:: wikimiki.org ::
| Kainuu |
Kainuu__NOTOC__
Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki on Kajaani.
Yleistä
Kainuussa on 86 011 asukasta (09/2004), ja väkimäärä vähenee koko ajan poismuuton seurauksena, noin 100 asukkaalla kuukaudessa. Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 95 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen. Kainuussa asui myös etelämpää tulleita riistamaiden hyödyntäjiä. Riistan lisäksi Kainuun terva oli merkittävä vientituote 1800-luvun lopulle asti.
Kainuun asutti Pietari Brahe 1500-luvulla antamalla muuttajille kymmenen vuoden verovapauden. Kainuu täytyi asuttaa suomalaisilla, koska oli uhkana venäläisten muuttamiseen alueelle idästä ja pohjoisesta. Kajaaninjoen saaressa ollut Kajaanin linna ei kuulunut kaupunkiin, vaan oli Ruotsin valtion erillinen puolustuslinnoitus. Kainuuseen muuttaneet olivat pääasiassa peräisin Savosta. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen ja muita elinkeinoja ei juuri ole olemassa. Poismuutto alueelta voidaan katsoa siis "korjausliikkeeksi" satoja vuosia sitten tehdylle asuttamiselle. Sama ilmiö on Pohjois-Karjalassa, joka asutettiin sotien jälkeen.
1. tammikuuta 2005 Kainuussa alkoi kahdeksan vuotta kestävä maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin vuoden 2004 kuntavaalien yhteydessä valitulle maakuntavaltuustolle. Ensimmäiseksi Kainuun maakuntajohtajaksi maakuntavaltuusto valitsi 31. tammikuuta 2005 terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen.
Kunnat
Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kymmenen kuntaa, joista kaksi kaupunkeja. Seuraavassa Kainuun maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä:
Seutukunnat
Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:
- Kajaanin seutukunta
- Kehys-Kainuun seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.kainuu.fi/ Kainuun maakunnan kotisivut]
Luokka:Suomen maakunnat
Suomen maakunnatMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
Kajaani
Kajaani (ruotsiksi Kajana) on kaupunki Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa Kajaaninjoen varrella. Kaupunki on Kainuun suurin kaupunki, on sen maakuntakeskus ja kärsii muuttotappiosta.
Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833-1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.
Historia
Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin alueen asutus alkoi heti jääkauden loputtua 10 000 eKr, mutta Kajaanin väkiluku oli vielä 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä.
Vaikka kaupungin kasvu olikin alussa hidasta, sen strateginen merkitys huomattiin jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaaniin alettiin rakentaa Kajaanin linnaa vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716, jonka jälkeen sen rauniot ovat olleet museoviraston hallussa.
Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta lähtien myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. 1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta, koska vuosisadan alussa aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteydensä. Rakentaminen ja väestönkasvu oli voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana, joskin 1960- ja 70-lukujen kriisit koettelivat myös Kajaania, minkä seurauksena kaupungin väestöluku väheni kymmenessä vuodessa lähes 10 000 asukkaalla. Pieni ja melko syrjäinen kaupunki kärsii edelleen muuttotappiosta asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.
Kulttuuri
Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen.
Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana.
Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko ja Kainuun Jazzkevät.
Kaupunginosat
- Hetteenmäki
- Huuhkajavaara
- Kettu
- Komiaho
- Kuurna
- Kylmä
- Kättö
- Laajakangas
- Lehtikangas
- Lohtaja
- Nakertaja
- Onnela
- Puistola
- Purola
- Teppana
- Variskangas
- Ylä-kaupunki
Kylät
Jormua, Koutaniemi, Kuluntalahti, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Linnantaus, Mainua, Murtomäki, Paltaniemi
Ystävyyskaupungit
- Donin Rostov, Venäjä
- Marquette, USA
- Nyíreqiháza, Unkari
- Schwalm-Eder-piiri, Saksa
- Östersund, Ruotsi
Aiheesta muualla
- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
IlmastoIlmasto tarkoittaa tietyn alueen keskimääräistä säätä pitkän ajanjakson aikana. Määritelmää kuvaa sanonta "ilmasto on se mitä odotetaan, sää mitä saadaan". Ilmaston muodostavia säämuuttujia ovat muun muassa lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta sekä ilmankosteus. Tyypillisesti vertailujakso on 30 vuoden mittainen. Ilmastoa tutkiva tiede on klimatologia.
Ilmaston ja sään välistä rajaa ei ole määritelty tarkasti. Esimerkiksi tietyssä mielessä yksittäistä El Niño -ilmiötä voidaan pitää ilmastollisena ilmiönä, mutta toisaalta myös sääilmiönä.
Kun käsitys ilmastosta pitkäaikaisena keskiarvona syntyi 1800-luvun loppupuolella, ajatus ilmastonmuutoksesta oli tuntematon ja 30 vuoden keskiarvoistusaikaa pidettiin riittävänä. Nykyään kun ilmaston tiedetään muuttuvan pitkän ajan kuluessa, on termin ilmasto tarkka ristiriidaton määrittely vaikeaa: keskiarvot saattavat siirtyä, ja lyhyellä ajanjaksolla tilastot eivät ole vakaita.
Tietyllä maantieteellisellä alueella ilmasto ei yleensä muutu ihmisen elinajan aikana. Kuitenkin geologisessa ajassa ilmasto voi vaihdella samassa paikassa huomattavasti. Esimerkiksi Skandinaviassa on ollut useita jääkausia kymmenien tuhansien vuosien aikana (edellinen loppui noin 10 000 vuotta sitten). Paleoklimatologia eli muinaisilmastotiede tutkii historiallisia ilmastoja.
Ilmastoluokittelut
Alkuperäisessä tarkoituksessaan ilmasto on käsite, jota on käytetty jakamaan maapallo alueisiin joilla on samankaltaiset ilmastolliset arvot. Ilmastoalueet voidaan luokitella pelkästään lämpötilan ja sademäärän perusteella. Kasvillisuuden katsotaan riippuvan eniten näistä suureista. Tällaisia järjestelmiä ovat muun muassa Köppenin tai Thornthwaiten ilmastonluokittelujärjestelmät.
Erilaisia ilmastoja:
- Trooppinen ilmasto
- Subtrooppinen ilmasto
- Aavikkoilmasto
- Aroilmasto
- Välimerenilmasto
- Lauhkea ilmasto
- Meri-ilmasto
- Mannerilmasto
- Alppi-ilmasto eli vuoristoilmasto
- Subarktinen ilmasto
- Arktinen ilmasto
- Etelämantereen ilmasto
- Väli-ilmasto
Katso myös
- Ilmastonmuutos
Linkkejä
- [http://www.ilmatieteenlaitos.fi Ilmatieteenlaitos]
- [http://www.worldclimate.com WorldClimate]
- [http://www.weatherbase.com Weatherbase]
- [http://www.climate-zone.com Global Climate Data]
- [http://www.ilmasto.org Ilmastosivut]
Luokka:Ekologia
Luokka:Ilmasto
Luokka:Klimatologia
ko:기후
ja:気候
simple:Climate
TervaSuomessa sanalla terva tarkoitetaan yleensä männyn pihkasta kovassa kuumuudessa muodostunutta tummaa, paksua ja tahmeaa öljyä. Tätä mäntytervaa on vuosisadat käytetty mm. veneiden, laivojen ja rakennusten suojaamiseen vettymistä ja pilaantumista vastaan. Suomesta on tervaa viety kaikkialle Eurooppaan lähinnä laivoja varten. Lääkeaineena esimerkiksi shampoossa se estää ihon hilseilyä. Tervasta tehty tervavesi on aromiaine, jota käytetään niin hajun kuin maun takia.
Mäntyterva valmistetaan tervahaudassa. Kytevät mäntypuun palaset peitetään maalla siten, että hapen tulo valtaosin estyy. Ilman happea pihka ei syty palamaan, vaan pehmittyy kuumuudessa, ja valuu puuaineksesta ulos tervahaudan pohjalle. Tämä terva voidaan valuttaa talteen.
Alun perin terva tarkoitti monissa muissakin kielissä mäntytervaa, mutta tämä käyttötarkoitus joutui pääosin väistymään puulaivojen kauden loputtua. Monissa maissa sanan varsinaisia merkityksiä ovat nykyisin maaöljypohjainen maaterva, piki tai bitumiterva. Sanojen käyttöä sotkee entisestään se, että myös eräitä maatervan lähteitä kutsutaan tervahaudoiksi. Näistä tervahaudoista, jotka sijaitsevat luonnollisen öljyesiintymän luona, erittäin paksu maaöljy eli terva pulppuaa maan alta lähteen tavoin.
Maaöljyterva on haitallista jo hengitettynäkin. Mäntytervan perisuomalaisena ja yleisesti miellyttävänä tunnettu tuoksu ei sen sijaan luonnollisissa määrissä ole lainkaan haitaksi. Euroopan Unioni on kuitenkin pyrkinyt rajoittamaan kaikenlaisen tervaksi kutsutun käyttöä, ottamatta huomioon suomen terva-sanan monista muista EU-kielistä poikkeavaa erilaista merkitystä. Perinteiset puuveneet saa kuitenkin edelleen tervata, ja yksityishenkilöt voivat ostaa ja käyttää tervaa. Myös joihinkin julkisiin rakennuksiin, muun muassa Joensuun yliopiston vuonna 2004 valmistuneeseen Metlan rakennukseen, on käytetty tervattua puutavaraa.
Häpäisy tervaamalla
Joissakin maissa, kuten yhdysvalloissa, on ollut eräs, joskus laitonkin rangaistus rikollisen tervaaminen. Tervatun päälle on lisäksi usein kaadettu höyheniä, jotka ovat tarttuneet tervaan, jolloin ihminen on saanut höyhenpeitteen. Suomessa on patsaita ja kylttejä tervattu lähinnä poliittisina vastalauseina.
Terva kansanparannuksessa
Terva on ollut tärkeä aine suomalaisessa kansanparannuksessa. Sitä on käytetty varsinkin ihon hoitoon. Eri tavoilla oirehtivaa ihoa on tervattu. Vammoja, haavoja ja amputoidun tai irronneen raajan tynkiä on sitomisen jälkeen tervattu kuolion estämiseksi. Tervaa on myös sekoitettu eri aineisiin voiteiksi ja hauteiksi. Tervasta on jalostettu pikiöljyä, jonka on katsottu olevan vielä parempaa ihon ja haavojen hoidossa. Erään sanonnan mukaan "pikiöljyllä paranee, vaikka olis keskeltä poikki".
Täitä on hävitetty laittamalla hiuksiin tervaa sisältävää seosta, joka on jätetty kuivumaan muutamaksi päiväksi.
Saippuaa, jota keitettiin muun muassa eläinten rasvasta, on tehty raikkaammaksi laittamalla mukaan tervaa.
Tervalla, niin maaöljy-, kuin puutervalla, on tieteellisesti todistettu ihon hilseilyä ja psoriasista hoitava vaikutus.
Luokka:Puunjalostusteollisuus
Luokka:Suomalainen kansanparannus
1800-luku
Tärkeitä tapahtumia
- 1803–1815: Napoleonin sodat, Napoleon valloittaa suuren osan Eurooppaa.
- 1809: Aleksanteri I liittää Suomen Venäjään.
- 1815: Wienin kongressi
- Orjuus päättyy Britannian siirtomaissa ja Amerikassa.
- Viktoriaaninen aika 1837–1901: Yhdistynyt Kuningaskunta on Euroopan johtava mahti.
- Kiinan oopiumsodat (ensimmäinen 1840 ja toinen 1856) johtivat Kiinan heikentymiseen
- 1848: Hullu vuosi Euroopassa. Vallankumouksia lähes joka maassa. Karl Marx kirjoittaa Kommunistisen manifestin
- 1854–1856, Krimin sota.
- 1859 Charles Darwin julkaisee teoksensa Lajien synty evoluutiosta.
- 1861–1865 Yhdysvaltain sisällissota
- 1866: Meiji-restauraatio Japanissa
- 1866: Itävalta-Unkari muodostetaan.
- 1869: Suezin kanava avataan.
- 1870–1871: Saksan-Ranskan sota, Saksa yhdistyy Preussin johdolla.
- Italia yhdistyy
- 1877 Belgian kuningas Leopold II ostaa suuren alueen Afrikkaa, josta muodostetaan Kongon vapaavaltio.
- 1898: Yhdysvaltain-Espanjan sota lopettaa Espanjan suurvalta-ajan ja korostaa Yhdysvaltain sotilaallista mahtia Amerikoissa.
- Teollinen vallankumous jatkuu: käyttöön rautatiet, lennätin ja puhelin.
- Muuttoliike Euroopasta Yhdysvaltoihin. Australiasta ja Yhdysvalloista löydetään kultaa.
Merkittäviä henkilöitä
Hallitsijoita
- Aleksanteri I
- Napoleon Bonaparte
- Otto von Bismarck, saksalainen poliitikko
- Giuseppe Garibaldi, Italian yhdistäjä
- Viktoria
- Mutsuhito, Japanin keisari
Kirjailijoita
- Charles Dickens
- Victor Hugo
- Edgar Allan Poe
- Mark Twain
- Leo Tolstoi
- Fjodor Dostojevski
- Johann Wolfgang von Goethe
- Jules Verne
- Elias Lönnrot
- Johan Ludvig Runeberg
- Sakari Topelius
Taiteilijoita
- Ludwig van Beethoven
- Johannes Brahms
- Giuseppe Verdi
- Richard Wagner
- Antonín Dvořák
- Vincent van Gogh
- Frédéric Chopin
Filosofeja
- Friedrich Nietzsche
Poliittisia henkilöitä
- Karl Marx, poliittinen filosofi
- Benjamin Disraeli
- J. V. Snellman
Yhteiskuntatieteilijöitä
- Alfred Marshall, kansantaloustieteilijä
- John Stuart Mill, taloustieteilijä ja filosofi
Tiedemiehiä
- Charles Darwin, biologi
- Gregor Mendel, biologi
- Thomas Alva Edison, keksijä
- Louis Pasteur, biologi
- Henri Becquerel
Keksintöjä
- Auto
- Elokuva
- Höyryveturi ja rautatie
- Lennätin
- Puhelin
- Sähkövalo
- Valokuvaus
- Radio
Luokka:1800-luku
als:19. Jahrhundert
zh-min-nan:19 sè-kí
ko:19세기
ja:19世紀
simple:19th century
th:คริสต์ศตวรรษที่ 19
1500-luku
Tärkeitä tapahtumia
- Pieni jääkausi alkoi Euroopassa.
- Kastilia valloitti Navarran kuningaskunnan 1512. Espanja yhdistyi.
- Osmanien valtakunta saavutti huippunsa Suleiman Suuren aikana (1520—1566). Turkkilaiset piirittivät Wieniä 1529.
- Espanjan konkistadorit valloittivat Asteekkivaltakunnan Meksikossa 1521 ja Inkavaltakunnan Etelä-Amerikassa 1533. Kullan määrä Euroopassa kasvoi voimakkaasti. Hevonen vietiin Amerikkaan.
- Fernão de Magalhães purjehti maailman ympäri.
- Nuijasota Suomessa Ruotsin valtaa vastaan
- Reformaatio:
- Speyerin valtiopäivillä 1529 joukko ruhtinaita ja keisarillisia kaupunkeja vastustivat Wormsin ediktiä ja tukivat Lutheria.
- Englannin kuningas Henrik VIII katkaisi välinsä katoliseen kirkkoon ja muodosti anglikaanisen kirkon 1534.
- Ranskan uskonsodat katolilaisten ja hugenottien välillä (1562—1598)
- Trenton kirkolliskokous (1545—1563) uudisti katolista kirkkoa vastineeksi reformaatiolle.
- Alankomaiden provinssit kapinoivat 1568—1648 Espanjaa vastaan.
- Puola-Liettua muodostettiin (1569—1795).
- Katolilaiset maat ottivat käyttöön gregoriaanisen kalenterin 1582.
Merkittäviä henkilöitä
- Englannin kuningas Henrik VIII, anglikaanikirkon perustaja (1491–1547)
- Ranskan kuningas Frans I, ensimmäinen renessanssimonarkki (1494–1547)
- Osmanien sulttaani Suleiman Suuri, valloittaja ja uudistaja (1494–1566)
- Pyhä Rooman keisari ja Espanjan kuningas Kaarle V (1500–1558), soti lähes jatkuvasti Ranskaa ja osmaneita vastaan samaan aikaan kuin Espanja valloitti Amerikat.
- Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (s. 1496, hallitsi vuosina 1523 - 1560)
- Espanjan kuningas Filip II, vastauskonpuhdistuksen johtaja (s. 1527, hallitsi 1556–1598)
- Englannin kuningatar Elisabet I (1533–1603)
- Ranskan ja Navarran kuningas Henrik IV, päätti uskonsodat ja yhdisti jälleen valtakunnan (1553–1610).
- Iivana Julma, Venäjän ensimmäinen tsaari
- Thomas More (1478–1535)
- Martin Luther (1483–1546)
- Hernán Cortés (1485–1547)
- Mikael Agricola (1510–1557)
- Miguel de Cervantes (1547–1616)
- William Shakespeare (1564–1616)
- Benvenuto Cellini (1500–1571)
Keksintöjä ja tekniikkaa
- Rukki mullisti tekstiilituotannon.
- Maissi, peruna, suklaa ja tomaatti tuotiin Eurooppaan.
Luokka:1500-luku
ko:16세기
ja:16世紀
th:คริสต์ศตวรรษที่ 16
Venäjä
Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.
Historia
Pääartikkeli: Venäjän historia
Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio.
Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917.
Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.
Politiikka
Pääartikkeli: Venäjän politiikka
Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy.
Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli
liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon,
valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli
duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.
Ihmisoikeusrikokset
Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.
Venäjän federaation subjektit
Pääartikkeli: Venäjän osat
Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön.
Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.
Maantiede
Pääartikkeli Venäjän maantiede
Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m.
Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj.
Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista
Venäjän alueet
Tasavallat
Luettelo Venäjän kaupungeista
Luettelo Venäjän kaupungeista
#Adygeia (Адыгея)
#Altai (Алтай)
#Baškortostan, Baškiria (Башкортостан)
#Burjatia (Бурятия)
#Dagestan (Дагестан)
#Ingušia (Ингушская)
#Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская)
#Kalmukia (Калмыкия)
#Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия)
#Karjala (Карелия)
#Komi (Коми)
#Mari (Марий-Эл)
#Mordva (Мордовия)
#Saha (Jakutia) (Саха (Якутия))
#Pohjois-Ossetia (Северная Осетия)
#Tatarstan (Tataria) (Татарстан)
#Tuva (Тува)
#Udmurtia (Удмуртия)
#Hakassia (Хакасия)
#Tšetšenia (Чечня)
#Tšuvassia (Чувашия)
Aluepiirit
- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)
Alueet
Liittovaltion kaupungit
- Moskova
- Pietari
Autonominen alue
- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)
Autonomiset piirikunnat
- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)
Talous
Pääartikkeli Venäjän talous
Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja.
Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%.
Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde.
Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.
Väestö
Pääartikkeli: Venäjän väestö
Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa,
vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua.
Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit.
Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.
Kulttuuri
Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan.
Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua.
Katso myös venäläinen keittiö.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
- puutavara
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| 1. tammikuuta & 2. tammikuuta | uusivuosi | Новый год | valtiollinen juhlapäivä |
| 7. tammikuuta | ortodoksinen joulu | Рождество | valtiollinen juhlapäivä |
| 23. helmikuuta | isänmaan puolustajan päivä | День защитника отечества | valtiollinen juhlapäivä |
| 8. maaliskuuta | kansainvälinen naistenpäivä | Международный женский день | valtiollinen juhlapäivä |
| 1. & 2. toukokuuta | kevään ja työn juhla | Праздник весны и труда | valtiollinen juhlapäivä |
| 9. toukokuuta | voitonpäivä | День Победы | valtiollinen juhlapäivä |
| 12. kesäkuuta | Venäjän Federaation kansallispäivä | День независимости | valtiollinen juhlapäivä |
| 4. marraskuuta | kansallisen yhtenäisyyden päivä | | valtiollinen juhlapäivä |
| 12. joulukuuta | perustuslain päivä | День конституции | valtiollinen juhlapäivä |
Aiheesta muualla
- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
-
Luokka:Entiset neuvostotasavallat
als:Russland
roa-rup:Rusii
ms:Russia
zh-min-nan:Lō·-se-a
ko:러시아
ja:ロシア
simple:Russia
th:สหพันธรัฐรัสเซีย
KajaaninjokiKajaaninjoki laskee Nuasjärvestä Oulujärveen.
Joki kulkee nimensä mukaisesti Kajaanin läpi. Kaupungin keskustan kohdalla joessa on kaksi 1940-luvulla rakennetulla sähkövoimalaitoksella valjastettua koskea. Tätä reittiä pitkin kuljetettiin 1900-luvulle asti itäisimmässä Suomessa poltettua tervaa Ouluun ulkomaille laivattavaksi. Koskien kiertämiseksi niiden kohdalle rakennettiin tervakanava, jollainen joessa on edelleen. Tervakanavan vieressä on lussitupa.
Keskustan kahden kosken, nykyisin voimalaitosten välissä olevalla saarella sijaitsee Kajaanin linnan rauniot, joiden yli on rakennettu silta.
Joen varrella on myös UPM-Kymmenen paperitehtaat, sekä Karolineburgin kartano, joka toimii nykyisin hotellina.
Kautta aikojen Kajaaninjoki on tunnettu hyvänä kalastuspaikkana, nykyisin pääosin kalaistutusten ansiosta. Kaupungin läheisyys ja joen rantojen puistot tarjoavat hyvät puitteet kalastukselle.
Kaupungin keskustassa jokea kiertää rantojen puistojen läpi Renforsin lenkki, josta on hyvät näkymät joelle ja siellä oleviin nähtävyyksiin.
Kajaanin kaupunkisuunnitteluun liittyy jokea koskeva ongelma: joen yli kulkee paljon liikennettä, mutta sopivia paikkoja siltojen rakentamiseen on hyvin vähän joen pengerten kauniin luonnon ja historiallisen arvon vuoksi.
Luokka:Kajaani
Luokka:Suomen joet
Kajaanin linnaKajaanin linna on 1600-luvulla rakennettu linnoitus Ämmäkosken saaressa Kajaanijoella nykyisen Kajaanin kaupungin keskustassa. Tästä alun perin maanpuolustukselle tärkeästä kivilinnasta on jäljellä vain rauniot, joiden päältä kulkee nykyisin vilkasliikenteinen ajoväylä.
Linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1604 ja se valmistui 1619. Aluksi linnoitus käsitti vain kivimuurin ja kaksi tornia sekä linnan sisäpihalla olevia puurakennuksia.
Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitettiin toinen rakennuskausi, joka päättyi 1666.
Linna toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana, sotilastukikohtana ja asukkaiden pakopaikkana. Kuuluisin linnan vangeista oli historioitsija Johannes Messenius vuosina 1616-1635.
Pohjansodassa linna oli viikkoja venäläisten piirittämänä, kunnes se antautui. Pian sen jälkeen venäläiset räjäyttivät linnan.
Triviaa
- Kajaanin linna on maailman pohjoisin kivilinna.
Luokka:Kajaani
Savoright
right
Savo on itäisen Järvi-Suomen historiallinen maakunta Karjalan ja Hämeen välissä ja Ruotsin historiallinen provinssi nimellä Savolax. Savo tunnetaan latinaksi ja joskus myös englanniksi nimellä Savonia. Nykyään Savosta puhuttaessa viitataan Etelä- ja Pohjois-Savot käsittävään alueeseen.
Historiallisen Savon itärajana oli Täyssinän rauhan raja ja se ylsi Kainuusta Etelä-Karjalaan. Nykyinen Savo on osapuilleen sama kuin Savon historiallinen maakunta, jonka kaikista eteläisimmät osat tapasivat kuitenkin kuulua Etelä-Karjalaan ja kolme historiallista kuntaa, jotka kuuluivat Karjalaan – Kaavi, Rautavaara ja Säyneinen – puolestaan Savoon.
Savo voidaan jakaa kahteen pääosaan, Pohjois-Savoon, joka sisältää koko entisen Kuopion läänin ja Etelä-Savoon, joka koostuu entisestä Mikkelin läänistä Itä-Hämettä lukuun ottamatta. Savon pienempiä osa-alueita ovat Ylä-Savo eli Iisalmen seutu, Keski-Savo eli Varkauden ja Pieksämäen seutu lääninrajan kumminkin puolin, Suur-Savo eli Länsi-Savo, joka on Mikkelin ympäristössä ja Itä-Savo eli Savonlinnan ympäristö.
Savossa ovat hallitsevina savolaismurteet, joiden puhumisalue ylittää laajalti maakunnan rajat.
Nykyään Savo on jaettu Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntiin. Molemmat ovat osa Itä-Suomen lääniä.
Katso myös
- Savolaiset
- Savolaisen laulu
- Soisalo
- Sääminginsalo
Luokka:Suomen historialliset maakunnat
1970-luku
Politiikka
1970-luku oli poliittisesti jatketta 1960-luvun radikalismille, mutta laimentuneena 1960-lukulaisten johtohahmojen siirtyessä vallan eteisiin.
Terrorismi arabimaissa ja Länsi-Euroopassa (IRA Britanniassa, ETA Espanjassa, RAF Saksan liittotasavallassa, Italiassa 400 eri järjestöä) oli näkyvää ja sitä vastaan ryhdyttiin lentoliikenteessä ja Euroopassa tehokkaisiin vastatoimiin. Arabiterrorismi ilmeni lentokonekaappauksina ja liittyi etenkin palestiinalaisten frustraatioon Israelin vallan edessä. Euroopassa terrorismi liittyi pienten kansojen erilaisiin itsenäisyyspyrkimyksiin. Yhdysvalloissa terrorismi oli vähäisempää ja ainakin Euroopasta katsoen ilman perusteluja tapahtuvaa, esim. Symbioottinen vapautusjärjestö Kaliforniassa ja Unabomberin yhden miehen sota kirjepommeilla. Neuvostoliitto tuki useita Euroopan ja arabien terroristiorganisaatioita.
Vuosikymmen oli liennytystä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä aina Afganistanin sisällissotaan asti. Länsi-Euroopan liennytys meni vielä pitemmälle, mm. ydinaseiden vastustus kohdistui nimenomaan Yhdysvaltain aseisiin, ja pelättiin "suomettumista" (Finlandisierung). Suomettuminen-termi liittyi Saksan sisäpolitiikkaan ja pelkoihin, että maa, joka käy liikaa kauppaa Neuvostoliiton kanssa, jää Neuvostoliiton vangiksi.
Euroopan viimeiset siirtomaa-alueet Angolassa jne. itsenäistyivät Portugalin siirtyessä demokratiaan. Myös Englanti neuvotteli Hong-Kongin liittymisestä Kiinan kansantasavaltaan.
Yhdysvallat sai sotahistoriaansa tahran jouduttuaan vetäytymään Etelä-Vietnamista 1975, jonka jälkeen Vietnam yhdistyi. Yhdysvallat siirtyi palkka-armeijaan ja varoi joutumasta sotilaallisiin selkkauksiin vielä Reaganin presidenttikaudella. Vietnamin yhdistymistä seurasi pian Vietnamin kiinalaisten venepakolaisuus ja Kiinan ja Vietnamin rajasota.
Talous
Taloudellisesti 1970-luvun alkupuolen öljykriisi oli pelottava kokemus länsimaille, mutta esim. Yhdysvalloissa jo sitä ennen oltiin siirrytty hitaampaan talouskasvuun, suureen inflaatioon (stagflaatio) ja pysyvään suurehkoon työttömyyteen. "Last to leave Michigan, turn off lights"-tarrat tulivat autoihin Yhdysvalloissa.
Japanin nousu oli huipussaan elektroniikassa, autoteollisuudessa, laivanvarustuksessa jne. Yhdysvallat jne. joutuivat siirtämään tehtaitaan Aasian tiikerimaihin (etenkin Singaporeen) ko. maiden lakien vaatiessa teollisten tuotteiden kokoonpanon kotimaassa. Tämä oli 2000-luvun alun Kiina-ilmiötä vastaava.
Kulttuuri
Kulttuurissa kritisoitiin "järjestelmää", mm. Kummisetä-elokuvissa kunniallisia ihmisiä olivat mafiosot eivätkä poliisit, jotka kuvattiin korruptoituneina. Sama teema oli esillä mm. "Serpico"-elokuvassa. Toisaalta etsittiin ihanteellista mennyttä American Graffiti-elokuvassa ja sen TV-versiossa Happy Days. Clint Eastwoodin italowesternit ja Likainen Harry-elokuvat kertoivat raa'asta menneestä ja nykyhetkestä, Rautainen Coogan taas maaseudun ihanteet säilyttäneestä sheriffistä. Suurta seikkailua jossain kaukana edustivat Tähtien sota ja Roger Mooren Bond-filmit. Suomessa esiintyi jako 8 surmanluotia- tai Mies joka ei osannut sanoa ei-tyylisten vakavien elokuvien, ja Turhapuro-linjan välillä. Taistolaisuus ja itsesensuuri olivat voimakkaita ilmiöitä.
Kirjallisuudessa Nobel-palkinto meni vuosikymmenen alussa Aleksandr Solženitsynille Syöpäosasto, Ivan Denisovitšin päivä jne. kirjoista, joissa kerrottiin Neuvostoliiton vankileireistä ja niiden kieltämisestä.
Myös Yhdysvalloissa kaiveltiin menneisyyttä, mm. Vietnamin sodan ja orjuuden (esim. Alex Haleyn Juuret) virheitä. Intiaanit järjestivät mielenosoituksia mm. Wonded Kneessä. Mustat muslimit protestoivat. Yhdysvaltain suurkaupunkien keskustat tyhjenivät asukkaista ja rappioituivat.
Tekniikka
Esim. NASA:n Apollo-ohjelma lopetettiin ennenaikaisesti, avaruussukkulan rakentamisen suuret kustannusylitykset ja viivästymiset herättivät epäluottamusta teknologiaan, etenkin ydintekniikkaan suhtauduttiin pelolla.
Vaihtoehtoliikkeet
Aika nosti uusia liikkeitä, jotka eivät enää olleet suurten massojen vaan ryhmien ja yksilöiden liikkeitä. Ympäristöliike, kierrättäminen, ekologinen ruoka, New Age-uskonnot, punk-rock jne. nousivat 1970-luvulla; punk Englannissa, vihreys Saksassa (tosin Yhdysvallat siirtyi lyijyttömän bensiinin käyttäjäksi) ja muut Yhdysvalloissa tullen Eurooppaan vasta 10-15 vuotta myöhemmin.
Uskontoihin suhtauduttiin nuivemmin, idän uskonnot kiinnostivat, toisaalta kristillisyydessäkin nousi Yhdysvalloissa monia TV-evankelistoja suuriksi tekijöiksi, niin suuriksi, että 1980-luvulta lähtien he vaikuttivat Yhdysvaltain liittovaltion poliittisiin ratkaisuihin.
Ajankohtaista
- Datsun 100 A, Saab 96, Rättisitikka, Lada
- turvavyöpakko, ajovalopakko ja yleiset nopeusrajoitukset
- Alkon ravintolat
- leveät farkkulahkeet ja paksupohjaiset kengät, sammarit
- retut ja hait jaloissa
- niitit vaatteissa
- pallokuvioleningit
- Afrokampaus
- Tabac Original
- Egri Bikavér ("Erkin pikakivääri"), Marlin omenaviini ("omppu") ja Bordeaux Blanc ("Porvoon lankku")
- Viimeinen AIDSiton vuosikymmen
- Tähtien sota
- Avaruusasema Alfa, Taisteluplaneetta Galactica
- Asterix-limonadi, Jippo-lehti, NonStop-lehti, Hinku ja Vinku, Heikkopeikko
- Suurilinssiset, paksusankaiset silmälasit
Musiikki
- Disco (Donna Summer, Kool & the Gang, Diana Ross, Earth, Wind & Fire, Sister Sledge, Chic, Pointer Sisters, Odyssey... )
- Glam Rock (Gary Glitter, Sweet, Slade, Alice Cooper, T. Rex, David Bowie...)
- Kiss
- Punk (Sex Pistols... )
- Bay City Rollers
- Led Zeppelin
- Sleepy Sleepers
- Elvis kuoli 1977
Tekniikka
- Taskulaskimet
- C-kasetti
Henkilöitä
- Kekkonen
Tapahtui vuosikymmenen aikana
- Vietnamin sota loppui 1975
- Mikroprosessorit keksittiin ja niitä alettiin käyttämään teollisuussovellutusten jälkeen jo kulutustuotteissakin
Luokka:1900-luku
Luokka:1970-luku
ja:1970年代
simple:1970s
Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjala (ruotsiksi Norra Karelen) on Itä-Suomen lääniin kuuluva maakunta. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen valtion osasta vanhaa historiallista Karjalaa. Pohjois-Karjala on harvaan asuttu ja muusta Suomesta katsottuna melko syrjässä. Maakunta asutettiin sodan jälkeen aluepoliittisin perustein, mutta jo pitkän aikaa alueelle aikoinaan muuttaneet ja heidän lapsensa ovat muuttaneet alueelta pois etelämpänä oleviin kasvukeskuksiin. Maakunta on saanut kyseenalaista kunniaa olemalla työttömyysvertailuissa johdossa Kainuun ja Lapin kanssa vuodesta toiseen.
Kunnat
Pohjois-Karjala jakaantuu 16 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja. Alla olevassa luettelossa kaupungit ovat painotettuja.
- Eno
- Ilomantsi
- Joensuu, johon Kiihtelysvaara ja Tuupovaara liitettiin 1. tammikuuta 2005
- Juuka
- Kesälahti
- Kitee
- Kontiolahti
- Lieksa
- Liperi
- Nurmes
- Outokumpu
- Polvijärvi
- Pyhäselkä
- Rääkkylä
- Tohmajärvi, johon Värtsilä liitettiin 1. tammikuuta 2005
- Valtimo
Aiheesta muualla
- [http://www.pohjois-karjala.fi Pohjois-Karjalan Liitto]
Luokka:Karjala
Luokka:Suomen maakunnat
1. tammikuuta1. tammikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden ensimmäinen päivä. Vuodesta on jäljellä 364 päivää (karkausvuonna 365 päivää).
1. tammikuuta vietetään laajalti uudenvuodenpäivää. Suomessa 1. tammikuuta on virallinen vapaapäivä. Suomalaisen kalenterin mukaan kenelläkään ei ole virallista nimipäivää 1. tammikuuta.
----
Nimipäivät
:- ortodoksinen kalenteri: Vasili, Vilho, Pasi
Tapahtumia
- 153 eaa. - Rooman valtakunnan konsulit aloittivat ensimmäistä kertaa vuoden toimikautensa.
- 45 eaa. - Ajanlasku: juliaaninen kalenteri astui Julius Caesarin päätöksellä voimaan.
- 404 - Roomassa toimitettiin viimeinen gladiaattoritaistelu.
- 532 - Bysantissa alkoi nikakapina.
- 1438 - Habsburgien Albert II kruunattiin Unkarin kuninkaaksi.
- 1502 - Rio de Janeiron perustamispaikka löydettiin ja nimettiin "Rio":ksi, koska kyseistä lahtea (nyk. Guanabaran lahti) luultiin joen suuksi. Kaupunki perustettiin 1. maaliskuuta 1565.
- 1622 - Vuoden ensimmäiseksi päiväksi gregoriaanisen kalenterin mukaan päätettiin 1. tammikuuta.
- 1651 - Englannin kuningas Kaarle II kruunattiin myös Skotlannin kuninkaaksi.
- 1700 - Venäjä otti käyttöön juliaanisen kalenterin.
- 1707 - João V:sta tuli Portugalin kuningas.
- 1738 - Bouvet'nsaari löydettiin.
- 1788 - The Times -aikakauslehden (aiemmin The Daily Universal Register) ensimmäinen numero ilmestyi.
- 1801 - Iso-Britannia ja Irlanti yhdistyivät Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi.
- 1801 - Asteroidi 1 Ceres havaittiin.
- 1804 - Ranskan hallinto Haitilla päättyi.
- 1808 - Yhdysvallat kielsi orjien tuomisen maahan.
- 1863 - Abraham Lincoln laati lain orjien vapauttamiseksi.
- 1880 - Panaman kanavan rakentaminen alkoi.
- 1885 - Ilmailu: Montgolfierin veljekset ylittivät kuumailmapallolla Englannin kanaalin.
- 1887 - Kuningatar Viktoriasta tuli Intian keisarinna.
- 1892 - Ellis Island alkoi ottaa vastaan Yhdysvaltoihin saapuvia siirtolaisia.
- 1893 - Japani otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin.
- 1899 - Espanjan valta Kuubassa loppui.
- 1900 - Nigeriasta tuli Ison-Britannian protektoraatti.
- 1904 - Sanomalehti Karjala alkoi ilmestyä.
- 1905 - Turun Sanomat alkoi ilmestyä.
- 1912 - Kiinasta tuli tasavalta.
- 1959 - Kuubassa Fidel Castro syöksi Fulgencio Batistan vallasta.
- 1960 - Kamerun itsenäistyi.
- 1962 - Samoa itsenäistyi.
- 1970 - Unix-järjestelmien käyttämän ajanlaskutavan (kellon) alkamisajankohta.
- 1971 - Yhdysvalloissa kiellettiin tupakan mainostaminen televisiossa.
- 1977 - Kajaanin maalaiskunta yhdistettiin Kajaanin kaupunkiin.
- 1979 - Yhdysvallat ja Kiina solmivat diplomaattiset suhteet.
- 1981 - Kreikka liittyi Euroopan Unioniin.
- 1983 - ARPANET alkoi käyttää Internet-protokollaa: Internet syntyi.
- 1984 - Espanja ja Portugali liittyivät Euroopan Unioniin.
- 1993 - Tšekkoslovakia jakautui, Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät.
- 1995 - Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan Unioniin.
- 1999 - Eurosta tuli virallinen valuutta.
- 2002 - Eurokolikot ja -setelit otettiin käyttöön.
- 2005 - Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan.
- 2005 - Peräseinäjoki ja Seinäjoki yhdistyivät. Uuden kaupungin nimeksi tuli Seinäjoki.
Syntyneitä
- 1431 - Paavi Aleksanteri VI († 1503)
- 1449 - Lorenzo de Medici, valtiomies († 1492)
- 1484 - Ulrich Zwingli, protestanttijohtaja († 1531)
- 1860 - George Washington Carver, amerikkalainen keksijä ja kasvitieteilijä († 1943)
- 1863 - Pierre de Coubertin, ranskalainen historioitsija ja kasvatustieteilijä, nykyaikaisten olympialaisten alullepanija († 1937)
- 1887 - Wilhelm Canaris, saksalainen amiraali († 1945)
- 1894 - Satyendra Nath Bose, intialainen matemaatikko ja fyysikko († 1974)
- 1895 - J. Edgar Hoover, FBI:n johtaja († 1972)
- 1909 - John Glenn, amerikkalainen astronautti ja poliitikko
- 1912 - Kim Philby, vakoilija († 1988)
- 1919 - Jerome David Salinger, amerikkalainen kirjailija (Sieppari ruispellossa)
- 1944 - Mir Zafarullah Khan Jamali, Pakistanin pääministeri (2002- )
- 1957 - Esa Pulliainen, kitaristi
Kuolleita
- 898 - Odo (Pariisin kreivi Odo), frankkien kuningas
- 1817 - Martin Heinrich Klaproth, kemisti (s. 1743)
- 1894 - Heinrich Hertz, saksalainen fyysikko (s. 22.2.1857)
- 1972 - Maurice Chevalier, näyttelijä ja laulaja (s. 12.9.1988)
- 1986 - Alfredo Binda, italialainen pyöräilijä (s. 11.8.1902)
- 1992 - Grace Hopper, yhdysvaltalainen ohjelmoija, Cobol-ohjelmointikielen "äiti" (s. 1906)
- 1997 - Townes van Zandt, muusikko
Juhlapäiviä
- Gregoriaanista kalenteria käyttävissä maissa vietetään uudenvuodenpäivää, jota juhlistetaan keskiyöllä (klo 0.00) ilotulituksilla.
- Wienin uudenvuoden konsertti
- Haitin itsenäisyyspäivä
- Kiinan tasavallan perustamispäivä
- Sudanin itsenäisyyspäivä
- Kuuban vapautuspäivä
- Slovakian tasavallan perustamispäivä
- Kwanzaa (tai Kwanza) -juhlan viimeinen päivä
- Ortodoksinen kirkko: Herran ympärileikkaus sekä pyhän Basileios Suuren muistopäivä, keskisuuri juhla
----
Katso myös: kalenteri ~ 31. joulukuuta, 2. tammikuuta
Luokka:Tammikuu
-01-01
ms:1 Januari
ko:1월 1일
ja:1月1日
simple:January 1
th:1 มกราคม
Kainuun maakuntahallintoKainuun maakuntahallinto on valtakunnallisesti merkittävä kokeilu, jossa siirretään enimmäkseen kuntien, mutta myös joitain valtion tehtäviä maakuntahallinnolle. Maakuntavaltuusto valittiin 2004 kunnallisvaalien yhteydessä vapailla vaaleilla. Maakuntavaltuuston 39 paikkaa jaettiin puolueiden voimasuhteiden perusteella kuitenkin siten, että jokainen kunta sai väkilukuunsa nähden ennalta määrätyn määrän valtuutettuja. Lisäksi Ristijärvi, jonka väestö ei ollut sinänsä riittävä yhteenkään edustajaan, sai yhden valtuutetun, vaaleissa eniten ääniä saaneen entisen kunnanjohtajan Heikki Kemppaisen (kesk). Vaalan kunta osallistuu Kainuun maakuntahallintoon vain tarkkailijana, ja kunnalla onkin runsaasti sidoksia läheiseen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Maakuntavaltuusto valitsi maakuntajohtajaksi yhden äänen enemmistöllä terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen, joka toimi ennen Kainuun keskussairaalan talousjohtajana.
Maakuntahallinnon tehtäväksi tuli lähes kaikki kunnallinen päätöksenteko lukuun ottamatta peruskoulua, kansalaisopistoja sekä eräitä tekniseen, elinkeino- sekä ympäristötoimeen liittyviä kysymyksiä. Maakuntahallintokokeilu on herättänyt sekä myötä- että vasta-argumentteja. Puolestapuhujien melestä kokeilu antaa mahdollisuuden hoitaa kunnaan tehtävät ilman kuntaliitoksia. Vastustajien mielestä kokeilu tulisi lopettaa turhana, ja monta ongelmaa onkin helppo työntää maakuntahallinnon nimiin, vaikkei niillä olisi sen kanssa mitään tekemistä.
Maakuntavaltuusto kunnittain
- Kajaani 17 valtuutettua,
- Suomussalmi 5 valtuutettua,
- Kuhmo 5 valtuutettua,
- Sotkamo 5 valtuutettua,
- Puolanka 2 valtuutettua,
- Paltamo 2 valtuutettua,
- Hyrynsalmi 1 valtuutettu,
- Vuolijoki 1 valtuutettu,
- Ristijärvi 1 valtuutettu.
Lisäksi maakuntajohtajalla on äänivalta.
Maakuntavaaltuusto puolueittain
- Suomen Keskusta 19,
- Vasemmistoliitto 9,
- Kansallinen kokoomus 5,
- Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 4,
- Sitoutumattomat 1,
- Vihreä liitto 1,
lisäksi Kristillisdemokraatit olivat äänimääränsä perusteella aivan lähellä valtuustopaikkaa.
Tunnettuja maakuntavaltuutettuja
- Ulkomaankauppaministeri, kansanedustaja Paula Lehtomäki, kesk, Kuhmo
- Toimitsija, kansanedustaja Anne Huotari, vas, Kajaani
- Maanviljelijä, entinen kansanedustaja Osmo Polvinen, vas, Sotkamo
- Toimittaja, lasten piilotuksesta tunnettu Pekka Turpeinen, kesk, Kajaani
- Entinen kunnanjohtaja Heikki Kemppainen, kesk, Ristijärvi
Luokka:Maakunnat
2004
Tapahtumia
Tammikuu
- 1. tammikuuta – Irlannista tuli EU:n puheenjohtajamaa.
- 1. tammikuuta – Joseph Deissista Sveitsin presidentti.
- 1. tammikuuta – Pervez Musharraf jatkoi Pakistanin presidenttinä.
- 1. tammikuuta – Ylöjärvestä ja Pudasjärvestä tuli kaupunkeja.
- 3. tammikuuta – Flash Airlinesin lento 604 putosi Punaiseen mereen Egyptin rannikolla, tappaen 148 koneessa. Myöhemmin kävi ilmi, että lentoyhtiöllä oli lentokielto joissain maissa turvallisuusrikkomusten vuoksi.
- 4. tammikuuta – NASA:n MER-A (Spirit) -luotain laskeutui Marsiin.
- 4. tammikuuta – Mihail Saakašvili voitti Georgian presidentinvaalit.
- 4. tammikuuta – Afganistanin 502 edustajaa käsittänyt kokous pääsi näkemyseroista huolimatta yksimielisyyteen uudesta perustuslaista, jonka on tarkoitus rauhoittaa levottomuudet maassa.
- 5. tammikuuta – Intian ja Pakistanin johtajat tapasivat ensi kertaa kolmeen vuoteen huippukokouksessa, jonka aiheena oli Kashimirin aluetta koskevan kiistan rauhanomainen ratkaiseminen.
- 5. tammikuuta – 25-vuotias Mijailo Mijailovic tunnusti puukottaneensa Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin.
- 5. tammikuuta – Britney Spears meni naimisiin lapsuudenystävänsä Jason Allen Alexanderin kanssa. Liitto mitätöitiin Las Vegasilaisessa oikeusistuimessa 55 tuntia myöhemmin.
- 7. tammikuuta – Mijailo Mijailovic tuomittiin Anna Lindhin murhasta.
- 8. tammikuuta – Iso-Britannian kuningatar Elisabet II kastoi maailman suurimman risteilyaluksen, Queen Mary 2:n, Southamptonissa.
- 8. tammikuuta – Bamissa, Etelä-Iranissa löydettiin 57-vuotias mies elossa raunioista 13 päivää maanjäristyksen jälkeen.
- 9. tammikuuta – Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi.
- 15. tammikuuta – Etelä-Korean ulkoministeri Yoon Young-kwan joutui eroamaan tuettuaan Yhdysvaltain politiikkaa Pohjois-Koreaa vastaan.
- 16. tammikuuta – Web-sivusto Goatse.cx suljettiin Joulusaaren domain-rekisterin toimesta palvelusääntöjen rikkomuksesta tehdyn valituksen vuoksi.
- 18. tammikuuta – 25 kuoli ja 130 haavoittui pommiattentaatissa liittouman joukkojen päämajaa vastaan Bagdadissa.
- 20. tammikuuta – Intia osti Venäjältä 1,5 miljardilla dollarilla 45 000 tonnin lentotukialus Admiral Gorškovin ja 28 MiG-29k-hävittäjää.
- 22. tammikuuta – Hakukoneyhtiö Google julkisti Orkut-yhteisöpalvelun.
- 22. tammikuuta – Euroopan unioni kielsi siipikarjan tuonnin Thaimaasta lintuinfluessan levitessä Kaakkois-Aasiassa.
- 24. tammikuuta – NASA:n MER-B (Opportunity) laskeutui Marsiin.
Helmikuu
- 1. helmikuuta – Janet Jacksonin rinta paljastui suorassa Super Bowl XXXVIII -televisiolähetyksessä, mikä johti valtavaan mediakohuun Yhdysvalloissa.
- 1. helmikuuta – Minassa, Saudi-Arabiassa väentungos tappoi 251 pyhiinvaeltajaa.
- 2. helmikuuta – Asuinrakennus romahti Konyassa, Turkissa, surmaten 92.
- 3. helmikuuta – Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA myönsi, että Irakin joukkotuhoaseista ei ollut suoraa uhkaa ennen 2003 Irakin sotaa.
- 6. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 41 Moskovan metrossa.
- 10. helmikuuta – 50 kuoli autopommin räjähtäessä Bagdadissa poliisin värväyskeskuksen edessä.
- 10. helmikuuta – Ranskan kansalliskokous teki kiistellyn päätöksen kieltää uskonnolliset symbolit ja vaatetus kouluissa.
- 11. helmikuuta – Autopommi tappoi 47 armeijan värväyskeskuksen edessä Bagdadin keskustassa.
- 18. helmikuuta – Lannoitteita ja bensiiniä kuljettanut juna putosi raiteilta ja räjähti Iranissa surmaten 32 | | |
