:: wikimiki.org ::

Kabardi-Balkaria

Kabardi-Balkaria

Kabardi-Balkarian tasavalta (kabardiksi Къэбэрдей-Балъкъэр Республикэ, balkaariksi Къабарты-Малкъар Республика, venäjäksi Кабарди́но-Балка́рская Респу́блика) on tasavalta Itä-Euroopassa Kaukasuksen pohjoisrinteillä ja Kabardian tasangolla. Se kuuluu Venäjän federaatioon. Se rajoittuu pohjoisessa Stavropolin aluepiiriin, idässä ja kaakossa Pohjois-Ossetiaan, lounaassa Georgiaan ja lännessä Karatšai-Tšerkessiaan. Tasavallan pääkaupunki on Naltšik.

Maantiede

Kabardi-Balkarian pohjois- ja koillisosat kuuluvat Kabardian tasankoon. Tasankoalueen eteläpuolella on kumpuilevaa ylänköä, joka maan eteläosassa kohoaa Kaukasusvuoristoksi. Kaukasuksen korkein alue sijaitsee juuri Kabardi-Balkarian ja Georgian välisellä rajalla. Maan länsiosassa Karatšai-Tšerkessian vastaisella rajalla sijaitsee Euroopan korkein vuori Elbrus (5 642 m). Muita korkeita vuoria ovat Dykh Tau (5 203 m) ja Škhara (5 201 m). Vuoristoalueella on myös useita jäätiköitä, joista suurimmat ovat Bezengi ja Dykhsu. Maan suurin joki on Terek, joka virtaa Kabardian tasangon läpi maan koillisosassa. Terekiin laskee Kabardi-Balkarian alueella Kaukasukselta alkavat Malka, Baksan, Chegem ja Cherek. Ilmasto on mantereinen. Kabardian tasangon keskilämpötila on tammikuussa -4 ˚C ja heinäkuussa +23 ˚C. Vuoristoalueella keskilämpötila on tammikuussa puolestaan -12 ˚C ja heinäkuussa +4 ˚C. Vuotuinen keskisademäärä on Kabardian tasangolla 500 mm ja vuoristoalueella valtavat 2 000 mm. Kabardian tasankoa hallitsee arokasvillisuus. Vuoriston alavampia alueita peittävät metsät, joissa kasvaa pyökkiä, koivua, leppää, tammea, valkopyökkiä ja mäntyä. Metsärajan yläpuolella on alppiniittyjä ja sen yläpuolella paljasta kalliota ja jäätiköitä.

Väestö

Kabardi-Balkariassa asuu 780 186 henkeä (2003). Väestöstä asuu kaupungeissa noin 60 %. Suurin kaupunki on pääkaupunki Naltšik (231 800 as./2000), jossa asuu lähes 30 % maan väestöstä. Muita suuria kaupunkeja ovat Prohladnyi (59 700 as.), Baksan, Nartkala, Terek, Malgobek ja Tyrnyauz. Asutus on keskittynyt maan keski- ja pohjoisosaan. Väestöstä on maan alkuperäisväestöön kuuluvia kabardeja 48,2 % ja balkaareja 9,4 %. Lisäksi on venäläisiä 32,0 %, ukrainalaisia 1,7 %, osseetteja 1,3 %, saksalaisia 1,1 % ja muita 6,3 %. Kabardit kuuluvat kaukasialaisten kansojen abhasialais-adygeiläiseen ryhmään ja heillä on yhteinen kirjakieli naapurimaassa Karatšai-Tšerkessiassa asuvien tšerkessien kanssa. Balkaarit puolestaan kuuluvat Altailaisten kansojen turkkilais-tataarilaiseen ryhmään ja he ovat läheistä sukua naapurimaassa Karatšai-Tšerkessiassa asuville karatšaille.

Hallinnollinen jako

Kabardi-Balkaria on jaettu 10 piiriin ja 3 suoraan tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin. Nämä kaupungit ovat tasavallan pääkaupunki Naltšik sekä Baksan ja Prokhladny. Elbrusin piirissä sijaitseva Tyrnyauzin kaupunki on Balkarian hallinnollinen keskus.

Politiikka

Talous ja elinkeinot

Maatalouden tärkeimmät alat ovat viljanviljely ja lihakarjan kasvatus. Lisäksi viljellään hedelmiä, auringonkukkaa, ja kasviksia sekä tuotetaan maitoa, viiniä ja munia. Teollisuudenaloista tärkein on vuoristoalueelle keskittynyt vuoriteollisuus, joka tuottaa kivihiiltä, voframia ja molybdeeniä. Vuoristossa harjoitetaan myös metsätaloutta ja turismia. Muista teollisuudenaloista mainittakoon elintarvike-, koneenrakennus- ja metalliteollisuus.

Kulttuuri

Kabardino-Balkarian väestöstä kabardit ja balkaarit ovat pääasiassa islaminuskoisia eli noin 58% maan väestöstä. Naltšikissa toimii Kabardi-Balkarian valtionyliopisto sekä talouden, historian, kielen ja kirjallisuuden tutkimusinstituutti. Lisäksi maassa toimii Vuoristogeologian instituutti.

Historia

Kabardit ovat olleet alueen ensimmäisiä tunnettuja asukkaita. Heidät mainitaan zikhi-nimellä lähteissä, jotka ajoittuvat ajanlaskumme 500 ensimmäiselle vuodelle. Sitten 1200-luvulta 1400-luvulle heidät mainitaan tšerkesseiksi. Mongolien tulo alueelle 1200-luvulla ajoi turkkilais-tataarilaisia heimoja vuoristoon, missä he sekoittuivat indoeuroopalaisten alaanien kanssa. Näin syntyi balkaarikansa. Vuonna 1557 kabardilainen prinssi Temriuk pyysi Venäjän tsaari Iivana IV ”Julmalta”, että Venäjä ottaisi kabardikansan suojelukseensa. Iivana Julma suostui tähän ja hän jopa nai kabardilaisen prinsessan. Vuonna 1739 Kabardia kuitenkin itsenäisyi uudelleen. Kabardit olivat hallitsevassa asemassa Kaukasiassa ja muut kansat maksoivat heidän ruhtinailleen veroja. Vuonna 1774 alue joutui uudelleen Venäjän valtaan kabardien sitkeästä vastarinnasta huolimatta. Balkaria puolestaan liitettiin Venäjään vasta 1827. Neuvostoliitossa kabardien asuinalueesta muodostettiin Kabardian autonominen piirikunta 1.9.1921. Se ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen hallintoyksikkö, sillä jo seuraavana vuonna se korvattiin Kabardino-Balkaarian autonomisella alueella, josta tuli autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 5.12.1936. Toisessa maailmansodassa saksalaiset valloittivat maan loppukesällä 1942, mutta Neuvostoliitto valtasi sen seuraavana vuonna takaisin. Neuvostoliitto syytti balkaareja yhteistoiminnasta saksalaisten kanssa ja koko kansa karkoitettiin Keski-Aasiaan 1944. Balkaarien karkoituksen jälkeen tasavallan nimeksi tuli Kabardian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Balkaarit saivat palata kotimaahansa vuonna 1957 ja tasavallan nimeksi palautettiin Kabardino-Balkarian ASNT. Marraskuussa 1991 Kabardino-Balkarian ASNT antoi suvenerisuusjulistuksen ja muutti nimensä Kabardi-Balkarian sosialistinen neuvostotasavalta. Neuvostoliiton hajottua maan nimeksi tuli Kabardi-Balkaria ja se allekirjoitti maaliskuussa 1992 sopimuksen Venäjän kanssa, jonka mukaan se jäi Venäjän federaation osaksi. Luokka:Venäjän tasavallat Luokka:Kaukasia ko:카바르디노발카르 공화국 ja:カバルダ・バルカル共和国

Kaukasus

Kaukasus on 1100 km pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Vuoristoa ympäröivää aluetta kutsutaan Kaukasiaksi. Kaukasus koostuu kahdesta vuorijonosta, suuremmasta pohjoisemmasta ja pienemmästä eteläisestä. Suuremman Kaukasuksen vedenjakajaa on perinteisesti pidetty Euroopan ja Aasian rajana, aasialaisvaikutteet alueella ovat kuitenkin voimakkaat ja vuorijonot nimetään yleensä aasialaisiksi. Suuremman vuorijonon eteläpuolta nimitetään Kaukasiaksi (useilla muilla kielillä Transkaukasukseksi, jossa trans- merkitsee toiselle puolella). Vuorijono ulottuu Taman niemimaalta, joka erottaa Asovanmeren Mustasta merestä, Aspheronin niemimaalle Kaspianmeressä Bakun satamakaupungin kohdalla. Kaukasuksen etelärinteet ovat jyrkemmät kuin pohjoiset. Vuorijono on melko kapea, päistään vain noin 160 km. Korkeimmilla huipuilla on pysyvä lumipeite. Kokonaisuudessaan vuoristossa on yli 2000 jäätikköä, joista 7/10 viileämmillä pohjoisrinteillä. Kaukasuksen korkein huippu on Elbrus (5642 m). Kreikkalaisessa mytologiassa Kaukasus oli yksi maailmaa kannattelevista pilareista. Zeus kahlitsi siihen Prometheuksen. Roomalainen runoilija Publius Ovidius Naso sijoitti Kaukasuksen skyyttien maahan ja kuvaili sitä kylmäksi ja kiviseksi vuoreksi ja nälän tunnusmerkiksi.

Huippuja

skyyttien
- Elbrus (5 642 m)
- Dytštau (5 203 m)
- Škhara (5 168 m)
- Kasbek (5 047 m)
- Usba (4 695 m)
- Uilpata (4 638 m)
- Tebulosmta (4 493 m)
- Satšdag (4 243 m)
- Dombai (4 046 m) Luokka:Vuoristot ja:カフカス山脈

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit

- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet

- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad

- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin

- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit

- Moskova
- Pietari

Autonominen alue

- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat

- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- puutavara

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuuta	uusivuosi	Новый год	valtiollinen juhlapäivä
7. tammikuuta	ortodoksinen joulu	Рождество	valtiollinen juhlapäivä
23. helmikuuta	isänmaan puolustajan päivä	День защитника отечества	valtiollinen juhlapäivä
8. maaliskuuta	kansainvälinen naistenpäivä	Международный женский день	valtiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuuta	kevään ja työn juhla	Праздник весны и труда	valtiollinen juhlapäivä
9. toukokuuta	voitonpäivä	День Победы	valtiollinen juhlapäivä
12. kesäkuuta	Venäjän Federaation kansallispäivä	День независимости	valtiollinen juhlapäivä
4. marraskuuta	kansallisen yhtenäisyyden päivä		valtiollinen juhlapäivä
12. joulukuuta	perustuslain päivä	День конституции	valtiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla

- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
- Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

Pohjois-Ossetia

Pohjois-Ossetia-Alania (osseetiksi: Цæгат Ирыстоны Аланийы Республикæ, venäjäksi: Респу́блика Се́верная Осе́тия-Ала́ния; Respublika Tševernaja Osetija-Alanija) on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Kaukasiassa, Venäjän eteläisessä liittopiirissä (federalnyj okrug). Alue käsittää Ossetian pohjoisen osan. Sen rajanaapurit ovat Stavropolin aluepiiri (kraj) pohjoisessa, lännessä Kabardi-Balkarian tasavalta, idässä Ingušian ja Tšetšenian tasavallat ja etelässä Georgian valtioon kuuluva, käytännössä itsenäinen Etelä-Ossetia.

Historia

Pohjois-Ossetian asukkaiden esi-isät olivat alaaneja, indoeurooppalaista kieltä puhuvia sotaisia paimentolaisia, jotka asettuivat Kaukasiaan 600-luvulla. 800-luvulla mennessä bysanttilaiset lähetyssaarnaajat olivat käännyttäeet alaanien kuningaskunnan kristinuskoon. Länsi-Alaniaan perustettiin arkkihiippakunta Konstantinopolin partiarkan alaisuuteen. Alania vaurastui silkkitien kaupan ansiosta. Keskiajalla maan jäi useaan otteeseen valloittajien alaisuuteen. Sen valloittivat mongolit ja tataarit 1200-luvulla. Väki tunnettiin nyt osseetteina. Islaminusko tuli alueelle 1600-luvulla. Krimin kaanikunnan ja osmanien hyökkäykset ajoivat osseetit liittoon Venäjän keisarikunnan kanssa 1700-luvulla. Pohjois-Ossetia oli ensimmäinen Venäjän valtaan joutunut alue Kaukasiassa, vuodesta 1774, ja pääkaupunki Vladikavkaz oli ensimmäinen Venäjän tukikohta alueella. Vuoteen 1806 mennessä koko Ossetia siirtyi Venäjän alaisuuteen. Alue kehittyi nopeasti. Gruusian sotilastie Tbilisin ja Vladikavkazin välille valmistui 1799. 1800-luvulla rakennettiin rautatie Vladikavkazista Rostoviin. Ensimmäiset ossetiankieliset kirjat painettiin jo 1700-luvun lopulla. Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Pohjois-Ossetiasta tuli osa Venäjän federaatioon kuulunutta lyhytaikaista autonomista Vuoristolaisneuvostotasavaltaa (Го́рская АССР 20. tammikuuta 1921–7. heinäkuuta 1924). Sitten autonominen tasavalta jaettiin Kabardi-Balkariaan, Karatšai-Tšerkessiaan, Tšetšeniaan, Pohjois-Ossetian autonomiseen alueeseen ja Ingušiaan. Autonomisesta alueesta tuli heinäkuussa 1924 Pohjois-Ossetian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, osana Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa, joulukuussa 1936. Saksalaiset joukot pääsivät toisen maailmansodan aikana myös Pohjois-Ossetiaan. Vladikavkazia kuitenkaan ei pystytty valtaamaan marraskuussa 1942. Pohjois-Ossetiasta tuli ensimmäinen Venäjän SFNT:n osa, joka julistautui suvereeniksi 20. kesäkuuta 1990. Tästä huolimatta se on edelleen osa Venäjän federaatiota. Osa osseeteista asui Etelä-Ossetiassa, joka oli osa Gruusian sosialistista neuvostotasavaltaa. Gruusian itsenäistyttyä Georgiana 1991, se lopetti Etelä-Ossetian autonomisen aseman, ja runsaasti osseetteja pakeni rajan yli Pohjois-Ossetiaan. Sadantuhannen osseettipakolaisen virta aiheutti ongelmia etenkin Prigorodnin piirin (При́городный райо́н) inguušiväestössä. Stalin oli siirtänyt osan Prigorodnista Ingušiasta Pohjois-Ossetiaan 1944, karkoittaessaan inguušit Keski-Aasiaan. Vaikka väki sai myöhemmin palata kotiinsa, alue jäi edelleen kuulumaan Pohjois-Ossetiaan. Etelä-Ossetian pakolaisvirran aiheuttaman konfliktin aikana monet inguušit pakenivat Ingušiaan, eikä riitaa tasavaltojen välillä ole vielä sovittu. Pohjois-Ossetia on saanut myös osansa autonomisten naapuritasavaltojen kriiseistä, verisin tapahtuman oli syyskuun 2004 alussa tšetšeenien suorittaman Beslanin koulukaappaus, jossa 335 siviiliä, monet lapsia saivat surmansa.

Hallinnollinen jako

Beslanin koulukaappaus Pohjois-Ossetia on jaettu piireihin (районы):
- Alagirin piiri (Алагирский район) :Alagirin kaupunki (г.Алагир)
- Ardonin piiri (Ардонский район) :Ardonin kaupunki (г.Ардон)
- Digoran (Дигорский район) :Digoran kaupunki (г.Дигора)
- Irafskin piiri (Ирафский район) :Tsikolan kauppala (с.Чикола)
- Kirovskin piiri (Кировский район) :Eltohoton kauppala (с.Эльхотово)
- Mozdokin piiri (Моздокский район) :Mozdokin kaupunki (г.Моздок)
- Pravoberežnin piiri (Правобережный район) :Beslanin kaupunki (г.Беслан)
- Prigorodnin piiri (Пригородный район) :Oktjabrskojen kauppala (с.Октябрьское) :Lisäksi Pohjois-Ossetiassa on piireihin kuulumaton alue, mikä kuuluu autonomisen tasavallan pääkaupungin, Vladikavkazin kaupungin (г.Владикавказ) suoraan hallintaan.

Väestöjakauma

Väestö: 710000, josta 415000 osseetteja ja 200000 venäläisiä. Osseettiväestö on pääasiassa kristittyjä, joukossa on myös muslimivähemmistö ja he puhuvat osseettia ja venäjää. Osseetin kielen puhujia on noin 500000, 60% Pohjois-Ossetiassa ja 15% Etelä-Ossetiassa Georgiassa.

Maantiede

Luokka:Venäjän tasavallat Luokka:Kaukasia Luokka:Ossetia ko:세베로오세티야 공화국 ja:北オセチア共和国

Karatšai-Tšerkessia

Karatšai-Tšerkessia on tasavalta Itä-Euroopassa Kaukasiassa Kaukasusvuorten pohjoispuolella. Karatšai-Tšerkessia kuuluu Venäjän federaatioon. Se rajoittuu luoteessa Krasnodarin aluepiiriin, koillisessa Stavropolin aluepiiriin, idässä Kabardi-Balkariaan ja etelässä Georgiaan sekä Georgiasta itsenäiseksi julistautuneeseen Abhasiaan. Tasavallan pääkaupunki on Tšerkessk.

Maantiede

Karatšai-Tšerkessia sijaitsee Kaukasusvuorten pohjoisrinteillä. Kaikkiaan noin 80 % maan pinta-alasta on vuoristoa. Euroopan korkein vuori Elbrus (5 642 m) sijaitsee maan kaakkoisosassa Kabardi-Balkarian vastaisella rajalla. Muita korkeita vuoria alueella ovat Dombay-Ulgen (4 047 m), Gvandra (3 983 m), Gora Pšiš (3 789 m) ja Bermamyt (2 643 m). Kaukasusvuoret hallitsevat maan eteläosaa ja luovat komean maiseman, jossa syvät rotkot ja metsäiset rinteet muuttuvat ylöspäin mentäessä niityiksi ja lopulta paljaiksi kallioiksi, jäätiköiksi ja lumeksi. Pohjoiseen päin mentäessä vuoret antavat tilaa kukkuloille ja maan pohjoisosa on mustan mullan tasankoa, jossa kasvaa arokasvillisuutta. Vuoristojen jäätiköiltä saavat alkunsa Kuban ja sen latvahaarat Teberda, Bol’šoi, Zenenchuk, Malyi Zelenchuk, Urup ja Bol’šaia Laba. Kaikkiaan maan alueella virtaa 172 jokea, joiden lisäksi on noin 130 järveä. Tammikuun keskilämpötila on maan pohjoisosassa -5 ˚C ja eteläosan vuoristossa alle -10 ˚C. Heinäkuun keskilämpötila puolestaan on pohjoisosassa +21 ˚C ja vuoristossa +8 ˚C. Kuva:_kartta.

Väestö

Karatšai-Tšerkessiassa on 426 205 (2003) asukasta. Suurin osa väestöstä asuu maan pohjoisosan tasangolla ja sen pohjoispuolella kumpuilevalla ylängöllä. Suurin kaupunki on pääkaupunki Tšerkessk (120 500 as.), jossa asuu enemmän kuin 25 % koko maan väestöstä. Muita suuria kaupunkeja ovat Ust-Dzhekuta (31 500 as.) ja Karatšaevsk (15 500 as.). Väestöstä on alkuperäisiä asukkaita karatšaita 31,2 % ja tšerkessejä 9,7 %. Suurin etninen ryhmä on nykyisin venäläiset 42,4 %. Lisäksi on abazeja 6,6 %, nogaita 3,2 %, ukrainalaisia 1,5 % ja muita 5,4 % (mm. tataareja). Karatšait ovat altailaisten kansojen turkkilais-tataarilaiseen ryhmään kuuluva kansa, ja ovat läheistä sukua (joidenkin mukaan sama kansa) naapuritasavallan Kabardi-Balkarian balkaareille. Tšerkessit puolestaan ovat kaukasialaisten kansojen abhaasilais-adygeläiseen ryhmään kuuluva kansa, ja ovat läheistä sukua naapuritasavallan Kabardi-Balkarian kabardeille. Sanalla tšerkessi on aikaisemmin tarkoitettu yleisesti kaikkia Kaukasian asukkaita ja Neuvostoliiton alkuaikoina kaikkia abhaasilais-adygeiläiseen ryhmään kuuluneita kansoja paitsi kabardeja. Sittemmin sana on rajoittunut tarkoittamaan vain sitä osaa abhaasilais-adygeiläisistä kansoista, joka asuu pääasiassa Karatšai-Tšerkessiassa.

Hallinnollinen jako

Karatšai-Tšerkessia on jaettu 8 piiriin. Lisäksi Tšerkesskin ja Karatšaevskin kaupungit ovat suoraan tasavallan hallinnon alaisia.

Politiikka

Talous ja elinkeinot

Karatšai-Tšerkessian tärkeimmät elinkeinot ovat maatalous, kaivos-, petrokemian-, kemian- metalliteollisuus. Lisäksi on myös koneenrakennusta, sähkötekniikkaa, sekä huonekalu- ja puunjalostusteollisuutta. Vuoriteollisuus tuottaa kivihiiltä, kuparia, sinkkiä ja lyijyä. Maatalouden tärkeimmät alat ovat karjanhoito sekä vehnän, maissin, auringonkukan, sokerijuurikkaan ja vihannesten viljely. Osa maatalousalueista on kastelun varassa. Vuoristossa on matkailukeskuksia ja parantoloita.

Kulttuuri

Maan asukkaista sunnimuslimeita ovat pääasiassa karatšait, tšerkessit, abazit ja nogait eli noin 51 %. Loput ovat pääasiassa ortodoksikristittyjä. Pääkaupungissa Tšerkessissä on korkeakoulu ja Karatšaevskissa kasvatustieteellinen instituutti.

Historia

Karatšai-Tšerkessian alue on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta lähtien. Alue kuului 800- ja 900-luvuilla Alanian valtioon ja tuona aikana alueelle muodostui adygei-tšerkessiläinen "kantakansa". Karatšait puolestaan muodostuivat eri kaukasialaisten kansojen sekoittuessa pohjoisesta 1200-1300-luvuilla tulleisiin turkkilais-tataarilaisiin bolgaareihin ja tataareihin. Alue kuului sittemmin Tšerkessian valtioon, joka käsitti laajan alueen Länsi-Kaukasukselta ja aina Asovanmereltä Georgian Mustanmeren rannikolle asti. Valtion pääkaupunkina oli Mustanmeren rannikkokaupunki Sotši. Tšerkessia oli vuosisatojen ajan Kabardian prinssien poliittisen vaikutuksen alainen ja maksoi muun muassa veroja Kabardiaan. Karatšaita ja tšerkessejä alettiin käännyttää kristinuskosta islamiin 1600- ja 1700-luvuilla Osmaanien valtakunnan taholta. Venäjän keisarikunta ryhtyi valloittamaan aluetta 1800-luvun alkupuolella, mutta vasta 1858 Venäjä sai valloitettua Tšerkessian. Tämän jälkeen seurasi Tšerkessian tuhoaminen, jonka seurauksena peräti 90 % tšerkessikansasta joko tapettiin tai ajettiin pois kotimaastaan. Suurin osa, yli 400 000 henkeä, vaelsi 1858-64 Turkin alueelle, jossa heidät asutettiin eri puolille valtakuntaa. Loput 10 % onnistuivat säilymään lähinnä Kaukasian vuoristoalueilla. Neuvostoliiton perustamisen jälkeen alueelle muodostettiin ensin Karatšaiden autonominen alue vuonna 1920, joka ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen sillä jo 12. tammikuuta 1922 alueelle muodostettiin Karatšai-Tšerkessian autonominen alue. Tämäkään hallintoyksikkö ei ollut pitkäikäinen, sillä se jaettiin 26.3.1926 Karatšaiden autonomiseksi alueeksi (9 900 km² ja 103 000 as. v. 1934) ja Tšerkessien kansalliseksi piirikunnaksi (3 316 km² ja 79 800 as. v. 1934). Karatšaiden alueen pääkaupunki oli Mikoian-Hakhar ja Tšerkessien Sulimov. Toisessa maailmansodassa saksalaiset miehittivät sekä Karatšaiden että Tšerkessien alueet loppukesällä 1942. Neuvostoliitto kuitenkin valloitti alueet takaisin seuraavana vuonna ja syytti karatšaita yhteistoiminnasta saksalaisten kanssa, jonka vuoksi 1943 koko karatšai-kansa karkoitettiin Keski-Aasiaan ja Karatšaiden autonominen alue lakkautettiin. Karkoituksen jälkeen alueelle asutettiin venäläisiä. Karatšait saivat palata kotimaahansa 1957 ja saman vuoden tammikuussa perustettiin Karatšai-Tšerkessian autonominen alue, joka kuului Stavropolin aluepiiriin. Neuvostoliitossa 1980-luvun lopulla alkanut kansallinen liikehdintä johti siihen että Karatšai-Tšerkessian autonominen alue julistautui Karatšai-Tšerkessian neuvostotasavallaksi 3.7.1991 (suvenerisuusjulistus). Joulukuussa 1992 maan nimi muutettiin Karatšai-Tšerkessian tasavallaksi. Tasavalta päätti allekirjoittaa Venäjän federaation perustuslain ja jäi näin Venäjän yhteyteen. Luokka:Venäjän tasavallat Luokka:Kaukasia ko:카라차예보체르케스카야 공화국 ja:カラチャイ・チェルケス共和国

Naltšik (kaupunki)

Naltšik (venäjäksi На́льчик) on Kabardi-Balkarian tasavallan pääkaupunki Naltšikjoen varrella Kaukasiassa Venäjällä. Kaupungin koordinaatit ovat 43°31′ N 43°36′ E. Se on saanut nimensä kaupungin läpi virtaavasta joesta. Sana naltšik tarkoittaa kabardin ja balkaarin kielissä ”pientä hevosenkenkää”. Kaupungin pinta-ala on 131 km².

Asukasluvun kehitys

Talous

Naltšik on Kabari-Balkarian merkittävin teollisuuskeskus. Siellä on metalli-, valaistus-, rakennusaine-, elintarvike-, puunjalostus-, tekstiili- ja koneenrakennusteollisuutta. Kaupunki on myös huomattava kylpylä ja parantola kaupunki. Kaupunkiin johtaa myös rautatie.

Koulutus

Naltšikissa toimii Kabardi-Balkarian valtion yliopisto (perustettu 1957), Kabardi-Balkarian talousinstituutti, Pohjois-Kaukasuksen taideinstituutti ja Kabari-Balkarian valtion maatalousakatemia.

Historia

Naltšik perustettiin 1822 ja se siitä tuli kaupunki 1921, jolloin siitä tuli Kabardian autonomisen alueen pääkaupunki. Vuonna 1922 siitä tuli Kabardi-Balkarian autonomisen alueen ja 1936 Kabardi-Balkarian autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki. Toisessa maailmansodassa kaupunki oli Saksan hallussa 28. lokakuuta 1942 – 3. tammikuuta 1943. Kaupunki kärsi suuria vaurioita sodassa. 13. lokakuuta 2005 kaupunkiin hyökkäsi 150–200 aseistetun miehen joukko, joka hyökkäsi poliisiasemille, turvallisuuspalvelun toimistoon, muihin hallintorakennuksiin ja pyrki valtaamaan kaupungin lentokentän. Kymmeniä ihmisiä sai surmansa taisteluissa. Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi kaupungin saarrettavaksi, jotta hyökkääjät eivät pääsisi pakoon. Tšetšeenikapinallisten Kavkaz-Center-internet-sivulla hyökkäyksen tekijäksi nimettiin kapinallisten "Kaukasian rintama" ja paikallinen islamistinen ryhmittymä Jarmukin. Luokka:Kaukasia Luokka:Venäjän kaupungit ja:ナリチク

Kaukasus

Huippuja

Karatšai-Tšerkessia

Maantiede

Väestö

Hallinnollinen jako

Karatšai-Tšerkessia on jaettu 8 piiriin. Lisäksi Tšerkesskin ja Karatšaevskin kaupungit ovat suoraan tasavallan hallinnon alaisia.

Politiikka

Talous ja elinkeinot

Kulttuuri

Historia

Elbrus

Elbrus on vuori Venäjällä, Kaukasuksen länsiosassa, lähellä Georgian rajaa. Elbrus on 5 642 metriä korkea ja sitä pidetään Euroopan korkeimpana vuorena, joskin jotkut ovat sitä mieltä, että Elbrus ei sijaitse Euroopassa ja maanosan korkein vuori on Mont Blanc. Entisajan ihmiset tunsivat vuoren nimellä Strobilus ja uskoivat Prometheuksen olevan kahlittuna sinne. Elbruksen kahdesta huipusta matalamman valloittivat ensimmäisinä Douglas Freshfield, A. W. Moore ja C. C. Tucker vuonna 1868 ja 40 metriä korkeamman F. Crauford Groven johtama brittiretkikunta vuonna 1874. Neuvostoliiton alkuvuosina vuorikiipeily oli suosittu koko kansan harrastus ja vuorella olikin varsinaista ruuhkaa. Talvella 1936 suuri joukko kokemattomia Komsomolin jäseniä yritti kiivetä vuorelle, mutta ryhmässä tapahtui useita kuolemantapauksista kun kiipeilijät liukastelivat jäällä ja putosivat kuolemaansa. Saksalaiset valloittivat Elbruksen vähäksi aikaa toisessa maailmansodassa. Luokka:Vuoret ko:엘브루스 산 ja:エルブルス山

Kabardian tasanko

Kabardian tasanko on tasankoalue Pohjois-Kaukasiassa pääasiassa Kabardi-Balkarian pohjoisosassa. Nimensä se on saanut entisestä Kabardian valtiosta, joka kuuluu nykyisin pääasiassa Kabardi-Balkariaan. Tasangon läpi virtaa Terek sekä useita sen sivujokia. Luokka:Kaukasia

Kabardian tasanko

Pyökki

Pyökki (Fagus silvatica) on jopa 30 m korkea, tammen sukuinen lehtipuu, joka kasvaa metsiä muodostavana suurimmassa osassa Eurooppaa, pohjoisessa Etelä-Ruotsiin asti. Lehdet puikeansoikeita, ehytlaitaisia, kiiltävänkaljuja, kuori sileä, harmaanvalkoinen. Piikkinen kehto ympäröi kahta n. 1,5 cm pitkää pähkinää. Puuta käytetään paljon puuteollisuuteen. Punalehtistä muunnosta, veripyökkiä, viljellään koristepuuna. ja:ブナ Luokka:Pyökit

Koivu

Koivu tarkoittaa seuraavia asioita:
- koivut (Betula), kasvisuku
- Koivu, kylä Tervolassa
- Koivun rautatieasema, rautatieasemassa Tervolassa.

Leppä

Lepät (Alnus) on kasvisuku, johon kuuluu noin 30 lajia puita ja pensaita. Lepät ovat levinneet koko pohjoiselle lauhkealle vyöhykkeelle ja lisäksi osaan Etelä-Amerikkaa.

Nimen alkuperä

Puun nimi "leppä" tulee vanhasta suomalaisesta verta tarkoittavasta sanasta; nimitys johtuu siitä että lepän puuaines värjäytyy punaiseksi katkaisupinnoilta.

Luokitus

Leppien suku jakaantuu kolmeen alasukuun:
- Alnus
- Alnus acuminata
- Alnus cordata
- Alnus formosana
- Alnus glutinosa – tervaleppä
- Alnus glutinosa subsp. pyramidalis – pilaritervaleppä
- Alnus incana – harmaaleppä
- Alnus oblongifolia (Alnus incana subsp. oblongifolia)
- Alnus rugosa (Alnus incana subsp. rugosa)
- Alnus tenuifolia (Alnus incana subsp. tenuifolia)
- Alnus japonica
- Alnus jorullensis
- Alnus orientalis
- Alnus rhombifolia
- Alnus rubra – punaleppä
- Alnus serrulata
- Alnus subcordata
- Clethropsis
- Alnus maritima
- Alnus nepalensis
- Alnus nitida
- Alnobetula
- Alnus viridis – pensasleppä
- Alnus viridis subsp. viridis
- Alnus viridis subsp. maximowiczii (Alnus maximowiczii)
- Alnus viridis subsp. crispa (Alnus crispa)
- Alnus viridis subsp. sinuata (Alnus sinuata)

Yleistä

Alnus viridis Leppä voi hyvällä kasvupaikoilla elää yli satavuotiaaksi. Suurin leppälaji on pohjoisamerikkalainen punaleppä (Alnus rubra), joka voi kasvaa jopa 40 metrin korkuiseksi. Suomessa harmaaleppä voi parhaimmillaan kasvaa 15 metriin, tervaleppä hieman korkeammaksi. Monet lepät jäävät pieniksi pensaiksi. Leppälajeille tyypillistä on taipumus kasvattaa juurivesoja. Myös kaadettu leppä lähtee yleensä kasvamaan uudestaan kannosta. Leppien juurinystermissä elää Frankiella alni -bakteereja, jotka kykenevät sitomaan typpeä ilmasta. Leppä elää symbioosissa bakteerien kanssa tarjoten niille ravintoa ja saaden niiltä typpiyhdisteitä. Bakteerien ansiosta lepät yleensä muuttavat kasvupaikkansa maaperää aikaisempaa hedelmällisemmäksi. Suomessa kasvaa kahta leppälajia, harmaaleppää (Alnus incana) ja tervaleppää (Alnus glutinosa). Molemmat Suomen leppälajit kukkivat hyvin varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista. Hedenorkoista leviävä siitepöly aiheuttaa monille ihmisille keväisin allergiaoireita. Käpymäiseen runsaan sentin mittaiseen siemenkotaan kehittyy pieniä ruskeita siemeniä.

Käyttö

Leppien lehtiä ja kuorta käytettiin ennen vanhaan kankaiden ja nahan värjäämiseen. Leppien nuoret oksat soveltuivat niukkoina aikoina lehdeksiksi, joita käytettiin lisärehuna kotieläimille. Leppien puuainesta, erityisesti tervaleppää, käytetään muun muassa puukenkien ja muiden käsitöiden valmistukseen sekä saunojen laudelautoina. Puu on punertavaa ja suhteellisen pehmeää. Luokka:Lepät

Tammi

Tammi tarkoittaa seuraavia asioita:
- tammet (Quercus), kasvisuku
- tammi (Quercus robur), metsätammi
- Kustannusosakeyhtiö Tammi
- tammi, lautapeli.

Mänty

Metsämänty eli mänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu. Sen levinneisyysalue ulottuu Espanjasta Pohjoismaihin ja itäiseen Siperiaan. Se on ollut aiemmin tavallinen myös Brittein saarilla, mutta liikahakkuiden takia jäljellä on enää hajanaisia alkuperäisesiintymiä Skotlannissa. Suomessa mänty muodostaa ainakin puolet maan puustosta, ja se kasvaa kaikkialla maassa korkeimpia tuntureita ja uloimpia saaristoluotoja lukuun ottamatta. Metsämännystä on olemassa kolme virallisesti hyväksyttyä muunnosta: var. mongolica Mongoliassa sekä läheisillä Etelä-Siperian ja Kiinan alueilla, var. hamata Balkanilla, Pohjois-Turkissa ja Kaukasuksella sekä tavallisin muunnos var. sylvestris muualla männyn levinneisyysalueella. Mänty kasvaa 30–35 metriä korkeaksi, harvoin 40-metriseksi. Karuilla seuduilla se jää usein huomattavasti matalammaksi. Se saattaa elää yli 800-vuotiaaksi. Männyn kävyt ovat kartiomaisia, lyhyitä ja melko pieniä.

Aiheesta muualla

- [http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/ARBORETUM/manty/manty.htm Arboretumin sivu metsämännystä] Luokka:Männyt

Osseetit

Osseetit ovat pääasiassa Ossetiassa pohjoisella Kaukasuksella elävä kansa. Osseetit puhuvat osseetin kieltä. Osseetit polveutuvat Keski-Aasian arjalaisia kieliä puhuvista kansoista, pääasiassa alaaneista. Varhaiskeskiajalla osseetit kääntyivät georgialaisten vaikutuspiirissä kristityiksi. Mongolien vallan aikana osseetit pakenivat alkuperäiseltä kotiseudultaan Don-joen eteläpuolelta Kaukasukselle, jonne muodostivat kolme pääasiallista asuinkeskittymää:
- Digor, lännessä kabardit asuinalueen naapurissa voimakas islamilainen vaikutus.
- Tualläg, Georgian Shida Kartlin alueella, vuodesta 1924 tunnettu nimellä Etelä-Ossetia.
- Iron, nykyinen Pohjois-Ossetia-Alania, venäläisten vallan alla vuodesta 1767.

Osseettien alueellinen jakautuminen valtioittain

- Venäjän federaatio (pääasiassa Pohjois-Ossetia): 432 000
- Georgia (pääasiassa Etelä-Ossetia): 155 000
- Syyria: 55 000
- Turkki: 31 000
- Tadžikistan: 8 300
- Ukraina: 6 600
- Uzbekistan: 6 100
- Azerbaiždan: 2 300
- Kazakstan: 2 100
- Turkmenistan: 1 900 Suurin osa osseeteista on uskonnoltaan ortodokseja. Pieni vähemmistö on islaminuskoisia. Luokka:Kansat Luokka:Ossetia

Saksalaiset

Saksalaiset (saksaksi die Deutschen) ovat noin 160 miljoonainen germaaninen kansa. Saksalaisella etnisellä ryhmällä viitataan lähinnä saksan kieltä puhuviin ja saksalaisessa kulttuurissa eläviin ja sitä harjoittaviin ihmisiin. Myös Saksan liittotasavallan kansalaisesta voidaan käyttää kansallisuudesta riippumatta nimitystä saksalainen. Saksalaisten määritelmä ei ole täysin yksiselitteinen, ja se on osittain keinotekoinen valtionrajojen johdosta. Esimerkiksi germaaniset hollantilaiset kokevat muodostavansa oman kansansa, ja taas Sveitsin saksalaiset ja saksaa puhuvat ihmiset kokevat muodostamansa oman, saksalaisen ominaiskulttuurinsa. Ennen toista maailmansotaa suurin osa Itävallan itävaltalaisista koki olevansa saksalaisia, ilman että olisivat muodostaneet saksalaisista poikkeavaa etnista erityisryhmää. Natsi-Saksan kauden jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja itävaltalaiset alkoivat kokea enemmissä määrin olevansa Keski-Euroopan muista saksankielisistä ihmisistä poikkeava ryhmänsä. Nykyajan kyselyissä alle kymmenen prosenttia Itävallan saksalaisista ilmoittaa kokevansa olevansa osa suurempaa saksalaista kansaa, jota yhdistää yhteinen kieli tai veri. Todellisuudessa itävaltalaiset ovat alkuperältään valtaosaltaan samaa germaanista väestönainesta kuin "oikeat" Saksan saksalaiset.

Saksalaisten jakaantuminen valtioittain

Perinteisen luontaisen asuinalueieensa lisäksi merkittäviä saksalaisvähemmistöjä elää eri puolella maapalloa.
- Saksa: 75 miljoonaa
- Yhdysvallat: 65 miljoonaa
- Itävalta: 7,25 miljoonaa
- Brasilia: 6 miljoonaa
- Sveitsi: 4,7 miljoonaa
- Kanada: 2,75 miljoonaa
- Entinen Neuvostoliitto: 1 miljoona
- Australia: 750 tuhatta
- Unkari: 300 tuhatta
- Namibia: 150 tuhatta
- Puola: 150 tuhatta
- Romania: 100 tuhatta Luokka:Kansat ko:독일인 ja:ドイツ人

Karatšai-Tšerkessia

Maantiede

Väestö

Hallinnollinen jako

Karatšai-Tšerkessia on jaettu 8 piiriin. Lisäksi Tšerkesskin ja Karatšaevskin kaupungit ovat suoraan tasavallan hallinnon alaisia.

Politiikka

Talous ja elinkeinot

Kulttuuri

Historia

Princess Brave

Princess Brave is Japanese mahjong erotic game released by 130cm in 2004. It is sequel of Princess Bride (game) set one year after that. Its gameplay is completely linear, there is no branch a scenario. You advance story by defeating "Cursed" heroines. A characteristic feature, you can advance story as if it won even if lost.

Characters

- Ayahito Honjo
- Kiyomi Kashima
- Aimi Kishi
- Kao Katsuragi
- Haruna Ousaka
- Sieru Sakurami
- Sachiko Kashima
- Syouko Kisi
- Kyoichi Nakatani
- Heathcliff Cosgrave
- Ayahito in Black
- Hikari Harada
- Benio Fujiwara
- Nonono Nonohara

Staff

- Scenario: Akuta Utsuro, Sakigake Mido
- Character Design: Rei Miyama
- Music: E&M's Sound, Momoko Sapporo, Saimonger
- Opening/Ending: Princess Brave!
- :Lyrics: Akuta Utsuro
- :Music: Tomoyuki Nakazawa
- :Vocal: KOTOKO

External links

- [http://13cm.product.co.jp/ 13cm Online] Category:H games ja:Princess Brave 雀卓の騎士

drugi Doda i Virgin tani sylwester domeny depresja

:: RELATED NEWS ::

Teoria dei gruppi
La teoria dei gruppi è la branca della matematica che si occupa dello studio dei gruppi. In astratto, e in breve, un gruppo è una struttura algebrica caratterizzata da una operazione binaria associativa, dotata di unità e per la quale ogni elemento della struttura possiede elemento inverso. Tipico esempio di gruppo è fornito dalle rotazioni di uno spazio vettoriale

Fermioni
I fermioni sono particelle che formano stati quantici compositi totalmente antisimmetrici. Come risultato, i fermioni sono soggetti al principio di esclusione di Pauli e obbediscono alla statistica di Fermi-Dirac. Il teorema dello spin statistico enuncia che i fermioni hanno spin semi-intero. Il nome "fermioni" è stato attribuito in onore di fermioni e bosoni. I bosoni (così chiamati così in onore del fisico indiano Satyendra Nath Bose), sono particelle che formano stati quantici compositi totalmente simmetrici. Come risultato, i bosoni obbediscono alla statistica di Bose-Einstein. Il teorema dello spin statistico enuncia che essi hanno spin intero. I bosoni elementari agis

Microsoft Bob
Microsoft Bob era un prodotto di Microsoft, rilasciato nel Marzo 1995, progettato per diventare un'interfaccia alternativa al desktop di Microsoft Windows 3.1 e 95, in sostituzione del Program Manager e dell'Explorer. Il

Il ponte sulla Drina
"Le lunazioni si susseguivano e le generazioni sparivano rapidamente, ma il ponte restava, immutabile, come l’acqua che scorreva sotto le sue arcate." Il ponte sulla Drina (titolo originale Na Drini Ćuprija o На Дрини Ћуприја) è un romanzo scritto da Ivo Andrić tra il 1942

Barbarian Football Club
Il Barbarian Football Club, meglio conosciuti semplicemente con il nome Barbarians, è la squadra di rugby ad inviti più famosa al mondo.
Un club unico nel suo genere: non ha un campo da gioco né una sede; inoltre i Barbarians economicamente esistono perché sono completamente spesati dai club che li ospitano. rugby I Barbarians giocano in maglia bianco-nera, calzoncini neri e calzettoni dei singoli club dei giocatori.
Il loro quartier generale è in rugby ad inviti più famosa al mondo.
Un club unico nel suo genere: non ha un campo da gioco né una sede; inoltre i Barbarians economicamente esistono perché sono completamente spesati dai club che li ospitano. rugby I Barbarians giocano in maglia bianco-nera, calzoncini neri e calzettoni dei singoli club dei giocatori.
Il loro quartier generale è in rugby scozzese; ruolo mediano d'apertura-ala-estremo. Nato il 30 marzo 1978 a Edimburgo (Scozia). Ha indossato la maglia della Nazionale scozzese per la prima volta il 16 ottobre 1999 a <

PRI
PRI è il codice dell'aeroporto di Praslin Island, nelle isole Seychelles PRI è anche un acronimo che sta per:
- Partito Repubblicano Italiano
- Partido Revolucionario Institucional, un partito messicano
- Primary Rate Int