:: wikimiki.org ::

Kanada

Kanada

Kanada on pohjoisamerikkalainen liittovaltio. Kanadan pinta-ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku noin 32 miljoonaa. Viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Pääkaupunki on Ottawa. Muita suuria kaupunkeja ovat mm. Calgary, Edmonton, Montreal, Toronto ja Vancouver. Kanadan rajanaapurina on Yhdysvallat etelässä ja luoteessa (Alaska). Kanada oli aiemmin Britannian siirtomaa. Kanada on läheisessä liittosuhteessa Yhdysvaltoihin: ne kuuluvat molemmat mm. NATOon ja muodostavat yhdessä Meksikon kanssa Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen.

Historia

Ranskalaisen löytöretkeilijän, Jacques Cartierin katsotaan löytäneen Kanadan, kun hän vuonna 1534 saapui St. Lawrencen lahteen. Englantilainen John Cabot näki Newfoundlandin saaren kylläkin jo vuonna 1497. Kanadan eurooppalainen asuttaminen alkoi 1600-luvulla, jolloin ranskalaiset perustivat Quebec Cityn (1608) ja Montrealin (1642).

Politiikka

Hallitsija on virallisesti Englannin kuningatar Elizabeth II, käytännössä pääministeri Paul Martin.

Hallinnolliset alueet

Kanada koostuu kymmenestä provinssista ja kolmesta territoriosta; provinsseilla on melko suuri itsemääräämisoikeus. Kanadan provinssit ovat:
- Alberta
- Brittiläinen Kolumbia
- Manitoba
- New Brunswick
- Newfoundland ja Labrador
- Nova Scotia
- Ontario
- Prinssi Edwardin saari
- Quebec
- Saskatchewan Ja territoriot:
- Luoteisterritoriot
- Nunavut
- Yukon

Maantiede

Kanada on samoilla leveysasteilla kuin Länsi-Eurooppa, mutta siellä on huomattavasti kylmempää. Ilmasto vaihtelee suuressa maassa eri paikoin. Kanada on harvaanasuttu valtio, kuten Suomi.

Talous

Kanada on high-tech-teollisuusyhteiskunta, joka muistuttaa Yhdysvaltoja niin talousjärjestelmän, tuotannon kuin korkean elintason myötä. Toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut tuotanto-, kaivos- ja palvelusektorien kasvu on muuttanut valtion maatalousyhteiskunnasta nykyaikaiseksi teollisuusyhteiskunnaksi. Kanada on energian puolesta omavarainen. Itärannikolla ja provinsseissa on suuret luonnonkaasuvarannot sekä muita luonnonvaroja.

Merkittävimmät luonnonvarat

- nikkeli
- sinkki
- kupari
- kulta
- lyijy
- hopea
- puu
- kala
- kivihiili

Merkittävimmät vientituotteet

- vilja
- koneet
- teollisuustuotteet Luokka:Kanada als:Kanada ms:Kanada zh-min-nan:Canada ko:캐나다 ja:カナダ simple:Canada th:ประเทศแคนาดา

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka on manner Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren välissä. Päämantereella on kolme suurta ja väkirikasta valtiota:
- Kanada
- Meksiko
- Yhdysvallat Nämä kolme valtiota käsittävät lähes koko Pohjois-Amerikan. Näiden lisäksi kuitenkin myös Keski-Amerikan ja Karibianmeren saarien katsotaan yleensä olevan osa Pohjois-Amerikkaa. Myös Tanskalle kuuluva Grönlanti kuuluu Pohjois-Amerikkaan. Luokka:Mantereet zh-min-nan:Pak Bí-chiu ko:북아메리카 ja:北アメリカ simple:North America th:ทวีปอเมริกาเหนือ

Englannin kieli

Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen natiivipuhujien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran. Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: Se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli maailmankieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä. Englannin kielen merkitys on kasvanut erityisesti 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta. Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus, mikä saattaa myöskin omalta osaltaan selittää kielen laajenemista maailmankieleksi. Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:
- Australia
- Bahama
- Etelä-Afrikka
- Filippiinit
- Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
- Irlanti
- Jamaika
- Kanada
- Malta
- Uusi-Seelanti
- Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
- Yhdysvallat

Kielioppi

Englanti on isoloiva kieli, vaikka se on kehittynyt fleksiota käyttävästä muinaisenglannista. Sanajärjestys (subjekti-verbi-objekti) on siksi kieliopillistunut. Lähes kaikki persoonamuodot ovat hävinneet säännöllisistä verbeistä, lukuun ottamatta yksikön kolmannen persoonan -(e)s-päätettä, esim. goes 'menee'. Aikamuotoja on viisi; futuuri, preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Näistä futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan apuverbeillä, imperfekti taas päätteellä -ed. Englannissa ei ole nominien sijamuotoja. Joskus omistuskliitti -'s luokitellaan genetiiviksi, mutta se ei käyttäydy genetiivin tavoin. Kieliopillisia lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Epäsäännöllisiä verbejä ja monikkoja on paljon. Usein vaihtelut perustuvat vokaalinvaihdoksiin, esim. ablauttiin (esim. swim, swam, swum) tai umlauttiin (esim. man, men). Osa epäsäännöllisistä verbeistä on taipumattomia muotoja (esim. cut).

Äänteet

Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi englannin kielen äänteet. Kuten taulukosta käy ilmi, englannin kielessä on kohtalainen määrä hankausäänteitä. Niistä sibilantit ovat aina labialisoituneet (äännetään pyörein huulin). Hankalimpia äänteitä ovat dentaalit, joiden lausuminen on vaikeaa suurelle osalle englantia vieraana kielenä opiskelevista. Kontrasti soinnillisten ja soinnittomien hankausäänteiden välillä on olemassa, mutta niiden kesken esiintyy myös allofoniaa: esimerkiksi /z/ on allofoni /s/:lle sanassa president, mutta erillinen foneemi sanassa haze "sumu" (vrt. hays "heinät"). Englannissa ei ole tremulantteja eli r-äännettä, muutamia murteita lukuun ottamatta, vaan r on velarisoitunut ja labialisoitunut. Yläluokan brittienglannista r on hävinnyt lähes kokonaan, jättäen vain foneettisia jälkiä ympäröiviin vokaaleihin. Siellä, missä se ei ole hävinnyt, se esiintyy yleensä täryttömänä puolivokaalina. Pohjois-Amerikassa r on muuttunut retrofleksi-puolivokaaliksi tai lisännyt r-värinää läheisyydessään esiintyviin vokaaleihin. Skottienglannissa r on yksitäryinen tremulantti. Britannian murteissa eli brittienglannissa r:n ääntäminen vaihtelee paljonkin; esim. Orkneyn alueen englannissa se on uvulaarinen kuten ranskassa. Englannin kielen muiden konsonanttien perusmuodot ovat suomenkielisille tuttuja. Kontrasti soinnillisten (b, d, g) ja soinnittomien (p, t, k) klusiilien välillä on suurempi kuin suomessa. Lisäksi sanan alussa soinnittomat klusiilit aspiroituvat, eli ne äännetään suuremmalla voimalla siten, että konsonantin jälkeen sointi palaa vasta pienen hetken päästä. ranskassa Vokaaleja on moniin muihin kieliin verrattuna varsin paljon. Murteiden välillä esiintyy lisäksi suuria vokaalinvaihteluita. Brittiläisessä standardienglannissa (ns. Oxford English) pitkien ja lyhyiden vokaalien ero ei ole foneettinen. Kontrasti on sen sijaan tiukkojen ja höllien vokaalien välillä — näiden pituus vaihtelee allofonisesti. Höllä vokaali (esim. bit) on sentralisoitunut (lähempänä švaata) ja sen artikulointi on epätarkempaa. Tiukat vokaalit (esim. beat) lausutaan taas samalla tavalla kuin suomen pitkät vokaalit, eli selkeästi artikuloiden. Murteesta ja allofoniasta riippuu, muuttuuko pituus. Skottienglannissa pituuseroa ei ole, ja sentralisointi jää ainoaksi eroksi. Australian englannissa taas tilanne on päinvastainen: vain pituus on merkitsevä. Erikoisuutena englannissa on puoliväljä lavea keskivokaali [ɜ], esim. standardienglannissa fur [fɜː], joka on yksi harvinaisimmista vokaaleista maailman kielissä, erityisesti jos se on roottinen kuten Amerikassa.

Kirjoitus

Englantia kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, ilman diakriittisiä merkkejä. Kirjoitusjärjestelmä ei ole foneettinen, vaan vain noin 85 % sanoista ääntyy säännöllisesti. Syitä tähän on monia. Perussyy on se, että normannien valloittaessa Englannin muinaisenglannin säännöllinen kirjoitusjärjestelmä tuhottiin. Englantia alkoivat kirjoittaa normannikirjurit, jotka eivät välttämättä edes osanneet koko kieltä kunnolla. Tätä perua on esim. outo kirjoitustapa queen, vrt. muinaisenglannin cwene. Toinen syy on se, että kielessä on useita lainasanoja, joiden kirjoitustapaa ole haluttu muuttaa. Esimerkiksi "Sioux Falls" lausutaan ensimmäinen sana ranskan ja toinen perusenglannin mukaan: [su: fo:ls]. Yksi syy kirjoitusjärjestelmän monimutkaisuuteen on myös se, että sääntöjä on tahallaan rikottu, jotta sanat vastaisivat paremmin oletettuja etymologioita. Esimerkiksi sana [det] 'velka' haluttiin kirjoittaa debt, jotta se muistuttaisi latinan sanaa debit. Joissain tapauksissa tällaista syytä ei ole edes ollut, esim. sanaan ptarmigan on mielivaltaisesti lisätty alkuun kirjain P kreikan pteron-sanaa imitoiden, vaikka sana on itse asiassa peräisin gaelin sanasta tarmachan. Konsonanttien yksikirjaimiset perusmuodot kirjoitetaan pääsääntöisesti samoin kuin suomessa, poikkeuksina y [j], j, g [dʒʷ] ja r [ɹʷ]. Lisäksi kaikki sananalkuiset plosiivit ovat aspiroituneita. Kirjainyhdistelmiä ovat th joko [θ] tai [ð], ch tai tch [tʃʷ], sh [ʃʷ]. Poikkeuksia on runsaasti, ja usein ne perustuvat sanan ranskalaiseen tai muuhun ulkolaiseen alkuperään; esim. sanassa measure kirjain s merkitsee äännettä [ʒ]. Vokaalit lausutaan täysin eri tavalla kuin latinalaisessa käytännössä yleensä. Ensinnäkin jo muinaisenglannissa oli muutamia vokaalinmerkintätapoja. Koska muinausenglannnissa lyhyen vokaalin jälkeen tuli aina kaksoiskonsonantti, kirjoituksen kaksoiskonsonantit eivät muuta konsonanttia mitenkään, vaan muuttavat edeltävää vokaalia, esimerkiksi filer ääntyy [faIlər], kun taas filler ääntyy [fIlər]. Muinaisenglannin perua on myös se, että sanan lopussa oleva -e muuttaa edellistä vokaalia, esim. lit [lIt] vs. lite [lait]. Tärkeämpi syy vokaalimerkinnän muuttumiseen on se, että 1600-luvulla englannin vokaalit nousivat foneettisella asteikolla kukin yhden askeleen ylöspäin, esimerkiksi ee lausutaan [i:]. Jotkut pitkät vokaalit muuttuivat samalla diftongeiksi. Esimerkiksi englanninkielisten itsensä "pitkiksi" a-, i-, ja o-vokaaleiksi kutsumat äänteet ovat itse asiassa diftongeja: [ei], [ai] ja [ou].

Historia

Englannin kielen historiassa erotetaan yleensä kolme vaihetta:
- Muinaisenglanti (Old English) (vuodet 700-1100)
- Keskienglanti (Middle English) (1100–1500)
- Nykyenglanti (Modern English) (1500-)

Esimerkkejä

'Before they could shout in a praise of the shot, however, a dreaful wail from Bilbo put all thoughts of venison out of their minds. 'Bombur has fallen in! Bombur is drowning!' he cried. It was only too true. Bombur had only one foot on the land when the hart bore down on him, and sprang over him. He had stumbled, thrusting the boat away from the bank, and then toppled back into the dark water, his hands slipping off the slimy roots at the edge, while the boat span slowly off and disappeared.' -J.R.R.Tolkienin teoksesta The Hobbit, vuodelta 1937, suomeksi ilmestynyt nimellä Hobitti eli sinne ja takaisin

Aiheesta muualla

- Wikipedia. Main page Englanninkielinen Wikipedia
- Simple English Wikipedia. Main page Helpon englannin Wikipedia
- [http://www.tracetech.net/sanat/ Englanti–suomi–englanti-sanakirja] Luokka:Englannin kieli Luokka:Australian kielet Luokka:Belizen kielet Luokka:Botswanan kielet Luokka:Englannin kielet Luokka:Etelä-Afrikan kielet Luokka:Gambian kielet Luokka:Guamin kielet Luokka:Guyanan kielet Luokka:Irlannin kielet Luokka:Kanadan kielet Luokka:Kenian kielet Luokka:Lesothon kielet Luokka:Liberian kielet Luokka:Malawin kielet Luokka:Maltan kielet Luokka:Mauritiuksen kielet Luokka:Palaun kielet Luokka:Ruandan kielet Luokka:Sambian kielet Luokka:Seychellien kielet Luokka:Sierra Leonen kielet Luokka:Skotlannin kielet Luokka:Tokelaun kielet Luokka:Ugandan kielet Luokka:Uuden-Seelannin kielet Luokka:Walesin kielet Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kielet Luokka:Yhdysvaltain kielet Luokka:Zimbabwen kielet als:Englische Sprache ms:Bahasa Inggeris zh-min-nan:Eng-gí ko:영어 ja:英語 simple:English language th:ภาษาอังกฤษ

Ottawa

Ottawa on Kanadan pääkaupunki Ottawajoen varrella Ontarion territoriossa. Ottawassa on noin 340 000 asukasta (2000), esikaupunkeineen jopa 1 050 000, joista englanninkielisiä noin 56 %. Ottawa on tärkeä teollisuus- ja talouskaupunki, jossa on muun muassa vireää puuteollisuutta. Vuonna 1848 perustettiin Ottawaan kaksi yliopistoa. Ottawan kaupunki perustettiin vuonna 1826 ja Kanadan pääkaupunki siitä tuli vuonna 1858.

Linkkejä Ottawaan:

- [http://www.ottawa.com Ottawan virallinen sivusto]
- [http://www.ottawa.ca Ottawan virallinen sivusto] Ottawa on myös Saint Lawrencen sivujoki Kanadassa. Joen pituus on 1 100 kilometriä ja se on osittain purjehduskelpoinen. Luokka:Kanadan kaupungit zh-min-nan:Ottawa ko:오타와 ja:オタワ simple:Ottawa, Ontario

Calgary

Calgary on Albertan provinssin suurin kaupunki länsi-Kanadassa. Se sijaitsee provinssin eteläosissa, Kalliovuorten itäpuolella. Kaupungin asukasluku oli 993 200 vuonna 2002, sen odotetaan kasvavan 1,2 miljoonaan vuoteen 2005 mennessä. Calgary on Kanadan kolmanneksi suurin ja nopeimmin kasvava suurkaupunki.

Historia

Ennen eurooppalaisia maahanmuuttajia Calgaryn alueella asui mustajalka intiaaneja noin 11 000 vuoden ajan. Ensimmäinen eurooppalainen saapui noin 1787, 1860-luvulla alueelle alkoi asettua eurooppalaista asutusta metsästämään buffaloita ja myymään laitonta viskiä. viski Ensimmäinen kirjattu calgaryläinen oli tilanomistaja Sam Livingston 1870-luvun alussa. Hänen tilastaan tehtiin North West Mounted Police-ratsupoliisijärjestön (nykyisin RCMP) tukikohta vuonna 1875. Sen avulla seutua yritettiin suojella yhdysvaltalaisilta viskikauppiailta. Nimen Calgarylle antoi eversti James Macleod Isle of Mullilla Skotlannissa sijaitsevan Calgary Bayn mukaan. Calgary alkoi kasvaa kun Canadian Pacific Railway-rautatieyhtiö rakensi sinne merkittävän rautatieaseman. Nykyisin yhtiö pitää päämajaansa Calgaryssä. Calgarystä kasvoi nopeasti merkittävä kauppa- ja maatalouskeskus. Se sai virallisesti kaupungin (city) aseman 1894. 1900-luvun puolivälissä Albertasta löytyi öljyä, ja Calgarystä tuli alkaneen öljyryntäyksen keskus. Öljykriisin myötä 1974 Calgaryn talous kasvoi hurjaa tahtia. Myös kaupungin väkiluku kaksinkertaistui hetkessä. Näihin aikoihin Calgaryn pilvenpiirtäjät rakennettiin nopeammin kuin juuri missään muualla. Kandan kansallinen energiaohjelma hieman hidasti öljyinnostusta 1981, mutta ohjelma lopetettiin 1980-luvun puolivälissä.

Talous

Calgaryn talous nojautuu suurelta osin öljyteollisuuteen, maatalous ja huipputeknologian teollisuus tukevat kaupungin nopeaa talouskasvua. Calgary on Kanadan rikkain kaupunki ja Alberta sen rikkain provinssi (jos mitataan tuloja asukasta kohden). Calgary on Kanadan öljypääkaupunki, Kanadan kaupungeista ainoastaan Torontossa on enemmän yritysten pääkonttoreita. Myös lihateollisuus on Calgarylle tärkeä, sillä se on merkittävä jakelukeskus maaseudulle.

Turismi

Calgary on arvioitu yhdeksi Pohjois-Amerikan puhtaimmista, turvallisimmista ja ystävällisimmistä kaupungeista. Sinne muuttaa merkittäviä määriä siirtolaisia muualta Kanadasta ja ympäri maailmaa. Kaupungissa on myös suomalaisasutusta ja siellä toimii mm. suomalainen seurakunta. Calgaryssä järjestetään joka heinäkuu Calgary Stampede, merkittävä festivaali ja rodeo. Perinne aloitettiin jo vuonna 1912, ensimmäinen Stampede oli Pohjois-Amerikan rikkain rodeokilpailu, palkintosumman ollessa yhteensä 20 000 dollaria. Katsojia siellä kävi yli 100 000. Vuonna 2000 tässä 10-päiväisessä näytöksessä kävi 1 218 851 katsojaa. Calgary Stampedeä on sanottu "Maailman mahtavimmaksi ulkoilmanäytökseksi". Parhaat maisemat Calgarystä näkee katsomalla länteen – siellä näkyvät mahtavat Kalliovuoret. Vuoristo, joka nousee äkkiä alavan maan päätteeksi on todella vaikuttava näky. Yksi sovelias paikka maisemien katseluun on 190,8 metriä korkea Calgary Tower. Kaupunkia palvelee Calgaryn kansainvälinen lentokenttä. Kaupungin läpi kulkee myös Trans-Canada Highway – Kanadan maantie numero 1. Kaupungin sisäisessä liikenteessä palvelee kaupunkijuna C-Train sekä kattava linja-autoverkosto. Paikallisilla taksikuskeilla sen sijaan on joskus suunnistamisvaikeuksia.

Urheilu

taksi Calgaryssä toimivia ammattilaisurheiluseuroja ovat NHL-joukkue Calgary Flames ja Kanadan jalkapalloliigan (kanadalainen jalkapallo) Calgary Stampeders. Siellä toimii myös jalkapallon A-liigan joukkue Calgary Mustangs. Monet näistä toimivat Pengrowth Saddledome-areenalla (kuva oikealla). Vuoden 1988 talviolympialaiset järjestettiin Calgaryssä. Tätä varten rakennetut tapahtumapaikat toimivat ympäri maailmaa paikalle tulevien urheilijoiden harjoituspaikkoina.

Koulutus

Calgaryssä toimii kolme merkittävää korkeakoulua: Calgaryn yliopisto, Southern Alberta Institute of Technology sekä Mount Royal College.

Linkkejä

- [http://www.calgary.ca/ Calgaryn kaupungin sivusto]
- [http://www.visitor.calgary.ab.ca/ Calgaryn turisti-informaatio]
- [http://www.discovercalgary.com Epävirallisempaa turisti-infomaatiota]
- [http://www.calgarytower.com Calgary Tower]
- [http://www.emporis.com/en/il/pc/?id=100992&aid=3&sro=1 Kuvia Calgaryn pilvenpiirtäjistä]
- [http://www.calgary.cbc.ca/ CBC:n uutisia Calgarystä]
- [http://www.olympic.org/uk/games/past/index_uk.asp?OLGT=2&OLGY=1988 Vuoden 1988 talviolympialaiset] Luokka:Kanadan kaupungit ko:캘거리 ja:カルガリー

Edmonton

Edmonton on Albertan provinssin pääkaupunki. Kaupungin asukasluku on noin 102 000.

Tunnetut urheiluseurat

- Edmonton Oilers, jääkiekko, NHL
- Edmonton Eskimos amerikkalaisessa jalkapallo, NFL
- Edmonton Drillers, jalkapallo

Aiheesta muualla

- [http://www.edmonton.ca Edmontonin kotisivu] Luokka:Kanadan kaupungit ko:에드먼턴 ja:エドモントン

Montreal

Montreal (virallisesti Ville de Montréal) on Kanadan toiseksi suurin kaupunki (Toronton jälkeen) ja suurin kaupunki Québecin provinssissa. Montrealin asukasluku on noin 1 800 000, ja esikaupungit mukaan luettuna noin 3,5 miljoonaa.

Maantiede

Québec Montreal sijaitsee Montrealin saarella, kahden joen yhtymäkohdassa Quebecin eteläosassa, noin 60 kilometrin päässä Yhdysvaltain rajasta. Kanadan pääkaupunkiin Ottawaan, Ontarioon on matkaa noin 150 km.

Kulttuurit

Ontario Montreal on maailman toiseksi suurin ranskankielinen kaupunki Pariisin jälkeen. Enemmistö asukkaista puhuu äidinkielenään ranskaa, mutta merkittävällä osalla englanti on äidinkieli. Lisäksi huomattava osa väestöstä on siirtolaisia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin ranska tai englanti. Toukokuussa 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan 53% montrealilaisista puhuu sekä ranskaa että englantia, 37% vain ranskaa ja 7% vain englantia.

Aiheesta muualla

- [http://www.ville.montreal.qc.ca Montrealin viralliset kotisivut] Luokka:Montreal ko:몬트리올 ja:モントリオール simple:Montreal

Vancouver

Vancouver on kaupunki Kanadassa Brittiläisessä Kolumbiassa. Se on läntisen Kanadan suurin ja koko Kanadan kolmenneksi suurin kaupunki. Kaupungissa on 583 296 asukasta, koko alueella yli kaksi miljoonaa. Vancouverissa järjestetään 2010 talviolympialaiset.

Maantiede

Vancouver sijaitsee Georgiansalmen rannalla, Vancouverin saari erottaa sen Tyynestä valtamerestä. Vancouverin kaupunki ei siis ole samannimisellä saarella, vaan salmen toisella puolella. Kaupungin koordinaatit ovat 49°16′ N 123°7′ W. Vancouverin seutu on tyypillistä maanjäristysaluetta, ja sitä seurataan seismologian tutkimuskeskuksissa eri puolilla maailmaa.

Ilmasto

Vancouverin ilmasto on valtameren läheisyyden takia harvinaisen suotuisa pohjoiseen sijaintiin nähden. Kanadan suurista kaupungeista sen talvet ovat toiseksi lauhkeimmat.

Elinkeinoelämä

Vancouver on Kanadan toiseksi suurin satama. Siellä on myös paljon puunjalostus- ja filmiteollisuutta. Turismi on tärkeä tulonlähde; lähiseudulla on hiihtokeskuksia.

Elämänlaatu

Useimmissa elämän laatua mittaavissa tutkimuksissa Vancouver sijoittuu maailman viiden parhaan kaupungin joukkoon.

Aiheesta muualla

[http://www.city.vancouver.bc.ca Vancouverin viralliset kotisivut] Luokka:Kanadan kaupungit ko:밴쿠버 ja:バンクーバー

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Pohjois-Atlantin Puolustusliitto

Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö (engl. North Atlantic Treaty Organisation, myös Pohjois-Atlantin liitto tai puolustusliitto) on kansainvälinen puolustusliitto, joka perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Yhdysvalloissa, Washingtonissa. Sen toinen virallinen nimi on ranskankielinen l'Organisation du Traité de l'Atlantique Nord eli OTAN. NATOn päämaja sijaitsee Belgian Brysselissä. Belgiassa on käytössä NATOn hollanninkielinen lyhenne NAVO. NATOn keskeisin tehtävä on määritelty sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokaisen jäsenmaan on YK:n peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, tarvittavin keinoin, mukaan lukien asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella. Sopimuksen kohta oli määritelty niin, että jos Neuvostoliitto hyökkäisi Yhdysvaltain eurooppalaisia liittolaisia vastaan, se tulkittaisiin hyökkäyksenä USA:ta vastaan. Kylmän sodan aikana artiklaa ei käytetty kertaakaan, vaan ensimmäisen kerran siihen turvauduttiin 12. syyskuuta 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen vastauksena hyökkäykselle Yhdysvaltoja vastaan. Neuvostoliiton ja Varsovan liiton romahtamisen jälkeen lukuisat Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet maat liittyvät vastaavasti NATOon. Perinteisesti puolueettomat Euroopan maat Ruotsi, Suomi, Irlanti, Sveitsi ja Itävalta ovat jättäytyneet liiton ulkopuolelle, samoin Venäjä. Osa näistäkin maista tekee yhteistyötä NATOn kanssa.

Jäsenvaltiot

Venäjä Perustamisvuodesta 1949 lähtien (liittymisvuosi, jos tästä poikkeava):
- Alankomaat
- Belgia
- Bulgaria (2004)
- Espanja (1982)
- Islanti
- Italia
- Kanada
- Kreikka (1952)
- Latvia (2004)
- Liettua (2004)
- Luxemburg
- Norja
- Portugali
- Puola (1999)
- Ranska
- Romania (2004)
- Saksa (1955)
- Slovakia (2004)
- Slovenia (2004)
- Tanska
- Tšekki (1999)
- Turkki (1952)
- Unkari (1999)
- Yhdistynyt kuningaskunta
- Yhdysvallat
- Viro (2004) Kreikka ja Turkki liittyivät helmikuussa 1952. Saksan liittotasavalta liittyi 1955 ja Saksan yhdistyessä 1990 jäsenyys laajeni käsittämään uudet itäiset osavaltiot (ent. Itä-Saksan alueen). Espanja liittyi 30. toukokuuta 1982 ja entiset Varsovan liiton maat Puola, Unkari ja Tšekki 12. maaliskuuta 1999. Ranska on edelleen NATOn jäsen, mutta vetäytyi sotilasliitosta 1966 rakentaakseen omaa ydinaseisiin perustuvaa puolustustaan. Islanti, ainoa NATO-maa jolla ei ole armeijaa, liittyi sillä ehdolla, ettei sen tarvitsisi sellaista perustaakaan. Slovenia ja entisen Varsovan liiton maat Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua, Romania ja Slovakia liittyivät 29. maaliskuuta 2004. NATOn ensimmäinen varsinainen sotilaallinen yhteenotto oli Kosovon sodassa 24. maaliskuuta 1999, jolloin NATO pommitti 11 viikkoa silloista Jugoslaviaa. 10. helmikuuta 2003 NATO ajautui kriisiin, kun Ranska ja Belgia käyttivät veto-oikeuttaan estämään NATOn joukkojen lähetyksen Turkkiin edeltäen Irakin sotaa. Saksa ei käyttänyt veto-oikeuttaan mutta ilmaisi sille tukensa. 16. huhtikuuta 2003 NATO otti ensimmäisen kerran tehtävän Pohjois-Atlantin alueen ulkopuolella ottaessaan vastuun Afganistanin rauhaturvajoukoista. Päätös tehtiin Saksan ja Alankomaiden ehdotuksesta ja kaikki NATO-maat hyväksyivät sen yksimielisesti. Toimivalta alueella siirrettiin NATOlle 11. elokuuta. 19. kesäkuuta 2003 suuria muutoksia NATOn johtorakenteessa kun uusi sotilaallinen päämaja perustettiin Norfolkiin, Yhdysvaltojen Virginiaan.

NATOn pääsihteerit

# Hastings Lionel Ismay (Yhdistynyt kuningaskunta): 1952—1957 # Paul-Henri Spaak (Belgia): 1957—1961 # Dirk Stikker (Alankomaat): 1961—1964 # Manlio Brosio (Italia): 1964—1971 # Joseph Luns (Alankomaat): 1971—1984 # Peter Carington (Yhdistynyt kuningaskunta): 1984—1988 # Manfred Wörner (Länsi-Saksa): 1988—1994 # Sergio Balanzino (Italia, sijaisena): 1994 # Willy Claes (Belgia): 1994—1995 # Sergio Balanzino (Italia, sijaisena): 1995 # Javier Solana (Espanja): 1995—1999 # George Robertson (Yhdistynyt kuningaskunta): 1999—2004 # Jaap de Hoop Scheffer (Alankomaat): 1. tammikuuta 2004 alkaen

NATOn komentajat

NATOn komentajana Supreme Allied Commander, Europe (SACEUR) on yhdysvaltalainen kenraali, joka on Ridgwaystä lähtien ollut samalla myös Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen komentaja. (Commander in Chief, US European Command (CINCEUR). #Dwight D. Eisenhower: 2. huhtikuuta, 1951—1952 #Matthew Ridgway: 1952—1953 #Alfred Gruenther: 1953—1956 #Lauris Norstad: 1956—1963 #Lyman Lemnitzer: 1963—1969 #Andrew Goodpaster: 1969—1974 #Alexander Haig: 1974—1979 #Bernard Rogers: 1979—1987 #John Galvin: 1987—1992 #John Shalikashvili: 1992—1993 #George Joulwan: 1993—1997 #Wesley Clark: 1997—2000 #Joseph Ralston: 2000—2003 #James L. Jones: 17. tammikuuta, 2003 alkaen

NATOn rauhankumppanuus

NATOn rauhankumppanuus on ohjelma luottamuksen luomiseksi NATOn ja siihen kuulumattomien maiden välillä.
- Albania
- Armenia
- Azerbaidžan
- Georgia
- Irlanti
- Itävalta
- Kazakstan
- Kirgisia
- Kroatia
- Makedonia
- Moldova
- Ruotsi
- Suomi
- Sveitsi
- Tadžikistan
- Turkmenistan
- Ukraina
- Uzbekistan
- Valko-Venäjä
- Venäjä

Aiheesta muualla

- [http://www.nato.int NATO] Luokka:Kansainväliset järjestöt Luokka:Kylmä sota ko:북대서양 조약 기구 ja:北大西洋条約機構 th:องค์การสนธิสัญญาป้องกันแอตแลนติกเหนือ

Newfoundland

:Newfoundland on myös koirarotu. Newfoundland on suuri saari Kanadan koillisrannikolla. Newfoundlandin erottaa Labradorin niemimaasta Belle islen salmi ja Cape Bretonin islandistä Cabotin salmi. Se on maailman 15. suurin saari ja sen pinta-ala on 111 390 km². Newfoundland on Newfoundland ja Labradorin provinssin (aikasemmin nimi oli vain Newfoundland) tiheimmin asuttu alue. Provinssin pääkaupunki St. John's sijaitsee saaren kaakkoiskärjessä. Newfoundlandissä asuu noin 470 000 ihmistä.

Historia

Newfoundlandin löysi portugalilainen João Vaz Corte-Real vuonna 1472 ja antoi sille nimen Terra Nova. Saarelta on löytynyt viikinkien asutuksen muinaisjäänteitä ja saari on luultavasti Leif Erikssonin mainitsema Vinland eli Viinimaa. Newfoundlandistä tuli osa Kanadaa vasta vuonna 1949. Luokka:Kanadan saaret zh-min-nan:Newfoundland ko:뉴펀들랜드 섬 ja:ニューファンドランド島

1608

Tapahtumia

- Ensimmäinen ruotsinkielinen Almanakka julkaistiin Suomessa.

Syntyneitä

- 15. lokakuuta - Evangelista Torricelli, fyysikko ja matemaatikko.

Kuolleita

- Luokka:1600-luku ko:1608년

Montreal

Maantiede

Kulttuurit

Aiheesta muualla

- [http://www.ville.montreal.qc.ca Montrealin viralliset kotisivut] Luokka:Montreal ko:몬트리올 ja:モントリオール simple:Montreal

1642

Tapahtumia

- 24. marraskuuta - Abel Tasman saapuu Tasmaniaan ensimmäisenä euroopalaisena.
- Joulukuussa Abel Tasman kohtaa Uuden-Seelannin ensimmäisenä eurooppalaisena.
- Breitenfeltin toinen taistelu (1642)

Syntyneitä

- 25. joulukuuta - Sir Isaac Newton, englantilainen matemaatikko ja fyysikko

Kuolleita

- 8. tammikuuta - Galileo Galilei, Italialainen taidemaalari ja tiedemies Luokka:1600-luku ms:1642 ko:1642년 simple:1642

Paul Martin

Paul Edgar Philippe Martin, (s. 28. elokuuta 1938, Windsor, Ontario, Kanada) on 21. Kanadan pääministeri. Hän seurasi edeltäjäänsä Jean Chrétienia 12. joulukuuta 2003. Martin on Kanadan liberaalipuolueen johtaja. Hänet valittiin uudelleen pääministeriksi 28. kesäkuuta 2004 vähemmistöhallituksessa. Liberaaleilla on 135 paikkaa 308:sta Kanadan alahuoneessa. Martinilla on liikemiestausta, ja oli ennen politiikkaan lähtöään monimiljonääri. Forbes.com arvioi 2004 Martinin omaisuuden arvoksi 225 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 1988 Martin valittiin parlamenttiin LaSalle–Émardin vaalipiiristä Montrealista. Hän oli ehdokkaana puolueen johtoon 1990 kokouksessa, mutta hävisi Chrétienille tiukassa äänestyksessä. Kun liberaalipuolue voitti vaalit 1993, pääministeriksi noussut Chrétien nimitti kuitenkin Martinin valtiovarainministeriksi. Hänen toimikauttaa pidettiin erittäin menestyksekkäänä taloudellisesti. Chrétienin ja Martinin erimielisyydet kulminoituivat 2002: Martin erotettiin hallituksesta ja John Manley nimitettiin valtiovarainministeriksi. Pian Martin ilmoitti aikomuksestaan pyrkiä puolueen johtoon seuraavassa puoluekokouksessa. Chrétien ei asettunut enää ehdokkaaksi, ja Martin valittiin marraskuussa 2003 puolueen johtoon. 12. joulukuuta kenraalikuvernööri Adrienne Clarkson nimitti hänet Kanadan pääministeriksi. Pian pääministeriksi nousemisensa jälkeen Martin nautti laajasta kannatuksesta, joka kuitenkin hupeni AdScam-skandaaliin, kun havaittiin 100–250 miljoonaa dollaria valtion varoja hävinneen Martinin valtiovarainministerikaudella. Martin kutsui kuitenkin vaalit 28. kesäkuuta 2004. Ennen vaaleja konservatiivit ja liberaalit olivat tasoissa, ja lopulta liberaalit muodostivat vähemmistöhallituksen. He pysyivät hallituksessa demokratiapuolueen tukella. Martinin hallitus jätti 1. helmikuuta 2005 lakiesityksen saman sukupuolen avioliittojen sallimisesta. Samassa kuussa Kanada ilmoitti jäävänsä Yhdysvaltain ohjuspuolustusohjelman ulkopuolelle. 17. toukokuuta 2005 valtion budjetti hyväksyttiin vain yhden äänen enemmistöllä. Hallitus kaatui 29. marraskuuta 2005, kun oppositio äänesti sitä vastaan lukemin 171–133 korruptioskandaalin vuoksi. Martin, Paul Martin, Paul ja:ポール・マーティン simple:Paul Martin Jr.

Alberta

Alberta on yksi Kanadan provinsseista. Sen pääkaupunki on Edmonton. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Banff ja Calgary. Alberta on saanut nimensä prinsessa Louise Caroline Albertan (kuoli 1939) mukaan. Hän oli kuningatar Viktorian neljäs tytär.

Historia

Alberta oli osa Luoteisterritorioita vuoteen 1905 saakka.

Maantiede

Alberta sijaitsee länsi-Kanadassa. Sen naapureita ovat Brittiläinen Kolumbia lännessä, Luoteisterritoriot pohjoisessa ja Saskatchewan idässä. Etelässä rajanaapuri on Yhdysvaltain osavaltio Montana. Provinssin länsiraja kulkee Kalliovuorilla. Albertan puolella sijaitsee mm. Kanadan Kalliovuorten korkein huippu, lähes neljä kilometriä korkea Mount Robson. Vuoret näkyvät satojen kilometrien päähän. Suurin osa vuorialueesta on kansallispuistoa, jossa karhut, peurat ja muut eläimet vaeltelevat vapaina ja yleisinä jopa kaupunkien (mm. turistikeskus Banff) keskustoissa. Vuorilla sijaitsee myös useita laskettelukeskuksia. Provinssin itäisemmät osat ovat viljavaa tasankoa, Saskatchewanin rajalla preeriaa. Lukuisat joet virtaavat alas vuorilta läpi provinssin. Suuren provinssin (etelä-pohjoissuuntaan 1200 km, itä-länsisuuntaan 600 km) sisällä on myös ilmastonvaihtelua. Korkeuserot lisäävät vaihtelua. Eteläinen Alberta on kesäisin melko kuumaa ja kuivaa seutua. Provinssin länsiosia suojaavat talvella vuorilta tulevat chinook-tuulet, sen sijaan itäosat ovat talvisin erittäin kylmiä (n. -35 astetta) ja kesäisin kuumia (n. +35 astetta). Etelä- ja keski-Alberta ovat Kanadan todennäköisintä pyörremyrskyseutua.

Talous

Albertan öljyvarat on huomattavat. Niistä merkittävimmäksi nousemassa olevan Athabascan öljyhiekan arvioidaan sisältävän yli kolmanneksen maailman öljystä ja olevan siten maailman suurin yksittäinen öljyesiintymä. Provinssissa toimii kaksi Pohjois-Amerikan suurinta öljynjalostuslaitosta. Toinen provinssin tärkeistä tulonlähteistä on maatalous, erityisesti lihakarja. Siellä on yli viisi miljoonaa lehmää, ja lihaa viedään ympäri maailmaa. Siellä kasvatetaan myös biisoneita. Provinssin pohjoisosissa on paljon metsää ja siten metsäteollisuutta. Lisäksi provinssissa on korkean teknologian tuotantoa, erityisesti nestekidenäyttöjä tuotetaan paljon, sillä ne myös keksittiin Albertassa.

Politiikka

Alberta on konservatiivisempi kuin suurin osa muuta Kanadaa.

Turismi

Turisteja Albertaan vetävät Kalliovuoret ja sen hiihtokeskukset, vuorikiipeily- ja vaellusmahdollisuudet. Kansallispuistoaseman vuoksi luonnosta pääsee nauttimaan täysin siemauksin. Albertan asukkaat ovat erittäin ystävällisiä ja heissä on havaittavissa rajaseudun asukkaiden henkeä. Vuoriston lisäksi turistikohteita ovat provinssin kaksi suurta kaupunkia, Calgary ja Edmonton, molemmissa on suuret kansainväliset lentokentät ja kaikki suurkaupungeilta odotettavissa olevat mahdollisuudet.

Aiheesta muualla

- [http://www.gov.ab.ca Albertan hallitus] zh-min-nan:Alberta ko:앨버타 주 ja:アルバータ州 simple:Alberta

Manitoba

Manitoba on Kanadan viides provinssi. Asukasluku 1 162 800 (2003); pinta-ala 647 797 km²; asukastiheys 1,78 as./km². Asutus on keskittynyt hyvin voimakkaasti sen eteläosaan Yhdysvaltain rajalle sekä Winnipegjärven ja Manitobajärven etelärannoille. Provinssin pääkaupunki on Winnipeg. Manitoba on itäisin kolmesta Kanadan ns. Preeriaprovinssista. Manitoban pohjoisimmat osat ovat tundraa. Keskiosassa on havumetsää ja soita, etelässä on runsaasti maanviljelystä. Etelässä on myös laajoja preerioita. Provinssin kaikki joet laskevat Hudsoninlahteen. Ennen eurooppalaisten tuloa Manitobassa asui Ojibwa- ja Assiniboine-intiaaneja. Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat alueelle vuonna 1612. Ensimmäinen maanviljelysyhdyskunta perustettiin vasta vuonna 1811. Manitoba liittyi Kanadaan vuonna 1870, jolloin sen pinta-ala oli vain murto-osa nykyisestä. Nykyisen muotonsa provinssi on saanut vuonna 1912. Luokka:Kanadan hallinnolliset alueet zh-min-nan:Manitoba ko:매니토바 주 ja:マニトバ州 simple:Manitoba

Newfoundland ja Labrador

Newfoundland ja Labrador on Kanadan kronologisesti kymmenes provinssi. Tämän aseman se saavutti 1946 Newfoundlandin nimellä. Vuodesta 1964 nimeen liitettiin loppuosa Labrador, joka kuvaa paremmin aluetta. Onhan puolet provinssista suurella Newfoudlandin saarella, joka sijaitsee Atlantin valtameressä. Toinen puoli provinssista on valtavan Labradorin niemimaan pohjoisosa — eteläosa kuuluu Québecin provinssiin. Newfoudlandin ja Labradorin välissä on Belle Islen salmi. Ranskalle kuuluva Saint-Pierre ja Miquelonin saariryhmä kalasatamineen sijaitsee aivan Newfoundlandin saaren eteläpuolella. Alueella vaikuttaa kylmä merivirta, ja elinolosuhteet ovat ankarat. Kalastus on tärkein elinkeino. Aiemmin harjoitettiin huomattavassa määrin myös valaanpyyntiä. Metsätaloudella on niin ikään suuri taloudellinen merkitys. Provinssin asukasluku on noin 533 800, josta noin 90 prosenttia Newfoundlandin saarella. Siellä on myös vajaan 100 000 asukkaan pääkaupunki Saint John's. Saarella on omat englannin ja ranskan murteensa. Puhutaan lisäksi newfoudlandinirlannin murteesta, joka lienee kuitenkin myös englannin murre, mutta sen ovat säilyttäneet alueelle runsain mitoin muuttaneet irlantilaiset. Erityisesti Labradorin puolella käytetään eskimokieliä kuten inuktitutia. Luokka:Kanadan hallinnolliset alueet zh-min-nan:Newfoundland kap Labrador ko:뉴펀들랜드 래브라도 주 ja:ニューファンドランド・ラブラドール州

Ontario

Ontario on yksi Kanadan suurimmista provinsseista. Ontariossa on monia isoja kaupunkeja, kuten Toronto (provinssin pääkaupunki), Ottawa (Kanadan pääkaupunki) ja Thunder Bay. Osa Niagaran putouksista sijaitsee Ontarion puolella, osa Yhdysvaltojen puolella. Osa Pohjois-Amerikan suurista järvistä ulottuu Ontarioon.

Talous

Ontarion joet ja erityisesti sen läpi kulkeva Niagara River tuovat alueelle suuret vesivoimavarat. Tämä etulyöntiasema sekä erinomaiset kuljetusyhteydet USA:n keskiosiin ovat tehneet alueesta Kanadan teollistuneimman alueen. Tärkein osa-alue on tehdasteollisuus, jota harjoitetaan etupäässä nk. Kultaisen hevosenkengän alueella.

Aiheesta muualla

- [http://www.gov.on.ca/ Ontarion hallitus]
- [http://atlas.gc.ca/rasterimages/english/maps/reference/provincesterritories/ont_new.pdf Kartta]
- [http://www.ontariotenants.ca/government/mpp.phtml Ontarion parlamentin yhteystiedot]
- [http://www.ontarioghosttowns.com/ Ontarion aavekaupunkeja ja hylättyjä paikkoja] Luokka:Kanadan hallinnolliset alueet zh-min-nan:Ontario ko:온타리오 주 ja:オンタリオ州 simple:Ontario

Prinssi Edwardin saari

Prinssi Edwardin saari (englanniksi Prince Edward Island) on Kanadan pienin provinssi sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Siellä on 137 800 asukasta. Saari on saanut nimensä Kuningatar Viktorian isän, Prinssi Edwardin (1767–1820) muukaan. Saaren yhdistää New Brunswickiin äskettäin rakennettu silta yli Northumberlandinsalmen. Provinssin pääkaupunki ja samalla suurin kaupunki on Charlottetown. Muita kaupunkeja ovat Summerside, Stratford ja Cornwall. Eurooppalaiset löytöretkeilijät saapuivat saarelle 1500-luvulla, ja siitä asti ihminen on muokannut maisemaa voimakkaasti. Saaresta puolet on metsää, mutta se on kaikki ihmisen istuttamaa talousmetsää. Maaperä on helposti viljeltävää, ja siksi maatalous dominoi saaren maisemaa. Sen kumpuilevat laidunmaat, joita kuvataan L. M. Montgomeryn tyttökirjoissa Anna ja Pieni runotyttö, houkuttavat alueelle runsaasti turisteja ja kesämökkiläisiä.

Kartta

Kuva:Pei-map.png Luokka:Kanadan hallinnolliset alueet zh-min-nan:Edward Ông-chú Tó ko:프린스에드워드아일랜드 주 ja:プリンスエドワードアイランド州

Saskatchewan

Saskatchewan on yksi Kanadan preeria provinsseista. Sen pinta-ala on 651 900 km² ja asukasluku 1 013 035 (saskatchewanilaista) (1. tammikuuta 2002). Pääosa väestöstä asuu provinssin eteläosissa, melko lähellä USA:n rajaa. Suurin kaupunki on 225 927 asukkaan Saskatoon, toiseksi suurin on provinssin pääkaupunki Regina (asukasluku: 187 500). Saskatchewan on muodoltaan kutakuinkin suorakulmio. Sen rajanaapurit ovat Alberta lännessä, Luoteisterritoriot pohjoisessa, Manitoba idässä ja Yhdysvaltain osavaltiot Montana ja Pohjois-Dakota etelässä. Provinssin nimen takana on Saskatchewan-joki, jonka nimi on creen kieltä ja tarkoittaa "nopeasti virtaavaa jokea" (kisiskatchewan).

Talous

Saskatchewanin talous on pääosin maataloudesta riippuvainen. Päävilja on vehnä, sen lisäksi kasvatetaan rypsiä, pellavaa, ruista, kauraa ja ohraa. Provinssissa on myös kaivosteollisuutta ja pohjoisosissa metsäteollisuutta.

Historia

Ennen eurooppalaista asutusta Saskatchewanissa asuivat Athabaska-, Algonquia- ja Sioux-heimot. Ensimmäinen Saskatchewaniin saapunut eurooppalainen oli vuonna 1690 saapunut Henry Kelsey, joka yritti käydä turkiskauppaa provinssin alkuasukkaiden kanssa. Hän totesi ettei provinssin ilmasto ollut ihmisasutukselle kelvollinen - talvet olivat aivan liian kylmiä ja kesät liian kuumia. Useat nykyiset saskatchewanilaiset ovat aivan samaa mieltä: lämpötilat vaihtelevat rajusti, mutta -40 – -50 astetta talvella ei ole harvinaista, ja kovat tuulet saavat ilman tuntumaan vielä paljon kylmemmältä. Kesällä on usein +40 astetta ja hyttyset ovat jatkuva riesa. Ensimmäinen pysyvä eurooppalainen asutus provinssissa oli Hudson's Bay Companyn toimipaikka Cumberland Housessa, sen perusti Samuel Hearne vuonna 1774. Canadian Pacific Railway –rautatien rakentaminen 1870-luvulla toi provinssiin asutusta Kanadan hallituksen antaessa ilmaista maata halukkaille muuttajille. Ratsupoliisit perustivat provinssiin lukuisia linnoituksia. Alkuasukkaat pakotettiin omiin reservaatioihinsa. Métis-kansa Louis Rielin johdolla aloitti Koilliskapinan muodostaakseen oman, Kanadasta riippumattoman hallituksen. Riel antautui kahden kuukauden kuluttua ja tuomittiin maanpetoksesta. Saskatchewanin väkiluku kasvoi rautatien ansiosta ja siitä tuli varsinainen provinssi vuonna 1905.

Politiikka

Saskatchewanilla on sama hallintomuoto kuin muillakin Kanadan provinsseilla, sillä on pääministeri, lainsäädäntöelin ja luutnantti-kuvernööri. Saskatchewan on pitkään ollut yksi Kanadan vasemmistolaisimmista provinsseista. Luokka:Kanadan hallinnolliset alueet zh-min-nan:Saskatchewan ko:서스캐처원 주 ja:サスカチュワン州 simple:Saskatchewan

Nunavut

Nunavut (inuitiksi ᓄᓇᕗᑦ) on Kanadan territorio. Se on perustettu 1. huhtikuuta 1999. Nunavutin pääkaupunki on Iqaluit, entinen Frobisher Bay, Baffinin saarella idässä. Muita suurehkoja asutuskeskuksia ovat Rankin Inlet ja Cambridge Bay. Nunavutiin kuuluvat Ellesmerensaari pohjoisessa ja Victoria Island lännessä. Nunavut on Kanadan väkimäärältään vähäisin ja pinta-alaltaan suurin osa, siellä asuu 29 300 ihmistä Länsi-Euroopan kokoisella (2 093 190 km²) alueella. Väestöntiheydeksi tämä tekee 0,01 as./km². Väestöstä 85 % on alkuperäiskansoja. Nunavut ulottuu neljän aikavyöhykkeen alueelle. Luokka:Kanada zh-min-nan:Nunavut ko:누나부트 준주 ja:ヌナブト準州 simple:Nunavut

Yukon

:Yukon merkitsee myös Yukon-jokea Yukon Yukon tai Yukonin territorio on yksi Kanadan pohjoisista territorioista. Asukkaita on noin 30 000.

Talous

Historiallisesti territorion tärkein teollisuusala on kaivostoiminta. Alueelta löytyy lyijyä, sinkkiä, hopeaa ja kultaa. Koko alue sai alkunsa kuuluisasta Klondiken kultakuumeesta 1890-luvulla. zh-min-nan:Yukon ko:유콘 준주 ja:ユーコン準州

Länsi-Eurooppa

Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa. Siihen lasketaan kuuluvaksi seuraavat valtiot:
- Alankomaat
- Belgia
- Irlanti
- Luxemburg
- Ranska
- Yhdistynyt kuningaskunta
- Englanti
- Pohjois-Irlanti
- Skotlanti
- Wales Luokka:Eurooppa

19-inch rack

] A 19-inch rack is a standardized (EIA 310-D, IEC 60297 and DIN 41494 SC48D) system for mounting various electronic modules in a "stack", or rack, 19 inches (482.6 mm) wide. Equipment designed to be placed in a rack is typically described as rack-mount, a rack mounted system, a rack mount chassis, subrack, or occasionally, simply shelf. Because of their origin as mounting systems for telephone switching equipment, they are still sometimes called relay racks, but the 19-inch rack format has remained a constant whilst the technology that is mounted within it has changed beyond all recognition. This standard rack arrangement is widely used throughout the telecommunication, computing, and entertainment industries, as well as others. The rack's mounting fixture consists of two parallel metal strips (also referred to as "rails") standing vertically. The strips are each 0.625 inches (15.875 mm) wide, and are separated by a gap of 17.75 inches (450.85 mm), giving an overall rack width of 19 inches (482.6 mm). The strips have holes in them at regular intervals, with both strips matching, so that each hole is part of a horizontal pair with a centre-to-centre distance of 18.3 inches (464.82 mm). The holes in the strips are arranged vertically in repeating sets of three, with centre-to-centre separations of 0.5 inch (12.7 mm), 0.625 inch (15.875 mm), 0.625 inch (15.875 mm). The hole pattern thus repeats every 1.75 inches (44.45 mm). Racks are divided into regions, 1.75 inches in height, within which there are three complete hole pairs in a vertically symmetric pattern, the holes being centred 0.25 inch (6.35 mm), 0.875 inch (22.225 mm), and 1.5 inch (38.1 mm) from the top or bottom of the region. Such a region is commonly known as a "U", for "unit", and heights within racks are measured by this unit. Rack-mountable equipment is always designed to occupy some integral number of U. For example, an oscilloscope might be 4U high, and rack-mountable computers are most often 2U or 1U high. Originally the mounting holes were tapped to receive a particular type of threaded bolt. Racks with plain square holes are now common. Square-holed racks allow boltless mounting, and can be adapted for use with bolts by the use of cage nuts. A cage nut consists of a spring steel cage, designed to clip onto a square mounting hole, within which is a captive nut. Rack-mountable equipment is mounted simply by bolting its front panel to the rack, or with a square-holed rack by clipping or some other variation on the theme. Having all the structural support at one edge of the equipment is a weakness of this system, and so heavier equipment is designed to use a second pair of mounting strips located at the back of the equipment. Various spacings between the front and back strips are used; 800 mm is typical, and equipment is often designed to handle a range of rack depths. The strength required of the mounting strips means they are invariably not merely flat strips but actually a wider folded strip arranged around the corner of the rack. The strips are usually made of steel of around 2 mm thickness, or of slightly thicker aluminium. Heavy equipment, for which attaching or detaching at all four corners simultaneously would pose a problem, is often not mounted directly onto the rack, but instead is mounted via rails. A light pair of rails is mounted directly onto the rack, and the equipment then slides into the rack along the rails, which support it. When in place, the equipment may also then be bolted to the rack, but this is to stop it falling out rather than for structural support. The rails may also be able to fully support the equipment in a position where it has been slid clear of the rack; this is useful for inspection or maintenance of equipment which will then be slid back into the rack. Because the mounting hole arrangement is vertically symmetric, rack-mountable equipment can be mounted upside-down. Not all equipment is suitable for this, however.

Herrer

500 meter

1500 meter

5

Read More...

Hurtigløp på skøyter under Vinter-OL 1972
Under Vinter-OL 1972 i Sapporo ble det arrangert åtte øvelser i hurtigløp på skøyter.

Herrer

500 meter

1500 meter

500

Read More...

Dolmedfjellet
Dolmedfjellet er et fjell fra J.R.R. Tolkiens fiktive verden Midgard. Fjellet lå i Blåfjellene, Ered Luin. Dolmedfjellet tårnet seg over det eneste passet som er kjent i Eriador og som gikk inn til Beleriand. Det var i følge dvergene her to av dv