:: wikimiki.org ::
| Kaivuono |
KaivuonoKaivuono (saam. Gáivuotna, norj. Kåfjord) on kunta Tromssan läänissä Pohjois-Norjassa. Kaivuonon kunta sijaitsee Yykeänvuonon itälaidalla, jossa on myös vuonosta erkaneva Kaivuonon lahti. Pinta-ala on 950 km2 ja asukkaista 2332 (2004). Keskustaajamana Junttaniemi (norj. Olderdalen).
Kyliä ja paikkoja
Junttaniemi (Olderdalen), Kaivuono (KÃ¥fjordbotn), Norssi / Notkoniemi (Nordnes), Olmavankka (Manndalen), Siennalahti (Djupvik), Talvisvankka (Nordmannvik)
Luokka: Norjan kunnat
Norja
Norjan kuningaskunta on Pohjoismaihin ja Skandinaviaan kuuluva valtio. Se on Ruotsin länsinaapuri, ja sillä on yhteistä rajaa myös Suomen ja Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan ja väestöltään Norja on hieman Suomea pienempi.
Historia
Norjan kuningaskunta alkoi muodostua viikinkiajalla 800–1000-luvuilla. Norjan kuningassuku päättyi 1387, ja maa päätyi liittoon Tanskan kanssa, vuodesta 1450 sopimuksen sitomana.
Tanskan päädyttyä Napoleonin puolelle annettiin Norja Ruotsin kuninkaalle 1814. Ruotsi puolestaan oli menettänyt Suomen 1809 Haminan rauhassa Venäjälle. Norja julistautui itsenäiseksi 17. toukokuuta 1814 ja valitsi oman kuninkaansa. Ruotsi kuitenkin voitti sodan, ja Norja pakotettiin personaaliunioniin, mutta maa säilytti perustuslakinsa ja instituutionsa.
Unioni hajosi 1905. Norja julistautui itsenäiseksi 7. kesäkuuta 1905, ja tilanne alkoi kehittyä uhkaavaksi maiden välillä, mutta Ruotsissa nousseen rauhanliikkeen vuoksi Ruotsi pidättäytyi Norjan-vastaisista toimista ja tunnusti Norjan itsenäiseksi valtioksi 26. lokakuuta samana vuonna. Kansallispäivä on kuitenkin 17. toukokuuta. Norjan hallitus pyysi Tanskan prinssi Carlia kuninkaaksi. Kansanäänestyksen jälkeen parlamentti hyväksyi hänet kuninkaaksi, ja hän otti nimen Håkon VII, mikä jatkoi Norjan keskiaikaisten kuninkaiden perinnettä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Norja oli Ruotsin tapaan puolueeton.
Toisessa maailmansodassa Natsi-Saksa valloitti Norjan vuonna 1940 (Operaatio Weserübung). Norjan vastarinta kesti kaksi kuukautta, ja kuningas ja hallitus jatkoivat toimintaansa pakolaishallituksena Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Saksa asetti miehittämänsä Norjan johtoon Nasjonal Samlingin johtajan, Vidkun Quislingin, nukkehallituksen sekä Norjaa valvovaksi valtakunnankomissaariksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen Essenin Gauleiterin, Josef Terbovenin, (23. toukokuuta 1898–8. toukokuuta 1945).
Suomen tehtyä aselevon 4. syyskuuta 1944 Neuvostoliiton kanssa annettiin saksalaisille määräys poistua Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Alun perin saksalaiset suunnittelivat pitävänsä kiinni Petsamon nikkelikaivoksista 19. vuoristoarmeijan avulla, mutta lopulta Saksa päätti vetäytyä Lyngen–Skinbotnin tasolle koko 20. vuoristoarmeijaryhmän voimin. Lokakuun 1944 alussa 19. armeija oli vielä Neuvostoliiton puolella Litsajoella Rybachisalmen suulla. Aikomuksena oli vetäytyä kaksi- ja puolisataa kilometriä Norjan puolelle marraskuun puoleenväliin mennessä. Kuitenkin jo 7. lokakuuta 1944 iski marsalkka Kirill Meretškovin johtama Neuvostoliiton 14. armeija ja Pohjoinen laivasto 133 500 miehen voimin 2. ja 6. vuoristodivisioonan väliin. Saartoa peläten määräsi saksalaisia komentanut kenraalieversti Lothar Rendulic 19. vuoristoarmeijan vetäytymään Norjaan.
Saksalaiset polttivat Kirkkoniemen, jottei eteneville neuvostoliittolaisille olisi jäänyt sodankäynnille arvokkaita tarvikkeita. Finnmarkin läänistä määrättiin evakuoitavaksi 43 000 asukasta etenevien neuvostojoukkojen tieltä, mutta vielä marraskuun lopussa itäisessä Finnmarkissa oli vajaat 25 000 asukasta odottamassa saksalaisten lähtöä.
Neuvostojoukkoihin liittyi Norjan pakolaishallituksen alaisia norjalaisjoukkoja, mutta neuvostojoukot jäivät Pohjois-Norjaan syyskuuhun 1945 asti. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että Yhdysvallat osoitti elokuussa 1945 Japanille olevansa ydinasevalta. Tanskalle kuuluvalta Bornholmin saarelta neuvostoliittolaiset poistuivat vasta keväällä 1946. Norjaa olivat olleet pohjoisesta vapauttamassa neuvostojoukot, mutta ne jäivät kuukauksiksi Saksan antautumisen jälkeenkin maahan.
Saksalaiset jäivät Norjaan Saksan länsiliittoutuneille antautumiseen, 8. toukokuuta 1945, asti. Saksa antautui toisen kerran Neuvostoliitolle päivää myöhemmin, 9. toukokuuta 1945, mitä juhlitaan valtiollisesti Venäjällä voitonpäivänä.
Sodan jälkeen Norjassa arvioitiin maan ulkopoliittinen suuntaus uudelleen ja liittoutuneiden puolelle ajautuneena valittiin länsisuuntaus, mikä näkyi siinä, että Norja ryhtyi Marshall-avun vastaanottajamaaksi, mitä Neuvostoliitto ei periaatteessa hyväksynyt nähden siinä Yhdysvaltain keinon lähentää Länsi-Euroopan maat itseensä.
Taloudellisesti Norja alkoi vaurastua merkittävästi 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla, kun Pohjanmereltä alettiin pumpata öljyä. Norja kokosi verrattain nopeasti mittavan valtionyhtiösektorin valtiontalouden tueksi, ja maan elintaso alkoi nousta. Vuosien 1974 ja 1979 öljykriisit nostivat öljyn hintaa voimakkaasti tarjoten tulolähteen Norjan nousulle.
Ulkopolitiikassaan Norja on ollut maltillinen Nato-maa suhteessaan Neuvostoliittoon ja Venäjään pyrkien löytämään jälkimmäisen kanssa yhteisiä taloudellisia intressejä Kalottialueella.
Norja luopui Saksasta ja osin Neuvostoliitosta saamiensa kokemusten kannustamana pohjoismaisesta puolueettomuudesta, liittyi NATOon 1949 ja oli YK:n perustajajäsen. Norjalaiset ovat hylänneet EY/EU-jäsenyyden kahdesti, vuosina 1972 ja 1994.
EU-jäsenyyden riskinä on nähty sisämarkkinoiden mahdollisesti edellyttämä energiasektorin vapauttaminen mahdollisesti muodostuville energian yhteismarkkinoille, mikä veisi halvan energian ja öljysektorin valtionomistuksen avulla suoritettavalta aluepolitiikalta taloudelliset edellytykset samoin kuin voimaperäisen kansallisen maatalouspolitiikan edellytykset.
Korvatakseen ulkopuolisuutensa EU:sta toimii Norja aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla rauhanneuvottelijana, YK:n rauhanturvaamistoiminnassa, ja sen kehitysapu suhteessa kansantuloon on maailman suurinta ja monenkeskeisintä.
Katso myös: Luettelo Norjan kuninkaista
Politiikka
Norja on perustuslaillinen kuningaskunta, tällä hetkellä hallitsijana on Harald V.
Norjan läänit
Norja on jakaantunut 19:a hallinnolliseen lääniin (norjaksi fylke). Näissä lääneissä on yhteensä 433 kuntaa. Katso myös Luettelo Norjan kunnista.
Luettelo Norjan kunnista
- Akershusin lääni
- Itä-Agderin lääni
- Buskerudin lääni
- Finnmarkin lääni
- Hedmarkin lääni
- Hordalandin lääni
- Møre ja Romsdalin lääni
- Nordlandin lääni
- Nord-Trøndelag
- Opplandin lääni
- Oslon lääni
- Østfoldin lääni
- Rogalandin lääni
- Sogn ja Fjordanen lääni
- Etelä-Trøndelagin lääni
- Telemarkin lääni
- Tromssan lääni
- Länsi-Agderin lääni
- Vestfoldin lääni
Maantiede
Vestfoldin lääni
Norjan maantiede
Lännessä sijaitsee Norjanmeri, etelässä Skagerrak ja pohjoisessa Barentsinmeri. Skandit on vanha poimuvuoristo, joka on Ruotsin ja Norjan valtiollisella rajalla.
Norjalle kuuluvat Huippuvuorten (Svalbard) saariryhmä Pohjoisella Jäämerellä sekä kaksi muuta saarta: Jan Mayen ja Bouvet'nsaari.
Norjassa on runsaasti järviä ja jokia. Suurin järvi on Mjosa ja pisin joki Glåma. Suurin osa Norjasta on havumetsien peitossa ja puusto melko samanlaista kuin Suomessa. Etelässä on lauhkeaa lehtimetsävyöhykettä ja rannikolla karua tundraa.
Norjan pääkaupunki on Oslo, muita suuria kaupunkeja ovat Trondheim, Bergen ja Tromssa.
Norjan rantaviivan pituus on vuonot ja saaret mukaan luettuna 83 000 km.
Talous
Norjan rahayksikkö on kruunu (NOK), joka jakaantuu sataan äyriin.
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: 1999 öljynvienti toi 35 % vientituloista. Norja on maailman kolmanneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian ja Venäjän jälkeen. Norjan valtio on säästänyt öljytuloista rahastoon 114 miljardia USA:n dollaria.
Norja on Euroopan alueen suurimpia maakaasun tuottajia, ja se on myös merkittävä alumiinin jalostaja. Noin puolet teollisuudesta keskittyy Oslon ympärille. Vientiin menee alumiinia, terästä, paperia ja kalaa.
Etelä-Norjassa harjoitetaan intensiivistä sekataloutta, mutta vain kolme prosenttia maa-alasta on viljelyksessä. Norjassa kylmyys huonontaa satoja, ja merellisten alueiden epävakainen sää haittaa leipäviljan viljelyä. Sen takia alueella kasvatetaan vihanneksia ja juureksia, esimerkiksi perunaa. Rehukasvit menestyvät hyvin, ja siksi lypsykarjatalous on tärkeää.
Norja kuuluu maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin pitkän rantaviivansa ja matalanmeren aluiden takia. Silli on yleisin ja tärkein laji kalastuksen kannalta.
Ennen Norjassa oli merkittävää laivanrakennusteollisuutta, mutta 1980-luvun puolivälissä se vähentyi murto-osaan.
Norjassa melkein kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla ja vesivoimalaitoksia on rakennettu paljon vuorille. Siksi Norja on monessa suhteessa päässyt lähemmäs kestävää kehitystä. Öljynporauslautat saavat voimansa aaltoenergiasta.
Väestöjakauma
Norjan väkiluku on pysynyt koko ajan tasaisena eikä ole noussut. Siksi Norja on väestöllisen muuntumisen neljännessä vaiheessa.
Norjassa puhutaan norjaa, joka jakautuu kahteen päämurteeseen: bokmålet, jota puhuu 86–90 prosenttia (mukaan lukien riksmål) ja nynorsk, jota puhuu 10–12 prosenttia väestöstä.
86 prosenttia väestöstä kuuluu Norjan evankelis-luterilaiseen valtionkirkkoon. Muiden uskontokuntien edustajia on neljä prosenttia ja uskonnottomia 10 prosenttia.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kupari
- nikkeli
- rautamalmi
- sinkki
- lyijy
- kala
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
- koneet
- kala
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Norja Google Mapsissa]
Luokka:Norja
als:Norwegen
ms:Norway
zh-min-nan:Norge
[[got:Maria Cadilla de MartinezDr. Maria Cadilla (December 21, 1884-August 21, 1951) born in Arecibo, Puerto Rico, was a writer, educator, women rights activist and one the first women in Puerto Rico to earn a doctorates degree.
educator
Cadilla lived with her parents in the northwestern town of Arecibo. There she received her primary and secondary education. As a child she showed an interest for writting stories and she enjoyed going to school. In 1902, she graduated form high school and enrolled in the University of Puerto Rico.
In 1906, Cadilla earned her Bachelors Degree in Arts and Education. She taught school in some of the towns surrounding the San Juan metropolitan area. After a short period of time, Cadilla went to the United States where she earned her teachers degreee. Upon her return to the island, she attended the Academy of Francisco Oller and took classes in plastic arts. The Athenium of Puerto Rico awarded her a prize for one of her works in 1914. Cadilla earned her Masters Degree in the University of Puerto Rico and then went to Spain where she attended the Central University of Madrid. Among her professors were the Spanish writer Americo Castro and poet Damaso Alonso. She earned her Doctorates Degree in 1933 with the thesis "La Poesia Popular de Puerto Rico" (The Popular Poems of Puerto Rico).
When Cadilla returned to Puerto Rico, she was hired by her Alma Mater. There she taught history and literature. She would also travel to her hometown where she was named to the position of school principal. Cadilla dedicated many hours of her spare time investigating Puerto Rico's folklore.
The following are some of Cadilla's written works:
- Cuentos a Lilliam (1925)
- Cazadera en el Alba (1933)
- La Poesia Popular en Puerto Rico (1933) (Popular Poems of Puerto Rico)
- La Campesina de Puerto Rico (1937) (The farmwomen of Puerto Rico)
- Costumbres y tradiciones de mi tierra (1938) (Costums and traditions of my land)
- Cuentos y Juegos infantiles de Puerto Rico (1940) (Children's Stories and games from Puerto Rico)
- Alturas Paralelas (1941)
- Hitos de la Raza (1945), This book won an award from the Puerto Rican Institute of Culture.
- Rememorando el Pasado Berocio (1946)
Cadilla was also a women's rights activist. She belonged to the Civic League of Puerto Rico and the Association of Women Voters. As a member of these organizations, she fought for the women's right to vote.
Cadilla was a member of the Academy of History of Puerto Rico and of the Dominican Republic; the folklore societies of Mexico and Uruguay and of the Academy of History of France. She received awards and recognitions from Puerto Rico, Argentina, The United States and India.
Maria Cadilla died on August 21, 1951 in her hometown Arecibo.
Arecibo honored her memory by naming a school and an avenue after her. Ohio State University Library dedicated December 21, 2002 to Maria Cadilla in its Universal Human Rights Month.
See also
- List of famous Puerto Ricans
Cadilla, Maria
Cadilla, Maria
Cadilla, Maria
Cadilla, Maria
Granada accommodation od¿ywki ebay piesni bwin
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
List of Boston Bruins players
]
This is a list of players who have played at least one game for the Boston Bruins of the National Hockey League (NHL) from the 1924-25 NHL season to present.
__NOTOC__
A
George Abbott,
John Adams,
Read More... |
|
|
Free Willy 2: The Adventure Home
Free Willy 2: The Adventure Home is a 1995 film, starring Jason James Richter
and August Schellenberg.
See also
Free Willy
External links
-
Category:1995 filmsCategory:Family films
:
|
Human sexual response
:Turn on redirects here. For the very shortlived late 1960s TV series, see Turn-On.
Sexual arousal is the process and state of an animal being ready for sexual intercourse.
Human sexual arousal
Unlike most other animals, human beings of both sexes are potentialy capable of sexual arousal throughout the year, and there is therefore no human mating season. Things that precipitate hu
|
Human sexual response cycle
Excitement phase
The excitement phase (also known as the arousal phase) is the first stage of the human sexual response cycle. It occurs as the result of any erotic physical or mental stimulation, such as kissing, petting, or viewing erotic images, that lead to sexual arousal. During the excitement stage, the bo
|
Bathurst
Bathurst can refer to several cities in English-speaking countries:
- Bathurst, New Brunswick (Canada)
- Bathurst, New South Wales (Australia)
- Bathurst, South Africa, near Grahamstown in the Eastern Cape Province.
- Banjul in the
|
|
