Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
KLM

KLM

KLM (lyhenne hollannin sanoista Koninklijke Luchtvaart Maatschappij, suomeksi Kuninkaallinen lentoyhtiö) on Air France-KLM yhtiön sisaryritys. Ennen fuusiotaan Air Francen kanssa toukokuussa 2004, KLM oli Alankomaiden kansallinen lentoyhtiö. Alankomaiden KLM perustettiin 7. lokakuuta 1919 ja se on tällä hetkellä maailman vanhin yhtämittaisesti samalla nimellä toiminut lentoyhtiö. Yhtiön ensimmäinen lento oli 17. toukokuuta 1920 Lontoosta Amsterdamiin. Yhtiön fuusioiduttua ranskalaisen Air Francen kanssa vuonna 2004 KLM:lle taattiin itsenäinen identiteetti ainakin viideksi vuodeksi. Yleisesti kuitenkin odotetaan, että KLM:n toiminnot tullaan yhdistämään osaksi Air Francen toimintoja tämän siirtymäajan umpeuduttua.

Laivasto


- Airbus A330-200 2 kpl (4 tilauksessa)
- Boeing 737-300 14 kpl
- Boeing 737-400 13 kpl
- Boeing 737-800 14 kpl
- Boeing 737-900 5 kpl
- Boeing 747-400 22 kpl
- Boeing 747-400ERF 3 kpl (rahtiversio)
- Boeing 767-300 11 kpl
- Boeing 777-200ER 10 kpl (2 tilauksessa)
- Boeing MD-11 10 kpl

Tunnukset


- IATA: KL
- ICAO: KLM

Linkit


- [http://www.klm.com KLM]
- [http://www.planespotters.net/Airline/KLM_Royal_Dutch_Airlines_(KL_KLM)?show=all Tietoja KLM:n laivastosta] Luokka:Alankomaat Luokka:Lentoyhtiöt ms:KLM ja:KLMオランダ航空

Air France

Air France (AFR, Compagnie Nationale Air France) on Ranskan kansallinen lentoyhtiö, jonka IATA-tunnus on AF. Yhtiö kuljetti huhtikuun 2001 ja maaliskuun 2002 välillä 43.3 miljoonaa matkustajaa ja tuotti voittoa 12.5 miljoonaa euroa. Sillä on reittejä 296 kaupunkiin 85 maassa ja se työllistää yli 64 000 ihmistä. Se on osa Skyteam Alliance-allianssia, johon kuuluvat myös Delta Airlines, Aeromexico, Korean Air, Czech Airlines ja Alitalia. Vuonna 2004 Air France listattiin merkittävimmäksi lentoyhtiöksi Euroopassa, se kuljetti 18% eurooppalaisista matkustajista. Yhtiön laivasto koostuu 240 lentokoneesta, joista 100 on Boeingilta (pääasiassa pitkät reitit) ja 141 Airbusilta. Viisi Concordea poistettiin käytöstä 31. maaliskuuta 2003. Concorde F-BVFA (Foxtrot Alpha) on siirretty Washington DC:n ilmailu- ja avaruusmuseoon, jossa se on vierailijoiden nähtävänä. F-BVFB on annettu saksalaiselle museolle, F-BTSD "Musée de l'Air et de l'Espace"-museoon Pariisiin ja F-BVFC palautettiin valmistuspaikalleen, Toulouseen Airbus-yhtiön tehtaille. Viides Concorde tuhoutui onnettomuudessa. Luokka:Lentoyhtiöt Luokka:Ranska ja:エールフランス

2004

Tapahtumia

Tammikuu


- 1. tammikuuta – Irlannista tuli EU:n puheenjohtajamaa.
- 1. tammikuuta – Joseph Deissista Sveitsin presidentti.
- 1. tammikuuta – Pervez Musharraf jatkoi Pakistanin presidenttinä.
- 1. tammikuuta – Ylöjärvestä ja Pudasjärvestä tuli kaupunkeja.
- 3. tammikuuta – Flash Airlinesin lento 604 putosi Punaiseen mereen Egyptin rannikolla, tappaen 148 koneessa. Myöhemmin kävi ilmi, että lentoyhtiöllä oli lentokielto joissain maissa turvallisuusrikkomusten vuoksi.
- 4. tammikuuta – NASA:n MER-A (Spirit) -luotain laskeutui Marsiin.
- 4. tammikuuta – Mihail Saakašvili voitti Georgian presidentinvaalit.
- 4. tammikuuta – Afganistanin 502 edustajaa käsittänyt kokous pääsi näkemyseroista huolimatta yksimielisyyteen uudesta perustuslaista, jonka on tarkoitus rauhoittaa levottomuudet maassa.
- 5. tammikuuta – Intian ja Pakistanin johtajat tapasivat ensi kertaa kolmeen vuoteen huippukokouksessa, jonka aiheena oli Kashimirin aluetta koskevan kiistan rauhanomainen ratkaiseminen.
- 5. tammikuuta – 25-vuotias Mijailo Mijailovic tunnusti puukottaneensa Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin.
- 5. tammikuuta – Britney Spears meni naimisiin lapsuudenystävänsä Jason Allen Alexanderin kanssa. Liitto mitätöitiin Las Vegasilaisessa oikeusistuimessa 55 tuntia myöhemmin.
- 7. tammikuuta – Mijailo Mijailovic tuomittiin Anna Lindhin murhasta.
- 8. tammikuuta – Iso-Britannian kuningatar Elisabet II kastoi maailman suurimman risteilyaluksen, Queen Mary 2:n, Southamptonissa.
- 8. tammikuuta – Bamissa, Etelä-Iranissa löydettiin 57-vuotias mies elossa raunioista 13 päivää maanjäristyksen jälkeen.
- 9. tammikuuta – Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi.
- 15. tammikuuta – Etelä-Korean ulkoministeri Yoon Young-kwan joutui eroamaan tuettuaan Yhdysvaltain politiikkaa Pohjois-Koreaa vastaan.
- 16. tammikuuta – Web-sivusto Goatse.cx suljettiin Joulusaaren domain-rekisterin toimesta palvelusääntöjen rikkomuksesta tehdyn valituksen vuoksi.
- 18. tammikuuta – 25 kuoli ja 130 haavoittui pommiattentaatissa liittouman joukkojen päämajaa vastaan Bagdadissa.
- 20. tammikuuta – Intia osti Venäjältä 1,5 miljardilla dollarilla 45 000 tonnin lentotukialus Admiral Gorškovin ja 28 MiG-29k-hävittäjää.
- 22. tammikuuta – Hakukoneyhtiö Google julkisti Orkut-yhteisöpalvelun.
- 22. tammikuuta – Euroopan unioni kielsi siipikarjan tuonnin Thaimaasta lintuinfluessan levitessä Kaakkois-Aasiassa.
- 24. tammikuuta – NASA:n MER-B (Opportunity) laskeutui Marsiin.

Helmikuu


- 1. helmikuuta – Janet Jacksonin rinta paljastui suorassa Super Bowl XXXVIII -televisiolähetyksessä, mikä johti valtavaan mediakohuun Yhdysvalloissa.
- 1. helmikuuta – Minassa, Saudi-Arabiassa väentungos tappoi 251 pyhiinvaeltajaa.
- 2. helmikuuta – Asuinrakennus romahti Konyassa, Turkissa, surmaten 92.
- 3. helmikuuta – Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA myönsi, että Irakin joukkotuhoaseista ei ollut suoraa uhkaa ennen 2003 Irakin sotaa.
- 6. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 41 Moskovan metrossa.
- 10. helmikuuta – 50 kuoli autopommin räjähtäessä Bagdadissa poliisin värväyskeskuksen edessä.
- 10. helmikuuta – Ranskan kansalliskokous teki kiistellyn päätöksen kieltää uskonnolliset symbolit ja vaatetus kouluissa.
- 11. helmikuuta – Autopommi tappoi 47 armeijan värväyskeskuksen edessä Bagdadin keskustassa.
- 18. helmikuuta – Lannoitteita ja bensiiniä kuljettanut juna putosi raiteilta ja räjähti Iranissa surmaten 320.
- 20. helmikuuta – konservatiivit voittivat vaalit Iranissa. Monia uudistusmielisiä ehdokkaita kiellettiin osallistumasta.
- 22. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi kahdeksan ihmistä bussissa Jerusalemissa.
- 22. helmikuuta – Kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi isoimman kaupungin Cap-Haïtienin.
- 24. helmikuuta – Maanjäristys surmasi 571 ihmistä Marokossa.
- 26. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan entinen ministeri Clare Short paljasti brittien MI6-tiedustelupalvelun kuunnelleen YK:n henkilökunnan, mukaan lukien pääsihteeri Kofi Annanin puheluita.
- 26. helmikuuta – Yhdysvallat salli matkustuksen Libyaan, päättäen 23 vuotta kestäneen kiellon.
- 29. helmikuuta – Jean-Bertrand Aristide erosi Haitin presidentin virasta. Korkeimman oikeuden päätuomarista, Boniface Alexandresta tuli sisäministeri. Aristide kertoi myöhemmin, että USA:n joukot pakottivat hänet eroamaan ja jättämään maan.

Maaliskuu


- 1. maaliskuuta – Suomessa väkevien alkoholijuomien vero laski 40 prosenttia.
- 1. maaliskuuta – Vladimir Putin nimitti Mihail Fradkovin Venäjän pääministeriksi.
- 1. maaliskuuta – Mohammed Bahr al-Uloumista tuli Irakin presidentti.
- 1. maaliskuuta – Pedofiili Marc Dutroux joutui oikeuden eteen Belgiassa.
- 3. maaliskuuta – Oikeudenkäynti entistä pääministeriä Anneli Jäätteenmäkeä vastaan alkoi.
- 10. maaliskuuta – Viisi brittiä, joita pidettiin Afganistanin sodan päättymisestä asti Yhdysvaltain Guantanamon vankileirillä, vapautettiin.
- 11. maaliskuuta – Madridissa tapahtui Espanjan historian tuhoisin terrori-isku. 190 kuoli.
- 14. maaliskuuta – Espanjan vaaleissa oppositio voitti José María Aznarin johtaman hallituspuoleen, pääministeriksi sosialistien José Luis Rodríguez Zapatero.
- 14. maaliskuuta – Venäjän presidentinvaaleissa Vladimir Putin valittiin toiselle kaudelle.
- 15. maaliskuuta – Astronomit kertoivat löytäneensä aurinkokunnasta suurimman taivaankappaleen sitten Pluton löydön 1930. Neptunuksen takaiselle kappaleelle annettiin alustavasti nimi Sedna.
- 15. maaliskuuta – Espanjan uusi hallitus ilmoitti vetävänsä Espanjan joukot Irakista.
- 19. maaliskuuta – Äänekosken bussionnettomuus.
- 20. maaliskuuta – Presidentti Chen Shui-bian voitti Kiinan tasavallan presidentinvaalit 0,22 %:n enemmistöllä. Edellispäivänä häntä ja varapresidenttiä Annette Luta ammuttiin. Opposition Lien Chan vaati äänten uudelleenlaskentaa ja ensimmäinen laskenta mitätöitiin.
- 20. maaliskuuta – Tuhansia mielenosoituksia Irakin sodan 1-vuotispäivänä.
- 22. maaliskuuta – Kaksi suomalaista liikemiestä joutui murhatuksi Irakissa.
- 22. maaliskuuta – Israelin helikopteri surmasi ohjuksin Sheikki Ahmed Yassinin ja seitsemän sivullista Gazassa. Palestiinalaiset protestoivat Israelia vastaan.
- 25. maaliskuuta – Pääministeri Tony Blair vieraili Libyassa ja tapasi Muhammad Gaddafin.
- 28. maaliskuuta – Ranskassa pääministeri Jean-Pierre Raffarinin puolue kärsi murskatappion paikallisvaaleissa ja hän erosi.
- 31. maaliskuuta – Neljä yhdysvaltalaista urakoitsijaa tapettiin Irakissa ja heidän ruuminsa silvottiin ja poltettiin.

Huhtikuu


- 3. huhtikuuta – Pommiräjähdys madridilaisessa asuinhuoneistossa tappoi viisi poliisin saartamaa, maaliskuun 11.:n pommi-iskuista epäiltyä, sekä poliisimiehen.
- 4. huhtikuuta – Shiiat nousivat kapinaan Muqtada al-Sadrin johdolla Najafissa, Sadr Cityssä ja Basrassa. Taisteluissa kuoli satoja.
- 17. huhtikuuta – Israelin helikopterit ampuivat ohjuksia saattueeseen Gazan kaistalla, surmaten Hamasin johtajan, Abdel Aziz al-Rantissin.
- 19. huhtikuuta – Osittainen auringonpimennys eteläisessä Afrikassa.
- 20. huhtikuuta – Tony Blair julisti Yhdistyneen kuningaskunnan järjestävän kansanäänestyksen Euroopan perustuslaista.
- 21. huhtikuuta – Israelin ydinaseohjelman paljastanut Mordechai Vanunu vapautui vankilasta 18 vuoden jälkeen.
- 22. huhtikuuta – Kaksi polttoainetta ja räjähteitä kuljettanutta junaa räjähti Pohjois-Korean Ryongchonissa, surmaten 161. 1300 loukkaantui ja tuhansia rakennuksia tuhoutui.
- 25. huhtikuuta – Kyproksen uudelleenyhdistymisäänetys järjestettiin Kyproksen tasavallassa ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa. Turkkilainen puoli hyväksyi suunnitelman, mutta kreikkalainen puoli hylkäsi sen.
- 28. huhtikuuta – Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali tuli ilmi 60 Minutes II -ohjelmassa.

Toukokuu


- 1. toukokuuta – Euroopan unioni laajeni 25 maan liitoksi, kun siihen liittyi 10 uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.
- 6. toukokuuta – TV-sarjan Frendit viimeinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa. 30 sekunnin mainos ohjelman aikana maksoi 2 miljoonaa dollaria.
- 9. toukokuuta – Tšetšenian presidentti Ahmad Kadyrov murhattiin voitonpäivän juhlallisuuksien aikana Groznyn stadionilla pommilla.
- 12. toukokuuta – Tuntematon ryhmä teloitti yhdysvaltalaisen Nick Bergin Irakissa. Videota teloituksesta levitettiin Internetissä.
- 14. toukokuuta – Tanskan prinssi Frederik meni naimisiin australialaisen Mary Donaldsonin kanssa Kööpenhaminassa.
- 17. toukokuuta – Ezzedine Salim, Irakin väliaikaisneuvoston sen hetkinen puhemies kuoli pommiräjähdyksessä Bagdadissa.
- 19. toukokuuta – Jeremy Sivits tunnusti syyllisyytensä vankien kidutukseen Abu Ghraibin vankilassa Irakissa.
- 22. toukokuuta – Espanjan kruununprinssi Felipe solmi avioliiton Letizia Ortizin kanssa Almudenan katedraalissa Madridissa, Espanjassa.
- 23. toukokuuta – Pariisin Charles de Gaullen lentokentän terminaali 2E sortui vaatien kuusi uhria.

Kesäkuu


- 6. kesäkuuta – Normandian maihinnousun 60-vuotisjuhlaa juhlittiin Normandiassa.
- 8. kesäkuuta – Venuksen ylikulku: Venus kulki Auringon editse maasta nähtynä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1882.
- 8. kesäkuuta –10. kesäkuuta – G8-kokous Georgiassa, USA:ssa.
- 10. kesäkuuta –13. kesäkuuta – Europarlamenttivaalit Euroopan unionissa.
- 11. kesäkuuta – Cassini-Huygens-luotain saapui Saturnuksen kuun, Phoeben lähelle.
- 12. kesäkuuta–4. heinäkuuta – Jalkapallon euroopanmestaruuskilpailut Portugalissa. Loppuottelussa Kreikka voitti Portugalin 1-0.
- 21. kesäkuuta – SpaceShipOne, ensimmäinen yksityinen avaruusalus, saavutti avaruuden.
- 21. kesäkuuta–4. heinäkuuta – Wimbledonin tennisturnaus Lontoossa. Roger Federer ja Maria Sharapova (Marija Šarapova) voittivat kaksinpelit.
- 28. kesäkuuta – Miehitysvallat siirsivät hallinnon Irakin väliaikaishallitukselle.
- 30. kesäkuuta – Oikeudenkäynti Irakin entistä presidenttiä, Saddam Husseinia vastaan alkoi.

Heinäkuu


- 1. heinäkuuta – Cassini-Huygens saapui Saturnukselle.
- 4. heinäkuuta – Freedom Towerin rakennustyöt alkoivat New York Cityssa.
- 6. heinäkuuta – Yhdysvaltain demokraattipuoleen senaattori John Kerry valitsi senaattori John Edwardsin varapresidenttiehdokkaakseen USA:n presidentinvaaleihin.
- 7. heinäkuuta – LZW-pakkausalgoritmin patenttien voimassaolo päättyi viimeisenä Kanadassa.
- 12. heinäkuuta – Pedro Santana Lopes nousi virkaansa Portugalin pääministerinä.
- 23. heinäkuuta – Netervajoen yli johtava Stari Most -silta avattiin Mostarissa Bosnia-Hertsegovinassa.
- 25. heinäkuuta – Lance Armstrong teki historiaa voittamalla kuudennen kerran peräkkäin Tour de Francen.
- 30. heinäkuuta – Kaasuräjähdys tappoi 18 Belgiassa ja 120 loukkaantui.
- 31. heinäkuuta – F1-kuljettaja Kimi Räikkönen ja malli Jenni Dahlman avioituivat Hämeenlinnassa sijaitsevassa Vanajanlinnassa.

Elokuu


- 1. elokuuta – Ostoskeskustulipalo tappoi 464 Asunciónissa, Paraguayssa.
- 3. elokuuta – Vapaudenpatsas avattiin kunnostustöiden jälkeen.
- 3. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan poliisi pidätti 12 terroriepäiltyä.
- 4. elokuuta – Gibraltarissa juhlittiin 300-vuotista brittivaltaa.
- 6. elokuuta – YK:n raportti, joka syytti Sudanin hallitusta rikoksista ihmisyyttä vastaan Darfurissa, julkaistiin.
- 12. elokuuta – Ruotsin väkiluku ylitti yhdeksän miljoonaa (kello 14:58 paikallista aikaa).
- 13. elokuuta – Vuoden 2004 kesäolympialaisten avajaiset pidettiin Ateenassa.
- 13. elokuuta – Raskaita taisteluita Irakissa puolalaisten ja yhdysvaltain joukkojen sekä Moqtada al-Sadrin kannattajien välillä. Shiiajohtaja Moqtada al-Sadr vaati Irakin väliaikaishallituksen eroa. Maaöljyn hinta nousi ennätyslukemiin: 46,58 dollaria/tynnyri.
- 14. elokuuta – Burundin hutukapinallisten FNL-ryhmä tappoi 160 Gatumban pakolaisleirillä.
- 14. elokuuta – Hurrikaani Charley iski Floridan rannikolle. Hirmumyrsky katkaisi sähköt yli miljoonalta ihmiseltä ja aiheutti arviolta miljardin dollarin vahingot. Ainakin 7 kuollutta.
- 14. elokuuta – Länsi-Afganistanissa Heratin alueella aseistautuneet ryhmät nousivat kapinaan alueen kuvernööriä, Ismail Khania vastaan ja taistelivat Shindandin lentotukikohdan hallinnasta.
- 15. elokuuta – Venezuelalaiset äänestivät presidentti Hugo Chávezin kohtalosta.
- 16. elokuuta – Hugo Chávez julistettiin vaalien voittajaksi 58 %:n kannatuksella (äänestysprosentti 95). Oppositio kiisti tuloksen.
- 17. elokuuta – Kansainväliset vaalitarkkailijat, heidän joukossaan Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter, hyväksyivät Venezuelan äänestystuloksen.
- 20. elokuuta – Kontiolahdella riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 22. elokuuta – Aseistetut ryöstäjät veivät Edvard Munchin maalaukset "Huuto" ja "Madonna" sekä muita maalauksia Oslon Munch-museosta.
- 24. elokuuta – Tu-134- ja Tu-154-lentokoneet putosivat Venäjällä lähdettyään Domodedovon lentokentältä Moskovasta; yhteensä 89 kuoli. Koneiden hylyistä löytyi jälkiä räjähdysaineesta.
- 29. elokuuta – Vuoden 2004 kesäolympialaisten päättäjäiset pidettiin Ateenassa.
- 29. elokuuta – 200 000 osoitti mieltään presidentti George W. Bushia vastaan New York Cityssä republikaanien puoluekokouksen alla.
- 9., 16., 19., 23. ja 30. elokuuta – 50 000 - 85 000 ihmistä osoitti mieltään työttömyysturvan leikkauksia vastaan Saksassa, pääasiassa maan itäosissa.
- 31. elokuuta – Kaksi itsemurhahyökkäystä busseihin Beer Shevassa, Israelissa; 16 kuoli ja 60 loukkaantui. Hamas otti vastuun iskuista.
- 31. elokuuta – Nainen räjäytti itsensä metroasemalla Pohjois-Moskovassa. 10 kuoli ja 50 loukkaantui.

Syyskuu


- 1. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus: aseistettu joukko otti 1 500 ihmistä panttivangeiksi koulussa Beslanissa, Pohjois-Ossetiassa. Kaappaajat vaativat Venäjää vapauttamaan tšetšeenivangit sekä Tšetšenian itsenäisyyttä.
- 1. syyskuuta – Ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjä putosi noin kello 12:30. Kone oli siirtolennolla Hallista Kauhavalle. Ohjaaja löytyi menehtyneenä.
- 3. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus: kaappajien hallussa olleessa koulussa räjähti pommi, minkä jälkeen osa panttivangeista pakeni. Kaappaajien avattua tulen panttivankeja kohti erikoisjoukot rynnäköivät kouluun. Ainakin 322 kuoli, joista 156 lapsia.
- 3.–4. syyskuuta – Hurrikaani Frances iski Floridaan. Surmattuaan kaksi ihmistä Bahamalla, se tappoi 10 Floridassa, 2 Georgiassa ja yhden Etelä-Carolinassa.
- 4. syyskuuta – Irakissa, Kirkukissa 17 kuoli ja 20 loukkaantui itsemurha-autopommi-iskussa poliisikoulun edustalla. Ainakin 14 kuolleista oli poliiseja.
- 6. syyskuuta – Entinen Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton joutui nelinkertaiseen sydämen ohitusleikkaukseen.
- 7. syyskuuta–9. syyskuuta – Hurrikaani Ivan kulki Karibian läpi surmaten 5 Venezuelassa, 4 Dominikaanisessa tasavallassa, yhden Tobagossa ja 17 Grenadalla.
- 18. syyskuuta – Britney Spears vihittiin Kevin Federlisen kanssa.
- 19. syyskuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodan päättymisestä oli kulunut 60 vuotta. Tampereella avattiin jatkosotaa käsittelevä näyttely.
- 20. syyskuuta – Wikipedian artikkelien määrä ylitti miljoonan.
- 23. syyskuuta – St. Helens -tulivuori alkoi näyttää elonmerkkejä.

Lokakuu


- 4. lokakuuta – SpaceShipOne-avaruusalus voitti Ansari X-Prize -palkinnon.
- 9. lokakuuta – Afganistanissa vaalit, useat pienemmät puolueet boikotoivat, mutta epäselvyyksiä ei havaittu.
- 8. lokakuuta – Itsemurhapommittajat räjäyttivät kaksi pommia Egyptin Tabassa, surmaten 34, pääasiassa israelilaisia turisteja ja egyptiläisiä työläisiä.
- 10. lokakuuta – Abdullahi Yusuf valittiin Somalian uudeksi väliaikaiseksi presidentiksi.
- 14. lokakuuta – Suomenkielinen Wikipedia saavutti 10 000 artikkelin rajan.
- 17. lokakuuta – Valko-Venäjällä presidentti Aleksandr Lukašenko järjesti näytösvaalit jatkaakseen virkakauttaan. Äänestystä seurasi useita päiviä kestäneitä protesteja.
- 22. lokakuuta – Venäjän duuma hyväksyi äänin 334–73 Kioton ilmastosopimuksen.
- 24. lokakuuta – Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit.

Marraskuu


- 2. marraskuuta – Yhdysvaltojen presidentinvaalit. George W. Bush oli republikaanien ehdokas varapresidenttiehdokkaanaan Dick Cheney. Demokraattien ehdokas oli puolestaan John Kerry.
- 21. marraskuuta – Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros, tuloksesta epäselvyyksiä ja ns. Oranssi vallankumous alkoi seuraavana päivänä.
- 23. marraskuuta – Suosikkisarjojen Frendit ja Sinkkuelämää viimeiset jaksot esitettiin Suomessa. Frendit keräsi 842 000 katsojaa ja Sinkkuelämää 795 000 katsojaa.

Joulukuu


- 22. joulukuuta – Rafael-myrsky riehui eri puolilla Suomea.
- 26. joulukuuta – Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros uusittiin.
- 26. joulukuuta – Yli 200 000 ihmistä kuoli Intian valtamerellä tapahtuneen maanjäristyksen aiheuttamiin tsunameihin.

Muuta


- Dingon ensilevytyksestä 20 vuotta. Juhlan kunniaksi julkaistiin uusi kokoelmalevy ja DVD. Dingo aloitti 20-vuotisjuhlakiertueen uudella kokoonpanolla.

Syntyneitä


- 21. tammikuuta – Ingrid Alexandra, Norjan kruununprinssi Haakonin ja kruununprinsessa Mette-Maritin tytär

Kuolleita


- 16. tammikuuta – Kalevi Sorsa, valtiomies
- 20. tammikuuta – Erkki Reenpää, kirjankustantaja
- 28. tammikuuta – Eeva Joenpelto, kirjailija (s. 1921)
- 14. helmikuuta – Marco Pantani, italialainen pyöräilijä
- 26. helmikuuta – Adolf Ehrnrooth, jalkaväenkenraali
- 16. maaliskuuta – Eino Partanen, kauppaedustaja, sanoittaja ja säveltäjä (s. 27. heinäkuuta 1915)
- 21. maaliskuuta – Ahmed Yassin, Hamasin uskonnollinen johtaja (salamurhattiin)
- 28. maaliskuuta – Sir Peter Ustinov, näyttelijä
- 13. huhtikuuta – Aarne Saarinen, poliitikko
- 17. huhtikuuta – Abdel Aziz al-Rantissi, Hamasin johtaja (salamurhattiin)
- 9. toukokuuta – Ahmad Kadyrov, Tšetšenian presidentti
- 18. toukokuuta – Jussi Linnamo, professori, ministeri ja pankkitarkastusviraston johtaja
- 2. kesäkuuta – Nicolai Ghiaurov, bulgarialainen oopperalaulaja
- 3. kesäkuuta – Tomas "Quorthon" Forsberg, ruotsalaisen Black metal -yhtye Bathoryn laulaja
- 5. kesäkuuta – Ronald Reagan, Yhdysvaltain 40. presidentti
- 10. kesäkuuta – Ray Charles, muusikko (s. 1930)
- 21. kesäkuuta – Eila Sylvia Kivikk`aho, runoilija
- 1. heinäkuuta – Marlon Brando, amerikkalainen näyttelijä (s. 1924)
- 6. heinäkuuta – Thomas Klestil, Itävallan presidentti
- 22. heinäkuuta – Jerry Goldsmith, monien elokuvien musiikin säveltäjä
- 3. elokuuta – Henri Cartier-Bresson, valokuvaaja
- 6. elokuuta – Rick James, funk-laulaja (s. 1948)
- 8. elokuuta – Fay Wray, näyttelijätär
- 26. elokuuta – Laura Branigan, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1957)
- 11. syyskuuta – Petros VII, Aleksandrian ortodoksinen patriarkka
- 15. syyskuuta – Johnny Ramone, The Ramonesin kitaristi
- 18. syyskuuta – Russ Meyer, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 29. syyskuuta – Christer Petterson, ruotsalainen Olof Palmen murhasta epäilty
- 29. syyskuuta – Matti Vanhala, entinen Suomen Pankin pääjohtaja
- 1. lokakuuta – Jukka Rusi, tiedottaja-toimittaja
- 1. lokakuuta – Richard Avedon, valokuvaaja
- 3. lokakuuta – Janet Leigh, näyttelijä
- 9. lokakuuta – Jacques Derrida, filosofi
- 10. lokakuuta – Christopher Reeve, näyttelijä (Teräsmies)
- 23. lokakuuta – Robert Merrill, yhdysvaltalainen oopperalaulaja
- 25. lokakuuta – John Peel, radiotoimittaja
- 27. lokakuuta – Paulo Sérgio de Oliveira Silva (Serginho), brasilialainen jalkapalloilija
- 2. marraskuuta – Theo Van Gogh, hollantilainen elokuvaohjaaja
- 2. marraskuuta – Sheikki Zayed bin Sultan Al Nahayan, Abu Dhabin emiiri
- 3. marraskuuta – Sergei Zholtok, venäläinen jääkiekkoilija
- 5. marraskuuta – Onni Oja, taiteilija ja professori
- 11. marraskuuta – Jasser Arafat, PLO:n johtaja
- 19. marraskuuta – Pentti Viherluoto, säveltäjä ja muusikko
- 8. joulukuuta – Darrell "Dimebag" Abbot, yhdysvaltalainen kitaristi
- 11. joulukuuta – Arthur Lydiard, uusiseelantilainen yleisurheiluvalmentaja
- 19. joulukuuta – Renata Tebaldi, italialainen oopperalaulaja
- 26. joulukuuta – Aki Sirkesalo, laulaja
- 28. joulukuuta – Susan Sontag, amerikkalainen kirjailija ja aktivisti Luokka:2000-vuosikymmen Luokka:2004 als:2004 roa-rup:2004 ms:2004 zh-min-nan:2004 nî ko:2004년 ja:2004年 simple:2004 th:พ.ศ. 2547

Alankomaat

Alankomaat, viralliselta nimeltään Alankomaiden kuningaskunta, on perustuslaillinen kuningaskunta Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Saksa ja Belgia. Pinta-ala on 41 526 km² ja väkiluku noin 16 miljoonaa. Alankomaita kutsutaan myös nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa vanhaa Hollannin provinssia, joka nykyään on jaettu Etelä- ja Pohjois-Hollannin provinsseihin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on käypä nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on maailman suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Etelä- ja Pohjois-Hollannin, Utrechtin ja Flevolandin provinssit) kutsutaan Randstadiksi. Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen. Nimitys hollantilainen saattaa kuitenkin loukata ihmisiä, jotka eivät ole hollantilaisia, esimerkiksi limburgilaisia tai pojoisbrabantilaisia.

Historia

Alankomaat itsenäistyi vuonna 1648. 1600-luvulla Alankomaista tuli suurimpia merenkävijämaita ja kaupankäynnin ansiosta siitä kehittyi taloudellinen suurvalta. Napoleon valloitti Alankomaat ja liitti sen kuningaskunnaksi nykyisen Belgian ja Luxemburgin kanssa vuonna 1815. Belgia itsenäistyi vuonna 1830 ja Luxemburg erosi liitosta kuningas William III:n kuoltua. Alankomaat oli neutraali Ensimmäisessä maailmansodassa, mutta Saksa valloitti sen toukokuussa 1940 Toisen maailmansodan aikana. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan jälkeen Alankomaat liittyi Natoon ja oli Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä. Nyk. Alankomaiden alue oli aik. kelttien asuttama, mutta 100-luvulla eKr. he joutuivat väistymään germaanikansojen (friisit, bataavit) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eKr. Rooman valtakuntaan, ja kansainvaellusten myötä se tuli frankkien hallintaan, kuen nyk. Belgiakin. Frankkien valtakunnan jaon (843) jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöh. joutuivat Burgundin alaisuuteen ja tulivat Maksimilian I:n avioliiton myötä 1477 Habsburgien omistukseen. Kaarle V antoi alueen perintönä Espanjan kuninkaalle Filip II:lle, jonka kiihkokatolinen politiikka julmine uskonvainoineen johti vapausssotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohj. maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi 1581, kun taas et.maakunnat (nyk.Belgia)jäivät Espanjan yhteyteen. Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaiden itsenäisyyden Westfalenin rauhassa 1648. Alankomaat oli vallannut jo vapausssodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöh. siirtomaitaan mm. Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan 1652-54 ja 1665-67 ja Ranskaa vastaan 1672. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen Batavian tasavalta. 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Ludvigin hallitsemaksi Hollannin kuningaskunnaksi ja 1810 viimein liitettiin kokonaan Ranskaan. Wienin kongressissa 1815 muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Oranian suvun Vilhelm I. Kuningaskuntaan liitettiin myös nyk. Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830. Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa Vilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 Vilhelm III, jonka jälkeen valtaistuimelle nousi 1890 kuningatar Vilhelmiina. Alankomaat pysyi puolueettomana 1. maailmansodassa ja julistautui puolueettomaksi myös 2. maailmansodan puhjetessa.

Politiikka

Alankomaat on ollut perustuslaillinen kuningaskunta vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa pääministeri (Minister President). Parlamentti on kaksikamarinen. Alahuoneessa on 150 jäsentä, ja heidät valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Senaatilla on vähemmän vaikutusvaltaa, ja sen jäsenet valitsevat Alankomaiden provinssien parlamenttien jäsenet aina provinssi-parlamenttivaalin jälkeen.

Provinssit

Alankomaat jaetaan 12 provinssiin (provincies):
DrentheGroningenOverijssel
FlevolandLimburgUtrecht
FrieslandPohjois-BrabantZeeland
GelderlandPohjois-HollantiEtelä-Hollanti
Provinssit jaetaan kuntiin (gemeenten), joita on 483. Alankomaihin kuuluu saaria Karibianmeressä: Alankomaiden Antillit ja Aruba. Aruba Aruba

Väestöjakauma

Alankomaissa puhutaan hollantia. Väestö on uskonnoltaan pääosin kristittyjä, joko reformoituja protestantteja tai katolisia.

Talouselämä

Alankomaat lähti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan yhdentymisen edelläkävijöiksi. Se oli mukana mm. hiili- ja teräsunionissa. Luopuessaan siirtomaastaan Indonesiasta hollantilais-brittiläinen öljy-yhtiö Royal Dutch/Shell joutui uuteen asetelmaan raakaöljyn ostajana. Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijä Philipsin toimesta, mm. CD-levy on Philipsin lanseeraama. 1990-luvulla Hollannin 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdas Fokker meni konkurssiin etenkin brasilialaisen Embraer-yhtiön vallatessa sen markkinat.

Merkittävimmät luonnonvarat


- Pohjanmeren maakaasu ja öljy
- hedelmällinen maaperä

Merkittävimmät vientituotteet


- elintarvikkeet
- koneet
- kulkuneuvot

Linkit


- [http://europa.eu.int/abc/governments/netherlands/index_fi.htm EU Portaali]
- [http://www.finlandsite.nl/foorumi Alankomaat Foorumi]
- [http://www.alankomaat.info Alankomaat Info]
- [http://www.holland.com Matkailutoimisto]
- [http://maps.google.com/maps?ll=52.173932,5.603027&spn=2.991694,8.107910&z=10&t=h&hl=en Alankomaat Google Mapsissa]
- [http://www.blogs.fi/main/index.php/hollannikkaat Hollannikkaat]: Suomi-yhteisö Hollannissa Luokka:Alankomaat [[got:

7. lokakuuta

7. lokakuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 280. päivä (281. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 85 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Pirkko, Pirjo, Piritta, Pirita, Birgitta :- suomenruotsalainen kalenteri: Birgitta, Brita, Britta, Britt, Birgit :- ortodoksinen kalenteri: Sergei, Vaka :- saamenkielinen kalenteri: Birgget, Bikká :- vanhemmissa kalentereissa: Bertha, Brigitta, Charitas, Demetrius

Tapahtumia


- 1912 - Helsingin pörssi aloitti toimintansa.
- 1913 - Ford esitteli liukuhihnan.
- 1949 - Saksan demokraattinen tasavalta perustettiin.
- 1950 - Yhdysvaltain joukot tunkeutuivat Pohjois-Koreaan.
- 1986 - Dingo hajosi.
- 2001 - Afganistanin sota alkoi ilmaiskuilla.
- 2005 - Nils Gustafsson, Bodomjärven surmista pidätetty, vapautettiin syytteistä.

Syntyneitä


- 1873 - Guss Mattsson, suomalainen kirjailija
- 1885 - Niels Bohr, tanskalainen fyysikko († 18.11. 1962)
- 1900 - Heinrich Himmler, SS:n ja Gestapon johtaja
- 1909 - Anni Blomqvist, kirjailija († 1990)
- 1911 - Shura Cherkassky, venäläinen pianisti († 28.12. 1995)
- 1931 - Desmond Tutu, eteläafrikkalainen piispa
- 1946 - Hannu Kahakorpi, ohjaaja
- 1947 - Jussi Helminen, teatterinjohtaja
- 1951 - John Cougar Mellencamp, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
- 1952 - Vladimir Putin, Venäjän presidentti
- 1973 - Sami Hyypiä, jalkapalloilija
- 1976 - Pekka Kuusisto, viulisti

Kuolleita


- 1849 - Edgar Allan Poe, yhdysvaltalainen kirjailija

Juhlapäiviä


- Itä-Saksa: Tasavallan päivä.
- YK: Kansainvälinen lasten päivä. Vietetään eri maissa hieman eri päivinä (Suomessa 20. marraskuuta myös nimellä lasten päivä). ---- Katso myös: kalenteri ~ 6. lokakuuta, 8. lokakuuta Luokka:Lokakuu -10-07 ms:7 Oktober ko:10월 7일 ja:10月7日 simple:October 7 th:7 ตุลาคม

1919

Tapahtumia


- 5. tammikuuta - Saksan tasavallassa Spartakistikapina, kommunistinen vallankumousyritys.
- 16. tammikuuta - Yhdysvalloissa annetaan perustuslain 18. lisäys alkoholijuomien kieltolaista.
- 18. tammikuuta - Versaillesin rauhankokous alkaa Pariisissa.
- 25. tammikuuta - Kansainliitto perustettiin.
- 3. helmikuuta - Puna-armeija miehitti Ukrainan, katso Ukrainan itsenäistyminen
- 11. helmikuuta - Friedrich Ebert valittiin Saksan presidentiksi.
- 14. helmikuuta - Puolan-Neuvostoliiton sota alkoi.
- 1. maaliskuuta - Maaliskuun ensimmäisen päivän liike Koreassa Japanin siirtomaavaltaa vastaan.
- 2. maaliskuuta - Ensimmäinen kommunistinen internationaali alkoi Moskovassa
- 23. maaliskuuta - Benito Mussolini perusti fasistipuolueen Italiassa.
- 31. maaliskuuta - Yleislakko alkoi Ruhrin alueella.
- 6. huhtikuuta - München julistettiin neuvostotasavallaksi. Vallankumous murskattiin 3. toukokuuta mennessä.
- 13. huhtikuuta - Britit ja Gurkhat surmaavat 389 intialaista.
- 1. toukokuuta - Väkivaltaisia mielenosoituksia Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
- 4. toukokuuta - Toukokuun neljännen päivän liike Kiinassa ulkomaista kolonialismia vastaan.
- 29. toukokuuta - Arthur Eddington vahvisti havainnoillaan Einsteinin suppean suhteellisuusteorian auringonpimennyksen aikana.
- 1. kesäkuuta - Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan Suomessa (kumottiin 9. helmikuuta 1932)
- 21. kesäkuuta - Amiraali Ludvig von Reuter määräsi Saksan keisarikunnan keisarillisen laivaston (Kaiserliche Marine) alukset upotettavaksi Scapa Flow'ssa estääkseen niiden jäämisen brittien käsiin. 51 alusta upotettiin ja kuolleet yhdeksän merimiestä olivat ensimmäisen maailmansodan viimeiset uhrit.
- 28. kesäkuuta - Versaillesin rauhansopimus allekirjoittiin Saksan osalta.
- 31. heinäkuuta - Lontoon ja Liverpoolin poliisimiehet lakkoilivat ammattiliiton tunnustamiseksi. Yli 2000 erotettiin.
- 25. heinäkuuta - Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
- 11. elokuuta - Weimarin tasavallan perustuslaki allekirjoitetaan.
- 19. elokuuta - Afganistan sai itsenäisyyden Britti-imperiumista.
- 16. elokuuta - Ensimmäinen Sleesian kansannousu, puolalaiset kapinoivat saksalaisia vastaan.
- 31. elokuuta - Yhdysvaltain kommunistipuolue perustettiin (Communist Party of the United States of America).
- 27. syyskuuta - Viimeiset brittijoukot vetäytyivät Arkangelista.
- 1. lokakuuta - Rotumellakoita Arkansasissa, Yhdysvalloissa (Elaine Race Riot).
- 2. lokakuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson saa sairaskohtauksen ja halvaantuu.
- 28. lokakuuta - Yhdysvalloissa tulee voimaan kieltolaki.

Muita tapahtumia


- Ahvenanmaalla järjestetään kansanäänestys liittymiseksi Ruotsiin.
- Saksassa ja Luxemburgissa annetaan naisille äänioikeus.

Syntyneitä


- 5. helmikuuta - Andreas Papandreou, kreikkalinen poliitikko (k. 1996)
- 17. maaliskuuta - Nat King Cole, laulaja (k. 1965)
- 8. huhtikuuta - Ian Douglas Smith, Rhodesian valkoisen hallituksen johtaja 1965--1970.
- 7. toukokuuta - Eva Perón, "Evita", Argentiinan Juan Perónin vaimo (k. 1952)
- 20. heinäkuuta - Edmund Hillary, vuorikiipeilijä
- 22. lokakuuta - Doris Lessing, kirjailija
- 26. lokakuuta - Mohammad Reza Pahlavi, Iranin šaahi (k. 1980)
- 10. marraskuuta - Mihail Kalašnikov, keksijä
- 11. marraskuuta - Kalle Päätalo, kirjailija

Kuolleita


- 6. tammikuuta - Theodore Roosevelt, 26. Yhdysvaltain presidentti (s. 1858)
- 15. tammikuuta - Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht
- 10. huhtikuuta - Emiliano Zapata, meksikolainen vallankumouksellinen Luokka:1910-luku ms:1919 ko:1919년 ja:1919年 simple:1919 th:พ.ศ. 2462

17. toukokuuta

17. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 137. päivä (138. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 228 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Maila, Mailis, Maili, Rebekka :- suomenruotsalainen kalenteri: Rebecka, Hagar :- ortodoksinen kalenteri: Jussi, Antero :- saamenkielinen kalenteri: Máilá :- vanhemmissa kalentereissa: Antonius, Bruno, Jodocus, Mariamus, Peregrinus, Rebecca, Torpes, Torstanus

Tapahtumia


- 1590 - Tanskan Anne kruunattiin Skotlannin kuningattareksi.
- 1642 - Paul Chomedey, sieur de Maisonneuve (1612—1676) perusti Montréalin nimellä Ville Marie.
- 1673 - Louis Joliet ja Jacques Marquette ryhtyivät tutkimaan Mississippi-jokea.
- 1775 - Yhdysvaltain itsenäisyyssota: Continental Congress kielsi kaupankäynnin Kanadan kanssa.
- 1792 - New Yorkin pörssi perustettiin.
- 1809 - Ranskan keisari Napoleon I ilmoitti Kirkkovaltion liittämisestä Ranskan imperiumiin.
- 1814 - Norja sai oman perustuslain.
- 1814 - Monacon miehittäjä vaihtui: Ranskan tilalle tuli Itävalta.
- 1846 - Adolphe Sax patentoi saksofonin.
- 1865 - Kansainvälinen lennätinliitto ITU (vuodesta 1934 Kansainvälinen televiestintäliitto) perustettiin.
- 1875 - Aristides voitti ensimmäisen Kentucky Derbyn.
- 1900 - Buurisota: brittiläiset joukot vapauttivat Mafekingin.
- 1900 - Boksarit tuhosivat kolme kylää lähellä Pekingiä ja tappoivat 60 kiinalaista kristittyä.
- 1902 - Arkeologi Spyridon Stais löysi Antikytheran laitteen.
- 1915 - Viimeinen Yhdistyneen kuningaskunnan liberaalipuolueen hallitus (pääministerinä Herbert Henry Asquith) kaatui.
- 1933 - Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostivat Nasjonal Samlingin - Norjan kansallissosialistisen puolueen.
- 1940 - Toinen maailmansota: Saksa valloitti Belgian pääkaupungin Brysselin.
- 1943 - Toinen maailmansota: eloonjääneet RAF:n "padonmurtajat" palasivat.
- 1943 - Yhdysvaltain armeija teki sopimuksen Pennsylvanian yliopiston (Moore Schoolin) kanssa kehittääkseen ENIAC-tietokoneen.
- 1944 - Toinen maailmansota: "Tyyppi IX":n, saksalaisen sukellusveneen U-884, neitsytmatka.
- 1967 - Kuuden päivän sota: Egyptin presidentti Abdul Nasser vaati poistamaan YK:n Israelissa olleet rauhanturvajoukot.
- 1969 - Venera-avaruusohjelma: Neuvostoliiton Venera 6 laskeutui Venuksen kaasukehään ja lähetti mittaustietoja ennen murskautumistaan kaasukehän paineesta.
- 1970 - Thor Heyerdahl aloitti Marokosta purjehduksen Ra II -kaislaveneellä tarkoituksenaan ylittää Atlantin valtameri.
- 1973 - Watergate-skandaali: televisioidut kuulustelut alkoivat Yhdysvaltain senaatissa.
- 1974 - Los Angelesissa poliisit hyökkäsivät Symbionese Liberation Armyn päämajaan ja surmasivat kuusi henkilöä, mm. Camilla Hallin.
- 1983 - Libanon, Israel ja Yhdysvallat sopivat Israelin vetäytymisestä Libanonista.
- 1984 - Walesin prinssi Charles kutsui ehdotettua Lontoon National Galleryn lisärakennusta "hirveäksi paiseeksi rakastetun ja tyylikkään ystävämme kasvoilla", mikä synnytti keskustelun brittien kuningasperheen oikeasta roolista ja nykyarkkitehtuurin suunnasta.
- 1987 - Iranin-Irakin sota: USS Stark (FFG-31) sai osuman Irakin Mirage-hävittäjän ohjuksesta. Miehistön jäsenistä 37 sai surmansa ja 21 haavoittui.
- 1995 - Jacques Chiracista tuli Ranskan presidentti.
- 1999 - Ehud Barak valittiin Israelin pääministeriksi.
- 2004 - Samaa sukupuolta olevien avioliitto laillistettiin Massachusettsissa Yhdysvalloissa.

Syntyneitä


- 1749 - Edward Jenner, rokotuksen keksijä († 1823)
- 1768 - Walesin prinsessa Caroline Brunswickiläinen († 1821)
- 1842 - August Thyssen, teollisuusmies († 1926)
- 1844 - Julius Wellhausen, saksalainen raamatuntutkija († 1918)
- 1866 - Erik Satie, ranskalainen säveltäjä († 1925)
- 1873 - Henri Barbusse, ranskalainen kirjailija ja lehtimies († 1935)
- 1879 - Simon Petlyura, ukrainalainen itsenäisyystaistelija († 1926)
- 1886 - Espanjan kuningas Alfonso XIII († 1941)
- 1891 - Markus Rautio, radiotoimittaja
- 1898 - Alfred Joseph Casson, maalaustaiteilija († 1992)
- 1900 - Ajatollah Ruhollah Khomeini, iranilainen uskonnollinen johtaja († 1981)
- 1904 - Jean Gabin, näyttelijä († 1976)
- 1906 - Zinka Milanov, kroatialainen oopperalaulaja (sopraano) († 1989)
- 1911 - Maureen O'Sullivan, näyttelijätär († 1998)
- 1935 - Dennis Potter, kirjailija († 1994)
- 1936 - Dennis Hopper, näyttelijä ja ohjaaja
- 1937 - Hazel R. O'Leary, Yhdysvaltain energiaministeri
- 1956 - Sugar Ray Leonard, nyrkkeilijä
- 1957 - Gösta Sundqvist, muusikko ja Leevi and the Leavingsin laulaja († 2003)
- 1959 - Paul Di'Anno, laulaja
- 1959 - Martti Syrjä, laulaja ja sanoittaja ("Eppu Normaali")
- 1961 - Enya, laulaja ja sanoittaja
- 1965 - Trent Reznor, laulaja ja sanoittaja ("Nine Inch Nails")
- 1966 - Qusai Hussein, Saddam Husseinin poika († 2003)
- 1971 - Maxima Zorreguieta Cerruti, Alankomaiden prinssi Willem-Alexanderin vaimo

Kuolleita


- 1510 - Sandro Botticelli, italialainen maalari (Venuksen syntymä) (s. 1445)
- 1575 - Matthew Parker, Canterburyn arkkipiispa (s. 1504)
- 1727 - Venäjän keisarinna Katariina I (s. 1683 tai 1684)
- 1729 - Samuel Clarke, englantilainen filosofi (s. 1675)
- 1765 - Alexis Claude Clairault, ranskalainen matemaatikko (s. 1713)
- 1829 - John Jay, ensimmäinen Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja (s. 1745)
- 1838 - Charles Maurice de Talleyrand, ranskalainen diplomaatti (s. 1754)
- 1839 - Archibald Alison, skotlantilainen kirjailija (s. 1757)
- 1875 - John C. Breckinridge, Yhdysvaltain varapresidentti (s. 1821)
- 1917 - Charles Anthoni Johnson Brooke, Sarawakin hallitsija Malesiassa (s. 1829)
- 1947 - George William Forbes, Uuden-Seelannin pääministeri (s. 1869)
- 2002 - Dave Berg, Mad-sarjakuvalehden sarjakuvataiteilija (s. 1920)

Juhlapäiviä


- Norja: Perustuslain päivä.
- Bahailaisuus: Azaamat (Grandeur) -juhla. Bahaismin kalenterin neljännen kuukauden ensimmäinen päivä. ---- Katso myös: kalenteri ~ 16. toukokuuta, 18. toukokuuta Luokka:Toukokuu -05-17 ko:5월 17일 ja:5月17日 simple:May 17 th:17 พฤษภาคม

Lontoo

Lontoo (englanniksi London) on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2005 väestötutkimuksessa noin 7 421 228 eli Lontoo on yksi Euroopan suurimmista kaupungeista. Kaupungin pinta-ala on 1 579 neliökilometriä, jonka voi suhteuttaa esimerkiksi New Yorkin pinta-alaan, joka on reilu puolet Lontoon vastaavasta eli 831 neliökilometriä.

Maantiede

New York Lontoon kaupunkia ei hallinnollisessa mielessä ole varsinaisesti olemassakaan, vaan niin sanottu Suur-Lontoo koostuu 32 itsenäisestä kunnasta (borough) sekä pienestä alueesta nimeltä Lontoon kaupunki (City of London), joiden itsehallinto on lähellä suomalaisen kunnan itsehallinto-oikeutta. Kaupunginosat muodostavat yhdessä yhden isomman hallinnollisen yksikön, jonka kattamaa aluetta kutsutaan yleisesti Lontooksi tai Suur-Lontooksi. Tämän lisäksi maa jaetaan myös kuntiin (county), joiden hallinnolliset oikeudet Lontoon ulkopuolella ovat pitkälti samanlaiset kuin Lontoon kaupunginosilla, mutta tästä huolimatta Lontoon kaupunginosat kuuluvat myös omiin kuntiinsa. Esimerkiksi Hounslow'n kaupunginosa kuuluu Middlesexin kuntaan, mutta on silti kiinteä osa Lontoota. Englannin kuningashuoneen palatsi, Buckinghamin palatsi, sijaitsee Lontoossa. Suur-Lontoon rajana, kuten tavallaan Suomessa pääkaupunkiseudunkin rajana, pidetään kaupunkia ympäröivää kehätietä, M25:tä, joka on noin 188 kilometriä pitkä ja on maailmanlaajuisesti tunnettu valtavista liikenneruuhkistaan. Lontoon halki virtaa Thames-joki, joka laskee Pohjanmereen. Sillä on ollut iso merkitys Lontoon kehittymisellä. Alun perin kaupunki perustettiin joen pohjois rannalle.

Ilmasto

Lontoossa vallitsee lauhkea ilmasto. Kesät ovat lämpiä mutta harvoin kuumia ja talvet ovat harvoin todella kylmiä. Sademäärä on kohtalaisen alhainen koko vuoden. Kesän lämpötilat harvoin ylittävät yli 33°C, tosin korkeat lämpötilat ovat viimeaikoina yleistyneet. Korkein mitattu lämpötila Lontoossa oli 37.9°C, joka mitattiin Heathrown lentokentällä vuonna 2003. Rankat lumisateet ovat myös erittäin harvinaisia. Viime vuosina lunta on yleensä tullut pari kertaa talvessa ja harvemmin yli 25 mm. Lontoon vuotuinen sademäärä 600 mm on pienempi kuin esim Roomassa tai Sydneyssä. Lontoon laaja rakennettu alue luo oman mikroilmaston. Rakennuksiin varastoitunut lämpö nostaa ympäristön lämpötilaa ja Lontoon lämpötila on joskus ympäröiviä alueita noin 5°C lämpöisempi.

Kaupunginosat (Boroughs)

Asukasluvut ovat peräisin: UK Census, 2001.

Väestö

Lontoota kutsutaan usein maailman monikielisimmäksi kaupungiksi, sillä lontoolaiset puhuvat yli kolmeasataa kieltä ja yli kolmekymmentä prosenttia Lontoon koululaisista puhuu kotonaan jotain muuta kieltä kuin englantia. Monikulttuurisuus näkyy ja kuuluu Lontoon kaduilla.

Asukasmäärän kehitys

Vuoteen 1750 asti asukasmäärät ovat arvioita. Vuodet 1801 - 2001 ovat väestönlaskenta lukuja. Vuoden 2005 tiedot ovat peräisin tietokoneelta.

Liikenne

mikroilmasto Lontoossa toimii kattava, joskin melko kallis ja erittäin ruuhkainen julkinen liikenne.

Metro

Lontoon metro, joka on lajissaan maailman vanhin, on ruuhka-aikoina varsinkin keskustassa tupaten täynnä.

Linja-autot

Linja-auto -liikenne on erityisen hyvin tunnettu punaisista, kaksikerroksisista linja-autoistaan (double deckers).

Lentoliikenne

Lontoossa on viisi kansainvälistä lentokenttää: Heathrow, London Gatwick Airport, London Stansted Airport, London Luton Airport ja London City Airport.

Urheilu

Lontoossa on pidetty kesäolympialaiset vuosina 1908 ja 1948. Seuraavan kerran Lontoo on kisaisäntä vuoden 2012 kesäkisoissa. Lontoo tulee olemaan ensimmäinen kaupunki, jossa olympialaiset on pidetty kolme kertaa.

Tunnettuja urheiluseuroja


- Arsenal, jalkapallo, Valioliiga
- Chelsea, jalkapallo, Valioliiga
- Tottenham Hotspur, jalkapallo, Valioliiga
- Fulham, jalkapallo, Valioliiga
- Charlton Athletic, jalkapallo, Valioliiga
- West Ham United, jalkapallo, Valioliiga

Suomen suurlähetystö, Lontoo

Suomen Lontoon-suurlähettiläs on Jaakko Laajava. Suurlähetystö sijaitsee osoitteessa 38 Chesham Place. Suurlähettiläänä oli vuodesta 1996 vuoteen 2004 Pertti Salolainen.
- [http://www.finemb.org.uk/fi/ Suomen suurlähetystö, Lontoo]

Aiheesta muualla


- [http://www.visitlondon.com/ Lontoon viralliset matkailusivut]
- [http://www.london.gov.uk/ Lontoon pormestarin ja kaupunginhallituksen sivut]
- [http://london.visittown.com London, VisitTown.com]
- [http://wikitravel.org/en/London Lontoo Wikitravelissa] Pertti Salolainen als:London ms:London zh-min-nan:London ko:런던 ja:ロンドン simple:London th:ลอนดอน fiu-vro:London

Amsterdam

right right Amsterdam on Alankomaiden pääkaupunki. Sen asukasluku vuoden 2002 alussa oli 735 526. Yhteensä Amsterdamissa ja sitä ympäröivällä kaupunkialueella asuu noin 1 450 000 ihmistä.

Historia

2002 Amstel-joen suistoon 1100-luvulta alkaen rakennettu ja 1300-luvulta alkaen nopeasti kasvanut Amsterdam tunnetaan vanhoista taloistaan ja kauniista kanaaleistaan. Keskustan vanhat, puupaalujen varaan rakennetut rakennukset on suojeltu. Kaupungilla on ollut merkittävä rooli Itämeren, Pohjanmeren ja Välimeren välisessä kaupankäynnissä. Noin 7 metriä merenpinnan alapuolella sijaitseva Amsterdamin lentokenttä Schiphol on merkittävä tavaraliikenteen keskus ja liikennemäärältään Euroopan toiseksi suurin.

Kulttuuri

Euroopan Kaupunki on kuuluisa suvaitsevaisuudestaan ja siitä onkin muodostunut eurooppalaisen vapaamielisyyden vertauskuva. Punaisten lyhtyjen alue, kannabistuotteita myyvät Coffee Shopit ja monipuolinen yöelämä vetävät puoleensa kauniin arkkitehtuurin ohella runsaasti turisteja.

Liikenne

Amsterdamin julkinen liikenne käsittää:
- Kansallisia ja kansainvälisiä junayhteyksiä
- Kolme metrolinjaa
- Kevytjunalinja
- 16 raitiovaunulinjaa
- Useita linja-autoreittejä
- Useita ilmaisia lauttayhteyksiä Amstel-joen yli.

Lentokenttä

Parinkymmenen minuutin päässä Amsterdamista on Schipholin lentokenttä. Kenttä on myös Hollanin suurin ja Euroopan neljänneksi suurin. Kentän kautta kulkee vuosittain 40 miljoonaa matkustajaa. Lentokenttä on KLM:n kotikenttä.

Urheilu

Amsterdamissa pidettiin kesäolympialaiset 1928.

Urheiluseurat


- Kaupungin tunnetuin jalkapallojoukkue on AFC Ajax.

Aiheesta muualla


- [http://www.cybartv.org/html/amsterdam1970-80.htm photos & videos ]Amsterdam counterculture 1970-80
- [http://www.amsterdam.nl Amsterdam.nl] - Kaupungin virallinen kotisivu
- [http://www.amsterdam.info/fi/ Amsterdam.info] - Amsterdamin turisti-info
- [http://amsterdam.visittown.com Amsterdam, VisitTown.com] Luokka:Alankomaiden kaupungit Luokka:Pääkaupungit ko:암스테르담 ja:アムステルダム

Ranska

Ranska on länsieurooppalainen valtio. Euroopan mittakaavassa Ranska on suuri valtio – sen pinta-ala on yli puoli miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku yli 60 miljoonaa. Ranskan naapurimaita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Monaco, Espanja ja Andorra. Ranskan pääkaupunki on Pariisi. Ranska on tasavalta, jossa presidentillä on melko paljon valtaa suhteessa pääministeriin. 17. toukokuuta 1995 lähtien presidenttinä on ollut Jacques Chirac.

Historia

:Pääartikkeli: Ranskan historia Nykyinen Ranska kattaa suurimman osan muinaisesta Galliasta, joka oli Rooman valtakunnan provinssi. Keskiajalla Ranskan paikalla oli mahtava Kaarle Suuren valtakunta, jonka hajottua alueella oli monia pieniä ruhtinaskuntia, joista tärkeimpiä olivat Ranska, Burgundi, Provence ja Savoiji. Ranskan vallankumoukseen 1789 saakka maa oli kuningaskunta, tosin se oli sitä vallankumouksenkin jälkeen vuodesta 1814–1848. Kuuluisin Ranskan kuningas lienee aurinkokuningas Ludvig XIV (1638–1715). 1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa Ranskaa hallitsi keisari Napoléon Bonaparte, joka sai haltuunsa suuren osan Eurooppaa, mutta karkotettiin sittemmin Atlantin valtameressä sijaitsevalle St. Helenan saarelle. Napoleonin jälkeen monarkia palautettiin, mutta Euroopan "hulluna vuotena" 1848 kuningas Ludvig Filip syrjäytettiin ja maasta tuli tasavalta, jonka presidentiksi valittiin Napoleonin veljenpoika Ludvig Napoleo