:: wikimiki.org ::

Kaakkois-Pirkanmaan Seutukunta

Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta

Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Pirkanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kolme kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 062.

Kunnat

- Kuhmalahti (Kunta)
- Luopioinen (Kunta)
- Pälkäne (Kunta)

Aiheesta muualla

- [http://www.collabora.fi/java/Index?oid=68 Collabora - Pirkanmaan seutuhanke]
- [http://www.pirkanmaa.fi/kunnat/seutukunnat.shtml Pirkanmaan portaali] :
- [http://www.kuhmalahti.fi/ Kuhmalahden kunnan kotisivut] :
- [http://www.luopioinen.fi/ Luopioisten kunnan kotisivut] :
- [http://www.palkane.fi/ Pälkäneen kunnan kotisivut] Luokka:Pirkanmaan maakunnan seutukunnat

Suomen seutukunnat

Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta. Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset. Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.

Yleistä seutukunnista

Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot. Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus. Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics). Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää. NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne. Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa. Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista. Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason. Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.

Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain

Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain. Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni :
- Lapin maakunta ::#Itä-Lapin seutukunta ::#Kemi–Tornion seutukunta ::#Pohjois-Lapin seutukunta ::#Rovaniemen seutukunta ::#Torniolaakson seutukunta ::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni :
- Kainuun maakunta ::#Kajaanin seutukunta ::#Kehys-Kainuun seutukunta :
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta ::#Koillismaan seutukunta ::#Nivala–Haapajärven seutukunta ::#Oulun seutukunta ::#Oulunkaaren seutukunta ::#Raahen seutukunta ::#Siikalatvan seutukunta ::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni :
- Etelä-Savon maakunta ::#Juvan seutukunta ::#Mikkelin seutukunta ::#Pieksämäen seutukunta ::#Savonlinnan seutukunta :
- Pohjois-Karjalan maakunta ::#Joensuun seutukunta ::#Keski-Karjalan seutukunta ::#Pielisen Karjalan seutukunta :
- Pohjois-Savon maakunta ::#Koillis-Savon seutukunta ::#Kuopion seutukunta ::#Sisä-Savon seutukunta ::#Varkauden seutukunta ::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni :
- Etelä-Pohjanmaan maakunta ::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta ::#Härmänmaan seutukunta ::#Järviseudun seutukunta ::#Kuusiokuntien seutukunta ::#Seinäjoen seutukunta ::#Suupohjan seutukunta :
- Keski-Pohjanmaan maakunta ::#Kaustisen seutukunta ::#Kokkolan seutukunta :
- Keski-Suomen maakunta ::#Joutsan seutukunta ::#Jyväskylän seutukunta ::#Jämsän seutukunta ::#Keuruun seutukunta ::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta ::#Äänekosken seutukunta :
- Pirkanmaan maakunta ::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta ::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta ::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta ::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta ::#Tampereen seutukunta ::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta :
- Pohjanmaan maakunta ::#Kyrönmaan seutukunta ::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) ::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) ::#Vaasan seutukunta :
- Satakunnan maakunta ::#Pohjois-Satakunnan seutukunta ::#Porin seutukunta ::#Rauman seutukunta :
- Varsinais-Suomen maakunta ::#Loimaan seutukunta ::#Salon seutukunta ::#Turun seutukunta ::#Vakka-Suomen seutukunta ::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni :
- Etelä-Karjalan maakunta ::#Imatran seutukunta ::#Lappeenrannan seutukunta ::#Länsi-Saimaan seutukunta :
- Itä-Uudenmaan maakunta ::#Loviisan seutukunta ::#Porvoon seutukunta :
- Kanta-Hämeen maakunta ::#Forssan seutukunta ::#Hämeenlinnan seutukunta ::#Riihimäen seutukunta :
- Kymenlaakson maakunta ::#Kotka–Haminan seutukunta ::#Kouvolan seutukunta :
- Päijät-Hämeen maakunta ::#Heinolan seutukunta ::#Lahden seutukunta :
- Uudenmaan maakunta ::#Helsingin seutukunta ::#Lohjan seutukunta ::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni :
- Ahvenanmaan maakunta ::#Mariehamns stad ::#Ålands landsbygd ::#Ålands skärgård

Suurimmat seutukunnat

Sijoitus	Seutukunta	Maakunta	Väkiluku 2004 (31.12.)	Muutos 2004	Ennuste 2030
1	Helsinki	Uusimaa	1 224 257	7 949	1 444 431
2	Tampere	Pirkanmaa	316 023	4 205	338 973
3	Turku	Varsinais-Suomi	296 858	1 258	313 269
4	Oulu	Pohjois-Pohjanmaa	202 898	3 758	223 573
5	Lahti	Päijät-Häme	169 386	295	167 994
6	Jyväskylä	Keski-Suomi	163 390	1 957	165 345
7	Pori	Satakunta	138 615	-87	132 220
8	Kuopio	Pohjois-Savo	118 050	395	117 700
9	Joensuu	Pohjois-Karjala	115 360	302	111 672
10	Kouvola	Kymenlaakso	97 563	-255	91 065
11	Hämeenlinna	Kanta-Häme	89 053	558	88 782
12	Vaasa	Pohjanmaa	88 798	276	86 765
13	Kotka–Hamina	Kymenlaakso	87 978	134	81 587
14	Lohja	Uusimaa	79 226	834	88 224
15	Porvoo	Itä-Uusimaa	73 795	716	85 709
16	Mikkeli	Etelä-Savo	71 846	-346	64 941
17	Lappeenranta	Etelä-Karjala	69 790	72	68 610
18	Rauma	Satakunta	66 924	-148	60 518
19	Seinäjoki	Etelä-Pohjanmaa	64 791	692	62 002
20	Salo	Varsinais-Suomi	62 920	211	67 671
21	Rovaniemi	Lappi	62 371	531	58 489
22	Kemi–Tornio	Lappi	61 339	-250	54 364
23	Ylä-Savo	Pohjois-Savo	60 677	-332	49 900
24	Kajaani	Kainuu	58 648	-147	49 869
25	Kokkola	Keski-Pohjanmaa	52 355	103	48 237
26	Pietarsaari	Pohjanmaa	48 548	216	43 649
27	Savonlinna	Etelä-Savo	48 087	-282	40 097
28	Imatra	Etelä-Karjala	46 272	-501	40 972
29	Tammisaari	Uusimaa	43 475	-5	42 936
30	Riihimäki	Kanta-Häme	43 013	337	43 106

Muutokset seutukunnissa

Seutukuntien määrä

Vuosi	Manner-Suomi	Ahvenanmaa	Yhteensä
1994	86	2	88
1995	86	2	88
1996	86	2	88
1997	83	2	85
1998	83	2	85
1999	83	2	85
2000	83	2	85
2001	79	3	82
2002	79	3	82
2003	79	3	82
2004	77	3	80
2005	74	3	77

Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.

Muutokset 01.02.1998

- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2001

- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako: :
- Mariehamns stad: Maarianhamina. :
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund. :
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.

Muutokset 01.01.2002

- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.

Muutokset 01.01.2003

- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2004

- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2005

- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.

Lähteet

# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus] # [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net] # [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-

Länsi-Suomen lääni

Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.

Hallinto

Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.

Maa- ja seutukunnat

Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten) :#Eteläisten seinänaapurien seutukunta :#Härmänmaan seutukunta :#Järviseudun seutukunta :#Kuusiokuntien seutukunta :#Seinäjoen seutukunta :#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten) :#Kaustisen seutukunta :#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland) :#Joutsan seutukunta :#Jyväskylän seutukunta :#Jämsän seutukunta :#Keuruun seutukunta :#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta :#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland) :#Etelä-Pirkanmaan seutukunta :#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta :#Lounais-Pirkanmaan seutukunta :#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta :#Tampereen seutukunta :#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten) :#Kyrönmaan seutukunta :#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) :#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) :#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda) :#Pohjois-Satakunnan seutukunta :#Porin seutukunta :#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland) :#Loimaan seutukunta :#Salon seutukunta :#Turun seutukunta :#Vakka-Suomen seutukunta :#Åboland-Turunmaan seutukunta

Kunnat

Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.

Vaakuna

Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat

Aiheesta muualla

- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
- ko:서핀란드 주

Pirkanmaan maakunta

Pirkanmaa on Suomen maakunta. Sitä ympäröivät Satakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Pirkanmaalla on 33 kuntaa, joista 11 on kaupunkeja. Pirkanmaan keskuspaikka on Tampere. Pirkanmaan liitto toimii Pirkanmaan kehityksen edistämiseksi ja hoitaa mm. maakuntakaavoitusta.

Linkki

- [http://www.pirkanmaa.fi Pirkanmaa] Luokka:Suomen maakunnat

NUTS

NUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö. NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta. NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.

Katso myös

- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet

Aiheesta muualla

- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista] Luokka:NUTS

Kuhmalahti

Kuhmalahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1117 ihmistä ja sen pinta-ala on 220,64 km², josta 51,85 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,6591 asukasta/km².

Kylät

Iso Pento, Kivisalmi, Pajula (Pajulahti), Pohja, Tervaniemi, Vehkajärvi, Vehkapuntari, Vähä Pento

Aiheesta muualla

- [http://www.kuhmalahti.fi/ Kuhmalahden kunnan kotisivu]

Pälkäne

Pälkäne on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Pälkäneen naapurikuntia ovat Kangasala, Kuhmalahti, Luopioinen, Hauho, Valkeakoski ja Hattula. Aiemmin naapurina ollut Sahalahden kunta yhdistyi Kangasalaan 1.1.2005. Kunnassa asuu 4342 ihmistä (31.12.2004) ja sen pinta-ala on 346,59 km², josta 107,34 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 18,1 asukasta/km². Pälkäne on Suomen kokoomuslaisin kunta. 27 kunnanvaltuutetusta 13 on kokoomuslaisia. Kylistä mainittakoon Sappee. Kirkonkylästä on matkaa Valkeakoskelle 23 km, Hämeenlinnaan 46 km, Tampereelle 35 km ja Helsinkiin 145 km.

Kyliä

Epaala, Harhala, Huhti, Huntila, Kaitamo, Kantokylä, Kirpu, Kollola, Kotila, Kukkola, Kuuliala, Kärväntälä, Laitikkala, Lovensalo, Luikala, Myttäälä, Mälkilä, Onkkaala, Paino, Pitkäjärvi, Pohjalahti, Salmentausta, Sappee, Seitsye, Sillantaka, Taurila, Tausti, Vuolijoki, Äimälä

Aiheesta muualla

- [http://www.palkane.fi/ Pälkäneen kunnan kotisivu] Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat Luokka:Pälkäne

Emil Behring

Emil Adolf von Behring (15 marca 1854 - 31 marca 1917), bakteriolog niemiecki, uważany za twórcę immunologii, laureat pierwszej Nagrody Nobla w dziedzinie medycyny. Urodził się we wsi Hansdorf (obecnie Ławice w gminie Iława) w wielodzietnej rodzinie nauczyciela (był piątym z trzynaściorga dzieci). Był m.in. asystentem Roberta Kocha. Od 1895 profesor uniwersytetu w Halle oraz Instytutu Terapii Doświadczalnej w Marburgu. Razem z Japończykiem S. Kitazato opracował surowice antytoksyczne przeciwbłonicze i przeciwtężcowe (1890), rozpowszechnił swoje prace organizując jedną z największych w Europie wytwórni surowic i szczepionek Behring-Werke w Marburgu. Za prace nad seroterapią, przede wszystkim zaś za zastosowanie seroterapii w walce z błonicą (dyfterytem), został laureatem pierwszej Nagrody Nobla z medycyny w 1901. Komitet Noblowski w uzasadnieniu podjął próbę oceny znaczenia pracy von Behringa, dodając do uzasadnienia słowa: dzięki (pracom von Behringa) otwarta została nowa droga dla medycyny, a lekarze otrzymali ważną broń w walce przeciw chorobie i śmierci. Był autorem wielu prac naukowych, m.in.:
- Die praktischen Ziele der Blutserumtherapie (1892)
- Aetiologie und aetiologische Therapie des Tetanus (1904)
- Diphterie (1910)
- Einfuehrung in die Lehre von der Bekaempfung der Infektionskrankheiten (1912) Źródła:
- Wulf von Bonin, Erich Bagge, Robert Herrlinger, Laureaci nagrody Nobla. Chemia, fizyka, medycyna, Warszawa 1969
- Beata Tarnowska (red.), Nagrody Nobla. Leksykon PWN, Warszawa 2001 Behring, Adolf Emil von Behring, Adolf Emil von ja:エミール・アドルフ・フォン・ベーリング

darmowe statystyki witaminy sitemap.html Sklep Nurkowy warsaw internet club

:: RELATED NEWS ::

Route nationale chinoise
Les routes nationales de Chine sont le réseau routier d'envergure nationale. Elles sillonnent le pays, depuis les chefs-lieux de province, les villes importantes, les ports de commerce, les métropoles économiques et aussi en direction de l'étranger dans un but de communication internationale et aussi pour des raisons stratégiques.

Numérotation

Les routes sont divisées en quatre catégories :
- routes en "1", depuis la capitale <