:: wikimiki.org ::

Kajaani

Kajaani

Kajaani (ruotsiksi Kajana) on kaupunki Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa Kajaaninjoen varrella. Kaupunki on Kainuun suurin kaupunki, on sen maakuntakeskus ja kärsii muuttotappiosta. Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833-1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.

Historia

Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin alueen asutus alkoi heti jääkauden loputtua 10 000 eKr, mutta Kajaanin väkiluku oli vielä 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä. Vaikka kaupungin kasvu olikin alussa hidasta, sen strateginen merkitys huomattiin jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaaniin alettiin rakentaa Kajaanin linnaa vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716, jonka jälkeen sen rauniot ovat olleet museoviraston hallussa. Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta lähtien myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. 1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta, koska vuosisadan alussa aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteydensä. Rakentaminen ja väestönkasvu oli voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana, joskin 1960- ja 70-lukujen kriisit koettelivat myös Kajaania, minkä seurauksena kaupungin väestöluku väheni kymmenessä vuodessa lähes 10 000 asukkaalla. Pieni ja melko syrjäinen kaupunki kärsii edelleen muuttotappiosta asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.

Kulttuuri

Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen. Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana. Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko ja Kainuun Jazzkevät.

Kaupunginosat

- Hetteenmäki
- Huuhkajavaara
- Kettu
- Komiaho
- Kuurna
- Kylmä
- Kättö
- Laajakangas
- Lehtikangas
- Lohtaja
- Nakertaja
- Onnela
- Puistola
- Purola
- Teppana
- Variskangas
- Ylä-kaupunki

Kylät

Jormua, Koutaniemi, Kuluntalahti, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Linnantaus, Mainua, Murtomäki, Paltaniemi

Ystävyyskaupungit

- Donin Rostov, Venäjä
- Marquette, USA
- Nyíreqiháza, Unkari
- Schwalm-Eder-piiri, Saksa
- Östersund, Ruotsi

Aiheesta muualla

- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Kainuu

__NOTOC__ Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki on Kajaani.

Yleistä

Kainuussa on 86 011 asukasta (09/2004), ja väkimäärä vähenee koko ajan poismuuton seurauksena, noin 100 asukkaalla kuukaudessa. Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 95 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen. Kainuussa asui myös etelämpää tulleita riistamaiden hyödyntäjiä. Riistan lisäksi Kainuun terva oli merkittävä vientituote 1800-luvun lopulle asti. Kainuun asutti Pietari Brahe 1500-luvulla antamalla muuttajille kymmenen vuoden verovapauden. Kainuu täytyi asuttaa suomalaisilla, koska oli uhkana venäläisten muuttamiseen alueelle idästä ja pohjoisesta. Kajaaninjoen saaressa ollut Kajaanin linna ei kuulunut kaupunkiin, vaan oli Ruotsin valtion erillinen puolustuslinnoitus. Kainuuseen muuttaneet olivat pääasiassa peräisin Savosta. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen ja muita elinkeinoja ei juuri ole olemassa. Poismuutto alueelta voidaan katsoa siis "korjausliikkeeksi" satoja vuosia sitten tehdylle asuttamiselle. Sama ilmiö on Pohjois-Karjalassa, joka asutettiin sotien jälkeen. 1. tammikuuta 2005 Kainuussa alkoi kahdeksan vuotta kestävä maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin vuoden 2004 kuntavaalien yhteydessä valitulle maakuntavaltuustolle. Ensimmäiseksi Kainuun maakuntajohtajaksi maakuntavaltuusto valitsi 31. tammikuuta 2005 terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen.

Kunnat

Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kymmenen kuntaa, joista kaksi kaupunkeja. Seuraavassa Kainuun maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä:

- Hyrynsalmi
- Kajaani
-
- Kuhmo
-
- Paltamo
- Puolanka

- Ristijärvi
- Sotkamo
- Suomussalmi
- Vaala
- Vuolijoki

Seutukunnat

Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:
- Kajaanin seutukunta
- Kehys-Kainuun seutukunta

Aiheesta muualla

- [http://www.kainuu.fi/ Kainuun maakunnan kotisivut] Luokka:Suomen maakunnat

Kainuu

__NOTOC__ Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki on Kajaani.

Yleistä

Kunnat

Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kymmenen kuntaa, joista kaksi kaupunkeja. Seuraavassa Kainuun maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä:

- Hyrynsalmi
- Kajaani
-
- Kuhmo
-
- Paltamo
- Puolanka

- Ristijärvi
- Sotkamo
- Suomussalmi
- Vaala
- Vuolijoki

Seutukunnat

Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:
- Kajaanin seutukunta
- Kehys-Kainuun seutukunta

Aiheesta muualla

- [http://www.kainuu.fi/ Kainuun maakunnan kotisivut] Luokka:Suomen maakunnat

Elias Lönnrot

thumb thumb thumb Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 – 19. maaliskuuta 1884) oli suomalaiskansallisen nationalismin keskeisiä hahmoja. Lönnrotia voidaan pitää suomen kirjakielen toisena isänä Mikael Agricolan jälkeen. Tämän arvonimen hän ansaitsee ansioistaan Kalevalan kokoajana, Kantelettaren luojana, suomen kielen uudistajana ja sanakirjojen toimittajana. Elias Lönnrot syntyi sammatilaisen räätälin poikana vuonna 1802. Opinhaluinen nuorukainen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1822, ja meni opiskelemaan Turun akatemiaan, jossa hänen opiskelutovereitaan olivat mm. Johan Ludvig Runeberg ja Johan Vilhelm Snellman. Vuonna 1828 Lönnrot lähti ensimmäiselle runonkeräysmatkalleen, joka suuntautui Hämeeseen ja Savoon. Matkareitti ulottui kuitenkin Pohjois-Karjalaan ja Valamoon saakka. Retkeltä Lönnrot kirjoitti matkapäiväkirjan nimeltä Vaeltaja (Vandraren), jossa hän kuvaa suomalaisten elintapoja. Palattuaan Helsinkiin Lönnrot kokosi ja julkaisi keruumatkansa saaliista neljä Kantele-vihkoa. Alkuvuonna 1831 perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ryhtyi tukemaan Lönnrotin kansanrunouden keruu- ja julkaisutoimintaa. Lääkäriksi valmistuttuaan Lönnrot onnistui 1832 kolmannella keruumatkallaan pääsemään Vienankarjalaan saakka. Kajaanin piirilääkärinä toimiessaan Lönnrot jatkoi keruutoimintaansa, ja merkittävimpiä Kalevalan runojen lähteitä ovat Lönnrotin Vuonnisen kylässä tapaamat Ontrei Malinen ja Vaassila Kieleväinen. Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1835 ja 1836. Lönnrot jatkoi edelleen keräysmatkojaan ja Kanteletar ilmestyi kolmena kirjana 1840. Kalevalan toinen, täydennetty painos, ilmestyi vuonna 1849. Kouluopetuksessa ja käännöksissä käytetään tätä jälkimmäistä versiota.

Linkkejä

- [http://www.gutenberg.org/catalog/world/authrec?fk_authors=4153 Elias Lönnrot Gutenberg-projektissa], Lönnrotin teoksia elektronisessa muodossa
- [http://www.finlit.fi/tietopalvelu/elias/el_index.htm SKS: Elias Lönnrot], tietoa Lönnrotin elämästä ja teoksista

Katso myös

- Suuret suomalaiset Lönnrot, Elias Lönnrot, Elias ja:エリアス・リョンロート

Kalevala

Kalevala on Suomen kansalliseepos. Se perustuu Elias Lönnrotin (1802-1884) vuodesta 1828 alkaen kokoamiin kansanrunoihin. Nämä runot ovat kalevalaista runoutta, eli ne on tehty kalevalaiseen runomittaan. Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa muodossa, vaan niitä on muokattu, niiden kieliasua on yhtenäistetty ja korjailtu sekä joitakin osia runoista on siirretty toiseen paikkaan ja eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Osan Lönnrot on runoillut itsekin muodostamaan yhtenäisiä juonikuvioita. Myös henkilöt, kuten Väinämöinen, Lemminkäinen ja Joukahainen ovat luonteenpiirteineen pitkälti Lönnrotin luomuksia. Ennen nykyisin Kalevalana tunnettua teosta, joka ilmestyi vuonna 1849 Lönnrot julkaisi useita ns. esitöitä, jotka pohjustivat laajamittaista eeposta. Tällaisia olivat esimerkiksi Lemminkäinen (1833, 825 säettä), Väinämöinen (1833, 1867 säettä), Naimakansan virsiä (1833, 499 säettä), Runokokous Väinämöisestä (1833, 16 runoa, 5052 säettä), Kalevala taikka Vanhoja Karjalan Runoja (ns. Vanha Kalevala vuodelta 1835, 32 runoa, 12078 säettä), Kanteletar (1840) sekä ns. Uusi Kalevala – useimmiten sitä kutsutaan pelkäksi Kalevalaksi – vuodelta 1849, joka sisältää 50 runoa ja 22795 säettä. Näiden lisäksi Lönnrot julkaisi vielä kouluja varten lyhennetyn version Kalevalasta vuonna 1862, johon kuuluivat Kalevalan 50 runoa mutta säkeitä vain 9732 kappaletta. Kalevalaan kuuluu mm. luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Kalevala on inspiroinut monia kirjailijoita myös Suomen ulkopuolella, mm. J.R.R. Tolkienia. Muinaissuomalaiset eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa, joten tarinat siirtyivät seuraaville sukupolville laulujen ja runojen avulla, jotka opeteltiin ulkoa. Lapset oppivat ne vanhemmiltaan tai kiertäviltä runonlaulajilta. Jotkut laulut kertoivat tositapahtumista, jotkut kuvitelluista muinaisista sankareista. Viron eeppisen runouden kokoelma, Kalevipoeg, jota myöhemmin ryhdyttiin pitämään kansalliseepoksena, on samaa sukulaiskansojen perinnettä kuin Kalevalakin. Vastaavat eeppisen runouden perinne löytyy myös Venäjältä, jossa runolauluja kutsuttiin bylinoiksi, kuten myös hyvin monissa muissa maailmankolkissa. 1800-luvulla suomalaiset kiinnostuivat vanhojen kansanrunojen muistiinmerkitsemisestä. Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot kiersi Kajaanista itään olevilla Vienan Karjalan alueilla kokoamassa vanhoja runoja. Nykyään nämä alueet kuuluvat Venäjään. Lönnrot kiersi keruumatkoilla myös nykyisessä Suomessa, lähinnä kuitenkin Itä-Suomessa. Kerätyistä runoista Lönnrot rakensi runokirjan, jonka nimi on Kalevala.

Esimerkkejä kansanrunoista

Seuraavat kertomukset eivät ole suoraan Kalevalasta vaan niistä runoista, joiden pohjalle Lönnrot rakensi Kalevalan.

Kertomus Sammosta

bylinoiksi Ilmatar, joka oli neitsyt, tulee tuulen ja veden aiheuttamana raskaaksi ja "veden emoksi". Raskaus kestää kolmekymmentä kesää ja on hyvin tuskallinen eikä lapsi, Väinämöinen, ota syntyäkseen. Kotka, jonka nimi oli Kokko, teki pesänsä ja muni "veden emon" povelle. Tuuli vieritti kuitenkin linnun munan veteen. Hauki sieppasi sen. Kokko ja hauki taistelivat munasta. Kun Kokko sai munan hauen vatsasta, munan alapuoli oli muuttunut rautaiseksi maaemäksi, yläpuoli vaskiseksi taivaaksi, ruskuainnen aurinkoksi, valkuainen kuuksi ja kuoren sirut tähdiksi taivaalle. Lopulta Väinämöinen, "tietäjä iänikuinen", syntyy. Hän nousee puuttomalle mantereelle ja kutsuu Sampsa Pellervoisen luomaan mantereelle kasvuston, suot, kukkulat ja yms. Maailman valmistuttua hänestä tulee viisas tietäjä ja laulaja. Hän meni pajaan ja takoi rautahevosen, jolla hän ratsasti merellä. Joukahainen, lappalainen joka kadehti ja vihasi Väinämöistä koska tämä oli häntä viisaampi, ampui häntä jousipyssyllä. Väinämöinen sortui mereen ja ajelehti siellä kuusi vuotta ja seitsemän kesää. Lopulta Kokko eli kotka kuljetti Väinämöisen Pohjolaan. Pohjolan emäntä lupasi toimittaa miehen kotiseudulleen, jos hän takoisi Sammon. Väinämöinen lupasi lähettää Ilmarisen takomaan Sampoa, jos hän pääsisi kotiinsa. Pohjolan emäntä toimitti Väinämöisen kotiinsa. Väinämöinen kertoi Ilmariselle, että Pohjolassa on kaunis tyttö, jonka Ilmarinen saa omakseen, jos hän takoo Sammon. Ilmarinen ei ollut halukas lähtemään. Väinämöinen sanoi, että kuusen latvassa on kultarinta näätä. Ilmarinen läksi sitä noutamaan. Silloin mahtava tietäjä Väinämöinen nosti tuulen, joka lennätti Ilmarisen Pohjolaan. Ilmarinen takoi Sammon ja yritti saada Pohjolan tyttären vaimokseen. Sitten hän palasi yksin kotiin. Hän kertoi Väinämöiselle, että nyt Pohjolassa eletään hyvin. Sampo jauhaa syötäviä, myötäviä sekä kotipitoja.

Sammon ryöstö

Väinämöinen ja Ilmarinen päättivät matkustaa Pohjolaan ja ryöstää Sammon. Kolmanneksi he ottivat Vesiliito-nimisen miehen mukaan. Kun he saapuivat Pohjolaan Väinämöinen soitti kanteletta niin, että koko Pohjolan väki nukkui. Sitten hän meni käärmeeksi muuttuneena lukkojen läpi syvälle vuoren sisään, jonne Sampo oli kätketty. Sampo irroitettiin, vietiin veneeseen ja lähdettiin kotimatkalle. Vesiliito Ilmarinen kysyi Väinämöiseltä, miksi tämä ei laula. Väinämöinen sanoi, että jos hän laulaisi, Pohjolan väki heräisi. Lopulta Väinämöinen kuitenkin lauloi ja Pohjolan väki heräsi. Pohjolan emäntä lähti ajamaan Väinämöistä takaa.

Taistelu Sammosta

Väinämöinen taikoi mereen saaren, johon Pohjolan vene pysähtyi. Silloin Pohjolan emäntä miehineen lähti lentämään Kokko-linnun selässä. Lintu otti Sammon, ja Väinämöinen miehineen käytti miekkaa. Eri runonlaulajilla on kertomukseen erilainen loppu, mutta joka tapauksessa suurin osa Sampoa tuhoutuu taistelussa. Ihmisille jää kansi tai murusia, jotka ovat nekin hyödyllisiä.

Katso myös

- Alkumuna
- Kalevalan henkilöt
- Iso tammi
- Sampo
- Pohjola
- Väinölä eli Kalevalan maa
- Kalevalamitta

Kalevalan innoittamia yhtyeitä

- CMX
- Amorphis
- Ajattara

Aiheesta muualla

- [http://rapo.net/kalevala/text/kalefr.htm Verkko-Kalevala] - teksti
- [http://www.juminkeko.fi/viena/index.html Vienan Karjalan runokylät]
- [http://www.finlit.fi/kalevala/ SKS:n Kalevala sivusto] - taustaa ja teksti
- [http://www.archive.org/search.php?query=kalevala%20finnish Kalevala-aiheisia teoksia Internet Archivessa]
- http://wikisource.org/wiki/Kalevala Luokka:Kalevala Luokka:Kansalliseepokset Luokka:Suomalainen mytologia ko:칼레발라 ja:カレワラ

Vienan Karjala

Vienan Karjala eli Viena on historiallinen maakunta, joka pääasiassa sijaitsee nykyisen Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä, mutta pieni osa myös Suomessa Suomussalmella ja Kuhmossa, sekä pohjoisimmat osat Murmanskin alueella. Vienan Karjalan muodostaa Vienanmeren länsipuoleinen osa tsaarinaikaista Arkangelin kuvernementtia eli senaikainen Kemin kihlakunnan alue. Nykyisin tuolla alueella ovat Kalevalan, Louhen, Kemin ja Sorokan ja Kostamuksen piirit. Kantalahtikin lähitienoineen kuului aiemmin Karjalaan, siis vanhaan Vienaan, mutta se on kymmeniä vuosia sitten siirretty Muurmanin hallintoalueeseen. Etelässä raja on kulkenut Repolan ja Rukajärven pohjoispuolitse kohti itää ja Vienanmeren lounaista kolkkaa. Nykyään eteläiset Vienaan rajautuvat piirit ovat nimeltään Mujejärvi ja Sekee. Myös Suomen puolella, Kuhmossa ja Suomussalmella aivan valtakunnanrajan läheisyydessä on Vienan kulttuuripiiriin kuuluvia kyliä, Hietajärvi ja Kuivajärvi Suomussalmella, ja Rimmin kylä Kuhmossa. Vienan Karjala on tullut kuuluisaksi runonlaulajistaan ja runokylistään. Vienasta kerättiin pääosa Kalevalan runoista.

Historia

Arkeologisten kaivausten perusteella on todettu, että karjalaiset asettuivat hiukan ennen 1000 lukua. Kirjalliset maininnat heistä alkavat 1000 -luvun jälkeen. Alueelta on löydetty 1200-luvulla tekstattuja loitsuja ja manauksia. Kristinuskon tultua alueelle Ruotsi ja Venäjä kävivät jatkuvia sotia alueen hallinnasta useiden vuosisatojen ajan. 1400-luvulla Vienan eli silloisen Valkeanmeren saarelle perustettiin Solovetskin luostari.

Vienan kunnat

Vuoden 1905 väestönlaskun aikaan Vienan Karjalaan laskettiin kuuluvaksi seuraavat kunnat, jotka olivat Kemin kihlakunnan alaisia: Oulanka, Pistojärvi, Vuokkiniemi, Kontokki, Kiestinki, Uhtua, Jyskyjärvi, Paanajärvi, Voijärvi, Tunkua, Vitsataipale, Usmana, Suikujärvi, Kantalahti, Kouta, Kieretti, Ponkama, Kemin kaupunki, Solovetskin luostari, Suiku, Sorokka ja Lupini

Vienan runokylät

Vienan runokyliin lasketaan kuuluviksi sellaiset vielä olemassa olevat tai elvytyssuunnitelmien piirissä olevat Vienan kylät, jotka ovat antaneet runoaineistoa Kalevalaa ja Kanteletarta varten tai olleet vaikuttamassa karelianismin syntyyn. Suomen puolella runokyliä ovat Hietajärvi ja Kuivajärvi Suomussalmen kunnassa ja Rimmin kylä Kuhmon kaupungissa. Karjalan tasavallassa Vienan runokyliin kuuluviksi lasketaan: Vuokkiniemi, Latvajärvi, Venehjärvi, Ponkalahti, Pirttilahti, Tsena, Tollonjoki, Akonlahti, Kontokki ja Vuokinsalmi Kostamuksen kaupungista, Uhtua, Vuonninen, Lonkka, Jyvöälahti, Haikola, Jyskyjärvi ja Pistojärvi Kalevalan piiristä sekä Paanajärvi Kemin piiristä.

Aiheesta muualla

[http://www.juminkeko.fi/viena/index.html Vienan Karjala] Luokka:Karjala Luokka:Viena

Eino Leino

Tämä artikkeli kertoo runoilija Eino Leinosta, olympiavoittajapainijasta katso Eino Augusti Leino. Eino Augusti Leino] Eino Leino (Paltamo 6. heinäkuuta 1878 – Tuusula 10. tammikuuta 1926) on merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita. Hänen oikea nimensä on Armas Einar (Eino) Leopold Lönnbohm. Runoissaan hän mukaili ja kehitti kalevalamittaa (Helkavirsiä) ja osoittautui erinomaiseksi eurooppalaisten mittojen taitajaksi. Runojen lisäksi hän kirjoitti romaaneja, käänsi proosaa ja runoutta (Dante, Jumalainen näytelmä) ja näytelmiä ja esseitä. Leino oli aikansa huomattavimpia lehtimiehiä samassa Päivälehden (Helsingin Sanomien) piirissä, jossa Juhani Ahokin toimi. Leinolla oli taipumus ihannoivaan rakkauteen ja vakiintumiseen kykenemättömään boheemiuteen. Hän oli naimisissa kolmasti, ensin vuokraemäntänsä tyttären Freya Schoultzin kanssa 1905-1908, sitten 1913 muutaman kuukauden Robert Kajanuksen tyttären Ainon kanssa ja lopulta vuodesta 1922 Hanna Laitisen kanssa. Leinolla oli lisäksi rakkaussuhde kahden runoilijan kanssa: L. Onervaan ensimmäisen ja Aino Kallakseen toisen avioliiton aikana.

Runous

Aino Kallakseen Leino aloitti heleänä ja helppona kirjoittajana, jonka tekstejä ei kaikin kohdin erottanut kansanlauluista, eteni nopeasti laulunäytelmiin (Tuonelan joutsen) ja kuviteltuun menneisyyteen (Helkavirsiä). Ehkä kuuluisimmat runonsa hän julkaisi vaivoina 20-vuotiaana. Elegia (Haihtuvi nuoruus...) on varhaistuotantoa. Nocturne (Ruislinnun laulu korvissani...) kuuluu kaikkiin antologioihin. Muita suomalaisen runouden kuuluisimpiin kuuluvia runoja ovat esimerkiksi Väinämöisen laulu, Tuulikannel, Vaalin valta ja Löysäläisen laulu. Monet Leinon runoista ja runosuomennoksista ovat hyvin tuttuja lauluina ja kuorolauluina, joita sävelsivät muiden ohella Jean Sibelius (Ateenalaisten laulu) ja Toivo Kuula. Runoilijana Leino oli kuuluisa kaikkitaitoisuudestaan ja nopeudestaan. Häneltä näytti luonnistuvan melkein mikä tahansa - jos hänelle sattui muuten sopimaan.

Proosa

Leinon romaaneista Musti saavutti merkittävän yleisönsuosion, mutta arvostelijoiden suosiota hän ei ehkä tavoittanut. Se on ymmärrettävää, koska monet hänen proosateoksensa ovat selvästi nopeasti ja ajankohdan ilmiöihin kirjoitettuja. Omaelämäkerrallisia ovat teokset Alla kasvon kaikkivallan (1917) ja Elämäni kuvakirja (1925).

Pakinat

Eino Leino oli myös lyhyen proosan mestari. Hän kirjoitti kulttuuripolitiikkaan keskittyneitä pakinoita nimimerkeillä Mikko Vilkastus Päivälehteen 1900 - 1904. Liberaali Leino pilkkasi pakinoissaan iskevään tyyliin vanhasuomalaisia, kuten jo vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä kuuluisaksi tullutta V.A. Koskenniemeä, joka kohosi aikanaan akateemikoksi. Vuosina 1905 - 1908 ja 1911 - 1914 hän pakinoi Päivälehden seuraajaan Helsingin Sanomiin poliittisista tapahtumista nimimerkillä Teemu. Vuosina 1916 - 1918 hän kirjoitti melko aforistisia pakinoita nimimerkillä Kanttori Sepeteus omaan viikkolehteensä Sunnuntai. Pakinoitsijana Leino oli omaperäinen ja meillä ehkä ensimmäinen suuren ruotsalaisen ja venäläisen pakinaperinteen edustaja.

Tutkimus ja muu kirjallisuus

L. Onervan laatima Leinon elämäkerta on edelleen arvokas lähdeteos. Leinosta ja hänen tuotannostaan on runsaasti julkaisuja ja opinnäytetöitä. Koottujen teosten epätäydellinen sarjan ilmestui 1930-luvulla. Runojen täydelliseksi tarkoitettu laitos jäi kesken 1970-luvulla (toim. Aarre Peltonen). Jatkuvaa mielenkiintoa Leinon tuotantoon on osaltaan pitänyt yllä Hannu Mäkelä, jonka romaanin Nalle ja Moppe (2003) toinen päähenkilö on Leino. Kustannustoimittajana Mäkelä on toimittanut useita eri valikoimia Leinon runoudesta.

Kunnianosoituksia

Helsingin Sanomiin Leinon syntymäpäivä 6. heinäkuuta on nimetty Eino Leinon päiväksi sekä runon ja suven päiväksi. Se on vakiintunut liputuspäivä. Suomessa toimii Eino Leinon Seura, joka jakaa vuosittain Eino Leinon palkinnon arvokkaasta teoksesta tai julkaisutoiminnasta. Eino Leinosta on patsas Esplanadin puistossa Helsingissä. Mielenkiintoinen yksityiskohta patsaassa on sen käsi, johon joku on valettaessa asettanut viiden markan kolikon. Elokuva "Runoilija ja muusa" (Jaakko Pakkasvirta) kuvaa Leinon ja hänen kuuluisien ystäviensä (Sibelius, Kajanus ja monet muut) elämää 1900-luvun alussa.

Tuotanto

- Runokokoelmia
- Helkavirret, 1. sarja (1903)
- Halla (1908)
- Helkavirret, 2. sarja (1916)
- Näytelmiä
- trilogia: Lalli (1907), Maunu Tavast (1908), Tuomas piispa (1909)

Linkkejä

- [http://www.einoleino.com/ Eino Leino 125-juhlavuoden sivut]
- [http://www.gutenberg.org/catalog/world/authrec?fk_authors=3927 Eino Leino Gutenberg-projektissa], Leinon teoksia elektronisessa muodossa Leino, Eino Leino, Eino Leino, Eino

Pietari Brahe

Kreivi Pietari Brahe (Per Brahe) (s. 18. helmikuuta 1602 – k. 2. syyskuuta 1680) oli ruotsalainen valtiomies ja sotilas, joka 1600-luvulla kehitti uudistuksillaan Suomea suuresti eteenpäin. Brahe syntyi lähellä Tukholmaa sijaitsevalla Rydboholmin saarella. Hän oli Per Brahen (1520 – 1590) lapsenlapsi, joka oli yksi Kustaa Vaasan henkilökohtaisista neuvonantajista. Opintojensa jälkeen Pietari Brahe matkusteli useamman vuoden ulkomailla, ja vuonna 1626 hänestä tuli Kustaa II Aadolfin kamreeri ja lopulta hyvä ystävä. Vuosina 1637 – 1640 ja uudemman kerran 1648 – 1654 hän oli Suomen kenraalikuvernööri. Brahe uudisti koko hallintojärjestelmän, esitteli postilaitoksen, perusti kymmenen kaupunkia, paransi ja kehitti kaupankäyntiä ja maataloutta ja edisti koulutusta. Vuonna 1640 Hän siirsi Helsingin kaupungin merenkulun kannalta paremmalle paikalle. Samana vuonna hän avasi Turun akatemian, jonka hän perusti ja toimi ensimmäisenä kanslerina. Vielä nykyäänkin kuulee sanottavan sanonnan "Kreivin aikaan", joka yleensä tarkoittaa juuri oikeaan aikaan saapumista. Patsaassaan Turussa lukee hänen kuuluisat sanansa: "Minä olin maahan ja maa minuun hyvin tyytyväinen" (Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds). Brahe, Pietari Brahe, Pietari Brahe, Pietari

6. maaliskuuta

6. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 65. päivä (66. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 300 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Tarmo :- suomenruotsalainen kalenteri: Rudolf, Rolf :- ortodoksinen kalenteri: Heikki, Teuvo, Kosti, Kyösti, Viljo :- saamenkielinen kalenteri: Rolfa, Dárbmu :- vanhemmissa kalentereissa: Basilius, Damianus, Ebba, Fridericus, Fulgentius, Pertti, Quatember, Ruudolf, Victoria, Victorin

Tapahtumia

- 1447 - Nikolaus V paaviksi.
- 1521 - Fernao de Magalhães löysi Guamin ensimmäisenä eurooppalaisena.
- 1645 - Ruotsin marsalkka Lennart Torstensson voitti katolisen armeijan Jankaun taistelussa Prahan lähellä.
- 1836 - Alamon taistelu: 4 000 meksikolaisen sotilaan piirittämää Alamon linnoitusta puolustaneet 139 vapaaehtoista teksasilaista kukistuivat 13 päivän piirityksen jälkeen ja linnoitus valloitettiin.
- 1853 - Giuseppe Verdin ooppera La Traviata sai ensi-illan Venetsiassa.
- 1869 - Dmitri Mendelejev esitteli ensimmäisen alkuaineiden jaksollisen järjestelmän Venäjän kemialliselle seuralle.
- 1899 - Bayer rekisteröi aspiriinin [http://www.student.oulu.fi/~mirjak/mol/asp.html] tuotemerkikseen [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tm.html] Aspirin-nimellä.
- 1900 - Hiilikaivosonnettomuuden jälkeen 50 kaivostyöläistä jäi loukkuun Länsi-Virginiassa.
- 1940 - Talvisota: Suomi ja Neuvostoliitto sopivat tulitauosta. Talvisota loppui Moskovan rauhaan 12. maaliskuuta.
- 1987 - Brittiläinen autolautta M/S Herald of Free Enterprise kaatui noin 90 sekunnin kuluttua belgialaisesta Zeebruggen satamasta lähtönsä jälkeen. Autolautta oli Englannin kanaalin kautta matkalla Doveriin, Englantiin. 193 henkeä sai surmansa.
- 1998 - Jyväskylän junaturma.

Syntyneitä

- 1475 - Michelangelo, italialainen kuvanveistäjä, taidemaalari, arkkitehti ja runoilija († 1564)
- 1619 - Cyrano de Bergerac, ranskalainen sotilas ja runoilija († 1655)
- 1806 - Elizabeth Barrett Browning, englantilainen runoilija († 1861)
- 1926 - Alan Greenspan, yhdysvaltalainen taloustieteilijä
- 1926 - Andrzej Wajda, puolalainen elokuvaohjaaja
- 1927 - Gordon Cooper, astronautti († 2004)
- 1928 - Gabriel García Márquez, kolumbialainen kirjailija (Sadan vuoden yksinäisyys)
- 1937 - Valentina Tereshkova, ensimmäinen naiskosmonautti
- 1944 - Kiri Te Kanawa, oopperalaulaja
- 1944 - Mary Wilson, laulaja ("Supremes"-yhtye)
- 1946 - David Gilmour, muusikko ("Pink Floyd")
- 1972 - Shaquille O'Neal, koripalloilija

Kuolleita

- 1836 - Davy Crockett, Villin lännen sankari (s. 1786)
- 1888 - Louisa May Alcott, kirjailija (s. 1832)
- 1899 - Victoria Kaiulani, Havaijin kuningaskunnan prinsessa (s. 1875)
- 1900 - Gottlieb Daimler, saksalainen keksijä ja automobiilien edelläkävijä (s. 1834)
- 1932 - John Philip Sousa, orkesterinjohtaja, kapellimestari ja säveltäjä (marssimusiikkia) (s. 1854)
- 1967 - Zoltán Kodály, unkarilainen säveltäjä (s. 1882)
- 1982 - Ayn Rand, kirjailija (s. 1905)
- 1986 - Georgia O'Keeffe, taiteilija (s. 1887)

Juhlapäiviä

- Ghana: Itsenäisyyspäivä. ---- Katso myös: kalenteri ~ 5. maaliskuuta, 7. maaliskuuta Luokka:Maaliskuu -03-06 ko:3월 6일 ja:3月6日 simple:March 6 th:6 มีนาคม

Kajaanin linna

Kajaanin linna on 1600-luvulla rakennettu linnoitus Ämmäkosken saaressa Kajaanijoella nykyisen Kajaanin kaupungin keskustassa. Tästä alun perin maanpuolustukselle tärkeästä kivilinnasta on jäljellä vain rauniot, joiden päältä kulkee nykyisin vilkasliikenteinen ajoväylä. Linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1604 ja se valmistui 1619. Aluksi linnoitus käsitti vain kivimuurin ja kaksi tornia sekä linnan sisäpihalla olevia puurakennuksia. Pietari Brahen määräyksestä 1650-luvulla aloitettiin toinen rakennuskausi, joka päättyi 1666. Linna toimi hallinnollisena keskuksena, vankilana, sotilastukikohtana ja asukkaiden pakopaikkana. Kuuluisin linnan vangeista oli historioitsija Johannes Messenius vuosina 1616-1635. Pohjansodassa linna oli viikkoja venäläisten piirittämänä, kunnes se antautui. Pian sen jälkeen venäläiset räjäyttivät linnan.

Triviaa

- Kajaanin linna on maailman pohjoisin kivilinna. Luokka:Kajaani

Kristian Smeds

Kristian Smeds (s. 1970) on yksi Suomen johtavia teatteriohjaajia. Lisäksi hän on kirjoittanut lukuisia näytelmiä. Hän valmistui vuonna 1995 Suomen teatterikorkeakoulusta dramaturgian koulutusohjelmasta ja vuonna oli vuonna 1996 perustamassa maineikasta Teatteri Takomoa, jonka taiteellisena johtajana hän toimi 1996-2001. Vuonna 2001 hänet valittiin Kajaanin kaupunginteatterin johtajaksi, jonka tehtävän hän jätti vuonna 2004.

Teatterityöt

- Meän Tyär, teksti ja ohjaus, Kemin kaupunginteatteri, 1992.
- Kullervo, teksti ja ohjaus, Espoon kesäteatteri, 1993.
- Elonpiiriesitys, teksti ja ohjaus, Teatterikorkeakoulu, 1994.
- Kovan onnen enkeli, teksti ja ohjaus, Helsingin juhlaviikot / Helsingin ylioppilasteatteri, 1995.
- Vierailut: Tampereen teatterikesä 1996 ja Bergenissä, Norjassa 1996.
- Lahden kaupunginteatteri, ohjaus Joel Elstelä, 1997.
- Jääkuvia, teksti ja ohjaus, Vapaa ryhmä, Töölön varikko, 1996.
- Esitetty myös Kemin Kaupunginteatterissa 2000, ohjaus Samuli Reunanen. Kemin esitys vieraili Bonnin Biennalessa 2002.
- Useita harrastajateatteriesityksiä.
- Brand, Henrik Ibsenin näytelmä, dramaturgia ja ohjaus, Teatteri Takomo, Töölön varikko, 1997.
- Vierailut: Tampereen Teatterikesä 1997.
- Lähtöjä, ohjaava neuvonantaja, käsikirjoitus työryhmä, Teatterikorkeakoulu, Kallion Urheiluhalli, 1997.
- Rautavaara, Oulunkylän tähti, teksti ja ohjaus, Teatteri Takomo, Oulunkylän kansantalo, 1997.
- Vierailut: Tampereen teatterikesä 1998.
- Yhä pimenevä talo, draamateksti, 1995.
- Esitetty Rakastajat Teatteri, Pori, 1998. Imatran Teatteri, 2000. Teatteri Takomo, 2002.
- Vanja-eno, Anton Tšehovin näytelmä, dramaturgia ja ohjaus, Teatteri Takomo, Savilan Pumppaamo, Helsinki, 1998.
- Vierailut: Tampereen Teatterikesä 1999, Liettua Life -festivaali 2000 ja Viro Baltoscandal-festivaali 2002 .
- Jumala on kauneus, käsikirjoitus ja ohjaus Paavo Rintalan romaanin pohjalta, Teatteri Takomo, Mediakeskus Lume, Helsinki, 2000.
- Vierailut: Budapest 2001 ja Tampereen teatterikesä 2001.
- Huutavan ääni korvessa, teksti ja ohjaus, Kajaanin kaupunginteatteri, 2001.
- Vierailut: Finnish Case -festivaali, Helsinki 2001; Theater der Welt -festivaali, Düsseldorf 2002; Tampereen Teatterikesä 2002; Nordic Scene -festivaali, Bryssel 2002; Haaparannan teatterifestivaali, Ruotsi, 2003.
- Woyzeck, Georg Büchnerin näytelmä, dramaturgia ja ohjaus, Kajaanin kaupunginteatteri, 2003.
- Vierailut: Seinäjoen Kaupunginteatteri 2003, Suomen Kansallisteatteri 2003, New Drama Action -festivaali, Vilna, 2003, Tampereen Teatterikesä 2003, Homo Novus -festivaali, Riika, 2003.
- Puupää, teksti yhdessä Juha Hurmeen kanssa ja ohjaus, Kajaanin kaupunginteatteri, 2003.
- Yhden miehen kiertuenäytelmä, esityksiä Oulun ja Lapin läänissä.
- Vaeltaja, pöytäteatteriesitys yhdessä kuvataiteilija Tero Nauhan ja äänitaiteilija Juha Valkeapään kanssa, Kajaanin Runoviikko 2003.
- Vierailut: Tampereen Telakka, Teatteri Jurkka, Helsingin Juhlaviikot 2003, Baltoscandal-festivaali, Rakvere, 2003.
- Kolme sisarta, Anton Tšehovin näytelmä, dramaturgia ja ohjaus Kristian Smeds, Kajaanin kaupunginteatteri, 2004.

Kuunnelmatyöt

- Etsivä löytää, teksti ja ohjaus, Radioteatteri, 1992.
- Jääkuvia, teksti ja ohjaus, Radioteatteri, 1997.
- Kuunnelmateksti tehty myös Englannissa, Saksassa, Islannissa ja Tanskassa.
- Armo ja rauha, teksti ja ohjaus, Radioteatteri 2000.
- Toisenlainen iltahartaus, kirjoittanut Kai Sadinmaa, ohjaus, Radioteatteri 2001. Smeds, Kristian

Teppana (Kajaani)

Teppana on Kajaanin kaupunginosa. Se sijaitsee keskustasta katsoen Kajaaninjoen pohjoispuolella. Teppana kuului aikaisemmin Kajaanin maalaiskuntaan. Alue liitettiin Kajaanin kaupunkiin maalaiskunnan ja kaupungin yhdistyttyä 1. tammikuuta 1977. Teppanassa sijaitsee Karolineburgin kartano, joka nykyisin toimii hotellina ja ravintolana. Teppanan vieressä on Pöllyvaaran ulkoilualue jossa oli arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema näkötorni vuosina 1914-1949. Teppanassa toimii kotiseutuyhdistys Teppanalaiset ry.

Kirjallisuutta

Kalle Sillman ja Pieti Aulis: Teppana on toista maata sekä Linnan virran tuolla puolen Luokka:Kajaani

Murtomäki (Kajaani)

Murtomäki on kylä Kajaanin kunnassa, noin 18 km etelään kaupungin keskustasta. Kylän asukasluku on 34 (31.12.2004). Kylä sijaitsee Otanmäen radan ja Iisalmen–Kontiomäen radan risteyskohdassa. Rautatieläistausta on yhä selkeästi nähtävillä murtomäkeläisissä perheissä. Rautatieaseman läheisyydessä on yhä jäljellä useita alkuperäisiä rautatien rakennuksia, mukaan lukien Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus.

Katso myös

- Murtomäen rautatieasema
- Otanmäen rata Luokka:Kajaanin kylät

Donin Rostov

:Rostov on myös kaupunki Jaroslavlin alueella: katso Rostov Rostov-na-Donu on noin miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä. Se on myös Rostovin alueen pääkaupunki. Rostov sijaitsee Don-joen suistossa 40 kilometrin päässä Asovanmerestä. Kaupunki on tärkeä satama ja rautateiden solmukohta. Se on myös Etelä-Venäjän tärkein teollisuuskaupunki. Rostovin ovat vallanneet saksalaiset vuosina 1918, 1941 ja 1942. Luokka: Venäjän kaupungit ja:ロストフ・ナ・ドヌ

الإرهاب الرقمي

تعريف

الإرهاب الإلكتروني هو ببساطة استخدام التقنيات الرقمية لإخافة وإخضاع الآخرين. ومن الأمثلة على الإرهاب الإلكتروني هو نفاذ الهكرة إلى سجلات مريض في أحد المستشفيات، والتلاعب بهذه السجلات بحيث يؤدي ذلك إلى حقن المريض مثلا بجرعة زائدة من دواء لا يتقبله جسمه. ولا شك في أن اتجاه وكالات المباحث والاستخبارات المركزية في الولايات المتحدة في أعقاب الحادث إلى الحصول على حريات أكبر في تعقب المعلومات الرقمية، لهو دليل على أهمية الشبكات الرقمية في عالم اليوم، وخطورتها إذا ما استُخدمت بالشكل غير الصحيح.

الحماية من الإرهاب الإلكتروني في الدول المتقدمة

في فجر الثورة الرقمية، في منتصف العقد الماضي، انتبه الغرب إلى قضية الإرهاب الإلكتروني ومخاطره، حيث قام الرئيس الأمريكي بيل كلينتون في العام 1996 بتشكيل لجنة حماية منشآت البنية التحتية الحساسة www.nipc.gov . وكان أول استنتاج لهذه الهيئة هو أن مصادر الطاقة الكهربائية والاتصالات إضافة إلى شبكات الكمبيوتر ضرورية بشكل قاطع لنجاة الولايات المتحدة، وبما أن هذه المنشآت تعتمد بشكل كبير على المعلومات الرقمية، فإنها ستكون الهدف الأول لأية هجمات إرهابية تستهدف أمن الولايات المتحدة. وفي أعقاب ذلك، قامت كافة الوكالات الحكومية في الولايات المتحدة، بإنشاء هيئاتها ومراكزها الخاصة، للتعامل مع احتمالات الإرهاب الإلكتروني. فقامت وكالة الاستخبارات المركزية بإنشاء مركز حروب المعلوماتية، ووظفت ألفا من خبراء أمن المعلومات، وقوة ضاربة على مدى 24 ساعة لمواجهة الإرهاب الإلكتروني. وقامت القوات الجوية الأمريكية باتخاذ خطوات مماثلة، ومثلها المباحث الفدرالية. كما تقوم قوات الأمن في أوروبا، وخصوصا الدول التابعة لحلف الأطلسي، باتخاذ إجراءات مماثلة.

الحرب الرقمية من المنظور الأمريكي

نقتبس فيما يلي التعريف الذي تعتمده كليات الحرب الأمريكية، وتدعوه بهجمات الشبكات الكمبيوترية، وتصنفه تحت بند "العمليات الإلكترونية". ويقول التعريف بأن الحرب الرقمية هي "الإجراءات التي يتم اتخاذها للتأثير بشكل سلبي على المعلومات ونظم المعلومات، وفي الوقت نفسه الدفاع عن هذه المعلومات والنظم التي تحتويها." وحسب تعريف كلية الحرب فإن العمليات الإلكترونية تتضمن أنشطة مثل أمن العمليات، والعمليات النفسية، والخداع العسكري، الهجمات الفيزيائية، والهجمات على شبكات الكمبيوتر. وهناك الكثير من الطرق التي يمكن من خلالها تنفيذ الهجمات الرقمية، منها الهجمات المباشرة من خلال التدمير الفيزيائي لأجهزة الخصم، أو نقاط الاتصالات الهامة ضمن شبكاته، وذلك باستخدام القوة العسكرية المباشرة. وهنالك أيضا سرقة المعلومات من أجهزة الخصم، مما يمكن الجهات الصديقة من اتخاذ قرارات أفضل في المعركة، إضافة إلى تخريب قواعد بيانات الخصم والتلاعب بها، لجعل الخصم يخطئ في اتخاذ القرارات. وبالطبع هناك استخدام الفيروسات وأساليب رقمية مثل هجمات الحرمان من الخدمات لتركيع مواقع الخصم، مما يؤدي إلى التقليل من مقدرة الخصم على الاتصال، وإبطاء قدرته على اتخاذ القرار.

سيناريوهات حروب المعلومات

وكما هي الحال في أية حرب، فإن الجيوش المتصارعة تستهدف دوما ثلاثة عناصر أساسية من أجل كسب المعركة؛ وهي العناصر العسكرية، والاقتصادية، والسياسية أو بكلمات أخرى إرادة الشعب. وفي عالم حروب المعلومات تجد العناصر الثلاث نفسها وعلى رأسها مراكز القيادة والتحكم العسكرية، والبنوك والمؤسسات المالية، ومؤسسات المنافع كمؤسسات المياه والكهرباء وذلك لإخضاع إرادة الشعوب.

الهجمات على الأهداف العسكرية

تستهدف هذه النوعية من الهجمات عادة، الأهداف العسكرية غير المدنية، والمرتبطة بشبكات المعلومات. وهذا النوع من الهجمات نادر الحدوث عادة لعدة أسباب أولها هو أنه يتطلب معرفة عميقة بطبيعة الهدف، وطبيعة المعلومات التي يجب النفاذ إليها، وهي معرفة لا تمتلكها إلا الحكومات، إضافة إلى أن الحكومات تقوم عادة بعزل المعلومات العسكرية الحساسة عن العالم، ولا تقوم بوصل الأجهزة التي تحملها بالعالم الخارجي بأي شكل من الأشكال. ولكن يبقى الحذر واجبا من عمليات التخريب الداخلية، ومن هنا تأتي ضرورة وضع نظم موثوقة للتحقق من شخصيات المستخدمين، والتحديد الدقيق لطبيعة المعلومات التي يُسمح بالنفاذ إليها. ومن السيناريوهات التي تمثل هذا النوع من الهجمات، هو النفاذ إلى النظم العسكرية واستخدامها لتوجيه جنود العدو إلى نقطة غير آمنة قبل قصفها بالصواريخ مثلا.

الهجمات على الأهداف الاقتصادية

أصبح الاعتماد على شبكات الكمبيوتر شبه مطلق في عالم المال والأعمال، مما يجعل هذه الشبكات، نظرا لطبيعتها المترابطة، وانفتاحها على العالم، هدفا مغريا للعابثين والهكرة. ومما يزيد من إغراء الأهداف الاقتصادية والمالية هو أنها تتأثر بشكل كبير بالانطباعات السائدة والتوقعات، والتشكيك في صحة هذه المعلومات، أو تخريبها بشكل بسيط يمكن أن يؤدي إلى نتائج مدمرة، وإضعاف الثقة في النظام الاقتصادي. ولذلك فإن الهجمات ضد نظم المعلومات الاقتصادية يمكن لها أن تكون مؤذية جدا. ومن الأمثلة على الهجمات الاقتصادية هي العملية التي قامت بها مجموعة من الهكرة، تُعرف باسم نادي الفوضى، في عام 1997، حيث قام هؤلاء بإنشاء بريمج تحكم بلغة آكتف إكس مصمم للعمل عبر إنترنت ويمكنه خداع برنامج كويكن Quicken المحاسبي بحيث يقوم بتحويل الأموال من الحساب المصرفي للمستخدمين. وباستخدام هذا البريمج أصبح بإمكان هؤلاء الهكرة سرقة الأموال من أرصدة مستخدمي برنامج كويكن في جميع أنحاء العالم. وهذه الحالة هي مثال واحد فقط على الطرق التي يمكن بها مهاجمة شبكات المعلومات الاقتصادية واستغلالها، وهي طرق يمكن أن يكون لها آثار مدمرة على المجتمعات.

الهجمات على شبكات الطاقة الكهربية

أصبح الاعتماد على شبكات المعلومات، وخصوصا في الدول المتقدمة، من الوسائل المهمة لإدارة نظم الطاقة الكهربية. ويمكن لهجمات على مثل هذا النوع من شبكات المعلومات أن تؤدي إلى نتائج خطرة وحقيقية، وخصوصا في ظل اعتماد الإنسان المعاصر على الطاقة الكهربائية. ومن الإحصائيات البشعة التي يمكن لها أن تدلنا على فعالية مثل هذا النوع من الهجمات هي تلك المتعلقة بالهجمات على العراق خلال حرب الخليج الثانية. حيث تشير مصادر كلية الحرب الأمريكية إلى أن ضرب مولدات الطاقة الكهربائية العراقية أدى بشكل غير مباشر إلى موت ما بين 70 إلى 90 ألف مواطن عراقي كنتيجة مباشرة لعدم توفر الطاقة الكهربائية. ولذلك، فإن شبكات المعلومات المرتبطة بشكل مباشر أو غير مباشر بشبكات الطاقة الكهربائية تعتبر من الأهداف الأولى التي قد يستهدفها الإرهاب الإلكتروني. ولا يتوقف الأمر عند هذا الحد، حيث أن هنالك الكثير من الأهداف الأخرى، التي يمكن بواسطتها للهكرة المتمكنين أن يشيعوا الفوضى في الحياة المدنية. فهنالك مثلا شبكات المعلومات الطبية، والتي يمكن لمهاجمتها، واختراقها، ومن ثم التلاعب بها أن يؤدي إلى خسائر في أرواح المرضى من المدنيين. وهنالك حالات في العالم الغربي حيث قام الهكرة بالنفاذ إلى سجلات المستشفيات والتلاعب بسجلات المرضى بشكل أدى إلى حقن هؤلاء بأدوية وعلاجات كانت مميتة بالنسبة لهم. وحتى لو افترضنا أن شبكات المعلوماتية الخاصة بالمؤسسات الطبية منيعة، فإن رسالة واحدة تُنشر مثلا بالبريد الإلكتروني، مفادها أن هنالك دماء ملوثة في المستشفيات وما إلى ذلك، يمكن لها أن تحدث آثارا مدمرة على الصعيد الاجتماعي.

سبل الحماية

يمكننا أن ندخل هنا في مواضيع شتى حول سبل حماية نظم المعلومات الهامة، ولكن تبقى الخلاصة هي أنه لا يمكن تقديم حماية مطلقة وتامة لنظم المعلومات المرتبطة بشبكات الاتصالات. والسبيل الوحيد لتأمين المعلومات الحساسة هو عزل الأجهزة التي تحتوي هذه المعلومات عن العالم. ولكن مثل هذه الإجراءات يمكن لها أن تؤدي إلى نتائج أكثر إيذاء على المدى الطويل تتمثل في حرمان المجتمع من وسائل زيادة الإنتاجية والفعالية. ومع ذلك، فإن استخدام مجموعة من الإجراءات الأمنية الأساسية يمكن لها أن تقلل بشكل كبير من مخاطر الاختراقات والإرهاب الإلكتروني. وتشمل الإجراءات الأمنية التي يجب مراعاتها ثلاث نواح هامة يجب تغطيتها جميعا وبشكل متكافئ، وإلا فإن السياسة الأمنية ستعتبر فاشلة:

تأمين خطوط الدفاع الأمامية باستخدام تطبيقات الجدران النارية

وتقوم هذه الفئة من التطبيقات بتأمين المنافذ ports التي تحصل من خلالها التطبيقات على خدمات إنترنت. وهذه المنافذ تُحدد برمجيا ضمن نظم التشغيل أو التطبيقات المستخدمة. وفي كثير من الأحيان لا يستعمل المستخدم كافة هذه المنافذ مما يجعله يسهو عن تأمينها وحمايتها، مما يشكل فرصة مثالية للهكرة للنفاذ إلى النظم. وتعمل برمجيات الجدران النارية كمصفاة تمنع وصول الطلبات المشبوهة إلى الأجهزة المزودة، وذلك بالاعتماد على مجموعة من السياسات policies التي يحدد بموجبها مدراء الشبكة طبيعة المعلومات التي يُسمح للعاملين بالمؤسسة النفاذ إليها. وضمن فئة الجدران النارية يوجد صنفان، الأول هو الجدران النارية المؤسسية، والتي تقوم بحماية تطبيقات المؤسسات على مستوى الأجهزة المزودة، وبالتالي الأجهزة المرتبطة بهذه النظم المزودة، طالما بقيت مرتبطة بالشبكة. ولكن في عصر المستخدم النقال، والعمل من المنزل، حيث لا يوجد جدران نارية وأجهزة مزودة، تكتسب الجدران النارية الشخصية، أهمية خاصة. وقد بدأ مدراء المعلوماتية في الغرب مؤخرا يقومون بتثبيت الجدران النارية الشخصية على الأجهزة المحمولة التي يستخدمها العاملون في المؤسسات. ويجب أن نذكر هنا أن الجدران النارية ليست الحل السحري الذي يوفر الأمن الشامل، وأنه يجب استخدام طبقات أخرى من الأمن تتجاوز الخطوط الأمامية.

تأمين حسابات المستخدمين ونظم التحقق من الهوية

رغم وجود العديد من تقنيات التحقق من الهوية وخصوصا أساليب التحقق البيولوجي من الهوية (بالاعتماد على الصفات الشخصية والسمات الجسدية للأشخاص)، تبقى كلمات السر وأسماء المستخدمين هي الوسيلة الأكثر شيوعا للتحقق من الهوية، رغم أن هذه الأساليب بدأت تصبح أضعف وأضعف بتطور التقنيات التي يستخدمها الهكرة لكشفها وخرقها. ومع ذلك، فهنالك الكثير من الوسائل التي يمكن استخدامها للحد من قدرة الهكرة على اختراق واكتشاف هذه الرموز. وتعتمد هذه الوسائل أساسا على تحديد حقوق نفاذ المستخدمين إلى الشبكات، وحصرها بما يحتاجه كل مستخدم. ولكن هذه التقنيات، ورغم قوتها، ليست حلولا سحرية، إذ أنها تتطلب الكثير من المهارة والتخطيط الواعي قبل تطبيقها كي تحقق النجاح. وتتكون نظم التحقق من الهوية من ثلاث تقنيات هامة هي خدمات الأدلة Directory Services، وهيكلية المفاتيح العامة Public Key Infrastructure، والشبكات الافتراضية الخاصة Virtual Private Networks. وتشكل هذه التقنيات الثلاث هيكلية شاملة للتحقق من هوية المستخدمين، وضمان تحديد حقوق النفاذ.

خدمات الأدلة

برمجيات خدمات الأدلة هي عبارة عن قواعد بيانات خاصة، ذات مستو عال من الأمان عادة، ومصممة لجمع، وإدارة المعلومات المتعلقة بمستخدمي الشبكات. ولا يقتصر دور هذه البرمجيات على جمع كلمات السر وأسماء المستخدمين، بل تطورت اليوم لتشمل السمات البيولوجية للمستخدمين. ويتم استخدام هذه المعلومات لتحديد حقوق المستخدمين على الشبكة بجميع مكوناتها كالتطبيقات، والأجهزة الخادمة، والمجلدات، وحتى شكل الشاشة التي يستعملها المستخدم. وتُدار هذه كلها بشكل مركزي من مكتب مدير الشبكة دون الحاجة للقيام بأية زيارات إلى الأجهزة أو المستخدمين. وتعتبر شركة نوفيل Novell الشركة الرائدة في هذا المجال بمجموعتها الكبيرة من التطبيقات الموجهة لهذا الغرض.

تقنية المفتاح العام

تعتمد هذه التقنية على تقنيات تشفير البيانات، أو بعثَرَتِها scrambling اعتمادا على علاقات رياضية خاصة تجمع ما بين مفتاحين (أو بالأحرى كلمتين سريتين) أحدهما عام والآخر خاص. فعند إرسال رسالة message (كلمة رسالة هنا تشمل أي نوع من المعلومات المُتناقلة بين النظم الإلكترونية بما في ذلك الأوامر التي تتناقلها التطبيقات بين بعضها البعض) يقوم التطبيق الموجود على جهازي بتشفيرها، أو بعثرة بياناتها، باستخدام كلمة سر غير معروفة لأحد سواي، ثم تشفيرها ثانية بالمفتاح العام للمستقبل. والسبيل الوحيد الذي يمكن به للمستقبل أن يتعامل مع هذه الرسالة يتمثل في فك تشفيرها، أو إعادة ترتيب بياناتها، باستخدام مفتاحه الخاص (أو كلمته السرية) أولا، ومن ثم استخدام مفتاحي العام لفك شيفرتي الخاصة. وتقوم هيئات عالمية وشركات خاصة بإصدار شهادات رقمية للمصادقة على صحة هذه المفاتيح ومنها شركات مثل RSA أو Verisign (فيري ساين). ويمكن الحصول على المزيد من المعلومات عن تقنية المفتاح العام بالتوجه إلى الموقع www.pkiforum.org

الشبكات الافتراضية الخاصة

لا توجد طريقة أكثر أمنا من الشبكات الافتراضية الخاصة للتحكم في الأشخاص الذين يمكنهم النفاذ إلى شبكتك. وتتلخص هذه التقنية بإقامة قناة خاصة وسيطة عبر الشبكة العامة، لا ينفذ من خلالها إلا من يقوم بتحديده مدير الشبكة. وفي هذه الحالة يمكن للمستخدمين المعينين النفاذ إلى الشبكة عبر إنترنت وإسقاط الحزم الواردة من أية جهات أخرى غير هؤلاء المستخدمين. وتعتمد هذه التقنيات على بروتوكولات اتصالات آمنة وخاصة أهمها بروتوكول IPSec والذي يعتمد شفرات بطول 128 بت.

أمن البرمجيات

بالطبع، لا يمكن اعتبار أية سياسة أمنية شاملة، ما لم يتم الاعتناء بأمن البرمجيات المستخدمة على الشبكة. وللأسف، فإن هذه هي النقطة الأصعب، حيث يجب إجبار، أو تثقيف المستخدمين، ليقوموا بتحديث برمجياتهم واعتماد كافة التصليحات التي تعتمدها الشركات المنتجة. وضمن المؤسسات يجب أن يعي مدراء الشبكة أهمية تحديث البرمجيات وتطبيق التصليحات بشكل مستمر كي يضمنوا شمولية السياسات الأمنية المعتمدة لديهم. وبالطبع يصعب متابعة جميع هذه التصليحات من خلال إنترنت حيث أنها تتطلب الكثير من الوقت للمتابعة. وهناك مصدر للحكومة الأمريكية، وهو عبارة عن مجلة تُنشر كل أسبوعين يتم من خلالها نشر قائمة بجميع العثرات والثغرات المكتشفة في البرمجيات وطرق تصليحها، وهي موجودة على العنوان( http://www.nipc.gov/cybernotes/cybernotes.htm ) وهو مرجع ممتاز لهذا الغرض.

وصلات خارجية

- [http://www.seas.gwu.edu/student/reto/infowar/info-war.html معلومات حول الحرب الإلكترونية]
- [http://www.cert.org موقع فريق الاستجابة السريعة للكوارث الأمنية، غني بالمعلومات عن أمن الشبكات]
- [http://www.ncsa.com موقع الاتحاد الدولي لأمن الكمبيوتر]
- [http://www.terrorism.com/terrorism/index.html موقع أبحاث الإرهاب]
- [http://www.gao.gov/special.pubs/12_19_6.pdf وثيقة ممتازة حول الإجراءات القياسية لتأمين الشبكات]
- [http://www.sse-cmm.org موقع تابع لوكالة الأمن القومي الأمريكي حول أمن الشبكات]
- [http://bsp.cio.gov/list.cfm قائمة بإجراءات تأمين الشبكات المتبعة في وكالات الحكومة الأمريكية]
- [http://bsp.cio.gov/BSPDefined.cfm قائمة أخرى بإجراءات تأمين الشبكات المتبعة في وكالات الحكومة الأمريكية]
- [http://grc.com/lt/leaktest.htm موقع ممتاز لاختبار أمن شبكاتك دون تثبيت برمجيات إضافية] تصنيف:إرهاب

zas�ony keno darmowe statystyki cheap tickets wycieczki szkolne

:: RELATED NEWS ::