:: wikimiki.org ::
| Jyväskylän Seutukunta |
Jyväskylän seutukuntaJyväskylän seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Suomen maakunnassa. Siihen kuuluu yhdeksän kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 131.
Kunnat
- Hankasalmi (Kunta)
- Jyväskylä (Kaupunki)
- Jyväskylän maalaiskunta (Kunta)
- Korpilahti (Kunta)
- Laukaa (Kunta)
- Muurame (Kunta)
- Petäjävesi (Kunta)
- Toivakka (Kunta)
- Uurainen (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/ Jyväskylän seutu]
:
- [http://www.hankasalmi.fi/ Hankasalmen kunnan kotisivut]
:
- [http://www.jyvaskyla.fi/ Jyväskylän kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.jklmlk.fi/ Jyväskylän maalaiskunnan kotisivut]
:
- [http://www.korpilahti.fi/ Korpilahden kunnan kotisivut]
:
- [http://www.laukaa.fi/ Laukaan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.muurame.fi/ Muuramen kunnan kotisivut]
:
- [http://www.petajavesi.fi/ Petäjäveden kunnan kotisivut]
:
- [http://www.toivakka.fi/ Toivakan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.uurainen.fi/ Uuraisen kunnan kotisivut]
Luokka:Keski-Suomen maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Keski-Suomen maakunta
Keski-Suomen maakunta (ruots. Mellersta Finland) kuuluu Länsi-Suomen lääniin. Keski-Suomen lääni, jonka alue oli sama kuin nykyisen maakunnan, oli olemassa vuosina 1956-1997. Maakunnan ja vanhan läänin pääkaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen alue ei ole kuitenkaan keskellä Suomea, kuten nimi antaa ymmärtää, vaan pikemminkin keskellä eteläisempää Suomea.
Keski-Suomessa on vanhastaan puhuttu keskisuomalaista murretta, mutta se on käytännössä kuollut, ja Keski-Suomessa puhutaan nykyään lähes yleiskieltä.
Kunnat
Luettelo Keski-Suomen kunnista. Kaupungit on merkitty lihavoidulla.
Aiheesta muualla
- http://www.finnica.fi/keski-suomi/ finnica - Keski-Suomi
- http://www.keskisuomi.fi/
- http://www.avoinmuseo.fi/ Keski-Suomen museot verkossa
Luokka:Suomen maakunnat
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
HankasalmiHankasalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5612 ihmistä ja sen pinta-ala on 687,61 km², josta 115,17 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,8 asukasta/km².
Hankasalmen kuntaan kuuluuu 12 kylää: Armisvesi, Asema, Kallioaho, Kankainen, Kirkonkylä, Kärkkäälä, Murtoinen, Niemisjärvi, Ristimäki, Sauvamäki, Säkinmäki ja Venekoski.
Asema, Kirkonkylä ja Niemisjärvi ovat osittain taajama-aluetta.
Kylät
Armisvesi, Halttula, Hankamäki, Hankavesi, Heijala, Kovalanmäki, Kuuhankavesi, Kynsivesi, Kärkkäälä, Murtoinen, Niemisjärvi, Niininiemi, Paanala, Sauvomäki, Suolivesi, Säkinmäki, Virmasniemi, Väärälä
Hankasalmen kulttuuripalveluita
Kunnan alueella on Jyväskylän Sirius r.y:n tähtiobservatorio. Niemisjärvellä toimii Pienmäen talomuseo. Hankavedellä on näyttelytilaksi soveltuva entisestä koulusta muokattu Peuranlinna. Sauvamäessä on Villa Mathilda, jossa järjestetään myös taidenäyttelyitä. Kirkonkylän monitoimitalossa on myös näyttely- ja esiintymismahdollisuudet. Venekoskella pyörii kesäteatteri. Hankasalmen Kihveli Soikoon -skifflemusiikkitapahtuma vetää tuhansittain kävijöitä. Toimivia ryhmiä ovat muun muassa kuvataideyhdistys Hantai r.y. sekä pienelokuvia tuottava Kumiankka Pictures.
Venekoskella on Piilingin tila, joka on erikoistunut pajun kasvatukseen, hunajan tuotantoon sekä kotimaisten maatiaislammasrotujen säilyttämiseen.
Linkkejä
- [http://www.hankasalmi.fi/ Hankasalmi]
Hankasalmen kulttuuria
- [http://www.kihvelisoikoon.com Kihveli Soikoon -skifflemusiikkitapahtuma]
- [http://www.kumiankkapictures.com Kumiankka Pictures -elokuvaryhmä]
- [http://www.jkl.fi/ksmuseo/pmaki.htm Pienmäen talomuseo]
- [http://www.hankasalmi.fi/kylat/venekoski/teatteri.htm Venekosken kesäteatteri]
Jyväskylän maalaiskunta
Jyväskylän maalaiskunta (ruotsinkielinen nimi: Jyväskylä landskommun) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 34 262 ihmistä ja sen pinta-ala on 534,34 km², josta 85,05 km² on vesistöjä. Kunta jakaantuu Jyväskylän kaupungin kohdalla kahteen toisistaan lähes erilliseen lohkoon. Väestötiheys on 76,3 asukasta/km².
Jyväskylän maalaiskunnassa Tikkakosken taajamassa sijaitsee Jyväskylän lentoasema, joka on yksi Suomen vilkkaimmista. Muut taajamat ovat Palokka ja Vaajakoski. Alueen läpi kulkee pääväylistä nelostie, jonka ansiosta bussiyhteydet taajamiin Jyväskylän kaupungista ja muualta Suomesta ovat hyvät.
Jyväskylän maalaiskunta ja Nurmijärvi ovat kilpailijoita: välillä Suomen suurin kunta joka ei ole kaupunki, on Jyväskylän maalaiskunta, välillä Nurmijärvi. 2000-luvulla Nurmijärvi on jo selvästi suurin, ja myös Tuusula on kirinyt väkimäärältään Jyväskylän mlk:aa suuremmaksi.
Kunnasta on monta kertaa liitetty alueita Jyväskylän kaupunkiin. Suurimmat liitokset tapahtuivat vuosina 1941 ja 1965. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymistä on harkittu useaan otteeseen. Toivakan kunta itsenäistyi maalaiskunnasta vuonna 1910. Toisaalta, Laukaan kunnasta on liitetty alueita maalaiskuntaan.
Maalaiskuntaan kuuluu myös nimetön alue ennen Laukaata. Kyseinen pätkä on vain kuuden neliökilometrin kokoinen.
Historia
Nykyinen Jyväskylän maalaiskunta oli muun pohjoisen Keski-Suomen tavoin osa ensin Hämeen lääniä ja vuoden 1775 jälkeen Vaasan lääniä, kunnes Keski-Suomen lääni vuonna 1960 perustettiin.
Laukaan pitäjästä erotettu Jyväskylän kaupunki perustettiin Jyväsjärven rannalle vuonna 1837. Pian asukkaat alkoivat hamuta myös kirkollista itsenäisyyttä, ja 1850-luvulla syntyikin myös Jyväskylän oma seurakunta. Seuraavan vuosikymmenen kunnallislakimuutokset johtivat ehdotukseen erottaa Laukaasta uusi kunta, joka perustettaisiin kaupungin ympärille. Ensi kerran asia otettiin esille vuonna 1865 ja uudelleen alkuvuodesta 1867, mutta se kaatui molemmilla kerroilla johtuen perustettavan kunnan suuresta köyhyydestä. Kuitenkin joulukuussa 1867 lääninhallitus määräsi, että uusi kunta oli tarpeen, ja niinpä vuonna 1868 Jyväskylän mlk perustettiin. Kaupunkiseurakunta ja maaseurakunta erotettiin toisistaan vasta 1880.
Jyväskylän mlk on koko historiansa aikana ollut taloudellisesti hieman epävakaalla pohjalla, joskin viime aikoina Jyväskylän kaupunki on pärjännyt sitä selvästi heikommin. Maalaiskunnalla on aina ollut läheiset yhteydet kaupunkiin, ja esimerkiksi kunnantalo ja kirkko sijaitsevat lähellä kaupungin keskustaa, Taulumäellä. Aiemmin maalaiskunta oli ns. reikäleipäkunta, mutta alueliitosten seurauksena se ei enää ympäröi kaupunkia kokonaan. Rovaniemen kuntaliitoksen jälkeen vuoden 2006 alussa se on Suomen viimeinen kunta, joka käyttää nimessään maalaiskunta-nimitystä. Kuntaliitos Jyväskylään on ajoittain esillä, muttei näillä näkymin ole todellisuutta lähitulevaisuudessa. Maalaiskuntalaisten keskuudessa sen vastustus on melko voimakasta, ovathan monet sitä mieltä, ettei yhteenliittyminen vielä köyhemmän ja velkaisemman kaupungin kanssa ole mielekästä.
Kylät
Haapaniemi, Korttajärvi, Kuohu, Leppälahti, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Tikkakoski, Vaajakoski, Vesanka
Kunnan kolmesta taajamasta on Vaajakosken asukasmäärä noin 14 000, Palokan runsaat 10 000 ja Tikkakosken 5000. Loppu asutus on jakaantunut haja-asutusalueille.
Ystävyyskunnat
Borlänge - Ruotsi
Ystävyyskuntasuhde Ruotsin Borlängen kunnan kanssa alkoi jo sota-aikana kummikuntatoimintana.
Larvik - Norja
Norjan Larvikin kunnan kanssa ystävyyskuntatoiminta alkoi 1950- tai 1960-luvulla.
Tarton kunta - Viro
Tarton kunnasta tuli maalaiskunnan ystävyyskunta Viron uudelleen itsenäistymisen aikoihin vuonna 1991.
Ystävyyskunta-asiaa selvitellään myös Slovakian Presovin ja Thaimaan Narathiwasin kanssa.
Minturno - Italia
Italian Minturno on maalaiskunnan yhteistyökunta.
Linkkejä
- [http://www.jklmlk.fi/ Jyväskylän maalaiskunta]
- [http://www.vaajakoski.com/ Vaajakoski.com]
__NOTOC__
Luokka:Jyväskylän maalaiskunta
KorpilahtiKorpilahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5014 ihmistä ja sen pinta-ala on 794,62 km², josta 177,44 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,1418 asukasta/km².
Kylät
Honkala, Juokslahti, Korpilahti, Kähö, Moiskala, Muurame, Muuratjärvi, Nuorlahti, Oittila, Pajulahti, Putkilahti, Raidanlahti, Riihijärvi, Ruotsula, Rutalahti, Sammallahti, Särkijoki, Säyrylä, Tervala, Veijo, Vitikkala, Yijälä
Aiheesta muualla
- [http://www.korpilahti.fi Korpilahden kunnan kotisivu]
LaukaaLaukaa on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 17069 ihmistä ja sen pinta-ala on 825,45 km², josta 173,31 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 25,69 asukasta/km².
Laukaan kunnan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori.
Kylät
Haapavatia, Kapeekoski, Kuusvesi, Laukkavirta, Leppävesi, Lievestuore, Nurmijärvi, Pellosniemi, Petruma, Savio, Vehniä, Vihtavuori, Kuhankoski, Äijälä
Aiheesta muualla
- [http://www.laukaa.fi/ Laukaan kunnan kotisivut]
Luokka:Laukaa
PetäjävesiPetäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3758 ihmistä ja sen pinta-ala on 495,55 km², josta 37,59 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,125 asukasta/km².
Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa.
Kyliä
Kintaus, Kuivasmäki, Kumpujärvi, Petäjävesi, Rukoila
Aiheesta muualla
- [http://www.petajavesi.fi Petäjäveden kunnan kotisivut]
Luokka:Petäjävesi
ToivakkaToivakka on Suomen kunta joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2368 ihmistä ja sen pinta-ala on 413,94 km² josta 50,44 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,5034 asukasta/km².
Kyliä
Haukanmaa, Huikko, Kankainen, Kirkonkylä, Paloskylä, Ruuhimäki, Taka-Toivakka, Vihijärvi, Heiska, Humalamäki, Nisula, Viisarimäki
Tunnettuja toivakkalaisia
- viihdetaiteilija Arja Koriseva
Linkkejä
- [http://www.toivakka.fi/ Toivakan kunnan kotisivu]
Uurainen
Uurainen on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 36 km. Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnassa asuu 3111 ihmistä ja sen pinta-ala on 372,66 km², josta 23,16 km² on vesistöjä.
Kunta tuli tunnetuksi 70-luvulla, kun kunnanjohtajaksi valittiin (19.3.1976) Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja.
Tunnettuja kuntalaisia
- Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (Kristillisdemokraatit)
- Hiihtäjä Mirja Lehtonen, voitti hopeaa Innsbruckin olympialaisissa 1964
Koulut
- Hirvasen koulu
- [http://www.peda.net/veraja/uurainen/hoytia Höytiän koulu]
- [http://www.peda.net/veraja/uurainen/koulukeskus Koulukeskus]
- [http://www.peda.net/veraja/uurainen/kyko Kyynämöisten koulu]
Kyliä
Haukimäenkylä, [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?scale=16000&tool=siirra&lang=FI&cy=6931850&cx=2567244&kunta=uurainen&action=Hae&nimi=h%F6yti%E4&hakutulos=H%F6yti%E4%2C3416194%2C6925484&=N%E4yt%E4+valitut+kartalla Höytiä], [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?scale=16000&tool=siirra&lang=FI&cy=6936721&cx=3428702&kunta=&action=Hae&nimi=Jokihaara&hakutulos=Jokihaara%2C3422771%2C6925792&=N%E4yt%E4+valitut+kartalla Jokihaara], [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?scale=40000&tool=siirra&cx=3428702&cy=6936721&zoom=1.1f&lang=FI&osoite=&nimi=kangash%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%A4kki&kunta=&action=Hae Kangashäkki], Kirkonkylä, Kotaperä, Kummunkylä, Kuukkajärvi, [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?scale=16000&tool=siirra&lang=FI&cy=6925792&cx=3422771&kunta=uurainen&action=Hae&nimi=kyyn%E4m%F6inen&hakutulos=Kyyn%E4m%F6inen%2C3412558%2C6932319&=N%E4yt%E4+valitut+kartalla Kyynämöinen], Nyrölä, Oikarisperä, Pirttiperä, Uurainen
Aiheesta muualla
- [http://www.uurainen.fi/ Uuraisten kunta]
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/uurainen Luonnollisen kasvun Uurainen]
Linkit
- [http://195.197.94.24/Uurainen/Myytavat_tontit/ Tonttitarjontaa]
- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=140360&lan=fi Luontopolkuja Uuraisilla]
Luokka:Keski-Suomen maakunnan seutukunnatKeski-Suomen maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Suomen seutukunnat Archie Manning
Elisha Archibald Manning III (born May 19, 1949) is an American former quarterback in professional American football. He was previously a star college player at Ole Miss from 1968-1970; in his junior season he finished fourth in the voting for the Heisman Trophy, and in his senior season he finished third.
In the first national prime-time broadcast of a college football game (1969), Manning threw for 436 yards and three touchdowns, also rushing for 104 yards, in a heartbreaking 33-32 loss to Alabama. But despite his considerable talent, the rest of the team was not at his level, and the Rebels only had a record of 15-7 in his last two years. In his college career, he threw for 4,753 yards and 56 touchdowns, also running for 823 yards; he scored 14 touchdowns in 1969. In both 1969 and 1970 he was named to the All-SEC team, and his #18 jersey was retired by Ole Miss. Manning was elected to the College Football Hall of Fame in 1989. Manning's legacy is honored to this day on the campus of Ole Miss which features speed limits of 18 mph for all on-campus streets.
After college he was selected in the 1971 NFL draft by the New Orleans Saints with the second selection. The Saints were at that time – and throughout Manning's stay there – one of the worst teams in the league, and Manning's supporters have often said that this was the reason that his career was less successful than it otherwise might have been; while his critics have put a considerable amount of blame on him for the team's lack of success. It seems very likely that if sacks had been an official statistic throughout his NFL career, there would probably have been more recorded against him than against any other player.
Manning played for the Saints for ten full seasons, none of them winning. In 1972 he led the league in pass attempts and completions, and led the NFC in passing yards, though the team's record was only 2-11-1; in 1978 he was named the NFC Player of the Year by UPI, despite the team's 7-9 record. He was selected to the Pro Bowl in 1978 and 1979. He went on to conclude his career with the Houston Oilers (1982-83) and the Minnesota Vikings (1983-84), where the teams posted a collective record of 6-35. He ended his 13-year career having completed 2011 of 3642 passes for 23,911 yards and 125 touchdowns, with 173 interceptions. He also rushed for 2197 yards and 18 touchdowns. His 2011 completions ranked 17th in NFL history upon his retirement.
Manning continues to make his home in the New Orleans area, and is involved as an analyst with the Saints' radio and preseason television broadcasts. He can also be seen as a commentator for CBS Sports' college football broadcasts. He is the father of three sons, Cooper Manning, Peyton Manning and Eli Manning. Peyton Manning is the current quarterback of the Indianapolis Colts and was the first selection in 1998 NFL draft. Eli Manning, like his father, played quarterback at Ole Miss and was the first selection in the 2004 NFL draft, being traded from the San Diego Chargers (who selected him with the first pick) to the New York Giants. Cooper played with Peyton in high school as a receiver, but his playing career was effectively ended by an injury. Archie Manning has been utitized as a commercial spokesman for products in the Southeast, where he remains a favorite with many fans.
External link
- [http://www.collegefootballnews.com/Top_100_Players/Top_100_Players_18_Archie_Manning.htm College Football News: 100 Greatest Players (#18)]
Manning, Archie
Manning, Archie
Manning, Archie
Manning, Archie
Manning, Archie
Manning, Archie
darmowe mp3 gambling heavy metal edinburgh hotel suplementy
|
|
|
|
