:: wikimiki.org ::

Juojärvi

Juojärvi

Juojärvi on Heinävedellä, Outokummussa ja Tuusniemellä sijaitseva Suomen 18. suurin järvi. Sen pinta-ala on 228 km² ja suurin syvyys 44 m. Järvessä on 738 saarta [http://personal.inet.fi/koti/kauko.huotari/jarvet.htm]. Juojärvi on yksi Suomen puhtaimmista järvistä. Järvi on karikkoinen ja selilläkin voi tavata kivikkoja. Järven pinta on edelleen kivikauden korkeudella, toisin kuin suurin osa Saimaasta. Juojärvi kuuluu Vuoksen vesistöön ja on Saimaan latvavesiä. Järven vedet laskevat Taivallahden kanavan ja Varistaipaleen kanavan kautta Heinäveden reittiin kuuluvaan Varisveteen. Uuden Valamon luostari sijaitsee Juojärven rannalla Heinäveden Papinniemessä. Luokka:Suomen järvet

Heinävesi

Heinäveden kunta
Kuva:Heinävesi.jpg
Kunta	Heinävesi, perustettu (1869)
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Savo
Pinta-ala - Yhteensä	1318,7 km² josta vettä 271,9 km²
Väkiluku - Yhteensä (1.1.2003) - Tiheys	4 514 4,3/km²

Tiheys] Heinävesi on tunnettu Pohjoismaiden ainoista ortodoksista luostareistaan Lintulasta ja Valamosta. Lisäksi kunnan halki virtaa 6 kanavaa, joista Varistaipaleen kanava on pohjoismaiden syvin. Käyttökeramiikka-astioita valmistava Kerman Savi on heinäveteläinen. Kunnan halki virtaava Heinäveden reitti kuuluu maamme kansallismaisemiin. Heinävesi sijaitsee Suomen suurimmassa saaressa Soisalossa. Heinäveden suurimpia järviä: Kermajärvi, Juojärvi, Petäjäjärvi, Iso-Vihtari, Petruma, Suurijärvi...

Kyliä

Hasumäki (Kirkonkylä), Ihamaniemi, Juurikkasalmi, Karhilantaipale, Karvio, Kerma, Koivumäki, Koskijärvi, Kuittua, Kypäräjärvi, Malkkila, Papinniemi, Petruma, Polvijärvi, Pölläkkä, Raaminmäki, Rummukkala, Sappu,Sarvikumpu, Sompasaari, Vaaluvirta, Vahvalahti, Varistaipale, Vihtari, Viitalahti

Naapurikunnat

Savonranta, Enonkoski, Varkaus, Leppävirta, Tuusniemi, Outokumpu ja Liperi. Kangaslampi liitettiin Varkauteen tammikuun alussa 2005. Varkauteen]

Linkkejä

- [http://www.heinavesi.fi/ Heinävesi]
- [http://www.heinavedenlehti.fi Heinäveden lehti]
- [http://www.kermansavi.fi Kermansavi]
- [http://www.valamo.fi/index.php Valamon luostari]
- [http://www.ort.fi/lintula/lintula.php Lintulan luostari]
- [http://www.esavo.fi/ Etelä-Savon maakunta]
- [http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/historia/heinavesi.htm Heinäveden historia] luokka:Savo

Outokumpu

:Outokumpu on myös suomalainen yritys. ---- Outokumpu on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 7801 ihmistä (1.1.2005) ja sen pinta-ala on 584,37 km², josta 139,31 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 17,873 asukasta/km². Outokummun kaupungin nimi oli vuosina 1968–1977 Outokummun kauppala ja sitä ennen Kuusjärven kunta. Outokummussa toimi vuosina 1913–1989 Outokummun kuparikaivos.

Kylät

Liperi, Maarianvaara, Maljasalmi, Rikkaranta, Sotkuma, Sysmä, Taipale, Varislahti, Viuruniemi Luokka:Suomen kaupungit

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Järvi

Järvi on maaston muotojen paikoilleen pakottamaa tavallisesti makeaa vettä (suolaisen veden järviä kutsutaan suolajärviksi). Yleensä järveen johtaa joki, josta vesi tulee ja siitä pois johtaa joki tai jokia (laskujoet), joista vesi pääsee pois. Joissakin järvissä jokia ei tule järveen, vaan vesi tulee järveen lähteistä. Erikoistapauksia ovat jäätikön alla olevat järvet, esimerkiksi Vostok Antarktiksella. Laskujoettomissa järvissä vettä poistuu ainoastaan haihtumalla. Siksi ne ovat usein erittäin suolaisia (Kuollutmeri, Kaspianmeri). Tällaiset järvet ovat usein merenpinnan alapuolella. Järvien määrän arviointia vaikeuttaa se, että järvelle ei ole mitään täsmällistä kokomääritelmää. Siksi arviot vaihtelevat sen mukaan, minkäkokoiset lätäköt kulloinkin luokitellaan järviksi; järvisyys on ns. fraktaalinen suure. Suomessa, joka tunnetaan "tuhansien järvien maana", järviä on laskettu olevan muutamia satoja tuhansia, Kanadassa vielä enemmän.

Järvityypit

Järven synty edellyttää jonkinlaista kuoppaa tai painannetta. Järvet voidaan luokitella tämän kuopan syntytavan perusteella.
- Tektoniset järvet: kuoppa on syntynyt laattatektoniikan seuraksena eli peruskallion siirrosten vuoksi.
- Jääkauden synnyttämät järvet: järvi on syntynyt raskaan jäämassan kuluttamiin painanteisiin tai muihin jääkauden aiheuttamiin muodostumiin. Suomalaiset järvet ovat enimmäkseen jääkauden synnyttämiä.
- Tuliperäiset järvet: painanne on syntynyt Maan tuliperäisen toiminnan seurauksena.
- Jäätikköjärvet: järvi muodostuu jäätikön sulamisvesistä.
- Maanvyörymien aiheuttamat järvet: maanvyörymä patoaa järvelle altaan.
- Meteoriittikraattereihin syntyneet järvet: järvi on syntynyt meteoriitin törmäyskraatteriin. Tällainen järvi on esimerkiksi Lappajärvi.
- Tekojärvet: ihmisen aikaansaamia.

Eliöstö

Kukin järvi muodostaa oman pienen ekosysteeminsä. Järvissä ja niiden välittömässä läheisyydessä elää monia eliölajeja, onhan kostea ja usein ravinnepitoinenkin multa oiva kasvualusta kasveille. Kasveja taas syövät eläimet ja niitä edelleen toiset eläimet. Järvissä elää myös vesilintuja, kaloja ja monenlaisia pieneliöitä.

Järvien limnologiaa

Järven ekosysteemille ensiarvoisen tärkeitä varsinkin Suomen olosuhteissa ovat jokasyksyiset ja -keväiset täyskierrot. Täyskierto tarkoittaa sitä, että järven kerrostunut vesi sekoittuu pystysuunnassa. Tämä tasaa järven happi- ja ravinnepitoisuuksia. Talven aikana järven alusveden happi on usein kulunut orgaanisen aineksen hapettumiseen. Täyskierto perustuu veden erilaisista lämpötiloista johtuviin tiheyseroihin. Kylmä vesi pyrkii painumaan kohti pohjaa ja lämmin nousemaan ylöspäin. Kesäisin ja talvisin pystysuuntainen sekoittuminen on heikkoa, sillä kesällä pintavesi on auringon lämmityksen ansiosta lämpimämpää kuin alusvesi. Vastaavasti talvella raskas neliasteinen vesi on vajonnut pohjaan pintalämpötilan ollessa 0°C (neliasteinen vesi on raskainta veden poikkeuksellisen lämpölaajenemisen vuoksi). Keväällä täyskierto tapahtuu jään sulamisen aikana tai sitä ennen. Aurinko alkaa lämmittää kylmiä pintavesiä, kunnes koko vesimassan lämpötila on noin 4°C ja sekoittuminen on mahdollista. Syksyllä täyskierto syntyy, kun järven pintakerros jäähtyy alusvettä voimakkaammin. Syksyinen täyskierto kestää kauemmin kuin keväinen ja sen ajankohta vaihtelee. Järvi, jossa täyskierto tapahtuu kahdesti vuodessa on dimiktinen. Vastaavasti kerran vuodessa sekoittuvaa järveä kutsutaan monomiktiseksi ja useammin sekoittuvaa polymiktiseksi. Amiktinen järvi ei sekoitu koskaan ja oligomiktinen vain harvoin, poikkeuksellisissa olosuhteissa. Oligomiktisen järven sekoittumisen voi laukaista esimerkiksi kylmä sade tai kova tuuli.

Uhat

Nykyjärviä uhkaa moderni tehomaatalous, teollisuus ja ihmisasutus. Maatalouden valumat rehevöittävät ja teollisuuden saastuttavat ja happamoittavat vesiä. Joissain maailmankolkissa myös aavikoituminen on järville uhka (esimerkiksi Kaspianmeri, jonka pinta-alasta suurin osa on huvennut taivaan tuuliin).

Maailman suurimmat järvet

- Kaspianmeri 371 000 km² (suolajärvi), pienenee jatkuvasti
- Yläjärvi (Lake Superior) 82 103 km²
- Victoriajärvi 69 485 km²
- Huronjärvi 59 570 km²
- Michiganjärvi 57 866 km²
- Tanganjikajärvi 32 893 km²
- Baikaljärvi 31 500 km² (maailman syvin järvi)
- Iso Karhujärvi 31 328 km²
- Njassajärvi (Lake Nyasa) 28 880 km²
- Iso Orjajärvi 28 568 km²

Suomen suurimmat järvet

- Saimaa 1 377 km²
- Päijänne 1 081 km²
- Inarijärvi (Ânarjävri) 1 040 km²
- Oulujärvi 928 km²
- Pielinen 870 km²
- Pihlajavesi 713 km²
- Orivesi 601 km²
- Haukivesi 562 km²
- Keitele 494 km²
- Kallavesi 473 km² Luokka:Maantiede ko:호수 ja:湖 simple:Lake

Saimaa

Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Saimaan keskimääräinen pinnankorkeus on 75,70 metriä merenpinnan yläpuolella. Saimaan rannalla sijaitseviin kaupunkeihin kuuluvat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Savonlinna, Mikkeli, Varkaus, Joensuu ja Kitee. Saimaa muodostuu useista järvenselistä, joista suurimpia ovat Suur-Saimaan selkä eteläisellä Saimaalla, saariston pirstoma Pihlajavesi Savonlinnan eteläpuolella, luonnonkaunis Haukivesi Savonlinnan pohjoispuolella ja aava Pyhäselkä Joensuun eteläpuolella. Muita tunnettuja Saimaan osia ovat mm. kirkasvetinen Puruvesi, erämainen Luonteri sekä jylhä Kolovesi. Saimaan pinta-ala on noin 4400 neliökilometriä. Suurimman osan vesistään Saimaa saa Pielisjoen kautta, joka laskee Saimaaseen Joensuussa. Kallaveden ja Syväri-järven (Nilsiä ja Varpaisjärvi) vedet laskevat Saimaaseen pääasiassa Varkauden, mutta osittain myös Heinäveden reitin kautta. Saimaa kuuluu Vuoksen vesistöön. Saimaan lasku-uoma Vuoksi-joki virtaa Saimaasta Laatokkaan, mistä Saimaan vedet laskevat edelleen Neva-jokea pitkin mereen. Saimaan kanava kulkee Lappeenrannasta Viipuriin ja Suomenlahteen. Toiset kanavat yhdistävät Saimaan toisiin itäisen Suomen järviin, mm. Unnukkaan, Kallaveteen, Pieliseen ja Juojärveen, muodostaen todellisen vesiteiden verkoston. Kanavia on aiemmin käytetty lähinnä puun ja muun rahtitavaran kuljettamiseen, mutta nykyisin - Saimaan kanavan vilkasta rahtialusliikennettä lukuun ottamatta - matkailijat, veneilijät ja risteilyalusten matkustajat, muodostavat kanavien tärkeimmän käyttäjäryhmän. Saimaannorppa on Saimaalla elävä norpan alalaji.

Aiheesta muualla

- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=117975&lan=FI Etelä-Savon ympäristökeskuksen Saimaa-sivu] Luokka:Saimaa Luokka:Savo

Vuoksen vesistö

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö. Se sijaitsee Kymen, Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien alueella Itä-Suomessa. Vesistön pinta-ala on 61560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52390 neliökilometriä. Keskusalueena on Iso-Saimaa (Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä). Laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Luokka:Vesistöt

Varistaipaleen kanava

Varistaipaleen kanava

Sijainti	Heinävesi
Lääni	Itä-Suomen lääni
Putouskorkeus	14,5 m, Suomen suurin
Koordinaatit	62°32,8' N, 28°38,5' E
Pituus Rakennusvuodet	1 100m 1911-13

Varistaipaleen kanava yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa. Kanava sijaitsee Heinäveden kunnan Varistaipaleen kylässä ja se on pohjoismaiden syvin. Kanavassa on neljä sulkua, joiden putouskorkeus on yhteensä runsas 14 metriä. Kanavan vieressä on kanavamuseo, jossa museorakennuksena toimii 1910-luvun rakentamistyyliä edustava entinen renkitupa. Kanavapuistossa on viime vuosina järjestetty taidetapahtumia ja ulkoilmakonsertteja.

Linkkejä

[http://www.fma.fi/vapaa_aikaan/kanavat/kanavat.php?page=kanavat_varistaival Merenkulkulaitoksen kanavasivu] Luokka:Kanavat

Heinäveden reitti

Heinäveden reittiä sanotaan Suomen kauneimmaksi vesireitiksi. Se yhdistää Kallaveden Saimaan Haukiveteen. Siihen kuuluu 7 kanavaa:
- Karvion kanava
- Vääräkosken avokanava
- Pilpan kanava
- Vihovuonteen kanava
- Kerman kanava

Aiheesta muualla

- [http://www.savonlinna.fi/museo/opas/heinaveden%20reitti.htm Heinäveden reitti]

Uuden Valamon luostari

Valamon luostari, joka tunnetaan myös nimellä Uuden Valamon luostari erotuksena Laatokan Valamon luostarista, sijaitsee Heinäveden kunnassa. Laatokan Valamon luostarin munkit joutuivat siirtymään sodan jaloista evakkoon muualle sisä-Suomeen ja Kannonkosken kautta he päätyivät Heinävedelle Papinniemelle, josta 24. heinäkuuta 1940 hankittiin luostarille entinen Saastamoinen yhtymän iso tila rakennuksineen sekä n. 300 hehtaaria metsämaata ja 50 hehtaaria peltoa.

Uusi Valamo

Viimeiset munkit poistuivat Laatokan Valamosta maaliskuussa 1940. Uutta asuinsijaa ruvettiin kutsumaan Uudeksi Valamoksi. Marraskuussa 1940 munkkien määrä oli noin 150 henkeä, joista suurin osa vanhoja miehiä. Luostari eli kituuttaen sodan jälkeiset vuodet, munkkien määrän vähetessä radikaalisti. Luostari riutui ja rappeutui. Pappismunkkien määrä väheni viimein yhteen – pappismunkki Sinforiamin, myöhemmin luostarin johtaja, igumeni, toimitti yksin tradition määräämät jumalanpalvelukset. Kirkkokielenä luostarin kirkossa oli kirkkoslaavi. Luostarissa oli sotien jälkeen myös muualta luovutetun alueen luostareista tulleita asukkaita. Heitä oli mm. Konevitsan luostarista Laatokan saarelta (saapuivat v. 1956 Keiteleellä sijainneesta väliaikaisesta luostaristaan) ja Lapista Suomen ”oikeanpuoleisesta käsivarresta” Petasmon luostarista (saapuivat Uuteen Valamoon jo v. 1942).

Kalenterikiista

Suomen ortodoksinen kirkkokunta ryhtyi 1920-luvulla noudattamaan länsimaissa yleistä ns. gregoriaanista kalenteria. Ero ns. vanhaan eli juliaaniseen kalenteriin oli 13 päivää. Kirkollinen esivalta määräsi myös Valamon luostarin siirtymään uuteen ajanlaskun käyttöön. Tästä seurasi ns. kalenterikiista, joka on jatkunut ortodoksisen kirkon piirissä näihin päiviin saakka. Sotien päätyttyä ryhmä munkkeja anoi ilman igumenin lupaa Leningradin metropoliitalta – patriarkan viran väliaikaiselta hoitajalta – pääsyä Moskovan patriarkaatin yhteyteen vanhan ajanlaskun noudattajaksi. He halusivat palata vanhaan Laatokan Valamoon kilvoittelemaan. Vuonna 1945 venäläinen metropoliitta Grigori saapui Suomeen tarkoituksena liittää koko Suomen ortodoksinen kirkkokunta Venäjän kirkkoon hiippakuntana, takaisin Moskovan patriarkaatin jurisdiktion alaisuuteen. Uuden Valamon luostari liittyi entisen äitikirkkonsa yhteyteen ja Moskovan patriarkasta tuli luostarin veljestön korkein kirkollinen esimies. Käytännön asioissa luostari jäi Suomen kirkon alaisuuteen. Vanhaan Valamoon munkit eivät enää päässeet palaamaan. Tilanne oli poliittisesti vaikea ja kiusallinen koko Suomessa hävityn sodan jälkeen. Kaikella yhteydenpidolla Neuvostoliittoon, myös kirkollisella, oli poliittinen leima. Tilanne normalisoitui vasta v. 1957, kun Venäjän kirkko ja Suomen kirkko solmivat suhteensa uudelleen ja Valamo palautui Suomen ortodoksisen kirkon yhteyteen.

Veljestö uusiutuu

Vuonna 1957 seitsemän munkkia lähti Uudesta Valamosta Viroon Petserin luostariin. Vanhoja munkkeja kuoli ja jo 1960-luvulla suurin osa Heinävedelle tulleista munkeista makasi Papinniemen hautausmaalla. Mutta ihme tapahtui ja muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen luostari alkoi pikku hiljaa kohentua, luostariin saapui uusia suomenkielisiä kilvoittelijoita, jotka vihkiytyivät munkeiksi ja veljestön määrä kasvoi hieman. Mm. nykyisin Lintulan luostarin rippi-isänä toimiva silloinen veli Olavi, nykyisin arkkimandriitta Herman, saapui luostariin nuorena poikana 1970-luvulla.

Uusi kirkko

Marraskuussa 1973 perustettu Valamon ystävät ry ryhtyi aktiivisesti keräämään varoja luostarin uuden kirkon rakentamiseen. Myös kirkkokunta tuki näitä toimia merkittävästi. Arkkitehti Ivan Kudrjavzev laati kirkon piirustukset Bysanttiin pohjautuvaan Venäläiseen kirkkoarkkitehtuurin tyyliin ja silloinen arkkipiispa Paavali siunasi tulevan kirkon paikan syksyllä 1975. Kirkko oli viimeistelyjä vaille valmis v. 1976 ja se pyhitettiin Kristuksen kirkastumiselle. Kirkon ikonit kunnostettiin pääasiassa Vanhasta Valamosta mukaan otetuista ikoneista. Uusi Kristuksen kirkastumisen kirkko vihittiin käyttöönsä juhlallisin menoin 5. kesäkuuta 1977 arkkipiispa Paavalin lukuisan ulkolaisen vierajoukon ja kotimaisen papiston avustamana. Kirkkoon on kunniapaikalle laitettu Suomen historiallisesti merkittävin ikoni, ns. Konevitsan Jumalanäiti, joka sodan melskeissä tuotiin vuonna 1940 Suomeen ja sijoitettiin luostariin vuonna 1956.

Munkkeja ja piispoja ja uusia rakennuksia

Arkkipiispa Paavali kuului Valamon veljestöön, hän oli ennen valintaansa piispaksi Valamon pappismunkki. Uuden kirkon myötä veljestöön liittyi myös silloin Joensuun Yliopistossa työskennellyt Risto Jääskeläinen, joka toimittuaan ensin noviisina nimellä veli Kristoforos, vihittiin myöhemmin munkiksi ja sitten pappismunkiksi nimellä Ambrosius. Isä Ambrosiuksen toiminnan ansiosta Valamoon kohosi lukuisia uusia tarpeellisia rakennuksia. Isä Ambrosius valittiin sittemmnin piispaksi – ensin apulaispiispaksi eli Joensuun piispaksi sitten metropoliitaksi – ensin Ouluun sitten Helsinkiin. Suomessa ja Venäjällä Leningradissa opiskellut Petri Sarho saapui munkiksi Leningradissa vihkiytyneenä Valamoon ja hänestä tulikin pian v. 1979 luostarin uusi igumeni, johtaja. Siitä tehtävästä hänet valittiin ensin apulaispiispaksi ja sitten Oulun metropoliitaksi. Viimeisin piispavalinta tapahtui vuoden 2004 lopulla, kun luostarin apulaisjohtaja, arkkimandriitta Arseni valittiin apulaispiispaksi. Näin Uuden Valamon veljestöstä on kolme sen jäsentä toiminut Suomessa piispana ja ainakin yksi myös ulkomailla. Hän oli isä Markus joka toimi piispana Amerikan mantereella. Vuonna 1984 vihittiin käyttöön Suomen valtion rakennuttama kulttuurikeskus, jossa oli tilat mm. ikonien konservoinnille, luostarin kirjastolle ja arkistolle. Keskuksen juhlasalissa voitiin järjestää erilaisia tapahtumia, kokouksia kongresseja sekä näyttelyjä. Hieman myöhemmin valmistui uusi vastaanottorakennus ja uusi hotellirakennus sekä matkamuistomyymälä. Samaan kompleksiin valmistui myöhemmin myös Valamon kansanopistolle omat opetus- ja majoitustilat, joka aloitti toimintansa v. 1989 maamme ainoana ortodoksisena kansanopistona

Luostarin johtajat, igumenit

Luostarin johtajina ovat toimineet mm. seuraavat
- igumeni Hariton (vv. 1940 – 1947)
- igumeni Jeronim (vv. 1947 – 1952)
- igumeni Nestor
- igumeni, arkkimandriitta Simforian
- igumeni, arkkimandriitta Panteleimon (nyt Oulun metropoliitta)
- igumeni, arkkimandriitta Sergei

Katso myös

- Ortodoksisuus
- Suomen ortodoksinen kirkko
- luostari
- igumeni

Linkkejä

- [http://www.valamo.fi/index.php Valamon luostarin kotisivut]
- [http://www.ortodoksi.net/tietopankki/luostarit/valamo.htm Uuden Valamon luostari / Ortodoksi.net]
- [http://www.valamo.fi/opisto/index.php Valamon kansanopiston kotisivut]
- [http://www.ort.fi Suomen ortodoksisen kirkon kotisivut]
- [http://www.ort.fi/hpk/karjalan_hpk/karjalan_hpk.php Karjalan hiippakunnan kotisivut]
- [http://www.ort.fi/hpk/helsingin_hpk/helsingin_hpk.php Helsingin hiippakunnan kotisivut]
- [http://www.ort.fi/hpk/oulun_hpk/oulun_hpk.php Oulun hiippakunnan kotisivut]
- [http://www.ec-patr.gr/athp/index.php?lang=en Ekumeeninen patriarkaatti (engl.)]
- [http://www.ort.fi/hpk/karjalan_hpk/karjalan_piispa.php Arkkipiispa Leon kotisivut]
- [http://www.ort.fi/hpk/helsingin_hpk/hki_piispa.php Metropoliitta Ambrosiuksen kotisivut]
- [http://www.ort.fi/hpk/oulun_hpk/oulun_hpk.php Metropoliitta Panteleimonin kotisivut] Luokka:Ortodoksinen kirkko Luokka:Heinävesi

Frassino da manna

Il Fraxinus ornus della famiglia delle Oleaceae, conosciuto come Orniello o Orno e chiamato volgarmente anche frassino da manna o albero della manna nelle zone di produzione della manna; è un albero o arbusto di 4-8 m di altezza, spesso ridotto a cespuglio, diffuso nell'Europa meridionale e nell'Asia minore, il limite settentrionale della specie è l'arco alpino e la valle del Danubio mentre il limite orientale è la Siria e l'Anatolia. In Italia è comunissimo in tutta la penisola, dalla fascia prealpina del Carso, fino ai laghi lombardi; penetra nelle valli principali fino al cuore delle Alpi fino a 1400 m s.l.m., ma in genere non arriva sopra i 600 m di altitudine. Nella pianura padana è quasi assente, torna a popolare gli Appennini settentrionali e centrali, in particolare sulla costa adriatica. Scompare poi da vallette fresche e sulle catene montuose. In Sicilia si spinge fino ai 1400 m di altitudine. Nelle regioni occidentali diviene progressivamente rara, fino a formare tipi localizzati, di cui non è sicura però la distinzione. Abita preferibilmente boscaglie degradate nell'area submediterranea. Ha tronco eretto leggermente tortuoso con rami opposti ascendenti con corteccia liscia grigiastra, opaca, gemme rossicce tomentose, la chioma ampia è formata da foglie caduche opposte, imparipennate, con 5-9 segmenti (più spesso 7), di cui i laterali misurano 5-10 cm, si presentano ellittici o lanceolati brevemente picciolate larghi un terzo della loro lunghezza. Il segmento centrale, invece, si presenta largo circa la metà della sua lunghezza ed è obovato; la faccia superiore è di un bel colore verde, mentre quella inferiore è più chiara e pelosa lungo le nervature. Le infiorescenze sono a forma di pannocchie, generalmente apicali e ascellari; i fiori generalmente ermafroditi e profumati, con un breve pedicello possiedono un calice campanulato con quattro lacinie lanceolate e diseguali di colore verde-giallognolo, la corolla con petali bianchi leggermente sfumati di rosa lineari di 5-6 mm di lunghezza. Il frutto è una 'samara' oblunga cuneata alla base ampiamente alata all'apice lunga 2-3 cm con un unico seme compresso di circa un centimetro.

Coltivazione

L'Orniello è una specie interessante per la silvicoltura, in quanto può essere considerata una specie pioniera, resistendo a condizioni climatiche difficili, adatta quindi al rimboschimento di terreni aridi e siccitosi. Viene coltivato in Sicilia e Calabria per la produzione della manna, in Toscana nei vigneti viene frequentemente utilizzata come sostegno ai filari di vite. Si moltiplica facilmente con la semina.

Avversità

- Cantaride - adulti di Lytta vescicatoria attaccano le foglie divorando solo il lembo e lasciando intatte le nervature.
- Ciono - le larve di Cionus fraxini rodono le gemme e le foglie lasciando intatta solo l'epidermide superiore che ben presto imbrunisce e dissecca, gli adulti attaccano in primavera le giovani gemme.
- Ilesino - gli adulti di Lepersinus fraxini scavano gallerie nella corteccia che appare perforata in più punti screpolandosi, col tempo si forma una fitta rete di piccole gallerie che indeboliscono la parte di pianta attaccata.
- Tentrenide le larve di Tomostethus melanopygus divorano le foglie lasciando intatte le sole nervature con grave defogliazione della chioma.
- Carie del legno - i funghi Fomes ignarius e F. fomentarius attaccano il legno profondamente con perdita di consistenza e assunzione di un aspetto spugnoso biancastro per la distruzione della lignina, i corpi fruttiferi dei parassiti sono visibili all'esterno dei tronchi attaccati e sono a forma di mensola o zoccolo; stesso tipo di danno causa la Schizophthora omnivora con corpi fruttiferi a forma di orecchiette grigiastre.
- Marciume delle piantine - il fungo Phytophthora omnivoracolpisce le giovani piantine nei semenzai con lesioni necrotiche del colletto.
- Oidio o Mal bianco - i funghi Microsphaera alni e Phyllactinia sufflata attaccano le foglie ed i giovani rametti verdi, provocando chiazze biancastre polverulenti a consistenza feltrosa che nel tempo imbruniscono disseccando le parti colpite.

Proprietà medicinali

- Il decotto di manna, sostanza solida bianca-giallastra ricavata dal succo zuccherino che sgorga dalle lesioni della corteccia e che si rapprende rapidamente a contatto dell'aria, raccolta in estate, è un blando purgante, ha anche proprietà bechiche e anticatarrali; può essere usato come collirio nelle congestioni oculari; pezzetti di manna sciolti in bocca lentamente hanno proprietà espettoranti.
- L'infuso delle foglie raccolte a fine primavera inizio estate ed essiccate al sole, viene utilizzato come emolliente.

Proprietà officinali

- Le foglie secche e triturate e i frutti posti in infuso in acqua bollente forniscono il tè di frassino.
- Le foglie fermentate con acqua e saccarosio servono per preparare bevande alcoliche.

Utilizzazione

- Nella silvicoltura per il rimboschimento di suoli poveri, aridi, calcarei o argillosi.
- Come pianta ornamentale in parchi e giardini di grandi dimensioni, anche su terreni secchi e poco profondi.
- Come pianta officinale e medicinale.
- Per l'estrazione di tannini dalla corteccia.
- Utilizzando le foglie come foraggio per il bestiame, in zone povere di pascoli.
- Per la produzione di legname; il legno di Orniello ha il durame bruno chiaro, con anelli ben distinti e provvisti di grossi vasi nella zona primaverile, è elastico e resistente, facilmente lavorabile viene utilizzato industrialmente per la produzione di mobilio, per attrezzi vari, per lavori al tornio e come ottimo combustibile.

Voci correlate

- Fraxinus
- Pianta medicinale
- Pianta officinale
- Silvicoltura
- Pianta ornamentale
- Specie botaniche in Italia Categoria:Specie botaniche Categoria:Oleaceae Categoria:Piante ornamentali

tablice przetargi Hotele w Rzym Calling Cards Nurkowanie

:: RELATED NEWS ::

East Palatka, Florida
East Palatka is a census-designated place located in Putnam County, Florida. As of the 2000 census, the CDP had a total population of 1,707.

Geography

2000 East Palatka is located at 29°39'0" North, 81°35'58" West (29.650024, -81.599397). According to the United States Census Bu

Tyndall AFB
Tyndall Air Force Base is a base of the United States Air Force located in Bay County, Florida. As of the 2000 census, the base had a total population of 2,757.

Geography

2000 Tyndall AFB is located at 30°4'43" North, 85°34'35" West (30.078483, -85

Interlachen, Florida
Interlachen is a town located in Putnam County, Florida. As of the 2000 census, the town had a total population of 1,475. As of 2004, the population recorded by the U.S. Census Bureau is 1,497 [http://www.census.gov/popest/cities/tables/SUB-EST2004-04-12.xls].

Geography

U.S. Census Bureau Interlachen is located

Palatka, Florida

]

Palatka is a city located in Putnam County, Florida. As of the 2000 census, the city had a total population of 10,033. As of 2004, the population recorded by the U.S. Census Bureau is

Pomona Park, Florida
Pomona Park is a town located in Putnam County, Florida. As of the 2000 census, the town had a total population of 789. As of 2004, the population recorded by the U.S. Census Bureau is 799 [http://www.census.gov/popest/cities/tables/SUB-EST2004-04-12.xls].

Geography

[Image:FLMap-doton-PomonaPark.PNG|right|Location of Pomona Park, Florida] Pomona Park is located at 29°29'46" No

Welaka, Florida
Welaka is a town located in Putnam County, Florida. As of the 2000 census, the town had a total population of 586. According to the U.S. Census Bureau's 2004 estimates, the town had a population of 604.

Geography

2004 Welaka is located at 29°28'54" North, 81°40'18" West (29.481556, -81.671555). According

Bagdad, Florida
Bagdad is a census-designated place located in Santa Rosa County, Florida. As of the 2000 census, the CDP had a total population of 1,490.

Geography

2000 Bagdad is located at 30°35'45" North, 87°2'8" West (30.595790, -87.035622). According to the United States Census Bureau,

Gulf Breeze, Florida
:The Gulf Breeze was also a passenger train run by Amtrak. Gulf Breeze is a city located in Santa Rosa County, Florida. As of the 2000 census, the city had a total population of 5,665. As of 2004, the population recorded by the Read More...

Jay, Florida
Jay is a town located in Santa Rosa County, Florida. As of the 2000 census, the town had a total population of 579. As of 2004, the population recorded by the U.S. Census Bureau is 650 [http://www.census.gov/popest/cities/tables/SUB-EST2004-04-12.xls].

Geography

U.S. Census Bureau Jay is located at 30°57'4" Nor

Milton, Florida
Milton (formerly known as Scratch Ankle) is a city located in Santa Rosa County, Florida. As of the 2000 census, the city had a total population of 7,045. As of 2004, the population recorded by the U.S. Census Bureau is 8,044 ^{[http://www.census.gov/popest/cities/tables/SUB-EST2004-04-12.xls]}. It is the