 shift:($dx,$dy) text:Oskari Mantere
from:16/08/1929 till:04/07/1930 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:04/07/1930 till:21/03/1931 shift:($dx,$dy) text:Pehr Evind Svinhufvud
from:21/03/1931 till:14/12/1932 shift:($dx,$dy) text:Juho Sunila
from:14/12/1932 till:07/10/1936 shift:($dx,$dy) text:Toivo Mikael Kivimäki
from:07/10/1936 till:12/03/1937 shift:($dx,$dy) text:Kyösti Kallio
from:12/03/1937 till:01/12/1939 shift:($dx,$dy) text:Aimo Cajander
from:01/12/1939 till:27/03/1940 shift:($dx,$dy) text:Risto Ryti
from:27/03/1940 till:04/01/1941 shift:($dx,$dy) text:Risto Ryti
from:04/01/1941 till:05/03/1943 shift:($dx,$dy) text:Johan Wilhelm Rangell
from:05/03/1943 till:08/08/1944 shift:($dx,$dy) text:Edwin Linkomies
from:08/08/1944 till:21/09/1944 shift:($dx,$dy) text:Antti Hackzell
from:21/09/1944 till:17/11/1944 shift:($dx,$dy) text:Urho Castrén
from:17/11/1944 till:17/04/1945 shift:($dx,$dy) text:Juho Kusti Paasikivi
from:17/04/1945 till:26/03/1946 shift:($dx,$dy) text:Juho Kusti Paasikivi
from:26/03/1946 till:29/07/1948 shift:($dx,$dy) text:Mauno Pekkala
from:29/07/1948 till:17/03/1950 shift:($dx,$dy) text:Karl-August Fagerholm
from:17/03/1950 till:17/01/1951 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:17/01/1951 till:20/09/1951 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:20/09/1951 till:09/07/1953 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:09/07/1953 till:17/11/1953 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:17/11/1953 till:05/05/1954 shift:($dx,$dy) text:Sakari Tuomioja
from:05/05/1954 till:20/10/1954 shift:($dx,$dy) text:Ralf Törngren
from:20/10/1954 till:03/03/1956 shift:($dx,$dy) text:Urho Kekkonen
from:03/03/1956 till:27/05/1957 shift:($dx,$dy) text:Karl-August Fagerholm
from:27/05/1957 till:29/11/1957 shift:($dx,$dy) text:V. J. Sukselainen
from:29/11/1957 till:26/04/1958 shift:($dx,$dy) text:Rainer von Fieandt
from:26/04/1958 till:29/08/1958 shift:($dx,$dy) text:Reino Kuuskoski
from:29/08/1958 till:13/01/1959 shift:($dx,$dy) text:Karl-August Fagerholm
from:13/01/1959 till:14/07/1961 shift:($dx,$dy) text:V. J. Sukselainen
from:14/07/1961 till:13/04/1962 shift:($dx,$dy) text:Martti Miettunen
from:13/04/1962 till:18/12/1963 shift:($dx,$dy) text:Ahti Karjalainen
from:18/12/1963 till:12/09/1964 shift:($dx,$dy) text:Reino Ragnar Lehto
from:12/09/1964 till:27/05/1966 shift:($dx,$dy) text:Johannes Virolainen
from:27/05/1966 till:22/03/1968 shift:($dx,$dy) text:Rafael Paasio
from:22/03/1968 till:14/05/1970 shift:($dx,$dy) text:Mauno Koivisto
from:14/05/1970 till:15/07/1970 shift:($dx,$dy) text:Teuvo Aura
from:15/07/1970 till:29/10/1971 shift:($dx,$dy) text:Ahti Karjalainen
from:29/10/1971 till:23/02/1972 shift:($dx,$dy) text:Teuvo Aura
from:23/02/1972 till:04/09/1972 shift:($dx,$dy) text:Rafael Paasio
from:04/09/1972 till:13/06/1975 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:13/06/1975 till:30/11/1975 shift:($dx,$dy) text:Keijo Liinamaa
from:30/11/1975 till:29/09/1976 shift:($dx,$dy) text:Martti Miettunen
from:29/09/1976 till:15/05/1977 shift:($dx,$dy) text:Martti Miettunen
from:15/05/1977 till:26/05/1979 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:26/05/1979 till:19/02/1982 shift:($dx,$dy) text:Mauno Koivisto
from:19/02/1982 till:06/05/1983 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:06/05/1983 till:30/04/1987 shift:($dx,$dy) text:Kalevi Sorsa
from:30/04/1987 till:26/04/1991 shift:($dx,$dy) text:Harri Holkeri
from:26/04/1991 till:13/04/1995 shift:($dx,$dy) text:Esko Aho
from:13/04/1995 till:15/04/1999 shift:($dx,$dy) text:Paavo Lipponen
from:15/04/1999 till:17/04/2003 shift:($dx,$dy) text:Paavo Lipponen
from:17/04/2003 till:24/06/2003 shift:($dx,$dy) text:Anneli Jäätteenmäki
from:24/06/2003 till:end shift:($dx,$dy) text:Matti Vanhanen
|
Katso myös
- Politiikka
- Suomen Presidentti
Ulkopuolinen linkki
- [http://www.valtioneuvosto.fi/ Valtioneuvoston verkkopalvelu]
Pääministeri
EdistyspuolueKansallinen Edistyspuolue toimi 1918 - 1951. Se oli aatteeltaan
liberaalinen puolue.
Alku
Edistyspuolue syntyi 8.12.1918 fuusion tuloksena, jossa yhtyivät tasavaltaa kannattaneet Nuorsuomalaisen Puolueen enemmistö, Kansanpuolue ja nk. Vanhasuomalaisen Puolueen vähemmistö.
Toiminta
Eduskuntapuolueena Edistys oli 1919-27 keskisuuri (pyöreästi parikymmentä paikkaa), ja 1927-51 pieni puolue (5-11 paikkaa).
Lähes koko olemassaolonsa ajan Edistyspuolue oli hallitusvastuussa, ja lukuisia kertoja pääministeripuolue. Puolueen sijanti poliittisella kartalla piti sen huomattavasti vaikutusvaltaisempana kuin mihin koko olisi oikeuttanut. Sotien välillä syrjityssä asemassa ollut vasemmisto tuki Edistyspuoluetta mieluummin kuin antoi kovan ja kansalliskiihkoisen oikeiston päästä päättämään hallituspolitiikasta. Vastaavasti aika ajoin oikeistopuolueet jättäytyivät mieluummin hallituksen ulkopuolelle kuin riskeerasivat oman puolueensa sisäiselle hajoamiselle ottamalla vastuuta ulkoparlamentaaristen nationalistivoimien torjumisesta (mm Lapuan liike).
Edistyspuolueesta valittiin uusi presidentti Suomelle kaksi kertaa: K.J. Ståhlberg kaudeksi 1919 - 1925, ja Risto Ryti 1940, uudestaan 1943 (virassa 1940 - 1944). Vuoden 1925 vaaleissa ehdokkaana oli Ryti, 1931 ja 1937 Ståhlberg.
Järjestökoneisto
Edistyspuolueen paikallisyhdistyksiä oli kaikissa kaupungeissa sekä aika monessa suuressa maalaiskunnassa. Edistyspuolueen paikallisyhdistyksiä yleensä kutsuttiin edistysseuroiksi, joskin niiden virallisissa nimissä oli vaihteluja.
Vuoteen 1927 saakka puolue itse oli rekisteröimätön organisaatio (jolla oli eduskuntaryhmä), ja sen paikallisyhdistykset yleensä olivat rekisteröityjä yhdistyksiä. Paikallisyhdistysten edustajat kokoontuivat lähes joka vuosi yleiseen puoluekokoukseen. Puolue siis oli rekisteröityjen yhdistysten muodostama joustavamuotoisempi verkosto. Vuonna 1927 itse puolue päätettiin rekisteröidä yhdistykseksi, ja se sai siten tiukan oikeudellisen muodon, jonka jälkeen perustetut paikallisyhdistykset pääsääntöisesti jätettiin rekisteröimättä erikseen, ne toimivat pikemminkin siis itse puolueen haarajaostoina.
Edistyspuoluetta kannattavia sanomalehtiä oli alussa jopa kymmeniä, mutta vuosikymmenten kuluessa moni niistä julistautui riippumattomaksi.
Loppu
Edistyspuolue lopetti toimintansa keväällä 1951, kun suurin osa sen aktiiveista jäsenistä (etenkin lähes kaikki Pääkaupunkiseudun ulkopuoliset) olivat liittyneet helmikuun alussa perustettuun Suomen Kansanpuolueeseen, johon olivat menneet muun muassa Edistyspuolueen puheenjohtaja Heikki Kannisto ja puoluesihteeri. Vuoden 1950 ajan lienee ollut rakenteilla lähes salaliitto, jossa Itsenäisen Keskiluokan edustajat Esa Kaitilan johdolla sopivat Edistyspuolueen puoluejohdon ja palkatun puoluetoimistohenkilöstön kanssa Edistyspuolueen resurssien ja verkoston kaappaamisesta. Puolueen puheenjohtaja Kannisto halvautti Edistyspuolueen oman päätöksenteon olemalla kutsumatta puoluehallintoa kertaakaan koolle.
Edistyspuolueen vähemmistö, Helsingin Edistysseuran aktiivien johdolla, perusti toukokuussa 1951 Vapaamielisten Liiton, johon ryhmittyivät muun muassa kansanedustaja Rolf B Berner, ministeri Teuvo Aura ja Suomen Pankin pääjohtaja Sakari Tuomioja. Vapaamielisten Liitto peri Edistyspuolueen paikan Liberal International -järjestön jäsenenä.
Luokka:suomalaiset puolueet
1919 Tapahtumia
- 5. tammikuuta - Saksan tasavallassa Spartakistikapina, kommunistinen vallankumousyritys.
- 16. tammikuuta - Yhdysvalloissa annetaan perustuslain 18. lisäys alkoholijuomien kieltolaista.
- 18. tammikuuta - Versaillesin rauhankokous alkaa Pariisissa.
- 25. tammikuuta - Kansainliitto perustettiin.
- 3. helmikuuta - Puna-armeija miehitti Ukrainan, katso Ukrainan itsenäistyminen
- 11. helmikuuta - Friedrich Ebert valittiin Saksan presidentiksi.
- 14. helmikuuta - Puolan-Neuvostoliiton sota alkoi.
- 1. maaliskuuta - Maaliskuun ensimmäisen päivän liike Koreassa Japanin siirtomaavaltaa vastaan.
- 2. maaliskuuta - Ensimmäinen kommunistinen internationaali alkoi Moskovassa
- 23. maaliskuuta - Benito Mussolini perusti fasistipuolueen Italiassa.
- 31. maaliskuuta - Yleislakko alkoi Ruhrin alueella.
- 6. huhtikuuta - München julistettiin neuvostotasavallaksi. Vallankumous murskattiin 3. toukokuuta mennessä.
- 13. huhtikuuta - Britit ja Gurkhat surmaavat 389 intialaista.
- 1. toukokuuta - Väkivaltaisia mielenosoituksia Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
- 4. toukokuuta - Toukokuun neljännen päivän liike Kiinassa ulkomaista kolonialismia vastaan.
- 29. toukokuuta - Arthur Eddington vahvisti havainnoillaan Einsteinin suppean suhteellisuusteorian auringonpimennyksen aikana.
- 1. kesäkuuta - Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan Suomessa (kumottiin 9. helmikuuta 1932)
- 21. kesäkuuta - Amiraali Ludvig von Reuter määräsi Saksan keisarikunnan keisarillisen laivaston (Kaiserliche Marine) alukset upotettavaksi Scapa Flow'ssa estääkseen niiden jäämisen brittien käsiin. 51 alusta upotettiin ja kuolleet yhdeksän merimiestä olivat ensimmäisen maailmansodan viimeiset uhrit.
- 28. kesäkuuta - Versaillesin rauhansopimus allekirjoittiin Saksan osalta.
- 31. heinäkuuta - Lontoon ja Liverpoolin poliisimiehet lakkoilivat ammattiliiton tunnustamiseksi. Yli 2000 erotettiin.
- 25. heinäkuuta - Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
- 11. elokuuta - Weimarin tasavallan perustuslaki allekirjoitetaan.
- 19. elokuuta - Afganistan sai itsenäisyyden Britti-imperiumista.
- 16. elokuuta - Ensimmäinen Sleesian kansannousu, puolalaiset kapinoivat saksalaisia vastaan.
- 31. elokuuta - Yhdysvaltain kommunistipuolue perustettiin (Communist Party of the United States of America).
- 27. syyskuuta - Viimeiset brittijoukot vetäytyivät Arkangelista.
- 1. lokakuuta - Rotumellakoita Arkansasissa, Yhdysvalloissa (Elaine Race Riot).
- 2. lokakuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson saa sairaskohtauksen ja halvaantuu.
- 28. lokakuuta - Yhdysvalloissa tulee voimaan kieltolaki.
Muita tapahtumia
- Ahvenanmaalla järjestetään kansanäänestys liittymiseksi Ruotsiin.
- Saksassa ja Luxemburgissa annetaan naisille äänioikeus.
Syntyneitä
- 5. helmikuuta - Andreas Papandreou, kreikkalinen poliitikko (k. 1996)
- 17. maaliskuuta - Nat King Cole, laulaja (k. 1965)
- 8. huhtikuuta - Ian Douglas Smith, Rhodesian valkoisen hallituksen johtaja 1965--1970.
- 7. toukokuuta - Eva Perón, "Evita", Argentiinan Juan Perónin vaimo (k. 1952)
- 20. heinäkuuta - Edmund Hillary, vuorikiipeilijä
- 22. lokakuuta - Doris Lessing, kirjailija
- 26. lokakuuta - Mohammad Reza Pahlavi, Iranin šaahi (k. 1980)
- 10. marraskuuta - Mihail Kalašnikov, keksijä
- 11. marraskuuta - Kalle Päätalo, kirjailija
Kuolleita
- 6. tammikuuta - Theodore Roosevelt, 26. Yhdysvaltain presidentti (s. 1858)
- 15. tammikuuta - Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht
- 10. huhtikuuta - Emiliano Zapata, meksikolainen vallankumouksellinen
Luokka:1910-luku
ms:1919
ko:1919년
ja:1919年
simple:1919
th:พ.ศ. 2462
15. maaliskuuta15. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 74. päivä (75. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 291 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Risto
:- suomenruotsalainen kalenteri: Kristoffer
:- ortodoksinen kalenteri: Armas
:- saamenkielinen kalenteri: Doffá
:- vanhemmissa kalentereissa: Christopher, Heribert, Kristofer, Longinus, Matrona
Tapahtumia
- 44 eaa - Cassiuksen ja Marcus Junius Brutuksen johtama salaliitto murhasi Julius Caesarin Rooman senaatin edustalla.
- 1545 - Trenton kirkolliskokouksen ensimmäinen kokoontuminen.
- 1820 - Mainesta tuli Yhdysvaltain 23. osavaltio.
- 1906 - Rolls-Royce Ltd. rekisteröitiin.
- 1916 - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson lähetti 12 000 amerikkalaista sotilasta Meksikon rajan yli Pancho Villan perään.
- 1917 - Tsaari Nikolai II pakotettiin luopumaan Venäjän kruunusta yhdessä poikansa kanssa ja hänen veljestään suuriruhtinas Mikaelista tuli keisari. Mikael luopui seuraavana päivänä vallasta, mikä päätti Romanovien valtakauden.
- 1922 - Sen jälkeen, kun Egypti saavutti muodollisen itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Fuad I:stä tuli Egyptin kuningas.
- 1939 - Toinen maailmansota: natsijoukot miehittivät Böömin ja Määrin loputkin osat; Tšekkoslovakia lakkasi olemasta.
- 1944 - Toinen maailmansota: Monte Cassinon taistelu. Liittoutuneiden lentokoneet pommittivat natsien hallussaan pitämää luostaria ja aloittivat hyökkäyksen.
- 1952 - Cilaosissa, Réunionissa, satoi 73 tuumaa (1 870 mm) vettä päivässä, mikä oli uusi maailmanennätys.
- 1956 - Broadway-musikaali My Fair Lady ensi-illassa New Yorkissa.
- 1961 - Etelä-Afrikka vetäytyi Brittiläisen kansainyhteisön toiminnasta.
- 1970 - Expo '70 -maailmannäyttely avattiin Osakassa, Japanissa.
- 1990 - Mihail Gorbatsov valittiin Neuvostoliiton presidentiksi.
- 1990 - Neuvostoliitto ilmoitti että sen mielestä Liettuan itsenäistymisjulistus oli laiton.
- 1991 - Saksa saavutti muodollisesti täyden itsenäisyyden sen jälkeen, kun neljä toisen maailmansodan aikaista miehitysvaltaa (Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto) luopuivat kaikista jäljelle olevista vaatimuksistaan.
- 2003 - Kiinan kansankongressi valitsi Hu Jintaon Kiinan uudeksi presidentiksi.
- 2004 - Ilmoitettiin 90377 Sednan löytymisestä, Aurinkokuntamme kaukaisimmasta kohteesta.
Syntyneitä
- 1767 - Andrew Jackson, Yhdysvaltain 7. presidentti († 1845)
- 1813 - John Snow, englantilainen lääkäri, epidemologi, käytti eetteriä nukutusaineeena († 1858)
- 1830 - Paul Heyse, kirjailija, vuoden 1910 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja († 1914)
- 1835 - Eduard Strauss, säveltäjä († 1916)
- 1854 - Emil Adolf von Behring, vuoden 1901 Nobelin lääketieteen palkinnon saaja († 1917)
- 1905 - Berthold von Stauffenberg, lakimies ja natsien vastustaja († 1944)
- 1907 - Zarah Leander, näyttelijä ja laulaja († 1981)
- 1941 - Mike Love, muusikko ("The Beach Boys")
- 1943 - David Cronenberg, elokuvaohjaaja
- 1959 - Renny Harlin, elokuvaohjaaja
- 1967 - Naoko Takeuchi, manga-taiteilija ("Sailor Moon")
- 1981 - Mikael Forssell, jalkapalloilija
Kuolleita
- 44 eaa - Julius Caesar, roomalainen sotapäällikkö ja diktaattori
- 1898 - Henry Bessemer, englantilainen metallurgi (s. 1813)
- 1937 - H. P. Lovecraft, kirjailija (kauhukertomuksia) (s. 1890)
- 1975 - Aristoteles Onassis, kreikkalainen laivanvarustaja (s. 1906)
- 1994 - Mai Zetterling, ruotsalainen näyttelijä ja ohjaaja (s. 1925)
- 1998 - Benjamin Spock, lastenlääkäri, kirjailija ja olympialaisten kultamitalisoutaja (s. 1903)
- 2004 - John Pople, matemaatikko ja teoreettinen kemisti, vuoden 1998 Nobelin kemianpalkinnon saaja (s. 1925)
----
Katso myös: kalenteri ~ 14. maaliskuuta, 16. maaliskuuta
Luokka:Maaliskuu
-03-15
ms:15 Mac
ko:3월 15일
ja:3月15日
simple:March 15
th:15 มีนาคม
1921 Tapahtumia
- 20. tammikuuta - Turkin tasavalta julistettiin perustetuksi.
- 25. helmikuuta - Puna-armeija valtaa Georgian demokraattisen tasavallan
- 28. helmikuuta - Kronstadtin kapina bolševikkejä vastaan. Kapina murskattiin 17. maaliskuuta ja joukko merimiehiä pakeni Suomeen.
- 13. maaliskuuta - Mongolia julistautui itsenäiseksi Kiinasta.
- 18. maaliskuuta - Toinen Riikan rauha Puolan ja Neuvosto-Venäjän välillä. Bolševikit saavat Ukrainan ja Valko-Venäjän.
- 11. huhtikuuta - Transjordanin emiraatti perustettiin, Abdullah I hallitsijaksi.
- 24. huhtikuuta - Kansanäänestys Tirolissa tukee liittymistä Saksaan.
- toukokuu - Palestiinan 1921 mellakat
- 2. toukokuuta - Sleesian kolmas kansannousu saksalaisia vastaan Puolaan liittymisen puolesta.
- 6. toukokuuta - Yleislakko alkoi Norjassa.
- elokuu - Yhdysvallat solmii rauhansopimuksen Saksan kanssa, päättäen ensimmäisen maaimansodan.
- 26. elokuuta - Hintojen nousi aiheuttaa mellakoita Münchenissä.
- 29. elokuuta - Saksaan sotatilalaki Matthias Erzbergerin salamurhan jälkeen.
- 9. marraskuuta - Reykjavíkissa mellakoita.
- 1. joulukuuta - Hintojen nousi aiheuttaa mellakoita Wienissä.
- 16. joulukuuta - Irlannin vapaavaltio muodostettiin Anglo-irlantilaisella sopimuksella.
- Tähtitieteellinen yhdistys Ursa perustetaan syksyllä.
- F.W. Murnaun elokuva Nosferatu
- Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicus
Syntyneitä
- 21. toukokuuta - Andrei Saharov, fyysikko, nobelvoittaja
- 17. kesäkuuta – Eeva Joenpelto, kirjailija (k. 2004).
- 6. heinäkuuta - Nancy Reagan
- 19. elokuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja († 1991)
- 12. syyskuuta - Stanisław Lem, tieteiskirjailija
- 27. marraskuuta - Alexander Dubček (k. 1992)
Kuolleita
- 2. maaliskuuta - Nikola I Petrović Njegoš, Montenegron syrjäytetty kuningas
- 2. elokuuta - Enrico Caruso, oopperalaulaja
- 8. elokuuta - Juhani Aho, kirjailija
- 28. marraskuuta - Abdul-Baha, Baha'in profeetta (s. 1844)
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: Albert Einstein valosähköisestä ilmiöstä
- Kemia: Frederick Soddy
- Lääketiede: Ei jaettu
- Kirjallisuus: Anatole France
- Rauha: Karl Hjalmar Branting, Christian Lous Lange
ms:1921
ko:1921년
ja:1921年
simple:1921
th:พ.ศ. 2464
2. kesäkuuta2. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 153. päivä (154. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 212 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Venla
:- suomenruotsalainen kalenteri: Vendla
:- ortodoksinen kalenteri: Voitto, Johannes, Juhani, Juha
:- saamenkielinen kalenteri: Venlá
:- vanhemmissa kalentereissa: Erasmus, Gottskalck, Hyvikki, Marcellia, Marcellinus, Marcellus, Nicephorus, Rutger, Waldemar, Wenla
Tapahtumia
- 455 - Vandaalit saapuivat Roomaan. He ryöstivät kaupunkia kaksi viikkoa vieden mukanaan lukemattomia kalleuksia, mm. Jerusalemin temppelin esineitä, jotka Titus Flavius, keisarinna Eudoxia ja hänen tyttärensä Eudocia ja Placidia olivat tuoneet sotasaaliina Roomaan.
- 575 - Paavi Benedict I paaviksi.
- 657 - Paavi Eugene I paaviksi.
- 1865 - Yhdysvaltojen sisällissota päättyi. Konfederaation (Etelävaltioiden) kenraali Edmund Kirby Smithin joukot antautuivat viimeisinä joukkoina Galvestonissa Texasissa.
- 1897 - Vastauksena kuolemaansa liittyneisiin huhuihin totesi Mark Twain New York Journalin mukaan, että "Huhut kuolemastani olivat vahvasti liioiteltuja" ("The report of my death was an exaggeration").
- 1935 - Baseball-tähti Babe Ruth ilmoitti lopettavansa pelaamisen.
- 1946 - Italian tasavallan synty: kansanäänestyksessä italialaiset päättivät vaihtaa valtiomuotonsa monarkiasta tasavallaksi. Kansanäänestyksen jälkeen Italian kuningas Umberto II ("Umberto II di Savoia") karkotettiin.
- 1953 - Yhdistyneen kuningaskunnan kuningattaren Elisabet II:n kruunajaiset olivat ensimmäiset televisioidut kruunajaiset.
- 1955 - Neuvostoliitto ja Jugoslavia allekirjoittivat Belgradin julistuksen, mikä normalisoi vuonna 1948 katkenneet maiden väliset suhteet.
- 1965 - Vietnamin sota: Ensimmäinen erä australialaisia taistelujoukkoja saapui Etelä-Vietnamiin.
- 1966 - Avaruustutkimus: Surveyor 1 laskeutui Kuun pinnalle Oceanus Procellarumoniin. Se oli ensimmäinen avaruusalus, joka laskeutui (pehmeästi) onnistuneesti vieraaseen maailmaan.
- 1979 - Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin Seinäjoella.
- 1979 - Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa ensimmäisenä kommunistisessa valtiossa käyneenä paavina.
- 1985 - Sarjamurhaaja Leonard Lake pidätettiin San Franciscon lähellä Kaliforniassa myymälävarkaudesta.
- 1994 - Maailman taloudellisten ja poliittisten vaikuttajien muodostaman Bilderberg-ryhmän kokous alkoi Helsingissä Kalastajatorpalla.
- 1997 - Timothy McVeigh tuomittiin murhasta ja salaliitosta osallisuudestaan vuonna 1995 tapahtuneeseen Oklahoma Cityn liittovaltion rakennuksen ("Alfred P. Murrah Federal Building") räjäytykseen.
- 2002 - Leppävaaran kaupunkirata otettiin käyttöön.
- 2005 - Kampin uusi bussiterminaali avattiin.
Syntyneitä
- 1740 - Markiisi de Sade, kirjailija (sadismin "isä") († 1814)
- 1835 - Paavi Pius X († 1914)
- 1840 - Thomas Hardy, runoilija ja kirjailija († 1928)
- 1857 - Edward Elgar, säveltäjä († 1934)
- 1904 - Johnny Weissmüller, Berliinin olympialaisten 1936 kultamitalisti uinnissa, näyttelijä (Tarzan) († 1984)
- 1941 - Charlie Watts, rock-muusikko ("The Rolling Stones")
- 1943 - Peter Heisterkamp (Palermo), taiteilija († 1977)
- 1948 - Pentti Arajärvi, Suomen tasavallan presidentti Tarja Halosen puoliso
- 1971 - Anthony Montgomery, näyttelijä (Star Trek: Enterprise)
- 1972 - Wayne Brady, näyttelijä ja koomikko (Whose Line Is It Anyway?)
Kuolleita
- 1970 - Bruce McLaren, kilpa-autoilija ja kilpa-autojen suunnittelija sekä valmistaja, McLaren-F1-tallin perustaja
- 1990 - Rex Harrison, näyttelijä
- 1996 - Ray Combs, koomikko
----
Katso myös: kalenteri ~ 1. kesäkuuta, 3. kesäkuuta
Luokka:Kesäkuu
-06-02
ms:2 Jun
ko:6월 2일
ja:6月2日
simple:June 2
th:2 มิถุนายน
Svinhufvudin II hallitusSvinhufvudin II hallitus oli Suomen tasavallan 18. hallitus.
- Pääministeri P. E. Svinhufvud
- Opetusministeri Paavo Virkkunen
Luokka:Suomen hallitukset
18. helmikuuta18. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 49. päivä. Vuodesta on jäljellä 316 päivää (karkausvuonna 317).
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Kaino
:- suomenruotsalainen kalenteri: Tyra
:- ortodoksinen kalenteri: Leo
:- saamenkielinen kalenteri: Gáktu
:- vanhemmissa kalentereissa: Concordia, Frida, Konkordia, Polykron, Rusko, Tyyra
Tapahtumia
- 1885 - Mark Twainin "Huckleberry Finn" julkaistiin.
- 1929 - Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
- 1930 - Clyde Tombaugh löysi Pluton.
- 1938 - Yrjö Väisälä löysi asteroidi 1480 Aunuksen.
- 1965 - Gambia julistautui itsenäiseksi Isosta-Britanniasta.
- 2005 - Suomen vanhin asukas Hilda Häkkinen täytti 111 vuotta.
Syntyneitä
- 1745 - Alessandro Volta, fyysikko († 1827)
- 1848 - Louis Comfort Tiffany, lasitaiteilija († 1933)
- 1898 - Enzo Ferrari († 1988)
- 1932 - Milos Forman, elokuvaohjaaja
- 1933 - Yoko Ono, laulaja, John Lennonin vaimo
- 1954 - John Travolta, näyttelijä
- 1964 - Matt Dillon, näyttelijä
Kuolleita
- 1546 - Martti Luther, saksalainen uskonpuhdistaja
- 1564 - Michelangelo (Michelangelo Buonarroti), italialainen taiteilija (s. 1475)
- 1946 - Sigurd Wettenhovi-Aspa, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija
- 1967 - J. Robert Oppenheimer, fyysikko (s. 1904)
----
Katso myös: kalenteri ~ 17. helmikuuta, 19. helmikuuta
Luokka:Helmikuu
-02-18
ms:18 Februari
ko:2월 18일
ja:2月18日
simple:February 18
th:18 กุมภาพันธ์
21. maaliskuuta21. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 80. päivä (81. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 285 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Pentti
:- suomenruotsalainen kalenteri: Bengt, Bengta, Benita
:- ortodoksinen kalenteri: Jaakko
:- saamenkielinen kalenteri: Bente, Beanta
:- vanhemmissa kalentereissa: Benedict, Benedictus
Tapahtumia
- 1556 - Canterburyn arkkipiispa Thomas Cranmer poltettiin roviolla Oxfordissa.
- 1788 - Tulipalo tuhosi 856 rakennusta New Orleansissa raunioittaen suurimman osan kaupunkia.
- 1800 - Pius VII paaviksi (artikkeli hänen erikoisesta paaviksi valinnastaan paavin tiara).
- 1918 - Ensimmäinen maailmansota: Sommen toinen taistelu alkoi.
- 1935 - Persia muutti nimensä Iraniksi.
- 1940 - Paul Reynaudista Ranskan pääministeri.
- 1945 - Toinen maailmansota: brittijoukot vapauttivat Mandalayn Burmassa.
- 1952 - Alan Freed juonsi Moondog Coronation Ballin, ensimmäisen rock and roll -konsertin Clevelandissa, Ohiossa.
- 1960 - Apartheid: Sharpevillen verilöyly Etelä-Afrikassa. Poliisi tulitti aseistautumattomia mustia mielenosoittajia surmaten 69 henkeä ja haavoittaen 180:tä ihmistä.
- 1963 - San Franciscon lahden saaressa sijainnut Alcatrazin vankila suljettiin.
- 1965 - Ranger-ohjelma: NASA laukaisi Ranger 9:n, joka oli sarjansa viimeinen miehittämätön Kuuta tutkinut avaruusluotain.
- 1980 - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter ilmoitti Yhdysvaltain boikotoivan vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisia protestina Neuvostoliiton Afganistanin-sotaa vastaan.
- 1980 - Saippuaooppera Dallasin kauden päätösjaksossa roolihahmo J. R. Ewingia ammut | | |
