:: wikimiki.org ::

Kallavesi

Kallavesi

Kallavesi on Pohjois-Savon suurin järvi Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Sen pinta-ala on 505 neliökilometriä. Kallavesi muodostaa muiden samassa tasossa olevien järvialtaiden kanssa 898 neliökilometrin laajuisen Ison-Kallan. Järviallas kuuluu Vuoksen vesistöön ja sen keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 82 metriä, sen keskisyvyys on 8,9 metriä ja syvin kohta on 90 metriä. Kallavedeltä lähtee vesi- ja veneilyreittejä pohjoiseen Iisalmeen, Vieremälle ja Kiuruvedelle, koilliseen Siilinjärvelle, Juankoskelle ja Nilsiään, kaakkoon Heinävedelle ja edelleen Savonlinnaan sekä etelään syväväylä Leppävirralle, Varkauteen ja Savonlinnaan. Huomattavaa kaupallista liikennettä Kallaveden kautta kulkee Siilinjärveltä (kaivosteollisuus) sekä Iisalmesta (puunjalostusteollisuus) edelleen Varkauteen ja Suur-Saimaalle sekä Saimaan kanavalle asti. Saimaan kanava Matkailuelinkeinon kannalta Kallavesi on tärkeä vesistöalue. Kuopiosta lähtevät kaupalliset risteilyalukset kuljettavat kesäaikaan turisteja sekä lyhyillä saaristoristeilyillä että reittiliikenteessä Kuopio - Heinävesi - Savonlinna välillä. Kallavesi muodostaa muiden läheisten järvialtaiden kanssa myös erittäin merkittävän kesämökki- ja virkistyskalastusalueen.

Linkkejä

- [http://www.kuopio.fi Kuopio]
- [http://www.vanuvuori.fi/tilausristeilyt.htm Koivumäen Kartano]
- [http://www.koskilaiva.com Koski-Laiva Oy]
- [http://www.kuopionrollristeilyt.fi Kuopion Roll Risteilyt Oy]
- [http://wwwi.ymparisto.fi/psavo/luonto/satamat/kallaves/ Kallaveden veneilyreitin retkisatamat] Luokka:Kuopio Luokka:Savo Luokka:Suomen järvet

Pohjois-Savo

Pohjois-Savo on Suomen maakunta.

Historialliset provinssit

Historia, maantiede, kulttuuri, katso: Savo

Maakuntahallitus

Pääartikkeli: Pohjois-Savon maakuntahallitus

Kunnat

Pohjois-Savo kattaa 23 kuntaa.

- Iisalmi
- Juankoski
- Kaavi
- Karttula
- Keitele
- Kiuruvesi
- Kuopio
- Lapinlahti

- Leppävirta
- Maaninka
- Nilsiä
- Pielavesi
- Rautalampi
- Rautavaara
- Siilinjärvi
- Sonkajärvi
- Suonenjoki

- Tervo
- Tuusniemi
- Varkaus
- Varpaisjärvi
- Vesanto
- Vieremä

Aiheesta muualla

- [http://www.pohjois-savo.fi/ Pohjois-Savo] - Virallinen sivu Luokka:Savo Luokka:Suomen maakunnat

Siilinjärvi

Siilinjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 20 246 ihmistä (syyskuu 2005) ja sen pinta-ala on 505,77 km² josta 103,35 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 41,89 asukasta/km². Kunta perustettiin vuonna 1925 irrottamalla maa-alueita Kuopion maalaiskunnasta, Nilsiästä ja Maaningasta. Maaningasta Siilinjärven vaakunassa on kaksi kullanväristä käsikassaraa ristikkäin mustalla taustalla. Niiden alapuolella on myöskin kullanvärinen tyylitelty lumpeenlehti. Siilinjärvellä sijaitsee Kuopion lentoasema, jolla toimii myös Ilmavoimien Karjalan lennosto. Suurimmat yritykset Siilinjärvellä ovat Kemira Oy:n tehdas ja kaivos, Lujabetoni Oy, Hydroline Oy, Virkistysuimala Fontanella ja Siilinjärven Kuntoutumiskeskus alias "Kunttari". Työttömyyslukemat ovat Pohjois-Savon alimmat. Koska aikoinaan kunnan nykyisen keskustan läheltä otettiin paljon soraa eritoten teollisuuden ja lähiseutujen tienrakennuksen tarpeisiin, ovat sorakuopat tuttu näky. Siksipä Siilinjärvi valittiin vuonna 1985 Suomen rumimmaksi kunnaksi Helsingin Sanomien äänestyksessä. Kovaa vauhtia kasvanut kunta on tunnettu maakunnassa myös "Savon Espoon" ja "Savon Dallasin" lempinimillä. Siilinjärven kunnalla on kuusi ystävyyskuntaa: Sunne Ruotsissa, Elverum Norjassa, Haslev Tanskassa, Hajdúböszörmény Unkarissa, Kamennogorsk Venäjällä ja Amberg Saksassa. Liikenneyhteydet Siilinjärvelle ovat verraten hyvät: kunnan läpi kulkee 5-tie etelä-pohjois-suuntaan, kantatie 75 itä-länsi-suunnassa, junarata, lentokenttä on noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä ja kunnassa on jopa syväsatama. Siilinjärven keskustasta on matkaa Kuopioon noin 22 km.

Kyliä

Hakkarala, Hamula, Kaaraslahti, Kasurila, Koivumäki, Koivusaari, Kuuslahti, Pajujärvi, Pöljä, Rissala, Räimä, Toivala

Kunnanvaltuusto

Paikat jakaantuivat seuraavasti vuoden 2004 kunnallisvaaleissa:
- Keskusta 17 paikkaa (1 paikka vähemmän kuin vuoden 2000 kunnallisvaaleissa)
- SDP 10 paikkaa (2 paikkaa lisäystä edellisiin kunnallisvaaleihin)
- Kokoomus 8 paikkaa (2 paikkaa lisäystä edellisiin kunnallisvaaleihin)
- Vasemmistoliitto 4 paikkaa (-1 paikka)
- Vihreä liitto 3 paikkaa (ei muutosta)
- Kristillisdemokraatit 1 paikka (1 paikka vähemmän verrattuna vuoden 2000 kunnallisvaaleihin)
- Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen liitto menetti ainoan paikkansa [http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_siilinjarvi.html Oikeusministeriön sivu aiheesta]
Kunnanvaltuuston paikkajako muuttui koska Pöljällä oli kadonnut noin 30 äänestyslipuketta, jotka laskettiin myöhemmin.

Tunnettuja siilinjärveläisiä

- Jyrki Katainen, puoluejohtaja, kansanedustaja
- Sakari Kuosmanen, laulaja, taiteilija
- Jussi Vehviläinen motocross-ajaja
- Atik Ismail, jalkapallovalmentaja
- Aino Räsänen, kirjailija
- Juha Räsänen, bodaaja
- Ahti Sonninen, säveltäjä
- Aavikko
- Tiina Räsänen, tangokuningatar

Linkkejä

- [http://www.siilinjarvi.fi/ Siilinjärven kunnan kotisivu] Luokka:Siilinjärvi luokka:Savo

Vuoksen vesistö

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö. Se sijaitsee Kymen, Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien alueella Itä-Suomessa. Vesistön pinta-ala on 61560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52390 neliökilometriä. Keskusalueena on Iso-Saimaa (Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä). Laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Luokka:Vesistöt

Iisalmi

Iisalmi (ruotsinkielinen nimi: Idensalmi) sijaitsee Pohjois-Savossa (Ylä-Savo), Itä-Suomen läänissä. Kaupunki perustettiin vuonna 1891, jolloin se erotettiin ympäröivästä Iisalmen maalaiskunnasta. Iisalmen maalaiskunta liitettiin kaupunkiin takaisin vuoden 1970 alussa. Asukasluku on 22 647 (2003) ja pinta-ala 872,65 km², josta maata on 763,38 km² ja vettä 109,27 km². Rantaviivan pituus on 495 km. Iisalmi on useiden VR:n InterCity-junien päätepysäkki, koska sähköistetty rata loppuu toistaiseksi (2004) sinne. Tämä tilanne muuttuu jatkossa.

Kylät

Haapajärvi, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Kilpisaari, Kääriänsaari, Lampaanjärvi, Lappetelä, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Paloinen, Pappila, Partala, Pitolamminmäki, Porovesi, Pörsänmäki, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta: 18 paikkaa, missä lisäystä yhden paikan verran
- Vasemmistoliitto: 8 paikkaa, ei muutosta
- SDP: 7 paikkaa (2 paikkaa lisää)
- Kokoomus: 6 paikkaa, yksi lisää
- Kristillisdemokraatit: 3 paikkaa (yksi vähemmän)
- Vihreä liitto: Yksi paikka, ei muutosta

Katso myös

- Wikisource:Iisalmi

Kirjallisuutta

- Tauno Räisänen: Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860–1930, Kuopio 1959.
- Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930–1969, 1996, ISBN 952-90-7441-7.

Aiheesta muualla

- [http://www.iisalmi.fi Iisalmen kaupungin kotisivu]
- [http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_iisalmi.html Oikeusministeriön sivu vaaleista] Luokka:Suomen kaupungit luokka:Savo

Vieremä

Vieremä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4294 ihmistä ja sen pinta-ala on 973,62 km², josta 44,03 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,57 asukasta/km².

Teollisuus

Vieremällä päämajaansa pitävät mm. metsäkoneita valmistava Ponsse, ritilöitä ynnä muita valmistava Finnritilä ja kaivonrenkaita valmistava Reikäbetoni. Lujabetoni on ostanut Reikäbetonin.

Liikenneyhteydet

Vieremälle on hyvät liikenneyhteydet. Kunnan halki kulkee luoteis-kaakko suunnassa kantatie 88, jota pitkin kulkee useita linja-autovuoroja päivittäin. Lähin kaupunki on Vieremästä 25 km etelään sijaitseva Iisalmi, josta lähtee päivittäin useita InterCity-, pika- ja taajamajunia kaikkialle Suomeen. Lähin lentokenttä sijaitsee Kuopion Rissalassa. Kunnan pohjoisosassa sijaitsee lentokoneiden varalaskupaikka. Kirkonkylän liepeillä sijaitseva venesatama on Vuoksen vesireitin pohjoisin satama. Reittiä voivat matkata veneet, joiden syvyys on enintään yksi metri.

Kyliä

Haajainen (Haajaiskylä), Haajaistaival, Haapajärvi, Iisalmi, Kaarakkala, Kauppilanmäki, Luupue, Marttisenjärvi, Nissilä, Porovesi, Pyöreä, Salahmi, Valkeiskylä (Valkiamäki), Vieremänkylä luokka:Savo

Kiuruvesi

Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 10187 ihmistä ja sen pinta-ala on 1422,97 km², josta 91,93 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,57 asukasta/km². Kiuruvesi on julistautunut Luomu-Suomen pääkaupungiksi ja on järjestänyt iskelmämusiikin suurtapahtuman Vihreät Niityt, jossa esitellään mm. Toivo Kärjen tuotantoa. Tunnettuihin kiuruvetisiin kuuluvat mm. näyttelijä Ismo Apell, pappissuku Malmivaarat, herännäissaarnaaja Aku Räty ja kirjailija Kata Kärkkäinen. Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine hyvin uskonnollisena pitäjänä. Kaupungin suuriin työnantajiin kuuluu mm. biovoimalaitoksia valmistava ent. Sermet / nyk. Wärtsilä-Biopower ja Kiuruveden kaupunki. Työttömyyslukemat ovat monen itäsuomalaisen kaupungin tapaan korkeat ja kunta on ollut pitkään muuttotappioinen. Paikkakunta on kuuluisa myös Ylä-Savon paikallisherkusta, mykyrokasta, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, "myvyt".

Kylät

Aittojärvi, Hautakylä, Honkaranta, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenkylä, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkava, Tihilä, Toiviaiskylä

Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta 18 paikkaa (-2)
- Vasemmistoliitto 7 paikkaa, ei muutosta
- Yhtäköyttä Kiuruvesi r.y, 6 paikkaa (+6)
- Kokoomus 3 paikkaa (2 lisää)
- SDP 1 paikka (ei muutosta)

Linkit

- [http://www.kiuruvesi.fi/ Kiuruveden kunnan kotisivu]
- [http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_kiuruvesi.html Oikeusministeriön sivu kuntavaalituloksista] Luokka:Suomen kaupungit luokka:Savo

Siilinjärvi

Kyliä

Hakkarala, Hamula, Kaaraslahti, Kasurila, Koivumäki, Koivusaari, Kuuslahti, Pajujärvi, Pöljä, Rissala, Räimä, Toivala

Kunnanvaltuusto

Tunnettuja siilinjärveläisiä

Linkkejä

- [http://www.siilinjarvi.fi/ Siilinjärven kunnan kotisivu] Luokka:Siilinjärvi luokka:Savo

Nilsiä

Nilsiä on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 6743 ihmistä ja sen pinta-ala on 847,69 km², josta 138,25 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,41 asukasta/km². Nilsiä on ollut kaupunki vuodesta 1998. Nilsiä on perinteisesti maatalouspitäjä, mutta nykyisin enää noin kolmasosa väestöstä saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Nilsiäläisen maiseman ominaispiirteitä ovat monet järvet ja mäet. Nilsiän merkittävin matkailukohde on Tahkovuori, Tahko, jolla toimii useita laskettelukeskuksia. Muita merkittäviä kohteita ovat Paavo Ruotsalaisen kotisaari Aholansaari, 270 metriä korkea Pisavuori sekä Louhosareena, jossa järjestetään kesäisin ooppera- ja konserttiesityksiä. Nilsiän suurimmat järvet ovat Syväri ja Vuotjärvi.

Kyliä

Eitikansalo, Haluna, Hipanlahti, Kaaraslahti, Keyritty, Konttimäki, Lukkarilansaari, Mikkajärvi, Nilsiä, Onkivesi, Pajujärvi, Palonurmi, Reittiö, Ruokonen (Ruokoiskylä), Siikajärvi, Sydänmaa, Syvärilä, Sänkimäki, Vuotjärvi

Tunnettuja nilsiäläisiä

- herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen (1777-1852)

Nilsiän urheiluseuroja

- [http://www.apassit.net/ Apassit]
- [http://www.nilsiankarateseura.fi Karateseura]
- [http://www.datranet.fi/nilski/ NilSki]
- [http://www.np-h.fi NP-H]
- [http://www.iwn.fi/nujakka Nujakka]
- [http://www.sbsavo.fi SB Savo]

Linkit

- [http://www.nilsia.fi/ Nilsiän kaupungin kotisivu]
- [http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Nilsi%E4/ Nilsiän kaupunki Suomen Kaupunkioppaassa]
- [http://www.operacava.com/ Opera Cava] Luokka:Suomen kaupungit luokka:Savo

Savonlinna

Savonlinna (ruotsinkielinen nimi: Nyslott) on Suomen kaupunki joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 27 568 (31.8.2004) ihmistä ja sen väestötiheys on 33,5 asukasta/km². Väkiluku alenee muuttotappion seurauksena ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Savonlinna tunnetaan erityisesti Oopperajuhlistaan ja sen tapahtumapaikkana olevasta Olavinlinnasta. Kaupunki sai alkunsa Olavinlinnan vierelle syntyneestä asutuksesta, ja Pietari Brahe perusti Savonlinnan kaupungin vuonna 1639. Aluetta miehitettiin isovihan aikana ja kaupunki joutuikin Venäjän vallan alle Turun rauhan yhteydessä vuonna 1743. Talvi- ja jatkosodan aikana kaupunki kärsi ajoittaisista pommituksista, pahiten vahingot kohdistuivat Savonlinnan tuomiokirkkoon, joka syttyi tuleen tammikuussa 1940, aiheuttaen suurta tuhoa. Kirkko uudelleenrakennettiin entiselleen vuonna 1948. Vuonna 1973:n kuntaliitoksessa Savonlinnaan yhdistettiin suurin osa sitä ympäröivästä Säämingin kunnasta, samaisena vuonna valmistui myös sen lentoasema - Savonlinnan lentoasema.

Maantiede

Savonlinna on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan vesistöt Hauki- ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuukin vesistöistä ja useista saarista (kokonaispinta-ala – 1374 km², josta 551,74 km² on vesistöjä).

Kylät

- Aholahti
- Ahvionsaari
- Haapalahti
- Hannolanpelto
- Haukiniemi
- Heikinpohja
- Ikoinniemi

- Juvola
- Kaartilanranta
- Kallislahti
- Kesamonsaari
- Kiilanmäki
- Kokonsaari
- Kommerniemi

- Kosola
- Laukansaari
- Liistonsaari
- Loikansaari
- Mikkolanniemi
- Moinsalmi
- Niittylahti

- Nojanmaa
- Otavanniemi
- Pellossalo
- Pesolansaari
- Pietolansaari
- Pihlajanlahti
- Pihlajaniemi

- Pirhiänniemi
- Ritosaari
- Ruhvana
- Saukonsaari
- Särkilahti
- Tolvanniemi
- Tuohisaari

- Tynkkylänjoki
- Utrasniemi
- Varparanta
- Vuoriniemi

Palvelut

Koulutus

Peruskouluja kaupungissa on yhteensä kymmenen. Lukioita on kaksi; Savonlinnan lyseon lukio ja Savonlinnan Taidelukio, joka on valtakunnallinen taidekasvatuksen erityistehtävän saanut erikoislukio. Ammatillista koulutusta tarjoavat ammattiopisto Sami ja Savonlinnan aikuiskoulutuskeskus Sakke. Savonlinnassa ei ole omaa korkeakoulua, mutta Joensuun yliopistolla on omia yksiköitään kaupungissa, mm. opettajankoulutuslaitos ja kansainvälisen viestinnän laitos. Lisäksi Mikkelin Ammattikorkeakoululla on kaksi yksikköä kaupungissa (Travelia – matkailuala ja Humania – sosiaali- ja terveysala). Muita Savonlinnassa toimivia koulutuslaitoksia ovat mm. Savonlinnan kesäyliopisto, Linnalan opisto, Savonlinnan kristillinen opisto ja Tanhuvaaran urheiluopisto.

Liikenne

Savonlinnan julkinen liikenne on viime vuosina kärsinyt julkisien menojen leikkaamisesta, joka on heijastunut lippuhintojen kallistumisena ja vuorojen vähenemisenä. VR:n paikallisjunat kuljettavat ihmisiä junateitse välillä Savonlinna - Parikkala. Pieksämäen ja Mikkelin suuntaan kuljetaan linja-autoilla. Ratayhteys Pieksämäelle on tosin olemassa; sen matkustajakäyttö on lopetettu kannattamattomana. Paikallisliikennettä hoitavat Pohjolan Liikenne ja Savonlinja neljän linjan voimalla.
- Linja 1 – Repolankaari - Alttarikivi - Pöllänlahti
- Linja 2 – Aholahti - Nätki
- Linja 3 – Haka-alue - Pihlajaniemi
- Linja 4 – Jukolansalo - Heikinpohja - Nojanmaanlahti Lentoliikennettä palvelee Savonlinnan lentokenttä, joka sijaitsee noin 15 km keskustasta, Finnair järjestää bussi- tai taksikyydityksen kaupunkiin.

Kulttuuri

Finnair Kaupunki tunnettiin kylpylätoiminnastaan vuosisadan alussa, mutta ehkäpä tunnetuin kulttuurikohde on jokavuotiset Savonlinnan Oopperajuhlat, joiden mentaliteetti pohjautuu Aino Acktén vuonna 1912 järjestämistä oopperajuhlista. Tämä tapa vakiintui kuitenkin vasta vuosikymmenien jälkeen vuonna 1967. Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma tuo kaupunkiin kuukauden ajan esiintyjiä ja turisteja ympäri maailmaa. Oopperajuhlien lisäksi Savonlinnassa järjestetään alkukesästä Savonlinnan Balettijuhlat. Savonlinnan viralliseksi syntymäpäiväksi on vakiintunut 29. heinäkuuta järjestettävä Pyhän Olavin päivä.

Nähtävyydet

- Olavinlinna – vuonna 1475 perustettu linnake
- Putkinotko – kirjailija Joel Lehtosen huvila ja ulkomuseoalue
- Savonlinnan maakuntamuseo
- Savonlinnan taidemuseo Lähiseudulla toimivat myös Punkaharjun kunnassa sijaitsevat:
- Metsätietokeskus Lusto
- Retretti – yksi pohjoismaiden suurimmista taidekeskuksista

Urheilu

Savonlinnassa toimii yksi jääkiekkojoukkue, Savonlinnan Pallokerho (SaPKo), jonka pääasiallisena tehtävänä on nykyään junioritoiminta, mutta pelaa sarjatasolla jääkiekon Suomi-sarjassa. Seura vietti vuonna 2004 75-vuotisjuhliaan, eli seuralla on mittavat perinteet ja se on pelannut neljä kautta maan pääsarjassa. Menestystä seurannut alamäki kulminoitui putoamiseen Suomi-sarjaan, tätä suuntausta yritetään nyt kääntää.

Ystävyyskaupunkitoiminta

Savonlinnan ystävyyskaupungit ovat:
- Arborg, Islanti
- Arendal, Norja
- Detmold, Saksa
- Kalmar, Ruotsi
- Silkeborg, Tanska
- Torzhok, Venäjä Luokka:Savo Luokka:Suomen kaupungit

Varkaus (kaupunki)

:Varkaus voi tarkoittaa myös laitonta toisen omaisuuden ottamista: Varkaus (oikeustiede) Varkaus on Suomen kaupunki joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 24731 ihmistä ja sen pinta-ala on 524,96 km² josta 139,27 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 47,11 asukasta/km². Varkauteen liittyi 1. tammikuuta 2005 Kangaslammen kunta. Varkaus on vanha teollisuuskaupunki, siellä sijaitsevat Stora Enson (aiemmin Ahlströmin) Varkauden tehtaat. Kaupungissa ilmestyy paikallislehti, [http://www.warkaudenlehti.fi/ Warkauden Lehti].

Historia

Ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhankirjasta, jossa yhtenä rajamerkkinä mainitaan Sithin (nykyinen Siitinselkä) rannalla sijaitseva lappalaisten talvikylä. Vakituista asutusta alueelle alkoi syntyä 1400- luvulla Savonlinnan valmistumisen aikoihin ja seuraavan vuosisadan vaihteen seutuvilla perustettiin Varkauteen kruunun kalastamo. Varkaus oli lähellä saada kaupunkioikeudet jo 1700 -luvulla, mutta ne saikin Kuopio. Vuonna 1792 kuninkaallisella asetuksella Varkauteen perustettiin laivastotukikohta johon sijoittui ”Kuninkaallisen armeijan laivaston meritykistörykmentin vapaaehtoiskomppania”. Tästä syystä Varkautta kutsuttiin Laivalinnaksi. Laivalinna oli toiminnassa Suomen sotaan asti jolloin Venäjä valtasi koko Suomen alueen. Kaupungissa on yhä Laivalinnankatu. Varkaudesta tuli kauppala 1929 ja kaupunki 1962.

Linkkejä

- [http://www.varkaus.fi Varkauden kaupungin kotisivu] luokka:Savo Luokka:Suomen kaupungit

Savonlinna

Maantiede

Kylät

- Aholahti
- Ahvionsaari
- Haapalahti
- Hannolanpelto
- Haukiniemi
- Heikinpohja
- Ikoinniemi

- Juvola
- Kaartilanranta
- Kallislahti
- Kesamonsaari
- Kiilanmäki
- Kokonsaari
- Kommerniemi

- Kosola
- Laukansaari
- Liistonsaari
- Loikansaari
- Mikkolanniemi
- Moinsalmi
- Niittylahti

- Nojanmaa
- Otavanniemi
- Pellossalo
- Pesolansaari
- Pietolansaari
- Pihlajanlahti
- Pihlajaniemi

- Pirhiänniemi
- Ritosaari
- Ruhvana
- Saukonsaari
- Särkilahti
- Tolvanniemi
- Tuohisaari

- Tynkkylänjoki
- Utrasniemi
- Varparanta
- Vuoriniemi

Palvelut

Koulutus

Liikenne

Kulttuuri

Nähtävyydet

Urheilu

Ystävyyskaupunkitoiminta

Savonlinnan ystävyyskaupungit ovat:
- Arborg, Islanti
- Arendal, Norja
- Detmold, Saksa
- Kalmar, Ruotsi
- Silkeborg, Tanska
- Torzhok, Venäjä Luokka:Savo Luokka:Suomen kaupungit

Luokka:Kuopio

Artikkeleja Kuopiosta sekä kohteista ja tapahtumista Kuopiossa. Luokka:Suomen kaupungit

Luokka:Savo

Savoon liittyviä artikkeleita. Luokka:Suomen historialliset maakunnat Luokka:Ruotsin historia

Ulisses

En la mitologia grega, Odisseu era un home que va ser castigat per Posidó per treure l'ull al seu fill, el cíclop Polifem, i que va haver de passar moltes aventures marines fins que va arribar a Ítaca, d'on era el rei. L'escriptor grec Homer ho va narrar en l'Odissea. categoria:mitologia grega

jastrz�bia g�ra online spielautomaten best online casino t�uszcze madrid accommodation

:: RELATED NEWS ::

Champions of the Force
Champions of the Force is the third novel in the Jedi Academy Trilogy by Kevin J. Anderson.

Novel

- Champions of the Force, by Kevin J. Anderson. New York: Bantam Spectra, 1994. (ISBN 055329802X) Plot Kyp Durron contiues his ra

Template:Wikipedia:Wikiportal/Technology/Intro
Technology (Gr. τεχνολογια < τεχνη "craftsmanship" + λογος "word, reckoning" + the suffix ια) has more than one definition. One of the definitions is:"the development and application of tools, machines, materials and processes that hel

Woman's Rights
Feminism is a diverse collection of social theories, political movements, and moral philosophies, largely motivated by or concerning the experiences of women, especially in terms of their social, political, and economic situation. As a social movement, feminism largely focuses on limiting or eradicating gender inequality and promoting women's rights, interests, and issues in

Who Is Mike Jones?
Who is Mike Jones? is an album by Houston based rapper Mike Jones, first released on April 19 2005 (see 2005 in music) in the United States. The most notable singles from the album are "Still Tippin'" and "Back Then". The CD also comes in a "l

Cricket Pavilion
The Cricket Pavilion is an amphitheater located in Phoenix, Arizona USA which seats 8,000 under a pavilion roof and an additional 12,000 on a spacious hillside behind the main stands. With a total capacity of 20,000, Cricket Pavilion's capacity is higher than US Airways Center and Glendale Arena, the Phoenix area's two largest arenas

Template:Wikipedia:Wikiportal/Technology/Featured article
An industrial robot was officially defined by ISO (Standard 8373:1994, Manipulating Industrial Robots – Vocabulary) as an automatically controlled, reprogrammable, multipurpose manipulator programmable in three or more axes. The field of industrial robotics may be more practically defined as the study, design and use of robot systems for

Nowhere to Run
"Nowhere to Run" is a 1965 hit single by Martha & the Vandellas for the Motown label. The song, written and produced by Motown's main production team of Holland-Dozier-Holland, depicts the story of a woman trapped in a bad relationship with a man she cannot help but love. Included on Martha & the Vandellas' Greatest Hits, "Nowhere to Hide" hit #8 on the epic poetry and dramatic poetry. Rather than portraying characters and actions, the lyric poet addresses the reader directly, portraying his or her own feelings, states of mind, and perceptions. Although its name, from the word lyre, implies that it is meant to be sung, this is not always the case. It certainly had its beginnings in song, but since the advent of mass