Kajaaninjoki

Kajaaninjoki laskee Nuasjärvestä Oulujärveen. Joki kulkee nimensä mukaisesti Kajaanin läpi. Kaupungin keskustan kohdalla joessa on kaksi 1940-luvulla rakennetulla sähkövoimalaitoksella valjastettua koskea. Tätä reittiä pitkin kuljetettiin 1900-luvulle asti itäisimmässä Suomessa poltettua tervaa Ouluun ulkomaille laivattavaksi. Koskien kiertämiseksi niiden kohdalle rakennettiin tervakanava, jollainen joessa on edelleen. Tervakanavan vieressä on lussitupa. Keskustan kahden kosken, nykyisin voimalaitosten välissä olevalla saarella sijaitsee Kajaanin linnan rauniot, joiden yli on rakennettu silta. Joen varrella on myös UPM-Kymmenen paperitehtaat, sekä Karolineburgin kartano, joka toimii nykyisin hotellina. Kautta aikojen Kajaaninjoki on tunnettu hyvänä kalastuspaikkana, nykyisin pääosin kalaistutusten ansiosta. Kaupungin läheisyys ja joen rantojen puistot tarjoavat hyvät puitteet kalastukselle. Kaupungin keskustassa jokea kiertää rantojen puistojen läpi Renforsin lenkki, josta on hyvät näkymät joelle ja siellä oleviin nähtävyyksiin. Kajaanin kaupunkisuunnitteluun liittyy jokea koskeva ongelma: joen yli kulkee paljon liikennettä, mutta sopivia paikkoja siltojen rakentamiseen on hyvin vähän joen pengerten kauniin luonnon ja historiallisen arvon vuoksi. Luokka:Kajaani Luokka:Suomen joet

Kajaani

Kajaani (ruotsiksi Kajana) on kaupunki Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa Kajaaninjoen varrella. Kaupunki on Kainuun suurin kaupunki, on sen maakuntakeskus ja kärsii muuttotappiosta. Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833-1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.

Historia

Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin alueen asutus alkoi heti jääkauden loputtua 10 000 eKr, mutta Kajaanin väkiluku oli vielä 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä. Vaikka kaupungin kasvu olikin alussa hidasta, sen strateginen merkitys huomattiin jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaaniin alettiin rakentaa Kajaanin linnaa vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716, jonka jälkeen sen rauniot ovat olleet museoviraston hallussa. Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta lähtien myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. 1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta, koska vuosisadan alussa aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteydensä. Rakentaminen ja väestönkasvu oli voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana, joskin 1960- ja 70-lukujen kriisit koettelivat myös Kajaania, minkä seurauksena kaupungin väestöluku väheni kymmenessä vuodessa lähes 10 000 asukkaalla. Pieni ja melko syrjäinen kaupunki kärsii edelleen muuttotappiosta asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.

Kulttuuri

Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen. Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana. Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko ja Kainuun Jazzkevät.

Kaupunginosat

- Hetteenmäki
- Huuhkajavaara
- Kettu
- Komiaho
- Kuurna
- Kylmä
- Kättö
- Laajakangas
- Lehtikangas
- Lohtaja
- Nakertaja
- Onnela
- Puistola
- Purola
- Teppana
- Variskangas
- Ylä-kaupunki

Kylät

Jormua, Koutaniemi, Kuluntalahti, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Linnantaus, Mainua, Murtomäki, Paltaniemi

Ystävyyskaupungit

- Donin Rostov, Venäjä
- Marquette, USA
- Nyíreqiháza, Unkari
- Schwalm-Eder-piiri, Saksa
- Östersund, Ruotsi

Aiheesta muualla

- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-

Terva

Suomessa sanalla terva tarkoitetaan yleensä männyn pihkasta kovassa kuumuudessa muodostunutta tummaa, paksua ja tahmeaa öljyä. Tätä mäntytervaa on vuosisadat käytetty mm. veneiden, laivojen ja rakennusten suojaamiseen vettymistä ja pilaantumista vastaan. Suomesta on tervaa viety kaikkialle Eurooppaan lähinnä laivoja varten. Lääkeaineena esimerkiksi shampoossa se estää ihon hilseilyä. Tervasta tehty tervavesi on aromiaine, jota käytetään niin hajun kuin maun takia. Mäntyterva valmistetaan tervahaudassa. Kytevät mäntypuun palaset peitetään maalla siten, että hapen tulo valtaosin estyy. Ilman happea pihka ei syty palamaan, vaan pehmittyy kuumuudessa, ja valuu puuaineksesta ulos tervahaudan pohjalle. Tämä terva voidaan valuttaa talteen. Alun perin terva tarkoitti monissa muissakin kielissä mäntytervaa, mutta tämä käyttötarkoitus joutui pääosin väistymään puulaivojen kauden loputtua. Monissa maissa sanan varsinaisia merkityksiä ovat nykyisin maaöljypohjainen maaterva, piki tai bitumiterva. Sanojen käyttöä sotkee entisestään se, että myös eräitä maatervan lähteitä kutsutaan tervahaudoiksi. Näistä tervahaudoista, jotka sijaitsevat luonnollisen öljyesiintymän luona, erittäin paksu maaöljy eli terva pulppuaa maan alta lähteen tavoin. Maaöljyterva on haitallista jo hengitettynäkin. Mäntytervan perisuomalaisena ja yleisesti miellyttävänä tunnettu tuoksu ei sen sijaan luonnollisissa määrissä ole lainkaan haitaksi. Euroopan Unioni on kuitenkin pyrkinyt rajoittamaan kaikenlaisen tervaksi kutsutun käyttöä, ottamatta huomioon suomen terva-sanan monista muista EU-kielistä poikkeavaa erilaista merkitystä. Perinteiset puuveneet saa kuitenkin edelleen tervata, ja yksityishenkilöt voivat ostaa ja käyttää tervaa. Myös joihinkin julkisiin rakennuksiin, muun muassa Joensuun yliopiston vuonna 2004 valmistuneeseen Metlan rakennukseen, on käytetty tervattua puutavaraa.

Häpäisy tervaamalla

Joissakin maissa, kuten yhdysvalloissa, on ollut eräs, joskus laitonkin rangaistus rikollisen tervaaminen. Tervatun päälle on lisäksi usein kaadettu höyheniä, jotka ovat tarttuneet tervaan, jolloin ihminen on saanut höyhenpeitteen. Suomessa on patsaita ja kylttejä tervattu lähinnä poliittisina vastalauseina.

Terva kansanparannuksessa

Terva on ollut tärkeä aine suomalaisessa kansanparannuksessa. Sitä on käytetty varsinkin ihon hoitoon. Eri tavoilla oirehtivaa ihoa on tervattu. Vammoja, haavoja ja amputoidun tai irronneen raajan tynkiä on sitomisen jälkeen tervattu kuolion estämiseksi. Tervaa on myös sekoitettu eri aineisiin voiteiksi ja hauteiksi. Tervasta on jalostettu pikiöljyä, jonka on katsottu olevan vielä parempaa ihon ja haavojen hoidossa. Erään sanonnan mukaan "pikiöljyllä paranee, vaikka olis keskeltä poikki". Täitä on hävitetty laittamalla hiuksiin tervaa sisältävää seosta, joka on jätetty kuivumaan muutamaksi päiväksi. Saippuaa, jota keitettiin muun muassa eläinten rasvasta, on tehty raikkaammaksi laittamalla mukaan tervaa. Tervalla, niin maaöljy-, kuin puutervalla, on tieteellisesti todistettu ihon hilseilyä ja psoriasista hoitava vaikutus. Luokka:Puunjalostusteollisuus Luokka:Suomalainen kansanparannus

UPM-Kymmene

UPM Oyj on metsäteollisuusyhtiö, joka syntyi 1996, kun Repola Oy:n tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat Oy (engl. United Paper Mills, UPM) ja Kymmene Oy fuusioituivat. Yhtiöön sulautui myös Finnpap. Aluksi nimenä oli UPM-Kymmene, mutta nykyään lyhyemmin UPM. Yhtiö on yksi maailman suurimmista metsäteollisuusyhtiöistä. UPM:n päätuotteita ovat aikakauslehti-, sanomalehti- ja hienopaperit. Yhtiöllä on tuotantoa yli 30 paikkakunnalla Suomessa ja tehtaita mm. Ranskassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Metsää yhtiön omistuksessa on yli 1 milj. ha. Vuotuinen liikevaihto on 9,8 mrd. euroa, ja henkilöstöä 35 000 (2003). Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Toimitusjohtajana on ollut 29. tammikuuta 2004 lähtien Jussi Pesonen. UPM:n osake noteerataan sekä Helsingin että New Yorkin pörsseissä.

Linkkejä

[http://www.upm.fi/ UPM:n suomenkielinen kotisivu] Luokka:Puunjalostusteollisuus Luokka:Suomalaiset pörssiyhtiöt Luokka:Lappeenranta Luokka:Valkeakoski

Luokka:Kajaani

Kajaanin kaupunkiin liittyviä artikkeleita. Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Kainuun maakunnan kunnat

Luokka:Suomen joet

Luokka:Euroopan joet Joet

Weichsel (Begriffsklärung)

Weichsel ist:
- der Name eines Flusses (poln. Wisła) in Polen; siehe: Weichsel
- der Name einer Stadt (poln. Wisła) in den Beskiden, Polen; siehe Wisła (Stadt)
- in Österreich und in der Schweiz eine andere Bezeichnung für Sauerkirsche

�yciorys hotels edinburgh uk w�adys�awowo pokoje tablice zas�ony

:: RELATED NEWS ::

Cliquetis
Pour s'enflammer, le mélange air-essence, un gaz contenu dans le cylindre doit subir une élévation de température permettant de porter une partie de sa masse au-dessus de sa température d'inflammation (ti-380°C). L’inflammation du mélange air-ess

Courbe de puissance moteur
catégorie:moteur On peut observer ici une courbe de puissance d'un moteur à explosion à tous les régimes. Une observation attentive permet aisément de constater que le moteur ne libère pas une énergie constante. Cette énergie est une conjonction de plusieurs facteurs fondamentaux : Qualité du mélange gazeux, de l'allumage, de la « distribution », de la pression at

Siècle des Lumières (histoire de France)
en 1772]] Le siècle des Lumières correspond fondamentalement au en Europe, même si son début est considéré la révolution anglaise de 1688. La philosophie des Lumières désigne le mouvement intellectuel qui s'est développé à cette période autour d'idées pré-démocratiques, telles que l'établissement d'une éthique, d'une esthétique et d'un savoir fondé sur la « raison éclairée » de l'homme. Les inspir

Catégorie:Canal

Article principal

- Canal Catégorie:Cours d'eau Catégorie:Infrastructure maritime Catégorie:Infrastructure de transport Catégorie:Voie navigable Cat