Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Jyväskylän Maalaiskunta

Jyväskylän maalaiskunta

Jyväskylän maalaiskunta (ruotsinkielinen nimi: Jyväskylä landskommun) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 34 262 ihmistä ja sen pinta-ala on 534,34 km², josta 85,05 km² on vesistöjä. Kunta jakaantuu Jyväskylän kaupungin kohdalla kahteen toisistaan lähes erilliseen lohkoon. Väestötiheys on 76,3 asukasta/km². Jyväskylän maalaiskunnassa Tikkakosken taajamassa sijaitsee Jyväskylän lentoasema, joka on yksi Suomen vilkkaimmista. Muut taajamat ovat Palokka ja Vaajakoski. Alueen läpi kulkee pääväylistä nelostie, jonka ansiosta bussiyhteydet taajamiin Jyväskylän kaupungista ja muualta Suomesta ovat hyvät. Jyväskylän maalaiskunta ja Nurmijärvi ovat kilpailijoita: välillä Suomen suurin kunta joka ei ole kaupunki, on Jyväskylän maalaiskunta, välillä Nurmijärvi. 2000-luvulla Nurmijärvi on jo selvästi suurin, ja myös Tuusula on kirinyt väkimäärältään Jyväskylän mlk:aa suuremmaksi. Kunnasta on monta kertaa liitetty alueita Jyväskylän kaupunkiin. Suurimmat liitokset tapahtuivat vuosina 1941 ja 1965. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymistä on harkittu useaan otteeseen. Toivakan kunta itsenäistyi maalaiskunnasta vuonna 1910. Toisaalta, Laukaan kunnasta on liitetty alueita maalaiskuntaan. Maalaiskuntaan kuuluu myös nimetön alue ennen Laukaata. Kyseinen pätkä on vain kuuden neliökilometrin kokoinen.

Historia

Nykyinen Jyväskylän maalaiskunta oli muun pohjoisen Keski-Suomen tavoin osa ensin Hämeen lääniä ja vuoden 1775 jälkeen Vaasan lääniä, kunnes Keski-Suomen lääni vuonna 1960 perustettiin. Laukaan pitäjästä erotettu Jyväskylän kaupunki perustettiin Jyväsjärven rannalle vuonna 1837. Pian asukkaat alkoivat hamuta myös kirkollista itsenäisyyttä, ja 1850-luvulla syntyikin myös Jyväskylän oma seurakunta. Seuraavan vuosikymmenen kunnallislakimuutokset johtivat ehdotukseen erottaa Laukaasta uusi kunta, joka perustettaisiin kaupungin ympärille. Ensi kerran asia otettiin esille vuonna 1865 ja uudelleen alkuvuodesta 1867, mutta se kaatui molemmilla kerroilla johtuen perustettavan kunnan suuresta köyhyydestä. Kuitenkin joulukuussa 1867 lääninhallitus määräsi, että uusi kunta oli tarpeen, ja niinpä vuonna 1868 Jyväskylän mlk perustettiin. Kaupunkiseurakunta ja maaseurakunta erotettiin toisistaan vasta 1880. Jyväskylän mlk on koko historiansa aikana ollut taloudellisesti hieman epävakaalla pohjalla, joskin viime aikoina Jyväskylän kaupunki on pärjännyt sitä selvästi heikommin. Maalaiskunnalla on aina ollut läheiset yhteydet kaupunkiin, ja esimerkiksi kunnantalo ja kirkko sijaitsevat lähellä kaupungin keskustaa, Taulumäellä. Aiemmin maalaiskunta oli ns. reikäleipäkunta, mutta alueliitosten seurauksena se ei enää ympäröi kaupunkia kokonaan. Rovaniemen kuntaliitoksen jälkeen vuoden 2006 alussa se on Suomen viimeinen kunta, joka käyttää nimessään maalaiskunta-nimitystä. Kuntaliitos Jyväskylään on ajoittain esillä, muttei näillä näkymin ole todellisuutta lähitulevaisuudessa. Maalaiskuntalaisten keskuudessa sen vastustus on melko voimakasta, ovathan monet sitä mieltä, ettei yhteenliittyminen vielä köyhemmän ja velkaisemman kaupungin kanssa ole mielekästä.

Kylät

Haapaniemi, Korttajärvi, Kuohu, Leppälahti, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Tikkakoski, Vaajakoski, Vesanka Kunnan kolmesta taajamasta on Vaajakosken asukasmäärä noin 14 000, Palokan runsaat 10 000 ja Tikkakosken 5000. Loppu asutus on jakaantunut haja-asutusalueille.

Ystävyyskunnat

Borlänge - Ruotsi Ystävyyskuntasuhde Ruotsin Borlängen kunnan kanssa alkoi jo sota-aikana kummikuntatoimintana. Larvik - Norja Norjan Larvikin kunnan kanssa ystävyyskuntatoiminta alkoi 1950- tai 1960-luvulla. Tarton kunta - Viro Tarton kunnasta tuli maalaiskunnan ystävyyskunta Viron uudelleen itsenäistymisen aikoihin vuonna 1991. Ystävyyskunta-asiaa selvitellään myös Slovakian Presovin ja Thaimaan Narathiwasin kanssa. Minturno - Italia Italian Minturno on maalaiskunnan yhteistyökunta.

Linkkejä


- [http://www.jklmlk.fi/ Jyväskylän maalaiskunta]
- [http://www.vaajakoski.com/ Vaajakoski.com] __NOTOC__ Luokka:Jyväskylän maalaiskunta



Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät


- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5  % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös


- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla


- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet


- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Keski-Suomen maakunta

Keski-Suomen maakunta (ruots. Mellersta Finland) kuuluu Länsi-Suomen lääniin. Keski-Suomen lääni, jonka alue oli sama kuin nykyisen maakunnan, oli olemassa vuosina 1956-1997. Maakunnan ja vanhan läänin pääkaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen alue ei ole kuitenkaan keskellä Suomea, kuten nimi antaa ymmärtää, vaan pikemminkin keskellä eteläisempää Suomea. Keski-Suomessa on vanhastaan puhuttu keskisuomalaista murretta, mutta se on käytännössä kuollut, ja Keski-Suomessa puhutaan nykyään lähes yleiskieltä.

Kunnat

Luettelo Keski-Suomen kunnista. Kaupungit on merkitty lihavoidulla.

- Hankasalmi
- Joutsa
- Jyväskylä
- Jyväskylän maalaiskunta
- Jämsä
- Jämsänkoski
- Kannonkoski
- Karstula
- Keuruu
- Kinnula
- Kivijärvi
- Konnevesi
- Korpilahti
- Kuhmoinen
- Kyyjärvi
- Laukaa
- Leivonmäki
- Luhanka
- Multia
- Muurame
- Petäjävesi
- Pihtipudas
- Pylkönmäki
- Saarijärvi
- Sumiainen
- Suolahti
- Toivakka
- Uurainen
- Viitasaari
- Äänekoski

Aiheesta muualla


- http://www.finnica.fi/keski-suomi/ finnica - Keski-Suomi
- http://www.keskisuomi.fi/
- http://www.avoinmuseo.fi/ Keski-Suomen museot verkossa Luokka:Suomen maakunnat

Länsi-Suomen lääni

Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.

Hallinto

Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.

Maa- ja seutukunnat

Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten) :#Eteläisten seinänaapurien seutukunta :#Härmänmaan seutukunta :#Järviseudun seutukunta :#Kuusiokuntien seutukunta :#Seinäjoen seutukunta :#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten) :#Kaustisen seutukunta :#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland) :#Joutsan seutukunta :#Jyväskylän seutukunta :#Jämsän seutukunta :#Keuruun seutukunta :#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta :#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland) :#Etelä-Pirkanmaan seutukunta :#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta :#Lounais-Pirkanmaan seutukunta :#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta :#Tampereen seutukunta :#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten) :#Kyrönmaan seutukunta :#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) :#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) :#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda) :#Pohjois-Satakunnan seutukunta :#Porin seutukunta :#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland) :#Loimaan seutukunta :#Salon seutukunta :#Turun seutukunta :#Vakka-Suomen seutukunta :#Åboland-Turunmaan seutukunta

Kunnat

Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.

Vaakuna

Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat

Aiheesta muualla


- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
- ko:서핀란드 주

Väkiluku

Väkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella. Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.

Katso myös


- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan Luokka:Väestötiede ja:人口 simple:Population th:ประชากร zh-min-nan:Jîn-kháu

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Jyväskylä

Jyväskylä on kaupunki Keski-Suomessa Päijänteen pohjoispäässä. Se on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskus. Jyväskylässä on asukkaita 83 607, seutukunnan alueella asuu 146 770 ihmistä 31. joulukuuta 2004. Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 45 000, joista alkutuotannon parissa 300, jalostuksessa 10 600 ja palveluissa 34 100. Yksi kaupungin perustavanlaatuisista ongelmista on suuri rakenteellinen työttömyys (14,8 % 2/2004), sen lisäksi 1990-luvun aikana tuli raju kaupungin velkaantuminen sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat. Vuosituhannen alun velkaisuus, kun mukaan laskettiin koko kaupunkikonsernin velat, oli maan pahimpia. Nopea muuttoliike ja rakennustoiminta ovat tuoneet kaupunkiin paljon uutta dynaamisuutta, mutta toisaalta nimenomaan vauhdikkaan muuttoliikkeen on arvioitu entisestään lisänneen pahoinvointiongelmia kaupungissa. Hanke Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymiseksi on ollut keskustelun aiheena, etenkin 1990-luvulta lähtien. Kaupungin kannalta tätä pidetään tärkeänä, sillä se menettää paljon tarvitsemiaan verotuloja juuri maalaiskunnan puolelle. Kaupungin talous- ja sosiaaliset vaikeudet ovat jossain määrin jarruttaneet kuntien lähestymistä.

Maantiede

Jyväskylä sijaitsee keskellä eteläisempää Suomea. Se on ollut läpi historiansa liikenteen risteyskohta, josta on melko lyhyet matkat kaikkiin suuriin kaupunkeihin. Lähellä olevat suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Pääkaupunki Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 280 km, mutta rautateitse peräti 342 km. Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, oli se myös Keski-Suomen läänin pääkaupunki vuosina 1960-1997 eli koko läänin olemassaolon ajan. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa koko Keski-Suomesta tuli osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan seudun osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina oman läänin perustamiseen saakka. Suomen toiseksi suurin järvi, Päijänne, ulottuu pohjoisessa Jyväskylään asti, ja seudulla on myös paljon pienempiä järviä. Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki.

Historia

Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801. Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837, nimeen jäi silti kaupungistumishuuman keskellä kylä-liite. Kaupunki rakennettiin tyhjästä Jyväsjärven rantaan viereisen harjun kupeeseen. Kaupungin asemakaava oli ruutukaava, jossa oli viisitoista korttelia (yksi kirkkopuistoa varten), neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä, osana keskustan ruutukaava-aluetta, on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta. 1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt, valtakunnallisestikin huomattava suomalaisasian kannattaja. Lähinnä hänen ansiotaan on, että Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin. 1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäinen merkittävä tehdas oli Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine poiki kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia. Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi vauhdilla. Neljässäkymmenessä vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin isoja alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia lähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät kerrostalojen tieltä. 1960-luvulla perustettiin kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi ja jo vuonna 1951 oli ajettu ensimmäiset Jyväskylän suurajot. Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Jyväskylän ja Kuopion yliopiston tutkimuksessa (Kuntalehti 2004:15:52-53) Jyväskylä on todettu pahoinvoivimmaksi 2000-luvun alun suomalaisista kaupungeista. Tälle keskeisinä selittäjinä on pidetty erittäin nopeaa elinkeinomurrosta ja vilkasta muuttoliikettä. Myös Jyväskylän velkakanta kasvoi 1990-luvulla poikkeuksellisen nopeasti, mikä vaikeutti sosiaaliongelmien ehkäisyä ja torjuntaa.

Kaupunkikuva

Jyväskylässä monet rakennukset on suunnitellut tunnettu arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeistä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on esillä Jyväskylässä kuten muissakin kaupungeissa Suomessa. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjänharjun välissä (Syrjänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi. Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa. Kaupungin keskustaa halkoo myös kävelykatu, josta on tullut kaupungin suosituin kohtaamispaikka. Kävelykadun varrelta löytyvät kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä baarit. Myös monia tapahtumia järjestetään kävelykadulla ja siksi nuoriso ja opiskelijat ovat ottaneet paikan toiseksi olohuoneeksi. Toisaalta myös monet kaupungin sosiaalisista ongelmista keskittyvät kävelykadulle, siitä on tullut rikostilastojen mukaan myös muun muassa yksi maan väkivallan keskuksista.

Tutustumiskohteita


- Alvar Aalto -museo
- Harju ja Vesilinnan näkötorni
- kaupunginkirkko
- katolinen kirkko
- Keski-Suomen ilmailumuseo
- Keski-Suomen museo
- Suomen kansallispukukeskus
- Taulumäen kirkko
- Viherlandia
- Ympäristötietokeskus Kammi

Urheiluseuroja

Jaguaarit JJK Jyp Kiri Kirittäret

Muuta


- Laajavuoren talviurheilukeskus
- Hippoksen liikuntapuisto
- kaupunginteatteri
- Jyväskylän yliopisto
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän kesä
- Jyväskylän Talvi
- Killerjärven eliitti
- Neste Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
- Sisävesilaivat Päijänteellä
- Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari

Tapahtumat

Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö ja Neste Rally Finland.

Naapurikunnat

Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista: Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Suolahti - Toivakka - Uurainen

Ystävyyskaupungit


- Debrecen (Unkari)
- Esbjerg (Tanska)
- Eskilstuna (Ruotsi)
- Fjardabyggd (Islanti)
- Jalapa (Nicaragua)
- Jaroslavl (Venäjä)
- Mudanjiang (Kiina)
- Niiza (Japani)
- Potsdam (Saksa)
- Poznan (Puola)
- Stavanger (Norja)

Kaupunkikulttuuri

Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö. Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta. Lähinnä 2000-luvulla Jyväskylä on tilapäisesti kärjistyneine sosiaalisine ongelmineen inspiroinut kaupungissa mustaa huumoria, ns. Jyväskylä-vitsejä (vrt. laihialaisvitsit), mikä ankeilta teemoiltaan ja kaupungin johtoon kohdistuvine ironioineen lienee verrattavissa myös Neuvostoliiton aikaisen Radio Jerevanin huumoriin. Koska kaupungin nimi on varsin pitkä, kansan suussa kaupungin nimi on lyhentynyt usein eri muotoihin esim. "Jykylä", "Jyskylä" ja "Jyvälä". Myös muotoa "Jyskä" käytetään vaikka vaarana onkin sekoittaminen samannimiseen maalaiskunnan osaan, ja leikkisästi voidaan "kylästä" joskus käyttää nimitystä "Jyväskaupunki". Varsinaisia yleisesti tunnettuja ja arkikielessä käytettyjä erityisiä lempinimiä ei Jyväskylälle, toisin kuin eräille muille kaupungeille (Manse, Stadi), ole kuitenkaan kehittynyt.

Linkkejä


- [http://www.jyvaskyla.fi/ Jyväskylän kaupunki]
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/ Jyväskylän seutu]
- [http://www.jyu.fi/ Jyväskylän yliopisto]
- [http://www.jypoly.fi/ Jyväskylän AMK]
- [http://www.alvaraalto.fi/ Alvar Aalto] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Jyväskylä

Kaksi

Kaksi on luonnollinen luku joka tulee yhden jälkeen, ja jota seuraa kolme. Kaksi on pienin varsinainen alkuluku ja ainoa parillinen. Jaettaessa yksi kahdella saadaan puolikkaita.

Luku kaksi on myös:


- Symbolismissa dyadi, epätäydellisyyden, rikkonaisuuden, eripuran, mutta myös eron ja itsenäisyyden käsitteen edustaja.
- Suomen itsenäisyyttä korostetaan itsenäisyyspäivänä polttamalla ikkunassa kahta kynttilää.
- Binäärijärjestelmän kantaluku.
- Heliumin järjestysluku alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä.
- Euroopan, Etelä-Afrikan, Lähi-Idän ja Japanin DVD-aluekoodi. Luokka:Luonnolliset luvut ja:2 ko:2 simple:Two th:2 (จำนวน)

Tikkakoski

Tikkakoski on taajama Jyväskylän maalaiskunnassa 20 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen, asukkaita alueella n. 5000. Tikkakosken tunnusmerkkejä ovat alueella sijaitseva Jyväskylän lentoasema, Keski-Suomen ilmailumuseo ja varuskunta jossa toimii mm. Ilmavoimien esikunta, Tukilentolaivue ja Ilmasotakoulu. Tikkakoskelta löytyvät ala-aste, yläaste, lukio, liikuntahalli, uimahalli, jäähalli, monitoimitalo ja terveysasema. Kunnallisten palvelujen lisäksi Tikkakosken alueelta löytyvät hyvät päivittäistavaraliikkeet, ravintolaliikkeitä, apteekki, pankki ja asiamiesposti.

Linkkejä


- [http://www.jklmlk.fi/ Jyväskylän maalaiskunnan kotisivut] Luokka:Jyväskylän maalaiskunta

Lentoasema

]] Lentokentät ja lentoasemat ovat lentokoneliikennettä varten rakennettuja nousu- ja laskeutumispaikkoja. Lentokentillä on yksi tai useampi kiitotie lentokoneiden nousua ja laskeutumista varten, lentoasematiloja henkilö- ja tavaraliikenteen hoitamista varten ja usein myös lentokoneiden huoltotiloja. Lentokenttiä on eri tarkoituksiin: mm. siviililentoliikenteelle, sotilaslentoliikenteelle ja harrastusilmailulle.

Katso myös


- Lista Suomen lentoasemista Luokka:Lentokentät ja:空港

Palokka

Palokka on 10 000 asukkaan taajama Jyväskylän maalaiskunnassa, noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Jyväskylästä pohjoiseen. Palokka jakautuu itä- ja länsiosaan nelostien molemmin puolin. Palokassa toimii Palokan Kiekko -niminen jääkiekkojoukkue.

Muuta

Palokka-sana on peräisin kaskenpoltosta ja tulee palokki-sanasta. Palokilla tarkoitetaan kaskenpolton loppuvaihetta.

Linkkejä


- [http://palokka.fi Palokka.fi] Luokka:Jyväskylän maalaiskunta

Vaajakoski

Vaajakoski sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassa Vaajavirran rannalla n. 7 km Jyväskylästä itään, 4-tien ja 9-tien risteyksessä. Asukkaita siellä on yli 10 000. Tavallisimmat palvelut ovat alkosta autokouluun, ravintoloihin, kauppoihin, optikkoon ja pankkeihin. Vaajakoskella on oivat kalastusmahdollisuudet ja jylhät maisemat luontopolkuineen. Vaajakoski on ollut suuri tukinuittoreitti ja teollisuuskeskus (Sokopanin tehtaat). Vaajakoskella kannattaa poiketa mm.Panda-makeistehtaan tehtaanmyymälässä, Savutuvan apajalla sekä Noukanniemen veneilykeskuksessa.

Linkkejä


- [http://www.vaajakoski.com/ Vaajakoski.com] Luokka:Jyväskylän maalaiskunta

Nurmijärvi

Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 36 068 ihmistä ja se on siten asukasluvultaan Suomen suurin maalaiskunta. Nurmijärven pinta-ala on 367,33 km², josta 4,83 km² on vesistöjä ja Väestötiheys on 95,977 asukasta/km². Tuloveroprosentti vuonna 2002 oli 18,25. Nurmijärven vaakuna on sinipohjainen, jossa on allekkain 2+3+2 miestä, eli seitsemän veljestä. Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, johon viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle 4 500 – 3 500 eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakituista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä taloja 115. Hallinnollisesti Nurmijärvi on muodostunut yhdistämällä alueista Lopen, Vihdin ja Helsingin pitäjistä. Itsenäinen seurakunta oli muodostettu jo 1605 ja Nurmijärven hallintopitäjä syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan 1931. Nimensä kunta on saanut keskellä pitäjää sijainneesta järvestä, joka kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Nurmijärvi on yksi ns. pääkaupunkiseudun kehyskunnista ja sen naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Se sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia ja Helsinki-Vantaan lentokentälle 25 minuuttia. Kunnan kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki, jotka väkiluvun kasvaessa ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä. Näissä taajamissa asuu 75% kunnan asukkaista. Ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopulla, joukossa myös Suomen ensimmäinen lääketehdas päätuotteinaan Filisiini ja Filicon lapamatolääkkeet. Nykyisin kauppa, liikenne sekä muut palvelut työllistävät kaksi kolmennesta, teollisuus ja rakentaminen vajaan kolmanneksen ja maatalous reilut 3% väestöstä. Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Altia Oy ja Teknos-Winter Oy Rajamäellä sekä Polimoon Oy Klaukkalassa.

Kyliä

Röykkä, Klaukkala, Korpi, Korven asema, Kytäjärvi, Leppälammi, Lepsämä, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Nurmijärvi, Palojoki, Perttula, Raala, Siippoo, Uotila, Valkjärvi

Muuta

Nurmijärven nimikkolintu on palokärki (Dryocopus martinus), nimikkoeläin on mäyrä (Meles meles), nimikkokasvi on kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas). Kunnan alueella sijaitsee myös kirkasvetinen ja laskuojaton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat poikkeuksellisen upeat hiekkarannat. Nurmijärvi on pääministeri Matti Vanhasen, nuorisoidoli Pikku G:n ja kansalliskirjailija Aleksis Kiven kotikunta.

Aiheesta muualla


- [http://www.nurmijarvi.fi/ Nurmijärven kunnan kotisivut]
-

1941

Tapahtumia


- 19. tammikuuta - Britit ja australialaiset hyökkäsivät Italian joukkoja vastaan Eritreassa.
- 21. tammikuuta - Britit ja australialaiset hyökkäsivät Tobrukiin Libyassa.
- 23. tammikuuta - Charles Lindbergh puhuu Yhdysvaltain kongressin edessä ja suosittelee pysymistä neutraalina sodassa.
- 3. helmikuuta - Pierre Laval nostettiin Vichyn Ranskan johtoon.
- 11. helmikuuta - Kenraaliluutnantti Erwin Rommel saapui Tripoliin.
- 1. maaliskuuta - Bulgaria liittyi akselivaltoihin.
- 1. maaliskuuta - Ensimmäinen FM-radioasema, W47NV, avattiin Nashvillessä, Tennesseessä.
- 1. maaliskuuta - Arthur L. Bristol nimitettiin USA:n merivoimien Atlantin laivaston johtoon.
- 11. maaliskuuta - Franklin Delano Roosevelt allekirjoitti Lend-Lease Actin, joka salli yhdysvaltalaisvalmisteisen sotamateriaalin myynnin liittoutuneille.
- 25. maaliskuuta - Jugoslavian kuningaskunta liittyi Wienissä akselivaltoihin.
- 27. maaliskuuta - Prinssi Pavlen palatessa, armeijan upseerit kapinoivat ja asettivat 17-vuotiaan prinssi Petarin Jugoslavian kuninkaaksi ja ilmoittivat kolmisopimuksen mitättömäksi.
- 27. maaliskuuta–29. maaliskuuta - Matapanin niemen taistelu, brittien laivasto upotti viisi italialaista sotalaivaa Peloponnesoksen rannikolla.
- 6. huhtikuuta - Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kreikkaan.
- 17. huhtikuuta - Jugoslavia antautui.
- 21. huhtikuuta - Kreikka antautui. Britit vetäytyvät Kreetalle.
- 27. huhtikuuta - Saksalaiset saapuivat Ateenaan.
- Huhtikuu - Neuvostoliitto ja Japani solmivat puolueettomuussopimuksen.
- 1. toukokuuta - Orson Wellesin Citizen Kane ensi-iltaan New Yorkissa.
- 9. toukokuuta - Kuninkaallinen laivasto kaappasi U-110:n Atlantilla. Sukellusveneessä oli mukana viimeisin Enigma, jota liittoutuneet käyttivät saksalaisten koodin murtamiseen.
- 10. toukokuuta - Rudolf Hess hyppää laskuvarjolla Skotlantiin väittäen olevansa rauhan asialla.
- 12. toukokuuta - Konrad Zuse sai valmiiksi Z3-tietokoneen.
- 20. toukokuuta - Saksalaisjoukot hyökkäsivät Kreetalle.
- 24. toukokuuta - Saksalainen taistelulaiva Bismarck upotti brittien taisteluristeilijä HMS Hoodin. Kolme merimiestä 1300:sta pelastuu.
- 26. toukokuuta - Bismarck sai osuman torpedosta ja menetti ohjattavuutensa.
- 27. toukokuuta - Bismarck upotetaan Atlantilla, 2300 merimiestä kuolee.
- 27. toukokuuta - Presidentti Roosevelt julisti rajoittamattoman kansallisen hätätilan.
- 1. kesäkuuta - Kreeta antautui.
- 8. kesäkuuta - Liittoutuneet valtaavat Syyrian ja Libanonin.
- 9. kesäkuuta - Suomessa liikekannallepano, joukkoja asetettiin saksalaiskomentoon.
- 14. kesäkuuta - Pakkoväestönsiirtoja Virossa, Latviass ja Liettuassa. Liettuasta siirretään 40 000 Siperiaan.
- 22. kesäkuuta - Operaatio Barbarossa: Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
- 25. kesäkuuta - Neuvostoilmavoimat pommittaa Suomen kaupunkeja, jatkosota alkaa.
- 5. heinäkuuta - Saksan joukot saavuttivat Dneprjoen.
- 5. heinäkuuta–19. heinäkuuta - Perun ja Ecuadorin välinen sota.
- 7. heinäkuuta - Yhdysvaltalaisjoukot miehittävät Islannin.
- 26. heinäkuuta - Japanin vallattua Ranskan Indokiinan, Roosevelt määräsi kaikki japanilaisen omaisuuden takavarikoitavaksi Yhdysvalloissa.
- 31. heinäkuuta - Hermann Göring määräsi SS-kenraali Reinhard Heydrichin toimittamaan suunnitelman juutalaisongelman lopulliseksi ratkaisuksi.
- 18. elokuuta - Saksassa lopetetaan mielisairaiden ja vammaisten järjestelmällinen eutanasia protestien vuoksi.
- 8. syyskuuta - Saksan joukot saavuttavat Leningradin, kaupungin saarto alkoi.
- 16. syyskuuta - Neuvostoliitto ja Britannian painostuksesta Iranin šaahi Reza Pahlavi jättää valtaistuimen pojalleen Mohammad Reza Pahlaville.
- 2. lokakuuta - Operaatio Taifun Moskovan valtaamiseksi käynnistyy.
- 8. lokakuuta - Saksan joukot saavuttivat Asovanmeren ja valtasivat Mariupolin.
- 23. lokakuuta - Walt Disneyn animaatioelokuva Dumbo on ensi-illassa.
- 30. lokakuuta - Roosevelt hyväksyi miljardin dollarin Lend-Lease-avun Neuvostoliitolle.
- 6. marraskuuta - Josif Stalin pitää toisen puheensa valtakaudellaan. Hän sanoo, että vaikka 350 000 sotilasta on kaatunut, saksalaisten tappiot ovat 4,5 miljoonaa ja voitto on lähellä.
- 14. marraskuuta - Lentotukialus HMS Ark Royal kaatuu ja uppoaa U-81:n torpedoimana.
- 24. marraskuuta - Yhdysvallat myöntää Lend-Leasen myös Vapaan Ranskan joukoille (Forces Françaises Libres).
- 26. marraskuuta - Yhdysvallat jätti Hullin nootin Japanille vaatien vetäytymistä Kiinasta.
- 26. marraskuuta - Vara-amiraali Chuichi Nagumon komentama kuuden lentotukialuksen saattue lähti kohti Pearl Harboria.
- 27. marraskuuta - Saksalaiset pääsivät lähimmäs Moskovaa. Kylmä sää ja vastahyökkäykset pysäyttivät etenemisen.
- 7. joulukuuta - Japani teki yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain laivastotukikohtaan Pearl Harboriin Havaijilla, vetäen Yhdysvallat mukaan toiseen maailmansotaan.
- 8. joulukuuta - Yhdysvallat julisti sodan Japanille.
- 11. joulukuuta - Saksa julisti sodan Yhdysvalloille.
- 19. joulukuuta - Adolf Hitler syrjäytti Walther von Brauchitschin ja otti itse armeijan johdon.
- 25. joulukuuta - Japanilaiset valtasivat Hong Kongin.
- 27. joulukuuta - Brittikommandot tekivät iskun Vaagson satamaan Norjassa.

Syntyneitä


- 5. tammikuuta - Hayao Miyazaki
- 14. tammikuuta - Faye Dunaway, näyttelijätär
- 22. tammikuuta - Jaan Kaplinski; runoilija, filosofi ja kulttuurikriitikko
- 30. tammikuuta - Dick Cheney, amerikkalainen poliitikko
- 31. tammikuuta - Plácido Domingo, operalaulaja
- 14. maaliskuuta - Wolfgang Petersen, elokuvaohjaaja
- 16. maaliskuuta - Bernardo Bertolucci, elokuvaohjaaja
- 3. huhtikuuta - Jorma Hynninen, oopperalaulaja
- 23. huhtikuuta - Paavo Lipponen, Suomen pääministeri
- 24. toukokuuta - Bob Dylan
- 2. kesäkuuta - Charlie Watts, rock-muusikko (The Rolling Stones)
- 27. kesäkuuta - Krzysztof Kieslowski, elokuvaohjaaja
- 3. elokuuta - Martha Stewart
- 20. elokuuta - Slobodan Milošević, Jugoslavian presidentti 1989–2000
- 9. syyskuuta - Otis Redding, muusikko
- 9. syyskuuta - Dennis Ritchie
- 4. lokakuuta - Anne Rice, kirjailija
- 6. marraskuuta - Erik Vikström, Porvoon piispa

Kuolleita


- 13. tammikuuta - James Joyce, kirjailija
- 28. helmikuuta - Espanjan Alfonso XIII
- 28. maaliskuuta - Virginia Woolf, kirjailija
- 6. kesäkuuta - Louis Chevrolet, autotehtailuja (s. 1878)
- 10. kesäkuuta - Jelly Roll Morton, jazzmuusikko
- 14. elokuuta - Maximilian Kolbe, munkki ja pyhimys

Nobelin palkinnot


- Ei jaettu ko:1941년 ja:1941年 simple:1941 th:พ.ศ. 2484

1965

Tapahtumia


- 14. tammikuuta - Pohjois-Irlannin ja Irlannin pääministerit tapasivat ensi kertaa 43 vuoteen.
- 23. tammikuuta - Ralliautoilija Timo Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Monte Carlo-rallin Mini Cooper S-autolla
- 26. tammikuuta - Hindistä tuli Intian virallinen kieli.
- 29. tammikuuta - Suomen ensimmäinen jäähalli, Hakametsä avattiin Tampereella
- 7. helmikuuta - Yhdysvallat aloitti Pohjois-Vietnamin kaupunkien säännöllisen pommitukset.
- 9. helmikuuta - Vietnamin sota: ensimmäiset Yhdysvaltalain taistelujoukot lähetettiin Etelä-Vietnamiin.
- 15. helmikuuta - Kanadassa hyväksyttiin uusi, vaahteranlehtikuvioinen lippu.
- 18. helmikuuta - Gambia itsenäistyi.
- 21. helmikuuta - Malcolm X murhattiin moskeijassa New York Cityssa.
- 18. maaliskuuta - Aleksei Leonov suoritti ensimmäisen avaruuskävelyn.
- 24. huhtikuuta - Dominaanisessa tasavallassa puhkeaa taisteluja presidentti Jush Boschia kannattavien upseerien ja maata johtavan oikeistojuntan välillä. Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson lähetti maahan USA:n joukkoja suojelemaan kansalaisiaan ja estämään väitettyä kommunistien vallankaappausta.
- 29. huhtikuuta - Australia ilmoitti lähettävänsä pataljoonan tukemaan Etelä-Vietnamin hallitusta. Myöhemmin on paljastunut pääministeri Robert Menziesin pyytäneen Saigonin hallitusta lähettämään avunpyynnön amerikkalaisten pyynnöstä.
- 5. kesäkuuta - Ensimmäinen yhdysvaltalaisastronautti, Edward White, teki avaruuskävelyn.
- 14. kesäkuuta - Ensimmäinen onnistunut Marsin ohilento Mariner 4:n tekemänä.
- 28. heinäkuuta - Lyndon B. Johnson ilmoitti Yhdysvaltojen lisäävän joukkojen määrää Vietnamissa 75 000:sta 125 000:een.
- 30. heinäkuuta - Yhdysvalloissa perustettiin köyhille sosiaaliturvan Medicare ja Medicaid.
- 9. elokuuta - Singapore julistautui itsenäiseksi Malesiasta.
- 19. elokuuta - Auschwitz-oikeudenkäynnissä Frankfurtissa 66 SS-sotilasta saavat elinkautiset vankeustuomiot, 15 lyhyemmät.
- 2. syyskuuta - Pakistanin joukot marssivat Intian Kashmiriin.
- 6. syyskuuta - Intian joukot marssivat Lahoreen.
- 9. syyskuuta - YK:n pääsihteeri U Thant neuvotteli Pakistanin presidentti Ayub Khanin kanssa ja suositteli Kiinan kansantasavallan YK-jäsenyyttä.
- 16. syyskuuta - Kiina protestoi Intian provokaatioita maiden rajalla.
- 18. syyskuuta - Kiina väittää Yhdysvaltain käyttäneen myrkkykaasua Etelä-Vietnamissa.
- 21. syyskuuta - Kenraali William Westmoreland, Yhdysvaltain joukkojen komentaja Vietnamissa, pyytää hallitusta kumoamaan sinappikaasun käyttökiellon.
- 24. syyskuuta - Taistelut puhkesivat uudelleen Intian ja Pakistanin välillä.
- 30. syyskuuta – Kommunistivallankaappausyritys Indonesiassa. Kenraali Suharto murskaa sen.
- 3. lokakuuta - Fidel Castro ilmoitti Che Guevaran eronneen ja lähteneen maasta.
- 16. lokakuuta - Suharto otti vallan Indonesiassa, kommunistipuolue julistetaan laittomaksi.
- 22. lokakuuta - Afrikan maat vaativat Britanniaa käyttämään voimaa estääkseen Rhodesian itsenäistymisen.
- 25. lokakuuta - Neuvostoliitto ilmoitti tuestaan muilla Afrikan maille Rhodesiaa vastaan.
- 26. lokakuuta - Hallituksen vastaisia mielenosoituksia Dominikaanisessa tasavallassa.
- 27. lokakuuta - Brasilian presidentti Castelo Branco poisti parlamentilta, oikeudelta ja oppositiopuolueilta vallan.
- 28. lokakuuta - Paavi Paavali VI ilmoitti ekumeenisen kokouksen päättäneen, ettei juutalaisia voi pitää kollektiivisesti syyllisinä Jeesuksen tappamiseen.
- 5. marraskuuta - Rhodesia julistetaan sotatilaan. YK hyväksyi brittien mahdollisen voimankäytön äänin 82-9.
- 6. marraskuuta - Kuuba ja Yhdysvallat sopivat ilmasillasta Yhdysvaltoihin haluaville kuubalaisille. Vuoteen 1971 mennessä 250 000 kuubalaista emigroituu Yhdysvaltoihin.
- 11. marraskuuta - Rhodesian (nyt Zimbabwe) valkoinen vähemmistö julisti maan itsenäiseksi Ian Smithin johdolla. YK:n turvallisuusneuvosto kehottaa olemaan tunnustamatta maata ja suosittaa kauppasaartoa.
- 11. marraskuuta - Neuvostoliitto laukaisi Venera 3 -luotaimen Venukseen. Siitä tulee ensimmäinen toisen planeetan saavuttanut avaruusalus.
- 5. joulukuuta - Charles de Gaulle valitaan uudelleen Ranskan presidentiksi.
- 30. joulukuuta - Ferdinand Marcos astui virkaansa Filippiinien presidenttinä. Hän oli jo ilmoittanut lähettävänsä joukkoja Yhdysvaltain tueksi Vietnamiin.

Syntyneitä


- 6. tammikuuta - Tuija Brax, kansanedustaja
- 1. helmikuuta - Monacon prinsessa Stephanie
- 23. helmikuuta - Michael Dell, Dellin perustaja
- 25. maaliskuuta - Sarah Jessica Parker, näyttelijä
- 17. toukokuuta - Trent Reznor, Nine Inch Nails
- 12. heinäkuuta - Jari Sarasvuo, Trainers' Housen toimitusjohtaja, mediapersoona
- 23. heinäkuuta - Saul "Slash" Hudson, kitaristi, Velvet Revolver
- 26. heinäkuuta - Sandra Bullock, näyttelijä
- 31. heinäkuuta - J. K. Rowling, brittiläinen kirjailija
- 28. elokuuta - Shania Twain, laulaja
- 11. syyskuuta - Moby, muusikko
- 13. syyskuuta - Zak Starkey, rock-muusikko
- 5. lokakuuta - Mario Lemieux, jääkiekkoilija
- 20. lokakuuta - Petri Liski, näyttelijä
- 10. marraskuuta - Eddie Irvine, entinen Formula 1-kuljettaja
- 21. marraskuuta - Björk Guðmundsdóttir, laulaja

Kuolleita


- 21. tammikuuta - Reino Helismaa, sanoittaja ja kuplettilaulaja (s. 1913)
- 24. tammikuuta - Winston Churchill, brittiläinen poliitikko
- 21. helmikuuta - Malcolm X, aktivisti
- 23. helmikuuta - Stan Laurel, näyttelijä ja koomikko (s. 1890)
- 3. maaliskuuta - Egyptin kuningas Farouk
- 21. huhtikuuta - Edvard Victor Appleton, fyysikko
- 4. syyskuuta - Albert Schweitzer
- 8. syyskuuta - Hermann Staudinger, kemisti
- 18. lokakuuta - Lauri Törni, Majuri
- 22. joulukuuta - Lauri Viita, kirjailija ms:1965 ko:1965년 ja:1965年 simple:1965 th:พ.ศ. 2508

1910

Tapahtumia


- Tammikuu - Kreikan armeija pakotti parlamentin ja kuninkaan muuttamaan perustuslakia.
- 15. tammikuuta- Yhdistyneen kuningaskunnan vaalit ylähuoneen hylättyä David Lloyd Georgen vuoden 1909 budjetin. Liberaalipuolueen asema heikkeni.
- 20. helmikuuta - Boutros Ghali, ensimmäinen egyptiläissyntyinen Egyptin pääministeri murhattiin.
- Huhtikuu - Osmanien armeija kukisti Albanian kapinan.
- 6. toukokuuta - Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö V nousi valtaistuimelle isänsä Edward VII:n kuoleman jälkeen.
- 18. toukokuuta - Maa kulki Halleyn komeetan pyrstön läpi.
- 31. toukokuuta - Etelä-Afrikan unioni muodostettiin yhdistämällä Kapmaa ja Natal sekä buurisodan hävinneet Zuid-Afrikaansche Republiek ja Oranje Vrystaat toisiinsa.
- 13. kesäkuuta - Ilmailupioneeri Oskar Erbslöhin ensimmäisen ilmalaivan lento.
- 2. heinäkuuta - Mielenosoituksia Ranskassa julkisia teloituksia vastaan.
- 4. heinäkuuta - Mustan nyrkkeilijä Jack Johnsonin voitto James J. Jeffriesista raskaansarjan ottelussa johti rotumellakoihin Yhdysvalloissa.
- 22. elokuuta - Japani liitti Korean itseensä.
- 5. lokakuuta - Portugalista tuli tasavalta, kuningas Manuel II pakenee Iso-Britanniaan.
- 20. marraskuuta - Meksikon vallankumous: Francisco I. Madero julisti itsensä presidentiksi ja vaati syrjäyttämään hallituksen.
- 23. marraskuuta - Viimeinen teloitus Ruotsissa giljotiinilla, murhaaja Alfred Ander.
- Suomalainen ooppera aloitti toimintansa Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Ohjelmana oli Leoncavallon Pajazzo ja Massenet’n Navarralainen. Orkesteria johti Oskar Merikanto.

Syntyneitä


- 25. tammikuuta - Viljo Revell, arkkitehti
- 23. maaliskuuta - Akira Kurosawa, japanilainen ohjaaja
- 22. kesäkuuta - Konrad Zuse, tietokonepioneeri
- 20. elokuuta - Eero Saarinen, arkkitehti
- 26. elokuuta - Äiti Teresa
- 23. lokakuuta - Aino Räsänen, kirjailija

Kuolleita


- 27. tammikuuta - Thomas Crapper, brittiläinen keksijä
- 21. huhtikuuta - Mark Twain, yhdysvaltalainen kirjailija
- 6. toukokuuta - Kuningas Edward VII
- 20. marraskuuta - Leo Tolstoi, venäläinen kirjailija

Nobelin palkinnot


- Fysiikka - Johannes Diderik van der Waals
- Kemia - Otto Wallach
- Lääketiede - Albrecht Kossel
- Kirjallisuus - Paul Johann Ludwig Heyse
- Rauha - Luokka:1910 ms:1910 ko:1910년 ja:1910年 simple:1910 th:พ.ศ. 2453

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

1775

Tapahtumia


-

Syntyneitä


- 16. joulukuuta - Jane Austen, englantilainen kirjailija

Kuolleita


- Luokka:1700-luku ms:1775 ko:1775년

Vaasan lääni

1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä. Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänien yhdistäminen

Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
  - Uudenmaan lääni
  - Kymen lääni
  - Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
  - Turun ja Porin lääni
  - Vaasan lääni
  - Keski-Suomen lääni
  - Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
  - Mikkelin lääni
  - Kuopion lääni
  - Pohjois-Karjalan lääni Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet. Luokka:Lääninhallinto

1960

Tapahtumia


- tammikuu - Hätätila päättyi Keniassa, Mau Mau -kapina ohi.
- 1. tammikuuta - Kamerun itsenäistyi.
- 9. tammikuuta - Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
- 23. tammikuuta - Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestessä 10750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
- 24. tammikuuta - Suuri kansannousu Algiersissa Ranskan siirtomaapolitiikkaa vastaan.
- 9. helmikuuta - Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
- 13. helmikuuta - Ranskan ensimmäinen ydinkoe Algeriassa.
- 29. helmikuuta - Maanjäristys tuhosi Agadirin, Marokossa.
- 6. maaliskuuta - Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
- 22. maaliskuuta - Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.
- 1. huhtikuuta - Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
- 4. huhtikuuta - Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
- 21. huhtikuuta - Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
- 27. huhtikuuta - Togo itsenäistyi.
- 1. toukokuuta - Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2 vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
- 11. toukokuuta - Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
- 16. toukokuuta - Nikita Hruštšev vaati Yhdysvaltain presidentti <