:: wikimiki.org ::
| KGB |
KGBKGB (Komitet Gosudarstvennoi Bezopasnosti, Комитет государственной безопасности СССР ) eli valtion turvallisuuskomitea oli entisen Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi, joka hoiti ulkoista turvallisuutta ja tiedustelua lukuun ottamatta sotilastiedustelua, mikä kuului GRU:lle.
Se oli myös pääasiallinen turvallisuuspoliisi vuodesta 1954 vuoteen 1991 lyhyin poikkeuksin, jolloin sen rinnalle luotiin toinen organisaatio tai milloin se yhdistettiin sisäasiainministeriön suoraan organisaatioon.
KGB:n toimialue vastasi karkeasti ottaen Yhdysvaltojen CIA:ta ja FBI:n vastavakoiluosastoa, mutta KGB:n alaisuuteen kuului myös esim. Neuvostoliiton rajavartiolaitos. Jeltsinin aikana rajavartiolaitos erotettiin valtiollisesta poliisista, mikä oli neuvostovallan perinne jo Neuvosto-Venäjän alkuajoista lähtien, mutta lyhyen erillisyyden jälkeen rajavartiolaitos palautettiin KGB:n tehtäviä suorittavan FSB:n alaisuuteen.
Neuvostoliiton purkautuessa Neuvostoliiton KGB:n seuraajaksi perustettiin Venäjällä FSB. Valko-Venäjällä turvallisuuspoliisi toimii edelleen KGB:n nimellä.
KGB:n edeltäjät ja seuraajat ovat:
- Tšeka 7/20.12.1917-,
- GPU 6.12.1922-,
- OGPU 2.11.1923-,
- NKVD 10.7.1934-,
- NKGB SSSR 3.2.1941-,
- MGB 15.3.1946-,
- MVD 7.3.1953-
- KGB 13.3.1954-,
- MSB 28.11.1991-,
- KGB RSFSR 6.4.1991-,
- AFB 26.11.1991-,
- MB 24.1.1992-,
- FSK 21.12.1993-,
- FSB 2.4.1995-
Venäjän turvallisuuspalveluun liittyviä tai mahdollisesti liittyviä kuuluisia tapauksia:
- Operaatio Trusti
- Cambridgen viitoset: Kim Philby, Donald Duart Maclean, Guy Burgess, Anthony Blunt, Viides mies
- Richard Sorge 1944
- Robert Hanssen, KGB:n agentti FBI:ssä
- Aldric Ames, KGB:n agentti CIA:ssa
- Georgi Markovin sateenvarjomurha 1978
Kirjallisuutta
- Christopher Andrew & Oleg Gordievski (1991). KGB. Otava. ISBN 951-1-11502-2.
Luokka:Neuvostoliitto
luokka:tiedustelu
ko:KGB
ja:ソ連国家保安委員会
Neuvostoliitto
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (СССР ; SNTL) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolševikkien) hallitsema valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991. Neuvostoliitto oli purkautuessaan 1991 pinta-alaltaan maailman suurin valtio (22,4 miljoonaa neliökilometriä) ja väkiluvultaan kolmanneksi suurin (noin 300 miljoonaa asukasta).
Pääkaupunki oli Moskova. Historiansa aikana Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden määrä vaihteli, hajotessaan Neuvostoliitto oli jaettu viiteentoista sosialistiseen neuvostotasavaltaan, joista tuli itsenäisiä valtioita maan hajotessa. Neuvostoliiton osista Ukrainan ja Valko-Venäjän sosialistiset neuvostotasavallat kuuluivat myös YK:iin. Neuvostoliitto oli myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa.
Historia
Sosiaaliset levottomuudet, kyllästyneisyys autoritaariseen keisarin hallintoon, ensimmäisen maailmansodan aiheuttama taisteluväsymys ja jo pitkään kytenyt vallankumouksellisuus johti viimein 1917 Keisarillisen Venäjän luhistumiseen. Vallan otti ensin lähinnä duuman johtama väliaikaishallitus, joka kuitenkin kaatui vuoden sisällä bolševistisen puolueen ottaessa hallitsevan aseman johtajansa Vladimir Iljitš Leninin johdolla. 7. marraskuuta 1917 vallankaappauksella alkanut Lokakuun vallankumouksen nimellä tunnettu tapahtumasarja johti sisällissotaan, jossa vastakkaisina osapuolina olivat sosialistiset punaiset ja (vastavallankumoukselliset), ulkovaltojen tukemat valkoiset.
Sisällissota päättyi puna-armeijan voittoon, minkä jälkeen olot rauhoittuivat niin paljon, että oli mahdollista perustaa uusi valtio, Neuvostoliitto.
Vuoden 1917 tapahtumien yhteydessä ja niiden jälkeen Puola, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina itsenäistyivät Keisarillisesta Venäjästä. Kansankomissaarit tunnustivat Saksan, Itävalta-Unkarin ja Bulgarian kanssa 3.3.1918 tehdyllä Brest-Litovskin rauhansopimuksella Ukrainan. Vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjää hallitsivat bolševikkipuolue, joka alkoi kutsua itseään kommunistiseksi maaliskuussa 1918.
Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät 30. joulukuuta 1922 Neuvostoliitoksi, josta tuli maailman ensimmäinen kommunismiin pyrkivä sosialistinen valtio. Vuonna 1925 mukaan liittyivät Turkmenistan ja Uzbekistan ja vuonna 1929 Tadžikistan.
Samana vuonna valmistui myös Stalinin hoviohjaaja Sergei Eisensteinin ohjaama, Neuvostoliiton kansalliselokuva, tositapahtumiin perustuva Panssarilaiva Potemkin. Elokuvalla oli suuri merkitys osittain lukutaidottomassa maassa. Leninin mukaan elokuva oli neuvostoyhteiskunnan tärkein taidemuoto.
Sisällisodan aikaisen sotakommunismin jälkeen hallitus alkoi sallia yksityisyritteliäisyyttä kansallistetun teollisuuden rinnalla. Satojen takavarikointi maaseuduilla korvattiin verolla. Uuden talouspolitiikan (NEP) aikana Neuvostoliitto nousi maailman suurimmaksi viljan tuottajaksi. Teollisuustuotannon kehittymättömyys johti kuitenkin vakavaan inflaatioon ja markkinaspekulointiin, josta seurasi ruuan puutetta kaupungeissa.
Leninin kuoleman jälkeen 1924 puolueessa käytiin valtataistelu Lev Trotski, Nikolai Buharinin ja Josif Stalinin välillä. Trotskin vasemmisto-opposition kanta oli internationalistisempi ja tähtäsi jatkuvan vallankumouksen periaatteen mukaisesti keskeytymättömään vallankumousten sarjaan muissa maissa, kun taas Stalin oli valmiimpi etenemään Buharinin "Sosialismia yhdessä maassa" -periaatteen mukaan, mikä sisälsi käytönössä stalinistisen raskaan teollistamisohjelman sekä sen rahoittamiseksi maatalouden kollektivisoinnin sovhooseiksi ja kolhooseiksi.
Vasemmisto-oppositio oli vastustanut NEPiä ideologisista ja käytännön syistä, kun taas Buharinin maltillisemmat tukivat NEPiä. Stalin liittoutui alussa Buharinin kannattajien kanssa ja voitti Trotskin, hänen karkotuksensa jälkeen hän kääntyi kuitenkin maltillisia vastaan ottaakseen vallan puolueessa ja hallinnossa. Buharin teloitettiin osana Stalinin puhdistuksia 1938. Trotski pakeni maasta aluksi Turkkiin, ja sitten Meksikoon, jossa hänet murhattiin 1940.
Stalinin johdolla teollisesti kehittämätöntä Neuvostoliittoa lähdettiin modernisoimaan stalinismin kautta. Vaurastunut talonpoikaluokka, kulakit saivat kokea vainon. Taloudessa markkinat korvattiin keskusjohtoisella kansantalouden viisivuotissuunnittelulla.
Yksityiset viljelijät pakotettiin takavarikoivilla veroilla ja fyyisellä painostamisella kolhooseihin tai jopa sovhooseihin ja näin maatalous kollektivisoitiin. Drastiset uudistustoimet maataloudessa ja teollisuudessa vauhdittivat teollistumista ja sen edellyttämää kaupungistumista, mutta samalla ne aiheuttivat suuria nälänhätiä etenkin keski-Venäjällä ja Ukrainassa.
Stalin voimisti Neuvostoliiton totalitarismia voimistamalla valtiollista poliisia (GPU, OGPU ja NKVD). 1930-luvulla Stalin toteutti puhdistukset, joissa lähes koko entinen johtajakaarti syrjäytettiin ja teloitettiin. Tästä lähtenyt terrori johti laajoihin vangitsemisiin, joiden aikana miljoonia, joidenkin lukujen mukaan kymmeniä miljoonia ihmisiä lähetettiin vankileirien saaristoon (GULAG), likvidoitiin tai yksinkertaisesti katosi. Huolimatta tästä, Neuvostoliitto kehittyi sotaa edeltävinä vuosina voimakkaaksi teollisuusmahdiksi.
23. elokuuta 1939 toistensa päävastustajilta Espanjan sisällissodasta alkaen Neuvostoliitto ja Adolf Hitlerin johtama Saksa yllättäen solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, ja salaisesti jakoivat Itä-Euroopan keskenään etupiireihin. Maat jakoivat keskenään Puolan, jonne ne olivat hyökänneet syyskuussa 1939.
Talvella 1939–1940 Neuvostoliitto kävi Suomea vastaan talvisodan. Sodan aloittamisen vuoksi Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta. Sota alkoi Suomen hallituksen kieltäydyttyä Neuvostoliiton aluevaatimuksista ja neuvottelujen katkettua. Neuvostoliiton vaatimusten perusteena oli väite Leningradin turvavyöhykkeen laajentaminen ja Suomenlahden purjehduskelpoisuuden varmistaminen ja sotilastukikohta Hangossa.
22. kesäkuuta 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Sen eteneminen pysähtyi ensimmäisenä talvena näköetäisyydelle Moskovasta. Sodan kulku kääntyi seuraavana talvena Stalingradissa ja Kurskissa 1943. Neuvostoliitto onnistui voittamaan vain tekemällä suuria uhrauksia, ja menetti enemmän ihmishenkiä kuin mikään toinen maa sodassa. Sodan jälkeen joutuivat karkoitetuiksi mm. Volgan saksalaiset, tšetšeenit ja useat muut kansallisuudet, joita syytettiin yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Maailmansodan ja erityisesti ydinaseen kehittämisen jälkeen (1949) Stalinin Neuvostoliitto oli kohonnut toiseksi maailman supervalloista. Itä-Euroopan maat olivat nyt Neuvostoliiton valtapiirissä, ja niihin luotiin sosialistinen järjestelmä. Myös sosialistinen Kiina oli Neuvostoliiton läheinen liittolainen ennen maiden välirikkoa.
Stalinin kuoltua 1953 seuranneen valtataistelun voittajaksi nousi Nikita Hruštšov, joka aloitti yhteiskunnassa voimakkaat destalinisaatiotoimet ja purki GULAG-järjestelmää.
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kamppailivat hegemonia-asemasta kylmän sodan aikana. Taistelua käytiin useiden ns. proxy-sotien välityksellä, eli osapuolten kanssa liittoutuneet tahot kävivät sotaa keskenään, suurvaltojen tukiessa kumpikin omaa leiriään. Suoraa sotaa ei kuitenkaan koskaan käyty, johtuen mahdollisesti molempien kookkaista ydinasereserveistä.
Neuvostoliiton loppu
1980-luvun alussa iäkkäät puoluejohtajat vaihtuivat toinen toisensa jälkeen. Leonid Brežneviä seurasivat Juri Andropov ja Konstantin Tšernenko. Maaliskuussa 1985 Mihail Gorbatšovista tuli maan johtaja.
Kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan vuonna 1986 esitti hyvin suuren, yli 320 000 000 000 dollarin puolustusbudjetin, jolla USA pyrki luomaan ydinaseiden torjuntajärjestelmän ja saamaan sotilaallisesti etulyöntiaseman Neuvostoliittoon nähden. Tämä heilautti kylmän sodan tasapainoa. Gorbatšov päätti mennä kilpavarusteluun mukaan, mutta jotta hän olisi saanut resursseja kilpaillakseen USAn kanssa, oli Neuvostoliiton taloutta uudistettava. Niinpä Gorbatšov aloitti uudistuspolitiikan, joka tuli tunnetuksi "perestroika" (uudistuspolitiikka) ja "glasnost" (avoimuus) nimillä.
Vuonna 1989 uudistuksia vaativat poliitikot voittivat kansanedustajien vaaleissa. Kaivostyöläiset menivät lakkoon. Eri puolilla Neuvostoliittoa syntyi kansallisuuksien välisiä kiistoja. Talous ajautui syvään kriisiin kilpavarustelukierteen takia. Berliinin muuri murtui.
Vuonna 1990 Moskovassa oli 200 000 ihmisen mielenosoitus, joka osoitti mieltään uudistusten puolesta. Liettuan, Latvian ja Viron parlamentit äänestivät itsenäisiksi julistautumisen puolesta.
Heinäkuussa 1991 Boris Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi. Elokuussa vanhoilliset yrittivät kaapata vallan, mutta yritys epäonnistui ja pönkitti Jeltsinin valtaa entisestään. Lokakuussa Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan johtajat päättivät, että Neuvostoliitto lakkautetaan ja perustetaan löyhä liitto nimeltään Itsenäisten valtioiden yhteisö. Neuvostoliiton paikka YK:n turvallisuusneuvostossa siirtyi Venäjälle 24. joulukuuta. Seuraavana päivänä Gorbatšov erosi ja 26. lokakuuta Neuvostoliitto virallisesti lakkasi olemasta.
Hallinnollinen jako
Neuvostoliiton johtajat
Muodollisesti Neuvostoliittoa johti presidentti. Käytännössä valta oli yleensä jossain muualla, esimerkiksi kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteerillä. Uusi johtaja pyrki vakiinnuttamaan valta-asemansa.
- V. I. Lenin 1922–1924
- J. V. Stalin 1924–1953
- Georgi Malenkov 1953–1955
- Nikita Hruštšov 1955–1964
- Leonid Brežnev 1964–1982
- Juri Andropov 1983–1984
- Konstantin Tšernenko 1984–1985
- Mihail Gorbatšov 1985–1991
ImageSize = width:800 height:100
PlotArea = width:700 height:80 left:0 bottom:20
DateFormat = yyyy
Period = from:1919 till:1991
TimeAxis = orientation:horizontal
ScaleMajor = unit:year increment:5 start:1920
# there is no automatic collision detection,
# so shift texts up or down manually to avoid overlap
Define $dy = 25 # shift text to up side of bar
PlotData=
bar:Leaders color:red width:75 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:start till:1922 shift:(-10,$dy) text:Vladimir~Iljits~Lenin
from:1922 till:1953 shift:(-30,$dy) text:Josif Stalin
from:1953 till:1955 shift:(-7,-5) text:Georgi~Malenkov
from:1955 till:1964 shift:(-40,$dy) text:Nikita Hrustsev
from:1964 till:1982 shift:(-35,$dy) text:Leonid Breznev
from:1982 till:1984 shift:( -7, 5) text:Juri~Andropov
from:1984 till:1985 shift:( -3,-20) text:Konstantin~Tsernenko
from:1985 till:end shift:(-25,$dy) text:Mihail~Gorbatsov
Katso myös
- Venäjä
-
ko:소비에트 연방
ja:ソビエト連邦
simple:Soviet Union
th:สหภาพโซเวียต
GRUGRU, Glavnoje Razvedyvatelnoje Upravlenje, (venäjäksi ГРУ, Главное Разведывательное Управление) on Venäjän armeijan tiedustelupäähallinto. Saman niminen Neuvosto-Venäjän ensimmäinen sotilastiedustelu perustettiin 21. lokakuuta 1918.
GRU perustettiin 1930-luvulla Neuvostoliitossa, mutta sen olemassaoloa ei koskaan tunnustettu. Se sai tehtäväkseen kaiken sotilastiedustelun, mukaan lukien elektronisen tiedustelun Lourdesissa, Kuubassa ja muualla Neuvostoblokin alueella. GRU hyödynsi ensimmäisenä länsimaisten yhtiöiden turvallisuuspuutteita ja aloitti teollisuusvakoilun, joka kuitenkin myöhemmin siirrettiin KGB:lle.
GRU:n agentti Victor Suvorov loikkasi Britanniaan ja kirjoitti kirjan kokemuksistaan tiedustelupalvelussa.
Luokka:Venäjä
ja:ロシア連邦軍参謀本部情報総局
1991
Tapahtumia
Tammikuu
- 4. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
- 11. tammikuuta - Neuvostoliiton joukot vyöryvät Vilnaan estämään Liettuan irtautumisen.
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman, eli Antti Yrjö Hammarberg kuoli
- 15. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista menee umpeen.
- 16. tammikuuta - Persianlahden sota alkaa ilmaiskuilla Irakia vastaan.
- 17. tammikuuta - Irak ampuu 8 Scud-ohjusta Israeliin.
- 27. tammikuuta - Siad Barre pakenee Mogadishusta.
Helmikuu
- 9. helmikuuta - Liettualaiset äänestävät itsenäisyyden puolesta.
- 13. helmikuuta - Laserohjatut pommit tuhoavat bunkkerin Bagdadissa, tappaen satoja siiviilejä. Yhdysvallat väittää bunkkerin olleen sotilaskohde.
- 15. helmikuuta - Visegardin sopimus Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä maiden yhteystyöstä siirtymiseksi markkinatalouteen.
- 23. helmikuuta - Persianlahden sota: Lyhyt maasotavaihe alkaa joukkojen ylitettyä rajan Saudi-Arabiasta Kuwaitin.
- 26. helmikuuta - Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoittaa joukkojen vetäytymisestä Kuwaitista.
- 26. helmikuuta - Tim Berners-Lee esittelee ensimmäisen web-selaimen.
- 27. helmikuuta - Persianlahden sota päättyy tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.
Maaliskuu
- 3. maaliskuuta - Amatöörikuvaaja nauhoittaa Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia.
- 9. maaliskuuta - Mielenosoituksia Belgradissa Slobodan Milosevicia vastaan. Kaksi ihmistä kuolee armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
- 13. maaliskuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö julistaa Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
- 14. maaliskuuta - Yhdistyneessa kuningaskunnassa vapautetaan kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaitaan poliisin väärentäneen todisteita.
- 15. maaliskuuta - Saksassa Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuvat virallisesti lopuista oikeuksistaan.
- 27. maaliskuuta - Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.
- maalis-huhtikuu - Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttavat kansannousun maan etelä- ja pohjoisosissa.
Huhtikuu
- 3. huhtikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #687 määrää Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjukset.
- 18. huhtikuuta - Irak luovuttaa kemiallisten aseiden materiaaliaan YK:n tarkastajille ja ilmoittaa ettei sillä ole biologisia aseita.
- 26. huhtikuuta - Pääministeri Esko Ahon hallitus aloittaa työnsä.
Toukokuu
- 26. toukokuuta - Thaimaassa Lauda Airin Boeing 767 putoaa lähellä Bangkokia. Onnettomuudessa kuolee 223.
Kesäkuu
- 7. kesäkuuta - Suomen markka sidotaan yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä, ecua.
- 12. kesäkuuta - Boris Jeltsin valitaan Venäjän federaation presidentiksi.
- 17. kesäkuuta - Apartheid: Etelä-Afrikka lopettaa ihmisten rekisteröinnin rodun mukaan syntymässä.
- 25. kesäkuuta - Kroatia ja Slovenia julistavat itsenäisuutenstä Jugoslaviasta.
Heinäkuu
- 1. heinäkuuta - Varsovan liitto hajotetaan virallisesti.
- 1. heinäkuuta - Ruotsi jättää jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
- 1. heinäkuuta - Maailman ensimmäinen GSM-verkko aloittaa toimintansa Suomessa (Radiolinja).
- 7. heinäkuuta - Brionin sopimus päättää kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivyttää Slovenian ja Kroatian itsenäitymistä kolmella kuukaudella.
- 11. heinäkuuta - Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla täydellinen auringonpimennys.
Elokuu
- 4. elokuuta - kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos uppoaa Etelä-Afrikan rannikolla. Ei kuolonuhreja.
- 18. elokuuta - Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitetaan olevan "sairaana" ja hänet asetaan arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asettaa varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
- 20. elokuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi. 100000 kerääntyy Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Mihail Gorbatšovia.
- 21. elokuuta - Latvia julistautuu itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyy armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
- 24. elokuuta - Venäjä ja Ukraina julistautuvat itsenäisiksi. Boris Jeltsinin Venäjä tunnustaa Viron ja Latvian.
- 25. elokuuta - Opiskelija Linus Torvalds lähettää viestin uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
- 29. elokuuta - Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetetaan.
Syyskuu
- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto tunnustaa Baltian maiden itsenäisyyden.
- 6. syyskuuta - Leningrad muuttaa nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
- 19. syyskuuta - Pankkikriisi alkaa, SKOP Suomen Pankin haltuun.
- 21.-30. syyskuuta - IAEA:n tarkastajat löytävät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat, ja estävät tarkastajia lähtemästä luovuttamatta kaikkia dokumentteja. Nelipäiväinen pattitilanne seuraa. Irak luovuttaa kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkaa seuraamuksilla.
- 23. syyskuuta - Armenia julistautuu itsenäiseksi.
Lokakuu
- 8. lokakuuta - Kroatia katkaisee suhteet Jugoslaviaan.
- 11. lokakuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #715 määrää Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
- 29. lokakuuta - Galileo-avaruusluotain tapaa 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.
Marraskuu
- 14. marraskuuta - Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttävät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
- 14. marraskuuta - Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palaa Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
- 14. marraskuuta - Suomen markka päästetään devalvoitumaan 14%.
- 27. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päättää rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.
Joulukuu
- 1. joulukuuta - Ukrainalaiset äänestäjät päättävät maan itsenäistymisestä.
- 4. joulukuuta - Lentoyhtiö Pan American World Airways lopettaa toimintansa.
- 25. joulukuuta - Mihail Gorbatšov eroaa Neuvostoliiton presidentin virasta.
- 26. joulukuuta - Neuvostoliiton korkein neuvosto tapaa ja päättää Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
- 31. joulukuuta - Neuvostoliitto lakkaa olemasta.
Musiikki
1991 oli musiikin huippuvuosi. Silloin julkaistiin mm. seuraavat levyt:
- Nirvana - Nevermind
- Metallica - Metallica
- Guns N' Roses - Use Your Illusion I,II
- R.E.M. - Out of time
- Roxette - Joyride
- Pearl jam - Ten
- Michael Jackson - Dangerous
- U2 - Achtung Baby
- Red Hot Chili Peppers - blood, sugar, sex, magic
- Queen - Innuendo, Greatest hits2
- Seal - Seal
Syntyneitä
- ...
Kuolleita
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman (Antti Hammarberg)
- 15. tammikuuta - Norjan kuningas Olavi V.
- 12. maaliskuuta - Ragnar Arthur Granit suomalainen tiedenobelisti ja bioelektromagnetismin pioneeri
- 24. maaliskuuta - Albert Järvinen, muusikko, Hurriganes
- 16. huhtikuuta - David Lean, ohjaaja
- 21. toukokuuta - Rajiv Gandhi, Intian entinen pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja, itsemurhaiskussa Madrasissa
- 3. syyskuuta - Frank Capra, ohjaaja
- 26. syyskuuta - Miles Davis, jazz-muusikko
- 24. lokakuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja (s. 1921)
- 24. marraskuuta - Freddie Mercury, Queen-yhtyeen laulaja
- 24. marraskuuta - Eric Carr, Kiss-yhtyeen rumpali
Luokka:1990-luku
Luokka:1991
als:1991
ko:1991년
ja:1991年
simple:1991
th:พ.ศ. 2534
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka.
Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.
Historia
Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin.
Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita.
Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta.
Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue.
Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin.
Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena.
Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.
Politiikka
Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu.
Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa.
Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.
Yhdysvaltain ulkopolitiikka
Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta.
Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa.
Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia.
Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.
Viimeaikaisia väittelynaiheita
Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.
Osavaltiot
Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot
Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico.
Yhdysvaltain osavaltiot:
Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.
Maantiede
Havaiji
Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
Talous
Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta.
Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten.
Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta.
Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa.
Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.
Yhteiskunta
Väestö
Etniset ryhmät
Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma
Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä.
Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta.
Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000)
Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.
Uskonto
Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989)
Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin.
Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.
Koulutus
Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä).
Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.
Kielet
Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet
Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti.
Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.
Kulttuuri
Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka
Luokka:Yhdysvallat
zh-min-nan:Bí-kok
ko:미국
ms:Amerika Syarikat
ja:アメリカ合衆国
simple:United States
th:สหรัฐอเมริกา
CIA
Central Intelligence Agency on Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu. Yksi CIA:n lempinimistä on ensimmäisen alkukirjaimensa mukaan "The Company". (vrt. "The Firm" joka viittaa FBI:iin).
CIA:n päämaja sijaitsee Langleyssä Virginiassa.
Yhdysvalloilla on muitakin tiedustelupalveluita kuin CIA.
CIA toimii NSC:n (National Security Council) alaisuudessa ja sitä kautta on Yhdysvaltain kongressin valvoma.
CIA:n tehtävänä on kerätä ja analysoida tiedustelutietoja
ulkomaisista hallituksista, järjestöistä ja yksilöistä.
Apuna CIA käyttää eri maissa toimivia asiamiehiä eli agentteja ja vakoilusatelliitteja sekä mm kuunteluasemia ja monia muita keinoja.
CIA pyrkii myös aktiivisesti edistämään Yhdysvaltain etuja propagandan ja salaisten operaatioiden avulla.
CIA:lla on maine sen käyttämistä kovista ja häikäilemättömistä keinoista taistelussa Yhdysvaltain todellisia ja kuviteltuja vihollisia vastaan.
CIA:ta on joskus arvosteltu tehottomuudesta tiedustelutietojen keräämisessä: esimerkiksi se ei kyennyt ennakoimaan Intian ydinkokeita.
CIA:n salaiset operaatiot
CIA:n salaiset operaatiot ovat USA:n aktiivisen
voimaan perustuvan ulkopolitiikan jatke. CIA pyrkii operaatoillaan tukemaan USA:n liittolaisryhmittymiä ja hallituksia sekä
kaatamaan vihollisen hallituksia. Viholliset olivat kylmän sodan aikana kommunisteja, nyt terroristeja ja niiden
todellisia tai kuviteltuja liittolaisia.
Kuuban muututtua kommunistiseksi CIA teki Sikojen lahdella maihinnousuoperaation, joka päättyi huonosti. Maihinnousseet joukot olivat CIA:n kouluttamia. CIA yritti moneen otteeseen murhata Kuuban presidentin Fidel Castron. CIA ei saa murhata vieraiden maiden poliitikkoja kuin sodan aikana.
Vietnamin sotaan liittyi Laosin "salainen sota" , jossa CIA:n
kouluttamat paikalliset pyrkivät katkaisemaan Laosin kautta kulkevan huoltotien kommunistisesta Pohjois-Vietnamista
Etelä-Vietnamiin, jossa kommunistisissit taistelivat USA:n tukemaa Etelä-Vietnamin hallitusta vastaan. Operaatio ei loppujen lopuksi ollut menestys.
Onnistuneempi CIA:n operaatio oli afgaanisissien tukeminen
neuvostomiehittäjiä vastaan Afganistanin sodassa. CIA tuki myös 2001 Afganistanin sodassa Pohjoisen liittoa, joka kaatoi Talibanit.
Linkkejä
- [http://www.cia.gov CIA:n web-sivu]
- [http://www.foia.cia.gov/ CIA official Freedom of Information Act (foia) site]
- [http://www.in-q-tel.com/ In-Q-Tel official site]
- [http://www.csun.edu/CommunicationStudies/ben/news/cia/ On alleged CIA drug-smuggling]
- [http://www.gwu.edu/~nsarchiv/index.html George Washington University National Security Archive]:
- [http://www.gwu.edu/~nsarchiv/news/20000919/ Documents on CIA involvement with Pinochet]
- [http://www.gwu.edu/~nsarchiv/NSAEBB/NSAEBB4/index.html On CIA involement in Guatemala]
- [http://www.gwu.edu/~nsarchiv/NSAEBB/NSAEBB146/ On CIA involvement with Nazi War Criminals (especially the Gehlen organization)]
- [http://www.archives.gov/iwg/index.html US National Archive's Nazi War Crimes and Japanese Imperial Government Records Interagency Working Group.]
- [http://www.thirdworldtraveler.com/CIA/CIA_Diary_Agee.html Book excerpt from a leading whistleblower (Philip Agee)]
- [http://montages.blogspot.com/2005/01/outsourcing-intelligence.html "Outsourcing Intelligence"]
- [http://members.aol.com/bblum6/American_holocaust.htm Killing Hope by William Blum]
- [http://www.cia-on-campus.org/ CIA on Campus]
- [http://www.rotten.com/library/conspiracy/cia/ CIA information at Rotten.com]
- [http://fpiarticle.blogspot.com/2005/03/meet-first-president-of-world.html Video: "Meet the first President of the World Psychiatric Association" - Free Press international 3.18.2005]
Luokka:Tiedustelu
zh-min-nan:Tiong-iong Chêng-pò-kio̍k
ko:미 중앙 정보국
ja:アメリカ中央情報局
FSBFSB (Федера́льная слу́жба безопа́сности Росси́йской Федера́ции, Federalnaja služba bezopasnosti Rossijskoi Federatši, ФСБ) on Venäjän federaation liittovaltion turvallisuuspalvelu.
Elokuun 1991 kaappauksen jälkeen Neuvostoliiton KGB purettiin ja se lakkasi olemasta marraskuussa 1991. Venäjän federaation, FSK eli liittovaltion vastavakoilu, järjestettiin uudelleen 3. huhtikuuta 1995 säädetyllä lailla liittovaltion turvallisuuspalveluksi.
FSB:n johtaja sai ministerin aseman ja armeijan kenraalin arvon ja FSB sai oikeuden suojella Venäjän kansalaisia ja yrityksiä ulkomailla. FSB:llä on oikeus kotitarkastukseen missä tahansa kiinteistössä ja oikeus henkilöiden vangitsemiseen, jos on olemassa riittävät todisteet rikoksen tapahtumisesta. Rajavartiojoukot ovat FSB:n alaisuudessa, joten sillä on noin 100 000 miehen joukot, tykistöä ja laivoja käytössään. FSB toimii järjestäytynyttä rikollisuutta, huumekauppaa, terrorismia ja korruptiota vastaan koko liittovaltion alueella.
FSB:n johtajat:
# Mihail Barsukov heinäkuu 1995 - kesäkuu 1996
# Nikolai Kovalev heinäkuu 1996 - heinäkuu 1998
# Vladimir Putin heinäkuu 1998 - elokuu 1999
# Nikolai Patrušev elokuusta 1999
Linkkejä
- [http://www.fsb.ru FSB:n virallinen kotisivu]
- http://www.fas.org/irp/world/russia/fsb/
- http://www.cdi.org/russia/248-16.cfm
luokka:tiedustelu
ja:連邦保安庁
TšekaTšeka (ЧК, tše-ka) oli Venäjän bolševikkien (kommunistisen puoleen) salainen poliisi, joka perustettiin alun perin suojelemaan nuorta vallankumousta ja taistelemaan vastavallankumouksellisia voimia vastaan.
Sen virallisen nimen lyhenne oli Vetšeka (ВЧК), lyhenne venäjän kielen sanoista Koko-Venäjän erityinen komissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan (Всероссийская чрезвычайная комиссия по борьбе с контрреволюцией и саботажем).
Se perustettiin joulukuussa 1917 Leninin aloitteesta hänen päätettyään että puolue tarvitsee "rautaisen käsivarren", jolla pitää kurissa poliittinen oppositio, komission johtoon valittiin puolalaissyntyinen ammattivallankumouksellinen Feliks Dzerzinski. Dzerzinski esitti pian puolueelle ohjelman miltä pohjalla uusi komissio toimisi. Ohjelman yhteenvetona oli että Tšeka nousisi lain ja valvonnan yläpuolelle ja sillä olisi rajattomat pidätys, kuulustelu ja rankaisuoikeudet. Puolueen sisällä se herätti suurta hämminkiä ja eripuraa sekä vastustusta, mutta Lenin tukahdutti vastarinnan ja antoi vallankumoussankarina pitämälleen Dzerzinskille tämän vaatimat oikeudet.
Venäjän sisällissodan aikana Tšeka kunnostautui erityisen julmana ja häikäilettömänä organisaationa jota ilman bolševikkien vallankumous olisi saattanut jäädä väliaikaiseksi. Dzerzinski haali komissioonsa kovia miehiä jotka eivät epäröineet ryhtyä ankariin rankaisutoimiin joihin edes puna-armeija ei halunnut osallistua. Sisällissodan jälkeen Tšekan surmaamien ihmisten määrän saattoi laskea kymmenissä tuhansissa.
Helmikuussa 1922 Tšeka liitettiin sisäministeriöön NKVD:hen ja sen uudeksi nimeksi tuli OGPU. Dzerzinski johti komissiota kuolemaansa 1926 asti.
Tšeka loi ne kovat mallit joiden mukaan Neuvostoliiton salainen poliisi hyvin pitkälle toimi aina. Nimi vaihteli vuosien saatossa mutta perustarkoitus oli aina sama: tukahduttaa ja estää poliittinen oppositio. Salainen poliisi hyvin pitkälle itse määritteli kuka edusti oppositiota ja varsinkin Stalinin suuren terrorin aikana se kohosi suureksi mahdiksi, jonka lonkerot ulottuivat syvälle yhteiskuntaan koskien kaikkia ja kaikkea elämänalueita.
Luokka:Neuvostoliitto
NKVDNKVD (Народный комиссариат внутренних дел; Narodnyj kommisariat vnutrennih del ) oli 1918 sisällissodan aikana Neuvosto-Venäjälle muodostettu sisäasiainkansankomissariaatti, joka vastasi sisäministeriötä. Sen tehtäviin kuului aluksi poliisitoimi ja sisäiset asiat. Venäjän SFNTL:n NKVD lakkautettiin 1934, jolloin perustettiin yleisliittolainen NKVD, joka sai myös valtiollisen turvallisuuden tehtäviä se sai, kun OGPU (Tšeka vuoteen 1922) sulautettiin siihen nimellä GUGB. Muita NKVD:n vastuualueita olivat mm. (rautatie)liikenne, palokunnat ja rajavartio. (Jeltsinin aikana tapahtunutta lyhyttä poikkeusta lukuun ottamatta ovat Venäjän rajavartiojoukot edelleen turvallisuuspoliisin alaisia.)
Toisen maailmansodan aikana 1941 NKVD:sta erotettiin sotilaallista turvallisuutta varjeleva osa, joka alistettiin armeijalle ja laivastolle (RKKA ja RKKF). Valtiollinen turvallisuus (GUGB) erotettiin omaksi elimekseen nimeltä NKGB. Sodan alkaessa ne kuitenkin liitettiin takaisin. Vuonna 1943 nämä elimet erotettiin jälleen NKVD:sta ja nimettiin NKGB:ksi ja SMERŠ:ksi (Smert špionam - Kuolema vakoojille).
Vuonna 1946 kansankomissaarit nimettiin jälleen ministereiksi ja NKVD:sta tuli MVD (ministeriö) ja NKGB:sta MGB. Ne liitettiin jälleen yhteen 1953 ja erotettiin lopullisesti 1954, jolloin valtion turvallisuudesta tuli komitea (KGB) ministeriön sijaan. Sisäministeriölle, MVD:lle jäivät rikospoliisi, rangaistuslaitokset ja palokunnat.
Nykyisin NKVD:hen liitetään lähinnä sen hirmuteot. 1930-luvulla Josif Stalinin Suuren terrorin aikana NKVD nousi valtioksi valtion sisällä. Stalin käytti NKVD:tä terrorin työvälineenä ja se passitti vankileireille ja teloitti miljoonia ihmisiä. Suuresta vankimäärästä johtuen NKVD saattoi ryhtyä suuriin julkisiin rakennushankkeisiin urakoitsijana, kuten Stalinin kanavan rakentamiseen. Rakentamisen tarkoituksena ei ollut pelkästään tuottaa pakkotyöllä halpaa perusrakennetta kansantalouteen, vaan myös tappaa vankeja. Työllä tappamista kokeiltiin yhtenä menetelmänä myöhemmin myös kansallissosialistisessa Saksassa mm. keskitysleirivangeilla ja neuvostoliittolaisilla sotavangeilla urakoissa, mitä hallinnoi työpalveluorganisaatio Todt-
Sodan aikana Stalin käytti NKVD:n yksiköitä rintamakarkureiden sekä vihollisen kaukopartiomiesten pysäyttämiseen (ja teloittamiseen) sekä laajojen kansansiirtojen toteuttamiseen.
NKVD toimi myös aktiivisesti ulkomailla. NKVD:n agentit kidnappasivat venäläisemigranttien valkoisen armeijan komentajan, kenraali Jevgeni K. Millerin Pariisissa vuonna 1937. Miller teloitettiin myöhemmin Moskovassa. NKVD:n agentti murhasi marxilaisen toisinajattelijan Lev Trotskin Meksikossa vuonna 1940.
Luokka:Neuvostoliitto
luokka:tiedustelu
FSK
FSK (Frequency Shift Keying) on taajuusmodulointimenetelmä, jolla läheteään digitaalista tietoa. Yksinkertaisesti FSK tarkoittaa sitä, että digitaalisen tiedon nollat vastaavat yhdellä taajuudella lähetettävää pulssia ja ykköset vastaavat toisella taajuudella lähetettävää pulssia.
Katso myös
- modulointi
- GMSK
luokka:modulointi
FSBFSB (Федера́льная слу́жба безопа́сности Росси́йской Федера́ции, Federalnaja služba bezopasnosti Rossijskoi Federatši, ФСБ) on Venäjän federaation liittovaltion turvallisuuspalvelu.
Elokuun 1991 kaappauksen jälkeen Neuvostoliiton KGB purettiin ja se lakkasi olemasta marraskuussa 1991. Venäjän federaation, FSK eli liittovaltion vastavakoilu, järjestettiin uudelleen 3. huhtikuuta 1995 säädetyllä lailla liittovaltion turvallisuuspalveluksi.
FSB:n johtaja sai ministerin aseman ja armeijan kenraalin arvon ja FSB sai oikeuden suojella Venäjän kansalaisia ja yrityksiä ulkomailla. FSB:llä on oikeus kotitarkastukseen missä tahansa kiinteistössä ja oikeus henkilöiden vangitsemiseen, jos on olemassa riittävät todisteet rikoksen tapahtumisesta. Rajavartiojoukot ovat FSB:n alaisuudessa, joten sillä on noin 100 000 miehen joukot, tykistöä ja laivoja käytössään. FSB toimii järjestäytynyttä rikollisuutta, huumekauppaa, terrorismia ja korruptiota vastaan koko liittovaltion alueella.
FSB:n johtajat:
# Mihail Barsukov heinäkuu 1995 - kesäkuu 1996
# Nikolai Kovalev heinäkuu 1996 - heinäkuu 1998
# Vladimir Putin heinäkuu 1998 - elokuu 1999
# Nikolai Patrušev elokuusta 1999
Linkkejä
- [http://www.fsb.ru FSB:n virallinen kotisivu]
- http://www.fas.org/irp/world/russia/fsb/
- http://www.cdi.org/russia/248-16.cfm
luokka:tiedustelu
ja:連邦保安庁
Luokka:NeuvostoliittoLuokka:Euroopan entiset valtiot
Luokka:Venäjän historia
ko:분류:소비에트 연방
ja:Category:ソビエト社会主義共和国連邦
Luokka:TiedusteluArtikkeleita, jotka liittyvät tiedusteluun.
luokka:sodankäynti
luokka:tietoturva
Luokka:politiikka Category:Acadia University
Category:Universities and colleges in Nova Scotia
samsung true tone wagi Malaga accommodation godwka gry zrcznociowe
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Worldwatch Institute
El Worldwatch Institute s'etiqueta a si mateix "una organització de recerca independent que treballa per una societat sostenible ambientalment i socialment justa en la qual les necessitats de tothom es satisfan sense amenaçar la salut del medi natural o el benestar de les generacions futures." Cada any publica el llibre "L'estat del món".
Es fundà l'any 1974 i el seu líder és Lester Brown
|
Club de Roma
El Club de Roma és una associació internacional creada el 8 d'abril de 1968 amb base a Alemanya que tracta amb diferents qüestions de política internacional.
Va atraure l'atenció del públic amb l'informe The Limits to Growth ('Els límits del creixement'), publicat el 1972, i conegut com linforme Meadows, on predeia que el creixement econòmic
|
|
|
|
Borbó
La Dinastia Borbònica o Casa de Borbó és una dinastia originària de la localitat francesa de Bourbon. Ha estat lligada a diversos trons, principalment a l'espanyol i al francés. Actualment, Joan Carles I d'Espanya és l'únic rei en el tron d'aquesta casa, regnant en Espanya.
El primer rei borbó d'Espany
|
L'Estat del món
L'Estat del món és un llibre que es publica anualment pel Worldwatch Institute. La col·lecció intenta identificar els desafiaments ambientals més importants del planeta. A Catalunya, la publicació és editada pel Centre UNESCO de Catalunya.
En el seu controvertit llibre The Skeptical Environmentalist (L
|
|
