:: wikimiki.org ::
| Kajaanin Seutukunta |
Kajaanin seutukuntaKajaanin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 182.
Kunnat
- Kajaani (Kaupunki)
- Paltamo (Kunta)
- Ristijärvi (Kunta)
- Sotkamo (Kunta)
- Vaala (Kunta)
- Vuolijoki (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut]
- [http://www.paltamo.fi/ Paltamon kunnan kotisivut]
- [http://www.ristijarvi.fi/ Ristijärven kunnan kotisivut]
- [http://www.sotkamo.fi/ Sotkamon kunnan kotisivut]
- [http://www.vaala.fi/ Vaalan kunnan kotisivut]
- [http://www.vuolijoki.fi/ Vuolijoen kunnan kotisivut]
Luokka:Kainuun maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ã…lands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Kainuu__NOTOC__
Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki on Kajaani.
Yleistä
Kainuussa on 86 011 asukasta (09/2004), ja väkimäärä vähenee koko ajan poismuuton seurauksena, noin 100 asukkaalla kuukaudessa. Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 95 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen. Kainuussa asui myös etelämpää tulleita riistamaiden hyödyntäjiä. Riistan lisäksi Kainuun terva oli merkittävä vientituote 1800-luvun lopulle asti.
Kainuun asutti Pietari Brahe 1500-luvulla antamalla muuttajille kymmenen vuoden verovapauden. Kainuu täytyi asuttaa suomalaisilla, koska oli uhkana venäläisten muuttamiseen alueelle idästä ja pohjoisesta. Kajaaninjoen saaressa ollut Kajaanin linna ei kuulunut kaupunkiin, vaan oli Ruotsin valtion erillinen puolustuslinnoitus. Kainuuseen muuttaneet olivat pääasiassa peräisin Savosta. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen ja muita elinkeinoja ei juuri ole olemassa. Poismuutto alueelta voidaan katsoa siis "korjausliikkeeksi" satoja vuosia sitten tehdylle asuttamiselle. Sama ilmiö on Pohjois-Karjalassa, joka asutettiin sotien jälkeen.
1. tammikuuta 2005 Kainuussa alkoi kahdeksan vuotta kestävä maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin vuoden 2004 kuntavaalien yhteydessä valitulle maakuntavaltuustolle. Ensimmäiseksi Kainuun maakuntajohtajaksi maakuntavaltuusto valitsi 31. tammikuuta 2005 terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen.
Kunnat
Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kymmenen kuntaa, joista kaksi kaupunkeja. Seuraavassa Kainuun maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä:
Seutukunnat
Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:
- Kajaanin seutukunta
- Kehys-Kainuun seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.kainuu.fi/ Kainuun maakunnan kotisivut]
Luokka:Suomen maakunnat
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
Kajaani
Kajaani (ruotsiksi Kajana) on kaupunki Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa Kajaaninjoen varrella. Kaupunki on Kainuun suurin kaupunki, on sen maakuntakeskus ja kärsii muuttotappiosta.
Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833-1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.
Historia
Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin alueen asutus alkoi heti jääkauden loputtua 10 000 eKr, mutta Kajaanin väkiluku oli vielä 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä.
Vaikka kaupungin kasvu olikin alussa hidasta, sen strateginen merkitys huomattiin jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaaniin alettiin rakentaa Kajaanin linnaa vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716, jonka jälkeen sen rauniot ovat olleet museoviraston hallussa.
Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta lähtien myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. 1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta, koska vuosisadan alussa aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteydensä. Rakentaminen ja väestönkasvu oli voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana, joskin 1960- ja 70-lukujen kriisit koettelivat myös Kajaania, minkä seurauksena kaupungin väestöluku väheni kymmenessä vuodessa lähes 10 000 asukkaalla. Pieni ja melko syrjäinen kaupunki kärsii edelleen muuttotappiosta asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.
Kulttuuri
Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen.
Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana.
Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko ja Kainuun Jazzkevät.
Kaupunginosat
- Hetteenmäki
- Huuhkajavaara
- Kettu
- Komiaho
- Kuurna
- Kylmä
- Kättö
- Laajakangas
- Lehtikangas
- Lohtaja
- Nakertaja
- Onnela
- Puistola
- Purola
- Teppana
- Variskangas
- Ylä-kaupunki
Kylät
Jormua, Koutaniemi, Kuluntalahti, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Linnantaus, Mainua, Murtomäki, Paltaniemi
Ystävyyskaupungit
- Donin Rostov, Venäjä
- Marquette, USA
- NyÃreqiháza, Unkari
- Schwalm-Eder-piiri, Saksa
- Östersund, Ruotsi
Aiheesta muualla
- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
Paltamottä kultaisella pohjalla]]
Paltamo on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä, Oulujärven koillisrannalla. Kunnassa asuu 4 348 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 138,98 km², josta 215,57 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,5667 asukasta/km².
Sana paltamo tarkoittaa tervavenettä. Tämän vuoksi Paltamon vaakunassa on kolme mustaa tervavenettä kultaisella pohjalla.
Taajamat ja kylät
Tärkeimmät taajamat
Kirkonkylä, Kontiomäki
Kylät
Hakasuo, Kivesjärvi, Melalahti, Mieslahti.
Liikenne
Paltamon kuntaa halkovat Oulu–Kontiomäki -rautatie sekä valtatie 22. Valtatiestä haarautuu kirkonkylällä kantatie 78 (Paltamo–Pudasjärvi–Rovaniemi).
Matkaa lähimpään kaupunkiin, Kajaaniin, on 37 kilometriä. Ouluun matkaa on 145 kilometriä.
Sivistystoiminta
Paltamossa sijaitsee Paltamon viestintälukio, joka on n. 150 oppilaan keskisuuri lukio. Rehtorina toimii tällä hetkellä Raili Kemppainen.
Aiheesta muualla
- [http://www.paltamo.fi/ Paltamon kunnan kotisivut]
- [http://www.paltamo.fi/lukio/ Paltamon viestintälukio]
-
SotkamoSotkamo on Pohjois-Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 10674 ihmistä ja sen pinta-ala on 2950,15 km², josta 300,46 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,0284 asukasta/km².
Kunnan alueella sijaitsevat Vuokatin liikuntakeskukset, Naapurinvaaran huvikeskus, luontopolut, Hiidenportin kansallispuisto sekä Hiukan hiekkarannat.
Sotkamon Lahnaslammella toimii Mondo Minerals Oy:n talkkikaivos. Talvivaarassa on Euroopan suurin hyödyntämätön sulfidinen nikkeliesiintymä. Sen käyttöön ottamiseksi on vireillä kaivoshanke.
Sotkamo on tunnettu pesäpallojoukkueestaan, Sotkamon Jymy.
Tunnetuin Sotkamossa syntynyt lienee Anders (Antti) Chydenius, jonka isä toimi kunnassa kappalaisena vuonna 1729, kun Anders syntyi.
Kyliä
Alasotkamo, Halmetvaara, Jormaskylä, Korholanmäki, Laakajärvi, Losovaara, Naapurivaara, Nuasjärvi, Paakinmäki, Pohjavaara, Sipistenkylä, Sipola, Sumsa, Suovaara, Tipasoja, Tori, Tuhkakylä, Ylisotkamo
Aiheesta muualla
- [http://www.sotkamo.fi/ Sotkamon kunnan kotisivut]
Luokka:Sotkamo
Vaala
Vaala (aikaisemmin Säräisniemi) on Suomen kunta Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä.
Kunnan pinta-ala on 1 765 km², josta vesistöjä on 446 km². Kunta on perustettu vuonna 1954 (edeltäjä Säräisniemi vuonna 1867). Asukkaita 1.1.2003 yhteensä 3 894, asukastiheys 3,0 asukasta/km².
Oulujoki alkaa Vaalan keskustan länsipuolelta. Puolet maan neljänneksi suuresta järvestä, Oulujärvestä, sijaitsee Vaalassa. Järvessä oleva Manamansalon saari on nykyisin voimakas matkailukeskittymä. Rokuan kansallispuisto sijaitsee kunnan länsiosassa.
Kyliä
Alasalmi, Eninlahti, Jaalanka, Jylhämä, Järvikylä, Kangaskylä, Kankari, Liminpuro, Manamansalo, Neittävä, Nimisjärvi, Nuojua, Oterma, Pelso, Suutarinkylä, Säräisniemi, Veneheitto
Aiheesta muualla
- [http://www.vaala.fi/ Vaalan kunnan kotisivut]
-
Vuolijoki
Vuolijoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 2775 ihmistä ja sen pinta-ala on 895,2 km², josta 203,05 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,9297 asukasta/km².
Vuolijoki on Itä-Suomen metalliteollisuuden keskus. Vuolijoen Otanmäki on merkittävä vaunuteollisuuspaikka, siellä sijaitsee espanjalaisen Talgon omistama junavaunutehdas.
Kyliä
Käkilahti, Saaresmäki, Vuolijoki, Vuottolahti
Aiheesta muualla
- [http://www.vuolijoki.fi/ Vuolijoen kunnan kotisivut]
Luokka:Vuolijoki
Luokka:Kainuun maakunnan seutukunnatKainuun maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Suomen seutukunnat Wikipedia:Featured picture candidates/Golden Age of the Commonwealth
Golden Age of the Commonwealth
"The Polish-Lithuanian Commonwealth at the Zenith of Its Power. The Polish Golden Age. Golden Liberty. The Election of 1573." This is a 19th-century painting by Jan Matejko. It appears in several articles, including "Free election," "History of Poland (1569–1795)," and "Szlachta." It's one of my favorite Matejkos — beautiful colors. I only wish we had better resolution, but I think this will do for our purposes.
- Nominate and support. - Piotr Konieczny aka Prokonsul Piotrus Talk 07:22, 20 November 2005 (UTC)
- Slight oppose. How many Matejko's featured pictures do we need? He is not Rembrandt, if you know what I mean. Talking about historical genre, I'd better nominate a Rubens or a Reynolds, something less brimming with nationalism and more valuable in the terms of art. --Ghirlandajo 13:06, 20 November 2005 (UTC)
- Just checked :Image:DiegoVelazquez_SurrenderofBreda.jpg - still not featured. What a shame. --Ghirlandajo 13:12, 20 November 2005 (UTC)
- 'Because it's Polish history, it should not be a featured picture'? I am dissapointed with your logic.--Piotr Konieczny aka Prokonsul Piotrus Talk 18:25, 20 November 2005 (UTC)
- Piotr, you see anti-Polish conspiracies everywhere. Please grow up. As I said above, we have enough featured pictures by Matejko. He is not Leonardo to have all of his artworks featured, especially when the greatest historical painting ever created - The Surrender of Breda - remains unheeded. --Ghirlandajo 19:07, 20 November 2005 (UTC)
- I don't understand what is your basis for judging we have enough 'Matejko's (btw, could you do me a favour and list how many are FPs?). I could unerstand an objection on the grounds 'it's ugly' or 'it's low technical quality', but I simply cannot follow your present line of thought. If you think we need more Rembrands or whatevers, find good quality versions and/or nominate our current ones. If you think the Breda pic is good - nominate it. I don't have time to do all by myself, you know.--Piotr Konieczny aka Prokonsul Piotrus Talk 02:36, 21 November 2005 (UTC)
- Comment. I don't think that this is a serious objection (I don't see anything anti-Polish in it). Number of featured images by one author should not decide if another image of the same author should be featured (neither positively nor negatively). If you believe that a painting by Rembrandt, Rubens or Reynolds should be featured, do nominate it. Nikola 08:50, 21 November 2005 (UTC)
- Support. The painting, in addition to its artistic merit, illustrates a significant event in European history. Appleseed 02:13, 21 November 2005 (UTC)
- Support — for the painting's historic importance, cultural value and, not least, for its relative unfamiliarity to much of the world. logologist 06:56, 21 November 2005 (UTC)
- Support — as per Logologist, with the accent on cultural value rather than unfamiliarity. Halibutt 09:45, 21 November 2005 (UTC)
- Support as per Logologist. To Halibutt: Free elections in 16th century were not that familiar :-) --Wojsyl (talk) 16:25, 21 November 2005 (UTC)
- Support per everyone. PS Ghirlandajo, please, let us know when you nominate the Velázquez. I for one will readily support the choice. --SylwiaS 15:34, 22 November 2005 (UTC)
- Oppose. The reproduction doesn't seem to be very good (strange vertical dark streaks in the background left of the tent, a vertical line separating lighter blue from darker blue in the sky top right, the faces of the people in the foreground are just blurry). Unsure whether all these are reproduction artefacts or due to the quality of the original painting, but I suspect the former. Compare with [http://www.pinakoteka.zascianek.pl/Matejko/Images/Dzieje_11_F2.jpg this detail] from the lower right corner! BTW, the source of the image ([http://www.pinakoteka.zascianek.pl/Matejko/Images/Dzieje_cyw_11.jpg], linked at [http://www.pinakoteka.zascianek.pl/Matejko/Matejko_8.htm]) should be given on the image description page. Lupo 09:28, 25 November 2005 (UTC)
- Have to agree with Lupo --Fir0002 08:29, 27 November 2005 (UTC)
- Oppose. Way to compressed, I need higher image quality.--Ewok Slayer 17:50, 27 November 2005 (UTC)
- Oppose, too small, compression artifacts. A better scan/photo would get my support. --Janke | Talk 13:55, 28 November 2005 (UTC)
- - real close, 6/4(5)/1 - Broken S 02:37, 4 December 2005 (UTC)
Pozycjonowanie ¶mieszne zdjêcia ¶mieszne zdjêcia Hotel Genoa heavy metal
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Trental
Pentoxifylline is the International Nonproprietary Name(INN) of a drug sold by Aventis under the name Trental. Its chemical name is 1-(5-oxohexyl)-3, 7-dimethylxanthine. It is used to treat intermittent claudication resulting from obstructed arteries in the limbs.
External links
[http://www.aventis-us.com/PIs/trental_TXT.html Trental information from Aventis]
|
1907 populations
This list of populations has been compiled from the Nuttall Encyclopedia published in the year 1907. The list includes the populations of all countries, states, counties, and territories listed in the Encyclopedia with an estimated population, as well as cities exceeding 100,000 people and other notable cities. The populations listed here, rounded to the nearest 1,000, represent the best estimate of population by the editors of the Nuttall Encyclopedia.
This list is currently incomplete.
|
Gerogery
Gerogery () is a small village in the state of New South Wales, Australia. It serves a rural community. It is located on the Main South railway line between Sydney and Melbourne, and on the Olympic Way.
Railway
The railway has a crossing loop at Gerogery. Under
|
Foxhall A. Parker, Sr.
Foxhall Alexander Parker, Sr. (1788 – ??) was an officer in the United States Navy.
Born in Westmoreland County, Virginia, Parker joined the Navy early. In 1821, he served in Constitution. Later, in 1842, he assumed command of Constitution. In 1851, as Commodore, he commanded the Home Squadron.
His sons,
|
Squarecircleco
rightSquarecircleco is a game-making company which has been creating Macromedia Flash games since 2000. They have created many games, their most famous and popular of which being the Heli Attack series. Their games often involve soldiers, helicopters, or a mix of the two. One of their games, Heli Attack 2, was named Game of the Year by Miniclip for 2003, and Flashkit.com's
|
Ex-Mormonism
Exmormonism is a term used to describe the community of former or current members of The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints who have no longer believe in the church or its teachings. Ex-Mormon communities (either locally or on the Internet) function as a support group for those coping with the strains of leaving a belief system that had been such a dominant force in their lives. Ex-Mormons are sometimes colloq
|
Championship Bowling
Championship Bowling is a bowling video game developed by Romstar in 1989 for the Arcade and Nintendo Entertainment System. It was one of the few games that supported the Four Scor
|
|
|
