:: wikimiki.org ::
| Kaarlo Juho Ståhlberg |
Kaarlo Juho Ståhlberg
Kaarlo Juho Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan, 28. tammikuuta 1865–22. syyskuuta 1952) oli Suomen ensimmäinen presidentti (1919 – 1925).
Hän oli juristi ja julkisoikeuden tutkija sekä Nuorsuomalaisen Puolueen johtohenkilöitä - "varpusten" siiven henkinen johtaja. Ståhlberg oli Haminan kaupungin valitsema valtiopäivämies säätyvaltiopäivien porvarissäädyssä.
Ståhlberg oli senaattori ja toimi niin sanotun Mechelinin senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkönä 1905-1907. Hän erosi koska ei voinut hyväksyä eduskunnan muotoilemaa, kauppa- ja teollisuustoimialan piiriin kuuluvaa jyrkkää alkoholin kieltolakia.
Ståhlberg toimi eduskunnan puhemiehenä vuonna 1914. Suomen itsenäistyttyä hän oli eräs tasavaltalaisten johtohenkilöistä. Hän oli 1918 perustetun Korkeimman hallinto-oikeuden ensimmäinen presidentti. Ståhlberg vaikutti perustuslakikomitean puheenjohtajana merkittävästi Suomen uuden perustuslain (vuoden 1919 Hallitusmuoto) sisältöön. Hänet valittiin 25. heinäkuuta 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä. Ståhlberg toimi presidenttinä vuosina 1919 - 1925.
Ståhlberg oli 1930-luvulla liberaalista kansanpuoluetta edeltäneen Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana. Ståhlberg oli liberaali. Ståhlberg oli presidenttiehdokkaana vielä vuosien 1931 ja 1937 presidentinvaaleissa.
Lapuan liike kyyditti 14. lokakuuta 1930 Kaarlo Juhon vaimoineen Ester Ståhlbergin kanssa Joensuuhun saakka, koska Kaarlo Juho Ståhlberg oli esiintynyt oikeistoradikaalia toimintaa vastaan. Muilutusta vastaan nousi yleinen mielipide ja operaation suunnittelusta epäilty Suomen armeijan pääesikunnan päällikkönä toiminut kenraalimajuri Wallenius joutui eroamaan.
Linkkejä
- [http://www.presidentti.fi/fin/henkilot/ståhlberg.html Tasavallan presidentti]
- [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&zz=zet5rr342uu5556v&-max=2147483647&-recid=32969&-find= Kansallisbibliografia]
Ståhlberg, K. J.
Ståhlberg
1865 Tapahtumia
- 15. huhtikuuta - John Wilkes Booth ampui Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincolnin.
- 24. joulukuuta – Yhdysvalloissa perustettiin salaseura Ku Klux Klan, jonka tavoitteena oli säilyttää valkoisten mahti etelävaltioissa.
- Yhdysvaltojen sisällissota päättyi.
- 10. joulukuuta - Leopold II:sta tuli Belgian kuningas.
- Merikarvialla alkoi kunnallishallinto.
Syntyneitä
- 28. tammikuuta - K. J. Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti
- 26. huhtikuuta - Akseli Gallen-Kallela, suomalainen taiteilija
- 23. syyskuuta - Pekka Halonen, taidemaalari
- 9. kesäkuuta - Carl Nielsen, tanskalainen säveltäjä
- 2. marraskuuta - Warren G. Harding, Yhdysvaltain presidentti
- 8. joulukuuta - Jean Sibelius, suomalainen säveltäjä
Kuolleita
- 15. huhtikuuta - Abraham Lincoln, Yhdysvaltain presidentti
Luokka:1800-luku
ms:1865
ko:1865년
simple:1865
th:พ.ศ. 2408
1952 Tapahtumia
- 6. helmikuuta - Elisabet II nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningattareksi Yrjö VI:n kuoleman jälkeen.
- 8. helmikuuta - Saksan liittotasavallan tilastokeskus ilmoitti maassa olevan 9,8miljoonaa pakolaista.
- 14. helmikuuta–25. helmikuuta - Talviolympialaiset Oslossa.
- 26. helmikuuta - Pääministeri Winston Churchill ilmoitti Britannialla olevan atomipommin.
- 10. maaliskuuta - Kenraali Fulgencio Batista kaappasi uudelleen vallan Kuubassa.
- 10. maaliskuuta - Stalinin nootti: Neuvostoliitto ehdotti muille miehitysvalloille, Ranskalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdysvalloille konferenssia yhdistyneen, itsenäisen ja neutraalin Saksan valtion luomiseksi, jolla olisi oikeus armeijaan itsepuolustustarkoituksessa, ja joka voisi solmia rauhansopimuksen voittajavaltojen kanssa.
- 15. maaliskuuta–16. maaliskuuta - Cilaosissa, Réunionilla satoi 1 870 mm vettä, mikä on suurin koskaan mitattu sademäärä vuorokaudessa.
- 27. maaliskuuta - Epäonnistunut murhayritys Länsi-Saksan Konrad Adenaueria vastaan.
- 18. huhtikuuta - Bolivian kansallinen vallankumous: yleinen äänioikeus myös naisille ja alkuperäiskansoille, maauudistus ja kaivosten kansallistaminen.
- 28. huhtikuuta - San Franciscon rauha tuli virallisesti voimaan, Japanin miehitys päättyy ja Japani sai itsenäisyyden.
- 2. toukokuuta - Ensimmäinen suihkumatkustajakonelinja Lontoon ja Johannesburgin välillä.
- 6. toukokuuta - Egyptin kuningas Farouk julisti olevansa Profeetta Muhammedin jälkeläinen.
- 13. kesäkuuta - Neuvostoliitto ampui alas ruotsalaisen DC-3-vakoilukoneen kansainvälisillä vesillä Gotska Sandön itäpuolella, kuten myös sitä etsimään lähteneen toisen koneen. Ruotsi väitti 40 vuotta koneen olleen harjoituslennolla, ja Neuvostoliitto sanoi, ettei tiennyt miten sille oli käynyt.
- 1. kesäkuuta - Katolinen kirkko kielsi André Giden kirjat.
- 29. kesäkuuta - Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi.
- 13. heinäkuuta - Itä-Saksa ilmoitti oman armeijan muodostamisesta.
- 19. heinäkuuta–3. elokuuta - Helsingin Olympialaiset.
- 21. heinäkuuta - Kenraali Mohammed Naguibin ja Gamal Abdel Nasser sotilasvallankaappaus syöksi Egyptin kuninkaan Faroukin vallasta.
- 25. heinäkuuta - Puerto Rico sai itsehallinnon Yhdysvaltain alaisuudessa.
- 11. elokuuta - Jordanian armeija pakotti mielisairaan kuningas Talalin eroamaan, hänen seuraajakseen tuli Hussein.
- 27. elokuuta - Länsi-Saksa suostui maksamaan kolme miljardia D-markkaa korvauksia Israelille juutalaisten vainoista.
- 18. syyskuuta - Suomi sai maksettua loppuun sotakorvaukset Neuvostoliitolle
- 4. syyskuuta–9. syyskuuta - Savusumu surmasi 4000 Lontoossa.
- 18. syyskuuta - Neuvostoliitto esti Japanin liittymisen YK:hon vetollaan.
- 20. lokakuuta - Sotatila Keniassa Mau Mau -kapinan vuoksi.
- 1. marraskuuta - Yhdysvaltain ensimmäinen vetypommikoe Eniwetokilla Bikiniatollilla, koodinimeltään "Mike" (M tarkoitti megatonnia).
- 4. marraskuuta - Republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower voitti demokraattien ehdokkaan Adlai Stevensonin presidentinvaalissa – kuten UNIVAC-tietokone osasi ennustaa.
- 21. marraskuuta - Näytönoikeudenkäynti alkoi 11 entistä kommunistijohtajaa vastaan Tšekkoslovakiassa – kaikki olivat juutalaisia. Heidät hirtettiin 3. joulukuuta.
- 25. marraskuuta - Agatha Christien murhamysteeri Hiirenloukku saa ensi-iltansa Lontoossa. Vuonna 2004 näytelmää esitetään edelleen, mikä tekee siitä teatterihistorian pisimpään yhtäjaksoisesti esitetyn näytelmän.
- 1. joulukuuta - New York Daily News raportoi etusivullaan ensimmäisestä sukupuolenkorjausleikkauksesta Tanskassa.
- 14. joulukuuta - Ensimmäinen onnistunut siiamilaisten kaksosten kirurginen erottaminen tapahtuu Ohiossa.
- 25. joulukuuta - Ampumavälikohtaus Länsi-Berliinissä, yksi länsisaksalainen sotilas sai surmansa
Syntyneitä
- 4. maaliskuuta - Ronn Moss, näyttelijä ja muusikko
- 11. maaliskuuta - Douglas Adams († 2001)
- 16. huhtikuuta - Jukka Tolonen, muusikko
- 27. huhtikuuta - Ari Vatanen, ralliajaja ja poliitikko
- 14. toukokuuta - Robert Zemeckis, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja
- 7. kesäkuuta - Liam Neeson, näyttelijä
- 18. kesäkuuta - Isabella Rossellini, näyttelijä
- 2. heinäkuuta - Ahmed Ouyahia, Algerian pääministeri
- 21. heinäkuuta - Robin Williams, näyttelijä
- 19. elokuuta - Jonathan Frakes, näyttelijä (Star Trek: The Next Generation)
- 7. lokakuuta - Vladimir Putin, Venäjän presidentti
- 30. joulukuuta - Jesús Ferrero, kirjailija
Kuolleita
- 6. helmikuuta - Yrjö VI, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin kuningas
- 19. helmikuuta - Knut Hamsun, norjalainen kirjailija
- 9. maaliskuuta - Aleksandra Kollontai, neuvostovallankumouksellinen ja diplomaatti
- 3. huhtikuuta - Miina Sillanpää, suomalainen poliitikko
- 26. heinäkuuta - Eva Perón, "Evita", Argentiinan Juan Perónin vaimo
- 22. syyskuuta - K. J. Ståhlberg, ensimmäinen Suomen presidentti
- 3. marraskuuta - Martti Jukola, urheiluselostaja.
- 23. marraskuuta - Aaro Hellaakoski, runoilija
Luokka:1952
ms:1952
ko:1952년
ja:1952年
simple:1952
th:พ.ศ. 2495
Suomi
Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Maantiede
:Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Etniset ryhmät
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Maahanmuutto ja maastamuutto
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
Kirjallisuus
jalkapalloilijoista
:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.
Taide
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Juhlapäivät
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
Aiheesta muualla
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
Lähteet
- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]
Luokka:Suomi
ms:Finland
zh-min-nan:Suomi
[[got:
Suomen presidentti
Suomen tasavallan presidentti on kansan valitsema Suomen valtion keulahahmo. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja on puolustusvoimain ylipäällikkö. Hän nimittää myös korkeimmat virkamiehet ja korkeimman oikeuden tuomarit. Vielä joitakin vuosia sitten presidentti oli myös evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja.
Tasavallan presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella vaalilla kuuden vuoden välein. Mikäli yksi ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ovat vastakkain toisella kierroksella, jolloin enemmän ääniä saanut voittaa.
Aiemmin tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla. Äänestäjät valitsivat valitsijamiehiä suhteellisella vaalitavalla, ja sitten valitsijamiehet tasavallan presidentin suhteellisen monimutkaisella menettelyllä.
Koiviston presidenttikauden päättyessä 1994 tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen perättäiseen. Muutoksen taustalla oli Kekkosen yli 25-vuotinen hallintokausi, jolloin tasavallan presidentin asema korostui monien mielestä liikaa.
Vanhan perustuslain (1919-2000) aikaan tasavallan presidentti nimitti myös hallituksen muodostajan (käytännössä pääministerin), ja hän saattoi hajottaa eduskunnan ja määrätä pidettäväksi uudet vaalit. Presidentin oikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa rajoitettiin 1990-luvulta lähtien ja edelleen perustuslain kokonaisuudistuksessa, joka astui voimaan 1. maaliskuuta 2000.
Tasavallan presidentin odotetaan toimivan arvovaltaisena välittäjänä puolueiden välillä. Tästä huolimatta jotkut tasavallan presidentit ovat käyttäneet asemaansa oman puolueen etujen ajamiseen.
Suomen tasavallan presidentin edustusasunto on Helsingin keskustassa sijaitseva presidentinlinna, ja virka-asunto Helsingin Meilahdessa sijaitseva Mäntyniemi. Presidentin kesäasunto on Kultaranta Naantalissa.
Suomen tasavallan presidentit
Katso myös: Suomen hallitsijat
# Kaarlo Juho Ståhlberg (1865-1952), tasavallan presidentti (1919-1925)
# Lauri Kristian Relander (1883-1942), tasavallan presidentti (1925-1931)
# Pehr Evind Svinhufvud (1861-1944), tasavallan presidentti (1931-1937)
# Kyösti Kallio (1873-1940), tasavallan presidentti (1937-1940)
# Risto Heikki Ryti (1889-1956), tasavallan presidentti (1940-1944)
# Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951), tasavallan presidentti (1944-1946)
# Juho Kusti Paasikivi (1870-1956), tasavallan presidentti (1946-1956)
# Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986), tasavallan presidentti (1956-1982)
# Mauno Henrik Koivisto (syntynyt 1923), tasavallan presidentti (1982-1994)
# Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (syntynyt 1937), tasavallan presidentti (1994-2000)
# Tarja Kaarina Halonen (syntynyt 1943), tasavallan presidentti (vuodesta 2000)
Ståhlberg valittiin 1919 eduskunnan toimittamalla vaalilla ja samoin valittiin Paasikivi Mannerheimin erottua vuonna 1946. Toisen maailmansodan kestäessä, 1940 (Ryti, vain kolmeksi vuodeksi) ja 1943 (Ryti) presidentinvaalin toimittivat jo 1937 valitut valitsijamiehet. Risto Rytin erottua 1944 marsalkka Mannerheim määrättiin nimenomaisesti lailla presidentiksi, ja vuonna 1973 Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin poikkeuslailla neljäksi vuodeksi (1974-78).
ImageSize = width:800 height:100
PlotArea = width:800 height:80 left:0 bottom:20
DateFormat = yyyy
Period = from:1919 till:2006
TimeAxis = orientation:horizontal
ScaleMajor = unit:year increment:5 start:1920
# there is no automatic collision detection,
# so shift texts up or down manually to avoid overlap
Define $dy = 20 # shift text to up side of bar
Colors=
id:lightgrey value:gray(0.9)
PlotData=
bar:Leaders color:lightgrey width:65 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:1919 till:1925 shift:(-21,$dy) text:K. J. ~Ståhlberg
from:1925 till:1931 shift:(-23,$dy) text:L. K. ~Relander~
from:1931 till:1937 shift:(-27,$dy) text:P. E. ~Svinhufvud
from:1937 till:1941 shift:(-14,$dy) text:Kyösti~Kallio~
from:1941 till:1944 shift:(-13,$dy) text:Risto~Ryti
from:1944 till:1946 shift:( -9,9) text:C. G. E.~Mannerheim~
from:1946 till:1956 shift:(-35,$dy) text:J. K. Paasikivi
from:1956 till:1982 shift:(-38,$dy) text:Urho Kekkonen
from:1982 till:1994 shift:(-35,$dy) text:Mauno Koivisto
from:1994 till:2000 shift:(-21,$dy) text:Martti~Ahtisaari~
from:2000 till:end shift:(-21,$dy) text:Tarja~Halonen
Tasavallan presidentti myöntää korkeimmat arvonimet lukuunottamatta juuri presidentin arvoa, joka tulkitaan myönnetyksi suoraan kansalta. Presidentin elinikäisen arvon henkilö saa astuessaan hoitamaan tasavallan presidentin virkaa.
Katso myös
- Suomen presidentinvaali
Aiheesta muualla
- [http://www.presidentti.fi/ Virallinen kotisivu]
Presidentti
1925 Tapahtumia
- 1. tammikuuta - Norjan pääkaupunki Kristiania nimetään Osloksi.
- 3. tammikuuta - Mussolini ilmoitti ottavansa diktaattorin oikeudet.
- 21. tammikuuta - Albania julistautui tasavallaksi, Ahmed Zogusta ensimmäinen presidentti.
- 30. tammikuuta - Turkin hallitus karkoitti Konstantinopolin patriarkan Istanbulista.
- 4. maaliskuuta - Calvin Coolidge vannoo virkavalansa Yhdysvaltain presidenttinä, puhe lähetetään ensimmäistä kertaa radiossa.
- 13. maaliskuuta - Scopesin oikeudenkäynti: Tennesseessa kielletään evoluution opetus.
- 18. maaliskuuta - Tornado surmasi 698 Missourissa, Illinoisissa ja Indianassa, Yhdysvalloissa.
- 25. huhtikuuta - Paul von Hindenburg valitaan Saksan valtakunnanpresidentiksi.
- 28. huhtikuuta - Winston Churchill ilmoitti Britannian palaavan kultakantaan.
- 1. toukokuuta - Kyproksesta tuli Britannian kruununsiirtomaa.
- 18. heinäkuuta - Adolf Hitler julkaisee Mein Kampfin.
- 21. heinäkuuta - Lukio-opettaja John T. Scopes tuomitaan evoluution opetuksen kieltävän lain perusteella 100 $ sakkoihin.
- 29. heinäkuuta - Werner Heisenbergin julkaisusta Über quantentheoretische Umdeutung kinetischer und mechanischer Beziehungen alkaa nykyaikainen kvanttimekaniikka.
- 4. lokakuuta - Suomalainen torpedovene S2 uppoaa myrskyssä Pohjanlahdella, kaikki 56 merimiestä saavat surmansa.
- 12. joulukuuta - Iranin parlamentti siirtää šaahinaseman Reza Khanille Pahlavin dynastiasta.
Muuta
- Siilinjärvi muodostetaan.
- Lontoon ensimmäiset kaksikerrosbussit liikenteeseen
- Espanjan ja Ranskan siirtomaajoukot tekivät maihinnousun Alhucemasissa Rif-sodassa.
Syntyneitä
- 6. tammikuuta - John De Lorean, autotehtailija
- 4. tammikuuta - Veikko Hakulinen, kolminkertainen maastohiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari
- 26. tammikuuta - Paul Newman, näyttelijä
- 8. helmikuuta - Jack Lemmon, yhdysvaltalainen näyttelijä († 2001)
- 20. helmikuuta - Robert Altman, ohjaaja
- 21. helmikuuta - Sam Peckinpah, ohjaaja († 1984)
- 19. toukokuuta - Pol Pot († 1998)
- 19. toukokuuta - Malcolm X, aktivisti († 1965)
- 18. elokuuta - Brian Aldiss, scifi-kirjailija
- 8. syyskuuta - Peter Sellers, näyttelijä († 1980)
- 28. syyskuuta - Seymour Cray, tietokonesuunnitelija († 1996)
- 13. lokakuuta - Margaret Thatcher, UK:n pääministeri (1979–1990)
- 16. lokakuuta - Angela Lansbury, englantilaissyntyinen näyttelijä
- 20. marraskuuta - Robert F. Kennedy
- 5. joulukuuta - Anastasio Somoza Debayle, Nigaraguan presidentti 1967–1972 ja 1974–1997 († 1980)
- 8. joulukuuta - Sammy Davis Jr., yhdysvaltalainen viihdyttäjä († 1990)
- 25. joulukuuta - Carlos Castaneda, kirjailija
Kuolleita
- 3. helmikuuta - Oliver Heaviside, matemaatikko
- 7. toukokuuta - Teuvo Pakkala, kirjailija
- 12. maaliskuuta - Sun Yat-sen, Kiinan tasavallan ensimmäinen presidentti
- 30. maaliskuuta - Rudolf Steiner, antroposofian kehittäjä
- 25. elokuuta - Franz Conrad von Hötzendorf, Itävalta-Unkarin ylipäällikkö ensimmäisessä maailmansodassa. (s. 1852)
- 16. syyskuuta - Aleksandr Friedman, kosmologi ja fyysikko
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: James Franck, Gustav Ludwig Hertz
- Kemia: Richard Adolf Zsigmondy
- Lääketiede: ei jaettu
- Kirjallisuus: George Bernard Shaw
- Rauha: Sir Austen Chamberlain, Charles Gates Dawes
ms:1925
ko:1925년
ja:1925年
simple:1925
th:พ.ศ. 2468
Hamina
Hamina (ruotsinkielinen nimi: Fredrikshamn) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.
Haminasta käytetään myös nimitystä Ympyräkaupunki keskustan erikoisen asemakaavan vuoksi. Kahdeksankulmaisesta Raatihuoneentorista lähtee kahdeksan säteittäistä katua, joita leikkaa kaksi samankeskistä sisäkkäistä ympyräkatua. Joidenkin ihmisten päät voivatkin olla pyörällä kuin Haminan kaupunki.
Kirjailija Laila Hietamiehen kirja Kaikilla elämän kaipuu (Otava 1978) kertoo Ympyräkaupungista.
Historia
1978
Haminan emäpitäjä Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1336. Se sai tapulioikeudet vuonna 1653. Kaupungin nimenä oli tuolloin Veckelax Nystad, Vehkalahden Uusikaupunki.
Vuonna 1723 perustettiin Fredrikshamn, josta rakennettiin ympyräkaupunki. Samaan aikaan aloitettiin linnoituksen rakentaminen kaupungin ympärille. Vuonna 1743 Hamina siirtyi Turun rauhassa Venäjälle. Kaupungin nimeksi tuli tällöin Friedrichschafen. Loviisa perustettiin uudeksi rajakaupungiksi Haminan sijalle.
Vuonna 1809 kaupungissa allekirjoitettiin Haminan rauha. Vuonna 1812 Hamina palasi muun Viipurin läänin ohella takaisin Suomen yhteyteen. Haminassa toimi vuosina 1743-1812 luterilainen konsistori, jonka tehtävänä oli pitää huolta Turun rauhassa Venäjälle luovutetun alueen kirkollisista oloista.
Haminan kadettikoulu perustettiin vuonna 1819. Kadettikoulun toiminta lakkasi vuonna 1903, ja Reserviupseerikoulu aloitti toimintansa vuonna 1920.
Vehkalahden kunta liitettiin Haminaan 2003.
Huomattavia rakennuksia
- Raatihuone
- Haminan kirkko
- Vehkalahden kirkko
- Entinen kadettikoulu, nykyinen reserviupseerikoulu
- Lipputorni
Kaupunginosat
- Hevoshaka
- Husula
- Saviniemi
- Tallinmäki
- Alakaupunki
- Poitsila
- Ruukki
- Ruissalo
- Neuvoton
Ystävyyskaupunkeja
- Falun (Ruotsi)
Aiheesta muualla
- [http://www.hamina.fi/ Haminan kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
SenaattoriSenaatti on valtion hallintoelin, yleensä parlamentin ohella. Senaattia kutsutaan joskus myös nimellä ylähuone, koska se on pienempi ryhmä kuin alahuone eli parlamentti. Lakeja säädettäessä ne on hyväksyttävä molemmissa kamareissa. Sana senaatti juontaa juurensa latinan sanasta senex (vanha mies), ja alkuperäinen senaatti olikin Rooman kaupungin senaatti.
Joissain maissa senaatin jäsenet valitaan äänestämällä samalla kuin parlamentin jäsenet, mutta esimerkiksi Kanadassa senaatin jäsenet nimittää kenraalikuvernööri pääministerin suosittelemista ehdokkaista. Yhdysvalloissa jokaisesta osavaltiosta valitaan kaksi senaattoria ja kongressimiehiä väkiluvun mukaan edustajainhuoneeseen. Senaattia ja edustajainhuonetta yhdessä nimitetään Yhdysvaltain kongressiksi.
Senaatti voi olla myös vallan kolmijako -opin mukainen toimeenpanovaltaa käyttävä osa. Keisarillinen Suomen senaatti vastasi Suomen suurruhtinaskunnassa nykyistä hallitusta ja korkeinta oikeutta. Saksan kaupunkiosavaltioissa Berliini, Bremen ja Hampuri hallinnon toimeenpaneva osa on senaatti ja senaattorit vastaavat ministereitä.
Katso myös
- Rooman senaatti
Luokka:Valtionhallinto
ja:元老院
1905
Tapahtumia
- 2. tammikuuta - Venäjän laivastotukikohta Port Athur antautui japanilaisille.
- 22. tammikuuta - "Verisunnuntai", poliisi ampui Talvipalatsin eteen Pietarissa kokoontuneita mielenosoittajia. Vuoden 1905 vallankumouksen alku.
- 3. maaliskuuta - Keisari Nikolai II hyväksyi demokraattisesti valitun parlamentin, kansallisen duuman, muodostamisen.
- 5. maaliskuuta - Venäjän-Japanin sota: Venäläiset aloittavat vetäytymisen menetettyään 100000 miestä kolmessa päivässä.
- 17. maaliskuuta - Albert Einstein julkaisi sarjan tieteellisiä artikkeleita valosähköisestä ilmiöstä, jotka johtivat modernin fysiikan syntyyn ja atomiteorian todistamiseen.
- 31. maaliskuuta - Saksan keisari Wilhelm II vaatii Saksalle yhtenäisiä oikeuksia Ranskan kanssa Marokossa, ensimmäinen Tangerin kriisi.
- 11. toukokuuta - Albert Einstein luovutti väitöskirjansa Brownin liikkeestä arvioitavaksi.
- 27. toukokuuta–28. toukokuuta - Tsushiman taistelu: Japanin amiraali Togo tuhoaa koko Venäjän keisarillisen Itämeren laivaston Tyynellämerellä.
- 7. kesäkuuta - Norja ilmoitti liiton Ruotsin kanssa olevan ohi.
- 14. kesäkuuta - Kapina panssarilaiva Potemkinilla.
- 30. kesäkuuta - Albert Einstein julkaisi artikkelin Zur Elektrodynamik bewegter Körper, jossa hän hahmotteli suppean suhteellisuusteorian.
- 5. syyskuuta - Portsmouthin rauhansopimus Venäjän ja Japanin välillä Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin välittämänä, Venäjä luovutti Sahalinin ja Mantšurian Japanille.
- 3. lokakuuta - Taistelulaiva HMS Dreadnoughtin rakennustyöt aloitettiin, se mullistaa sota-alussuunnittelun ja aloittaa kilpavarustelun aallon.
- 30. lokakuuta–6. marraskuuta - Suurlakko Suomessa, ensimmäinen sortokausi päättyy lokakuun manifestiin.
- 18. marraskuuta - Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII.
Syntyneitä
- 2. helmikuuta - Adolf Ehrnrooth, suomalainen jalkaväenkenraali († 2004)
- 19. maaliskuuta - Albert Speer, kansallissosialistisen Saksan pääarkkitehti († 1981)
- 26. maaliskuuta - Viktor Frankl, neurologi ja psykiatri († 1997)
- 21. kesäkuuta - Jean-Paul Sartre, ranskalainen filosofi ja kirjailija († 1980)
- 13. heinäkuuta - Edvin Laine, elokuvaohjaaja († 1989)
- 29. heinäkuuta - Dag Hammarskjöld, YK:n pääsihteeri († 1961)
- 18. syyskuuta - Greta Garbo, näyttelijä († 1990)
Kuolleita
- 24. maaliskuuta - Jules Verne, kirjailija (s. 1828)
- 31. joulukuuta - Aleksandr Popov, fyysikko ja radion varhainen kehittäjä (s. 1859)
ms:1905
ko:1905년
ja:1905年
simple:1905
th:พ.ศ. 2448
Eduskunta
Suomen eduskunta on Suomen perustuslain määräämä kansaa edustava elin, joka koostuu 200 kansanedustajasta. Istuntosalissa on kuitenkin vain 199 paikkaa, koska puhemies ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. Kansalaiset valitsevat vaaleilla kansanedustajat neljän vuoden välein. Eduskunnan eli parlamentin vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville säätämään lakeja, joita noudattaen yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet arvioivat yksittäistapauksissa, onko lakeja noudatettu.
Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli hallituksen, joka puolestaan valmistelee ja esittää valmistelemansa uudet lakiesitykset ja valtion vuosittaisen tulo- ja menoarvion eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta siis valvoo ja arvioi hallituksen toimintaa. Eduskunnassa kansan valitsemat edustajat joko hyväksyvät sellaisenaan tai muuttavat osittain tai hylkäävät kokonaan hallituksen tekemät lakiesitykset ja valtion varojen käyttöä koskevan budjetin.
Kansanedustajat voivat tehdä myös omia lakiesityksiä, mutta ne menevät hyvin harvoin läpi. Usein edustajien omien lakiesitysten motiivina onkin jonkin tärkeäksi koetun asian nostaminen eduskunnan asialistalle ja julkiseen keskusteluun. Jos lakiesityksen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, sen menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi.
Lakiesitysten lisäksi edustajat voivat tehdä myös muita ns. valtiopäivätoimia. Niitä ovat kirjalliset kysymykset, suulliset kysymykset, toimenpidealoitteet, talousarvioaloitteet, keskustelualoitteet ja välikysymykset.
Täysistunto ja valiokunnat
Näkyvin osa eduskunnan toimitaa ovat täysistunnot, joihin eduskunta kokoontuu istuntokauden aikana neljä kertaa viikossa. Täysistunnoissa eduskunta käsittelee lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesitykset sekä käy tarvittaessa ajankohtaiskeskustelua. Torstaisin täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka kuluessa edustajat voivat tehdä hallituksen jäsenille kysymyksiä heidän johtamiensa ministeriöiden toimialaan kuuluvista asioista.
Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.
Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitysten työstäminen käytännössä tapahtuu. Valiokunta voi asiantuntijoita kuultuaan ja esityksen sisällöstä keskusteltuaan suosittaa esityksen hyväksymistä sellaisenaan, sen hylkäämistä tai ehdottaa esitykseen muutoksia tai kirjoittaa koko esityksen alusta alkaen uusiksi. Eduskunnan valiokunnat ovat suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Muissa valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä.
Ennen valiokuntakäsittelyä hallituksen ja kansanedustajien lakiesityksistä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Valiokuntakäsittelyn jälkeen esitykset palaavat täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn valiokunnan kirjoittaman mietinnön kera. Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja lakiesitykseen voidaan esittää muutoksia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään lain sisällöstä eli käytännössä äänestetään valiokunnan mietinnön ja sen kanssa ristiriidassa olevien esitysten välillä. Jos jokin muutosesitys menee läpi, se kierrätetään vielä eduskunnan suuren valiokunnan kautta, josta esitys palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä ei keskustella, vaan ensimmäisen käsittelyn tuloksena oleva laki voidaan vain joko hyväksyä tai hylätä.
Hallituksen luottamus ja eduskunnan hajottaminen
Lainsäädännöstä ja valtion tulo- ja menoarviosta päättämisen lisäksi eduskunta voi todeta hallituksen tai yksittäisen ministerin menettäneen eduskunnan luottamuksen, jolloin hallitus tai kyseinen ministeri joutuu eroamaan. Tämä vaatii vähintään 20 kansanedustajan allekirjoittaman välikysymyksen, jonka pohjalta käytävän keskustelun jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.
Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit. Vuosina 1919-1991 presidentin hajotusoikeus oli rajoittmaton, ja Suomessa on eduskunta hajotettu presidentin toimesta seitsemän kertaa, vuosina 1924 (Ståhlberg), 1929 (Relander), 1930 (Relander), 1953 (Paasikivi), 1962 (Kekkonen), 1971 (Kekkonen) sekä 1975 (Kekkonen).
Vasemmistosta oikeistoon
Eduskunta jakautuu vanhastaan vasemmistoon, eli sosialisteihin ja oikeistoon, eli porvareihin. Jako vasemmistoon ja oikeistoon palautuu Ranskan suureen vallankumoukseen, jolloin radikaaliryhmät asettuivat istumaan puheenjohtajan paikalta katsoen salin vasemmalle puolelle. Suomessa tästä käytännöstä tekee poikkeuksen Ruotsalainen kansanpuolue, joka istuu salin oikeassa reunassa, koska sinne on tarvittaessa helpompi järjestää tulkkauspalvelut. Viime aikoina vasemmisto-oikeisto-jako on menettänyt merkitystään Suomessa, kun suurimpia puolueita on yhä vaikeampi erottaa toisistaan. Vaihtoehtoiseksi jakolinjaksi on esitetty konservatismia ja arvoliberalismia, mutta tämä jakolinja kulkee paitsi puolueiden välillä myös niiden sisällä.
Eduskunnan paikat puolueittain
arvoliberalismi
Autonomian aika (1907-1917)
Itsenäisyyden alkuvuosikymmenet (1919-1939)
Sodanjälkeiset vuodet (1945-1962)
Rakennemuutoksen aika 1966-1983
Viimeisimmät vaalit 1987-2003
Aiheesta muualla
- [http://www.eduskunta.fi Suomen Eduskunnan virallinen sivusto]
Eduskunta
AlkoholijuomaAlkoholijuoma on päihteenä käytettävä etanolipitoinen juoma. Alkoholijuomien vaikuttava aineosa on etanoli, ja ne lasketaan kuuluvaksi keskivahvojen huumeiden joukkoon. Alkoholijuomien käyttö on suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia monissa maissa. Näin on myös Suomessa, ja siksi maan alkoholipolitiikan lähtökohtana on usein ollut käytön minimointi.
Perinteisiä mietoja alkoholijuomia ovat sahti, olut ja viini. Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, brandyt, viskit ja liköörit.
Historia
Jo muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa käytettiin olutta ja muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. On esitetty että maanviljelyksen aloittamisen yksi merkittävä motivaatio saattaisi olla ohran kasvatus oluen raaka-aineeksi.
Tislatun alkoholin historia alkaa noin 1000 eaa., jolloin kiinalaiset oppivat tiettävästi tislauksen taidon. Vuonna 300 eaa., atsteekit käyttivät kaktusviinaa, jota voidaan varmasti pitää jonkinlaisena tequilan esiasteena. On kuitenkin varsin todennäköistä, että he eivät vielä osanneet tislauksen taitoa. Arabikemisti Geber kirjoitti tislauskokeistaan vuonna 800 ja kutsui sitä nimellä al´kohl. Eurooppalaiset alkemistit jatkoivat kokeiluja, ja noin 1100-luvulla venäläiset ja puolalaiset oppivat tislaamaan viljamäskistä vodkan tyyppistä paloviinaa. Samoihin aikoihin irlantilaiset munkit alkoivat tislata ohrasta viinaa, jota he kutsuivat nimellä uisge beatha eli ”water of life”, elämän vettä. Samoihin aikoihin Lounais-Ranskassa keksittiin ruveta tislaamaan rypäleistä tehtyä viinimäskiä jolloin syntyivät konjakki ja amanjakki. Vasta 1500-luvulla syntyi hollantilaisten oma tuote ”elämän vesi”, josta britit myöhemmin tekivät ginin.
Vielä keskiajalla väkijuomat olivat huonosti tislattuja ja muistuttivat enimmäkseen nykyisiä pontikoita tai paloviinoja. Käyttötarkoitus oli varmasti pitkään lääkinnällinen ainakin virallisesti. Viinan pahaa makua pyrittiin maustamaan voimakkailla yrteillä.
Suomessa oli voimassa alkoholin kieltolaki vuosina 1919 - 1932. Kokeilu jouduttiin kuitenkin lopettamaan, sillä päihteen laiton käyttö, tehtailu ja salakuljetus olivat niin suurimittaista, että vankilat olivat täynnä alkoholirikollisia. Kieltolain vuosina alkoholin kulutus itse asiassa sekä kasvoi määrällisesti että levisi uusiin yhteiskuntaryhmiin alkoholijuomien helpomman saatavuuden takia. Tämän jälkeen yksinoikeus alkoholin tuontiin, vientiin, valmistukseen ja myyntiin päätettiin antaa valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle (nykyään Alko Oy), jolloin alkoholin valmistus ja kauppaa saatiin valtion valvonnan piiriin. Mutta toisin kuin oltiin toivottu, kieltolain kumoaminen johti rikollisuuden ja ongelmakäytön entistä rajumpaan lisääntymiseen, sen sijaan että se olisi laskenut kieltolakia edeltävälle tasolle.
Käyttötavat
Alkoholijuomia käytetään vapaa-ajalla seurustelujuomina sekä ruokajuomina. Ne soveltuvat myös ruoanvalmistukseen liekitettäessä.
Vaikutukset
Alkoholi vaikuttaa keskushermostoa lamauttavasti.
Pitempiaikainen käyttö
Alkoholi näyttäisi suojaavan sepelvaltimotaudilta.
Aivoverenkierron suhteen alkoholilla on kahdet kasvot: se lisää aivoverenvuotoja, mutta näyttäisi estävän tromboottiselta pohjalta syntyneitä häiriöitä. Vanhuksilla dementian on todettu vähenevän, edellyttäen, että käyttö pysyy kohtuudessa.
Käytön haitat
Alkoholi on myrkky, jonka hajoamistuote, asetaldehydi aiheuttaa haittaa keholle. Alkoholin käyttö alentaa immuniteettia ja tuhoaa hermosoluja. Ajattelu ja havainnointikyky heikkenee. Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Tyypillisiä alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet, tajuttomuus sekä juoppohulluus (delirium tremensis). Raju kertakäyttö voi johtaa aivojen vahingoittumiseen tai aiheuttaa haimatulehduksen. Ohimeneviä dementiaoireita.
Alkoholi voimistaa egoa, aggressiivisuutta ja aiheuttaa uhkarohkeutta, josta seuraa kohonnut onnettomuusmahdollisuus. Seitsemän kymmenestä Suomessa tehdystä väkivaltarikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Sosiologit ovat havainneet korrelaation käytetyn alkoholin määrän ja väkivaltatapausten kasvun välillä.
Vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, henkistä taantumista, psykooseja, ravitsemushäiriöitä, diabetes, kihti, sydän- ja verenkiertosairauksia, rasvamaksa, alkoholihepatiitti, maksakirroosi, epilepsiaa ja aivosairauksia ja -häiriöitä ja aivovaurioita kuten Korsakovin syndrooma (Wernicke-Korsakoff's syndrome, WKS).
Ääreishermosto - ja lihassairauksia. Närästys, ruokatorven syöpä ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksia kuten mahahaava ja paksunsuolen syöpä. Krooninen haimatulehdus. Sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä sekä sydänperäisiä äkkikuolemia. Kohonnut verenpaine. Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintarauhasten suurentuminen miehillä. Naisilla munasarjojen toimintahäiriöt, kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys. Alkoholi kasvattaa rintasyövän riskiä. Osteoporoosi (luukato) molemmilla sukupuolilla. Suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven ja maksan syövät. Anemia. Vakavia tulehdussairauksia kuten verenmyrkytys, keuhkokuume ja tuberkuloosi.
Naisten alkoholin käyttö raskauden aikana
Alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiön keskushermostoon pysyvän toimintahäiriön, jonka vaikeusaste riippuu alkoholialtistuksen määrästä, altistuskertojen huippupitoisuuksista sekä altistuksen kestosta suhteessa raskauden kestoon.
Keskushermoston toimintahäiriö vaihtelee kehitysvammaisuudesta lieviin oppimisvaikeuksiin, joista merkittävämmät ovat tarkkaavaisuushäiriö ja matemaattiset erityisvaikeudet.
Erilaisia oireita vaikeasta FAS-syndroomasta (fetaalialkoholisyndrooma, fetal alcohol syndrome) lähes normaaliin lapsiin. FAS – oireisiin kuuluu kasvun viivästymä, keskushermoston toimintahäiriö, tyypilliset kasvonpiirteet ja erilaiset epämuodostumat. Lievemmissä tapauksissa puhutaan FAE (fetal alcohol defects) -diagnoosista.
Riippuvuuspotentiaali
Alkoholi aiheuttaa helposti voimakkaan, vaikeudeltaan opiaattiriippuvuutta vastaavan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden. Alkoholin vieroitusoireet voivat olla jopa hengenvaaralliset. Riippuvuus kehittyy kuitenkin suhteellisen hitaasti verrattuna vaikkapa tupakkaan ja opiaatteihin.
Lainsäädäntö
Alkoholin myyntiä ja käyttöä rajoitetaan lukuisin säädöksin. Alkoholin vähittäis- ja ravintolamyynti on luvanvaraista. Ravintolamyynti jaetaan sallitun juoman väkevyyden mukaan A- ja B-oikeuksiin. Mietojen alkoholijuomien (1,2%-22%-vol) hankkimisen edellytyksenä on 18 vuoden ikä. Väkeviä alkoholijuomia (>22%-vol) myydään vain 20 vuotta täyttäneille. Alkoholia ei saa myydä päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle.
Uskonto
Monissa uskonnoissa on joitakin alkoholiin liittyviä opetuksia tai määräyksiä. Islam kieltää alkoholinkäytön kokonaan, ja joissakin islamilaisissa maissa alkoholinkäytöstä, -myynnistä ja -valmistuksesta on tämän johdosta säädetty ankaria rangaistuksia. Buddhalaisilta on kielletty "tajuntaa sumentavien aineiden" käyttö, minkä jotkut tulkitsevat täyskielloksi, toiset taas vain humalajuomista koskevaksi. Jotkin kristityt ryhmät, kuten vanhoillislestadiolaiset, eivät myöskään käytä alkoholia. Alkoholista voi kieltäytyä myös ilman uskonnollista vakaumusta. Tällaista asennetta kutsutaan absolutismiksi.
Katso myös
- Absintti
- Armanjakki
- Booli
- Calvados
- Drinkki
- Gin
- Grappa
- Kilju
- Konjakki
- Ouzo
- Raittius
- Samppanja
- Viini
- Viski
- Vodka
- Suomalainen alkoholikulttuuri
Aiheesta muualla
- [http://www.alko.fi/ Alko]
- [http://www.erowid.org/chemicals/alcohol/ Erowid -päihdetietokanta] (englanniksi)
- [http://www.paihdelinkki.fi Päihdelinkki]
- [http://www.jellinek.nl/brain/ Päihteet ja aivot – Alkoholi]
Luokka:Alkoholijuomat
ms:Arak
ko:술
ja:アルコール飲料
KieltolakiKieltolaki tarkoittaa useimmin alkoholijuomien myynnin kieltävää lakia. Tällainen laki on ollut mm. Suomessa vuosina 1919—1932, Yhdysvalloissa vuosina 1919—1933, Prinssi Edwardin saarella Kanadassa vuosina 1901—1948 (myös muissa osissa Kanadaa lyhyempiä ajanjaksoja) ja Islannissa vuosina 1915—1922 (olut vapautui vasta 1989).
Usein kieltolain aikaan alkoholin maahantuonti kukoisti salakuljettajien ansiosta ja etenkin Yhdysvalloissa järjestäytynyt rikollisuus hallitsi pimeitä alkoholimarkkinoita.
Katso myös: Suomen alkoholin kieltolaki
----
Kieltolaki oli myös 1970-luvun lopulla vaikuttanut porilainen rock-yhtye.
Luokka:Oikeustiede
Luokka:Päihdepolitiikka
1914 Tapahtumia
- 5. tammikuuta - Ford Motor Company otti käyttöön kahdeksantuntisen työpäivän ja $5/päivä minimipalkan.
- 21. huhtikuuta - 3000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Vera Cruzissa, Meksikossa.
- 29. toukokuuta - Risteilijä Empress of Ireland upposi St. Lawrencenlahdessa, 1024 hukkui.
- 28. kesäkuuta - Serbinationalisti Gavrilo Princip surmasi Itävallan arkkiherttua Franz Ferdinandin Sarajevossa.
- 9. heinäkuuta - Turussa mitattiin Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila 35,9°C.
- 28. heinäkuuta - Ensimmäinen maailmansota alkoi: Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle heinäkuun 23. päivän ultimaatumin umpeenmenon jälkeen.
- 1. elokuuta - Saksan keisarikunta julisti sodan Venäjälle sen mobilisoitua Serbian tueksi.
- 2. elokuuta - Saksan joukot valtasivat Luxembourgin.
- 3. elokuuta - Saksa julisti sodan Venäjän liittolaiselle Ranskalle.
- 4. elokuuta - Saksan joukot hyökkäsivät Belgian kautta Ranskaan. Britannia julisti sodan Saksalle. Yhdysvallat julistautui puolueettomaksi.
- 15. elokuuta - Panaman kanava avattiin liikenteelle.
- 17. elokuuta - Tannenbergin taistelu alkoi Itä-Preussissa Venäjän 1. ja 2. armeijan hyökätessä Paul von Hindenburgin komentamaa Saksan 8. armeijaa vastaan.
- 20. elokuuta - Saksan joukot miehittivät Brysselin.
- 21. elokuuta - Maan lounaisimmassa osassa sattui täydellinen auringonpimennys.
- 23. elokuuta - Japani julisti sodan Saksalle.
- 1. syyskuuta - Venäjän pääkaupungin Pietarin liian saksalaiselta kuulostava nimi (Sankt-Peterburg) muutettiin Petrogradiksi.
- 5. syyskuuta - Lontoon sopimus: Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat, etteivät ne hae erillisrauhaa keskusvaltojen kanssa.
- 5. syyskuuta - Ensimmäinen Marnen taistelu: Ranskan 6. armeija hyökkäsi Pariisia kohti eteneviä saksalaisia vastaan. 2 miljoonan miehen taistelussa saa surmansa tai haavoittuu yli 100 000.
- 9. lokakuuta - Saksalaiset valloittivat Antwerpenin Belgiassa.
- 29. lokakuuta - Osmanien valtakunnan laivat tulittavat Venäjän Mustanmeren satamia: Venäjä, Ranska ja Britannia julistavat sodan.
- 1. marraskuuta - Saksan amiraali Maximilian von Speen laivasto-osasto löi vara-amiraali Sir Christopher Cradockin laivueen Coronelin taistelussa.
- 5. marraskuuta - Britannia liitti Kyproksen itseensä julistaessaan sodan Turkille.
Syntyneitä
- 31. tammikuuta - Johannes Viro | | |
