Kalmarin lääni

Kalmarin lääni (ruotsiksi Kalmars län) on lääni Itämeren rannikolla Etelä-Ruotsissa. Pinta-ala on 11 171 km2 ja asukkaita 235 000 (2001). Läänin pääkaupunkina Kalmar. Kalmarin lääni käsittää myös Öölannin.

Läänin kunnat

- Borgholm
- Emmaboda
- Hultsfred
- Högsby
- Kalmar
- Mönsterås
- Mörbylånga
- Nybro
- Oskarshamn
- Torsås
- Vimmerby
- Västervik Luokka: Ruotsin kunnat

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Öölanti

Öölanti on saari Ruotsissa Smoolannin rannikolla. Se on Ruotsin toiseksi suurin saari Gotlannin jälkeen, ja sijaitsee etelämpänä ja lähempämnä rannikkoa kuin Gotlanti. Öölantiin pääsee vuodesta 1973 alkaen autolla siltaa pitkin Kalmarista.

Maantieto

- Asukasluku: 24 628 (vuonna 2003)
- Pinta-ala: 1 342 km²
- Korkein "vuori": Högsrum 55 m
- Suurin järvi: Möckelmossen
- Pituus: 137 km
- Leveys leveimmästä kohdasta: 16 km
- Suurin taajama: Borgholm
- Elinkeinot: Kalastus, maanviljelys, kalkkikiviteollisuus, turismi

Nähtävyyksiä

Kalmari Öölannissa on kuninkaallisen perheen kesäpalatsi Solliden sekä kivikautinen kylä. Turistit tulevat saarelle usein kauniin sään, kukkean luonnon (etenkin muuttolintujen ja kämmeköiden) tai viikinkiaikaisten muinaismuistojen perässä. Alun perin 2 000 tuulimyllystä on vielä 400 jäljellä. Öölannin kalkkikiviylänkö, alvari, on UNESCOn maailmanperintökohde. Luokka:Ruotsin saaret

Luokka:Ruotsin kunnat

Ruotsin kunnat. Kunnat Luokka:Kunnat

Bomba

Čia yra puslapis apie sprogmenis. Jei ieškote strapsnio apie įrašų leidybos kompaniją, skaitykite Bomba Records. Bomba yra sprogstamasis mechanizmas - dažniausiai koks nors indas, pripildytas sprogstamųjų medžiagų ir yra skirtas sprogimo metu padaryti kuo daugiau žalos. Bomba vadinamas tik tas sprogstamasis mechanizmas, kuris išmetamas iš lėktuvo ir krenta veikiamas natūralios žemės traukos. Rankomis mėtomi sprogstami užtaisai vadinami granatomis, šaudomi iš pabūklo - sviediniais, įrengiami žemės paviršiuje (automobiliuose, pastatuose, žemėje) - minomis. Category:Fizika ja:爆弾 th:ระเบิด

prag hotel po�ciel zawory metalowe Sklep Nurkowy kreatyna

:: RELATED NEWS ::

Davas
Davas (liesplek deves) yw enyval y'n teylu Bovidae. Yma seyth eghenn a dheves a lyha y'n bys ma, ha pub huni anedha ow kul rann a'n genus "Ovis". An eghenn aswonnys yn kwella yw an dhavas kemmyn (Ovis aries); mes yma ynwedh an vouflon (Ovis musimon) ha davas an ergh (Ovis nivicola). Yma'n dhavas

K
K yw unnegves lytherenn a'n lytherennans romanek dre vras hag a'n lytherennek Kernewek (mes an degves mar ny niverir I yn Kernewek Unys). Hi yw an ethves kessonenn keffrys. War-lergh A Grammar of Modern Cornish gans Wella Brown, hanow an lytherenn K a via leverys ka. Yn lytherennansow Kernewek Unys (

L
L yw dewdhegves lytherenn a'n lytherennek romanek dre vras hag a'n lytherennek Kernewek (mes an unnegves mar ny niverir I yn Kernewek Unys). Hi yw an nawves kessonenn keffrys. War-lergh A Grammar of Modern Cornish gans Wella Brown, hanow an lytherenn L a via leverys el.

Berrheansow

- L, l po ℓ yw an arwoedh Kernewek (mes an dewdhegves mar ny niverir I yn Kernewek Unys). Hi yw an degves kessonenn keffrys. War-lergh A Grammar of Modern Cornish gans Wella Brown, hanow an lytherenn M a via leverys em.

Berrheansow

- m yw an arwoedh Kernewek (mes an trydhegves mar ny niverir I yn Kernewek Unys). Hi yw an unnegves kessonenn keffrys. War-lergh A Grammar of Modern Cornish gans Wella Brown, hanow an lytherenn N a via leverys en. N yw an moyha menowgh lytherenn yn Kernewek Kemmyn herwydh unn studhyans servadow.

O
O yw pymthegves lytherenn a'n lytherennek romanek dre vras hag a'n lytherennek Kernewek (mes an beswardhegves mar ny niverir I yn Kernewek Unys). Hi yw an pesweres bogalenn keffrys. War-lergh A Grammar of Modern Cornish gans Wella Brown, hanow an lytherenn O a via leverys o. Avel an bogalennow erell saw U hag Kernewek (mes an pymthegves mar ny niverir I yn Kernewek Unys). Hi yw an dewdhegves kessonenn keffrys. War-lergh A Grammar of Modern Cornish gans Wella Brown, hanow an lytherenn P a via leverys pe. P yw lytherenn boghes venowgh yn Kernewek Kemmyn herwydh unn studhyans servadow.[htt

Q
Q yw seytegves lytherenn a'n lytherennek romanek dre vras hag a re lytherennansow Kernewek (mes an hwetegves mar ny niverir I yn Kernewek Unys). Hi yw an trydhegves kessonenn keffrys y'n lytherennegi ma. Yn Kernewek Kemmyn, nyns yw devnydhys an lytherenn ma mann – an yn le an lytherennow qu yth usir kw y'n rannyeth na. Yn