:: wikimiki.org ::

Kansanpuolue (pula-ajan)

Kansanpuolue (pula-ajan)

1930-luvulla Suomessa vaikuttanut Kansanpuolue, niin kutsuttu pula-ajan Kansanpuolue tai Eino Yliruusin puolue, oli lähinnä Pohjanmaalla vaikuttanut protestiliike pula-ajan aiheuttamia maatilojen pakkohuutokauppoja vastaan. Kansanpuolue oli pienpuolue, joka syntyi vuoden 1933 eduskuntavaaleihin ja sen taustalla oli traumaattinen Nivalan konikapina vuonna 1932. Sen kansanedustajia olivat maanviljelijä Heikki Niskanen (1933—1936) ja maanviljelijä Yrjö Hautala (1933—1935). Molemmat olivat kotoisin Nivalasta ja valittiin eduskuntaan Oulun vaalipiiristä. Vuonna 1936 puolueen väki päätti yhdistyä yhdessä Suomen Pienviljelijäin Puolueen kanssa perustettuun Pienviljelijäin ja Maalaiskansan Puolueeseen. Luokka:suomalaiset puolueet

1930-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana

- Suuri lama
- Radiosta tulee tärkein joukkotiedotusväline teollisuusmaissa
- Adolf Hitler nousee Saksassa valtaan
- salainen Suomenlahden tykistösulku kehitetään
- Miljoonat kuolevat nälkään ja kulkutauteihin Josef Stalinin hallinnon alla
- Laajamittainen asteroidien etsintä Suomessa alkaa
- 1939: Toinen maailmansota alkaa Luokka:1900-luku Luokka:1930-luku ko:1930년대 ja:1930年代 simple:1930s

Pohjanmaa

:Pohjanmaa on myös Suomen merivoimien lippulaivan nimi. Pohjanmaa (ruots. Österbotten) on Suomen historiallinen maakunta ja lääni. Se käsitti kutakuinkin nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan (ent. Vaasan rannikkoseutu), Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueet. Pohjanmaa rajoittuu lännessä Pohjanlahteen, pohjoisessa Lappiin Sodankylän korkeudelle, etelässä Satakuntaan, Hämeeseen ja Savoon. Savo Vuonna 1634 Pohjanmaan historiallisen maakunnan alueesta muodostettiin Pohjanmaan lääni ja maakunta-käsite lakkautettiin hallinnollisena terminä. Vuonna 1775 Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan lääniin ja Oulun lääniin. Laaja Pohjanmaa on omalla tavallaan yhtenäinen alue huolimatta sen alueellisista eroista. Pohjanmaan maisemaa luonnehtivat tasaiset peltoaukeat ja peltoja pirstovat joet. Pohjanmaan koillisosissa maasto kuitenkin muuttuu vaaramaisemaksi.

Asutushistoria

Pohjanmaan asutus on alkanut suurten jokien keskijuoksuilla, johon kivikauden väestö asettui. Rautakaudella Pohjanmaan asutus lienee ollut suomen- ja saamenkielistä, joskin eräät tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että Vaasan seudun kukoistava kulttuuri kansainvaellus- ja merovingiajalla oli ainakin osittain germaaninen. Skandinaavisissa lähteissä esintyvä arvoituksellinen nimi "kveenit" saattaa viitata Pohjanmaan asukkaisiin. Onkin esitetty, että Pohjanmaan aiempi nimi oli Kainuunmaa. Toistaiseksi ei tiedetä vallitseeko Pohjanmaalla selkeä asutusjatkuvuus rautakaudelta keskiaikaan vai ei. Rautakauden loppuvaiheeseen ajoittuvien arkeologisten löytöjen määrä on toistaiseksi niukka. Siksi monet tutkijat ovat arvelleet, että Pohjanmaa autioitui 800-luvulla, muuttui eräalueeksi ja sai uuden asutuksen vasta 1000- ja 1100-luvuilta lähtien. Myös pirkkalaiset ja karjalaiset ovat jättäneet jälkiään Pohjanmaan väestöön. Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön arvellaan tulleen Etelä-Pohjanmaalle 1200-luvulla, minkä jälkeen ruotsinkielinen asutus on levinnyt rannikkoa pitkin pohjoisemmaksi aina Kokkolan korkeudelle saakka. Myöhempinä aikoina on Pohjanmaalle tullut myös hämäläisiä ja savolaisia uudisasukkaita.

Lähteet

- Pieni tietosanakirja Luokka:Suomen historialliset maakunnat

1933

Tapahtumia

- 5. tammikuuta - Golden Gate -sillan rakennus alkoi San Franciscossa.
- 30. tammikuuta - Edouard Daladier muodosti uuden hallituksen Ranskassa.
- 30. tammikuuta - Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
- 4. helmikuuta - Kapina hollantilaisella panssarilaiva Zeven Provinciënilla.
- 15. helmikuuta - Giuseppe Zangara yrittää murhata Franklin D. Rooseveltin Miamissa, mutta surmaakin Chicagon pormestarin Anton J. Cermakin.
- 17. helmikuuta - Kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa, Blaine Act salli 3,2 vol-% oluen myynnin.
- 25. helmikuuta - USS Ranger, ensimmäinen varta vasten suunniteltu lentotukialus laskettiin vesille.
- 27. helmikuuta - Saksan valtiopäivätalo, Reichstag, tuhopoltetaan. (Katso: Natsien valtaannousu)
- 4. maaliskuuta - Franklin Delano Roosevelt astuu virkaan Yhdysvaltain presidenttinä Herbert Clark Hooverin seuraajana.
- 5. maaliskuuta - Laman vuoksi Roosevelt määrää kaikki pankit suljettaviksi. (Rahaliikenne jatkui 13. maaliskuuta).
- 5. maaliskuuta - Kansallissosialistinen puolue sai 43,9% äänistä Saksan vaaleissa. SPD 18,3%, KPD 12,3%, Zentrumspartei 11,2%, DNVP 8%.
- 20. maaliskuuta - Dachaun, ensimmäisen keskitysleirin rakentaminen tulee päätökseen. Se otetaan käyttöön 22. maaliskuuta.
- 23. maaliskuuta - Reichstag päättää antaa Adolf Hitlerille diktaattorin aseman (Ermächtigungsgesetz, laki kansan ja valtion kurjuuden helpottamiseksi).
- 27. maaliskuuta - Japani erosi Kansainliitosta.
- 1. huhtikuuta - Natsit järjestävät Julius Streicherin johdolla päivän mittaisen boikotin juutalaisia liikkeitä vastaan.
- 5. huhtikuuta - Haagin kansainvälinen tuomioistui päätti Grönlannin kuuluvan Tanskalle ja tuomitsi Norjan maihinnousut. Norja tyytyi päätökseen.
- 11. huhtikuuta - Saksan poliisi sulkee Bauhausin.
- 11. huhtikuuta - Lentäjä William Lancaster lähti Englannista tavoitteenaan tehdä nopeusennätys lennossa Cape Towniin. Hänen ruumiinsa löytyi 1962 Saharasta.
- 26. huhtikuuta - Gestapo perustettiin.
- 27. huhtikuuta - Stahlhelm liittyy natsipuolueeseen.
- 2. toukokuuta - Ensimmäinen nykyaikainen havainto Loch Nessin hirviöstä.
- 10. toukokuuta - Sensuuri: Saksassa natsit järjestävät julkisia kirjanpolttajaisia. Heinrich Mannin, Erich Maria Remarquen, Karl Marxin, Heinrich Heinen, Ernst Blochin ja Sigmund Freudin teokset joutuvat tulilinjalle.
- 17. toukokuuta - Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostavat Nasjonal Samlingin, Norjan natsipuolueen.
- 21. kesäkuuta - Kaikki muut puolueet kuin NSDAP kiellettiin Saksassa.
- 4. heinäkuuta - Mohandas Gandhi tuomittiin vankilaan.
- 14. heinäkuuta - Uusien puolueiden perustaminen kiellettiin Saksassa.
- 20. heinäkuuta - 500 000 osoitti mieltään antisemitismiä vastaa Hyde Parkissa, Lontoossa.
- 30. elokuuta - Air France aloitti lennot 250 koneella.
- 3. syyskuuta - Alejandro Leroux muodosti uuden hallituksen Espanjassa.
- 12. syyskuuta - Fyysikko Leó Szilárd saa liikennevaloissa seistessään idean ketjureaktiosta.
- 1. lokakuuta - Salamurhayritys Itävallan kansleria Engelbert Dollfussia vastaan.
- 16. lokakuuta - Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta).
- 29. lokakuuta - José Antonio Primo de Rivera perustaa Falange Españolan.
- 16. marraskuuta - Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
- 16. marraskuuta - Brasilian presidentti Getúlio Dornelles Vargas julistaa itsensä diktaattoriksi.
- 29. joulukuuta - Legioonalaisliikkeen (Mişcarea Legionară) natsit surmaavat presidentti Ion Gheorghe Ducan Romaniassa.

Muita tapahtumia

- XI yleinen kirkolliskokous ottaa käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.

Syntyneitä

- 16. tammikuuta - Susan Sontag, kirjailija
- 25. tammikuuta - Corazón Aquino, Filippiinien presidentti
- 13. helmikuuta - Kim Novak, näyttelijä
- 18. helmikuuta - Yoko Ono, laulaja, taiteilija ja John Lennonin vaimo
- 21. helmikuuta - Nina Simone, yhdysvaltalainen laulaja († 2003)
- 14. maaliskuuta - Michael Caine, näyttelijä
- 14. maaliskuuta - Quincy Jones, tuottaja, säveltäjä
- 22. maaliskuuta - May Britt, näyttelijä
- 19. huhtikuuta - Jayne Mansfield, näyttelijä
- 20. huhtikuuta - Birgitta Andersson, näyttelijä
- 3. toukokuuta - James Brown, muusikko
- 23. toukokuuta - Joan Collins, näyttelijä
- 11. kesäkuuta - Gene Wilder, näyttelijä
- 18. elokuuta - Roman Polański, elokuvaohjaaja
- 3. marraskuuta - Michael Dukakis, Yhdysvaltalainen poliitikko, vuoden 1988 demokraattien presidenttiehdokas.
- 23. joulukuuta - Akihito, Japanin keisari

Kuolleita

- 5. tammikuuta - Calvin Coolidge, Yhdysvaltain presidentti
- 22. maaliskuuta - Uuno Kailas
- 25. joulukuuta - Francesc Macià, presidentti, Generalitat de Catalunya (Katalonian autonominen hallitus). ms:1933 ko:1933년 ja:1933年 simple:1933 th:พ.ศ. 2476

Nivalan konikapina

Nivalan konikapinaksi sanotaan vuonna 1932 Nivalassa tapahtunutta yhteenottoa viranomaisten ja paikallisten maanviljelijöiden kesken.

Tapahtumien kulku

Vuoden 1929 pörssiromahdus aiheutti maailmanlaajuisen talouslaman. Tämä näkyi Suomessa muun muassa siten, että kaupunkiväestön ostovoima heikkeni. Maatalousvaltaisilla alueilla sadosta ei saatu kunnon hintaa, joten pankeille velkaantunut viljelijäväestö joutui vaikeuksiin jä näki jopa nälkää. Tilanne näkyi eri puolilla maata niin sanottuina pulaliikkeinä. Vahvasti maataloudesta elävä pohjoispohjalainen Nivala joutui kärjistyksen näyttämöksi. Kun alueella huhuttiin liikkuvan tarttuvaa hevosten näivetystautia, eläinlääkärit määräsivät paljon eläimiä lopetettavaksi, vaikka varmoja tautitapauksia oli todettu vain Lapin läänissä. Haapaveden piirieläinlääkärinä toiminut jääkärieläinlääkärimajuri Kaarlo Engelvuori määräsi myös nivalalaisen pienviljelijän Sigfrid Ruuttusen Hilppa-tamman kesällä 1932 lopetettavaksi näivetystaudin vuoksi, vaikka tämä kärsikin mitä ilmeisimmin vain aliravitsemuksesta, joka johtui sen vuoden huonosta sadosta. Lisäksi tamma kantoi varsaa. Silminnäkijöiden mukaan Engelvuori oli tarkastushetkellä voimakkaassa humalassa, minkä lisäksi näivetystautia oli mahdoton todeta silmämääräisesti ilman verikokeita. Kylän väki ymmärsi tilanteen, eikä tammaa lopetettu. Kun Ruuttunen sitten määrättiin eläinrääkkäyksestä pidätettäväksi ja Ouluun vietäväksi, oli Nivalan asemalle 10. kesäkuuta 1932 kerääntynyt huomattava määrä pulaliikkeeksi järjestäytyneitä pitäjäläisiä vastustamaan pidätystä. Noin 200 hengen väkijoukko mukiloi epäsuosittua vallemanni Bertil Vahlgrenia ja muita poliiseja. Ruuttusen oli määrä mennä kärsimään vankeuteen 40 päiväsakkoa, jotka hän oli kieltäytynyt maksamasta perusteettomana pitämästään pidätyksestä. Nimismies ei onnistunut suorittamaan pidätystä, vaan väkijoukko kuljetti Ruuttusen pois asemalta pyörän tarakalla. Oulun poliisin johto piti tilannetta kapinointina virkavaltaa vastaan ja pyysi sotaväkeä mukaan viemään pidätyksen päätökseen. Kapteeni Nikke Pärmin johtama komppania siirtyi junalla Nivalan asemalle Oulusta. Kapteeni Pärmi käski asemalle kokoontunutta väkijuokkoa hajaantumaan käskien kiinnittää panosvyöt tavaravaunuissa oleviin konekivääreihin. Väkijoukko asemalla hajaantui. Pärmin komppania marssi kolmen kilometrin päähän Kuoppalan tilalle, mihin pulamiehet olivat linnoittautuneet. Tilanne laukesi rauhanomaisesti ja pulamiehet tuomittiin. Yli 200 miestä, naista ja lasta pidätettiin kapinahenkisinä ja kahdeksan heistä sai kahden vuoden kuritushuonetuomion. Presidentti Svinhufvud armahti heidät kuitenkin vuoden 1933 jouluksi. Tamma Hilppa eli vuosia tapauksen jälkeen. Tilanne vaikutti ylireagoinnilta, mutta vain 14 vuotta sisällissodan, talonpoikaismarssin ja samana vuonna helmikuun Mäntsälän kapinan jälkeen reaktio oli esimerkin antamisen vuoksi radikalismin kitkemiseksi ymmärrettävissä. Luokka:Suomen historia

1933

Tapahtumia

Muita tapahtumia

- XI yleinen kirkolliskokous ottaa käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.

Syntyneitä

Kuolleita

1936

Tapahtumia

- 20. tammikuuta - Edward VIII nousi Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuninkaaksi ja Intian keisariksi isänsä, Yrjö V:n kuoleman jälkeen.
- 23. tammikuuta - Suomessa sisäministeriö kielsi nuorisojärjestö Sinimustien toiminnan.
- 6. - 16. helmikuuta talviolympialaiset Garmisch-Partenkirchenissä, Saksassa
- 26. helmikuuta - 1400 sotilasta valtasi hallintorakennukset Tokiossa. He vaativat kenraali Kazushige Ugakin pidätystä ja Sadao Arakin nimitystä Kwantungin armeijan johtoon. Hirohito määräsi 123 salaliittolaista pidätettäviksi. 19 teloitettiin heinäkuussa.
- 7. maaliskuuta - Versaillesin rauhan vastaisesti Saksan miehittää Reininmaan.
- 1. huhtikuuta - Itävaltaan yleinen asevelvollisuus.
- 5. huhtikuuta ja 6. huhtikuuta - Kaksi eri tornadoa iskee Tupeloon, Mississippiin ja Gainesvilleen, Georgiaan surmaten 233 ja 203 ihmistä.
- 7. huhtikuuta - Cortes erottaa Espanjan presidentin Alcala Zamoran.
- 20. huhtikuuta - Abessinia evakuoi Addis Abeban
- 2. toukokuuta - Keisari Haile Selassie pakeni Adeniin.
- 5. toukokuuta - Italia valloitti Addis Abeban.
- 9. toukokuuta - Italia liitti virallisesti Etiopian itseensä.
- 28. toukokuuta - Alan Turing lähetti On Computable Numbersin julkaistavaksi
- 17. heinäkuuta - Espanjan sisällissota: Kapina Marokossa. Francisco Franco ja muut kenraalit liittyvät vallankaappaukseen vasemmistohallitusta vastaan.
- 18. heinäkuuta - Francon joukot nousevat maihin Marokossa ja Barcelonassa.
- 5. elokuuta - Sotilasvallankaappaus Kreikassa, Ioannis Metaxas valtaan.
- 1. lokakuuta - Franco nimitettiin Jefe del Estadoksi Burgosissa.
- 25. lokakuuta - Italian ja Saksan ystävyyssopimus, "Rooman-Berliinin akseli"
- 13. lokakuuta - Säännöllinen lauttaliikenne alkoi Doverin ja Calaisin välillä.
- 23. lokakuuta - Saksan Legion Condor liittyy Espanjan falangisteihin.
- 3. marraskuuta - Franklin D. Roosevelt valitaan uudelle kaudelle USA:n presidentiksi Alf Landonia vastaan.
- 16. marraskuuta - Edward VIII ilmoitti pääministerille aikovansa naida Wallis Simpsonin.
- 25. marraskuuta - Saksa ja Japani solmivat anti-komintern-sopimuksen Neuvostoliittoa vastaan. Italia liittyi sopimukseen 1937.
- 10. joulukuuta - Edward VIII luopui kruunusta.
- 12. joulukuuta - Yrjö VI kruunattiin Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi
- 12. joulukuuta - Xi'anin tapaus: Kenraalit kaappaavat Chiang Kai-shekin pakottaakseen hänet liittoon kommunistien kanssa Japania vastaan.

Syntyneitä

- 10. tammikuuta - Stephen Ambrose, historioitsija (k. 2002)
- 10. tammikuuta - Robert Wilson, fyysikko, radioastronomi, Nobel-voittaja 1978
- 11. helmikuuta - Burt Reynolds, näyttelijä
- 18. maaliskuuta - Frederik Willem de Klerk, Etelä-Afrikan presidentti
- 19. maaliskuuta - Ursula Andress, näyttelijä
- 23. huhtikuuta - Roy Orbison, laulaja (k. 1988)
- 17. toukokuuta - Dennis Hopper, näyttelijä
- 17. toukokuuta - Lars Gustafsson, ruotsalainen kirjailija
- 26. kesäkuuta - Robert Maclennan, brittipolitiikko
- 2. heinäkuuta - Erkko Kivikoski, suomalainen elokuvaohjaaja.
- 31. elokuuta - Matti Klinge, historioitsija, professori
- 2. syyskuuta - Andrew Grove, Intelin perustaja
- 7. syyskuuta - Buddy Holly, laulaja, Rock'n'Roll-pioneeri (k. 1959)
- 29. syyskuuta - Silvio Berlusconi
- 5. lokakuuta - Václav Havel, tšekkiläinen kirjailija ja poliitikko

Kuolleita

- 18. tammikuuta - Rudyard Kipling, kirjailija
- 20. tammikuuta - Yrjö V, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuningas, Intian keisari
- 4. helmikuuta - Wilhelm Gustloff, Sveitsin natsipuolueen johtaja, salamurha
- 19. helmikuuta - Billy Mitchell, ilmailupioneeri
- 27. helmikuuta - Ivan Pavlov, fysiologi ja psykologi
- 11. kesäkuuta - Robert E. Howard, fantasiakirjailija
- 18. kesäkuuta - Maksim Gorki, kirjailija
- 20. heinäkuuta - Kenraali José Sanjurjo, nationalistikapinallinen, lento-onnettomuus
- 2. elokuuta - Louis Blériot, ilmailupioneeri
- 19. elokuuta - Federico García Lorca, kirjailija, pidättiin ja teloitettiin
- 2. lokakuuta - Juho Sunila, poliitikko
- 20. marraskuuta - José Antonio Primo de Rivera, falangistien perustaja ja marttyyri.
- 9. joulukuuta - Arvid Lindman, Ruotsin pääministeri 1906–1911 ja 1928–1930
- 14. joulukuuta - Vihtori Kosola, Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtaja. Luokka:1930-luku ms:1936 ko:1936년 ja:1936年 simple:1936 th:พ.ศ. 2479

1933

Tapahtumia

Muita tapahtumia

- XI yleinen kirkolliskokous ottaa käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.

Syntyneitä

Kuolleita

1935

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Italian siirtokunnat Tripoli ja Kyrenaika yhdistettiin Libyaksi.
- 6. tammikuuta - Mao Zedong ensimmäistä kertaa Kiinan kommunistipuolueen puheenjohtajana Tsunyin konferenssissa.
- 7. tammikuuta - Italian Benito Mussolini ja Ranskan ulkoministeri Pierre Laval sopivat, etteivät maat vastusta toistensa siirtomaavaateita.
- 11. tammikuuta - Amelia Earhart lentää ensimmäisenä Havaijilta Kaliforniaan.
- 13. tammikuuta - Kansanäänestyksessä Saarlandissa 90,3 % kannattaa liittymistä Natsi-Saksaan.
- 28. tammikuuta - Islanti laillisti ensimmäisenä maana abortin lääketieteellisin perustein.
- 26. helmikuuta - Hitler määräsi Hermann Göringin perustamaan Luftwaffen uudelleen.
- 16. maaliskuuta - Adolf Hitler ilmoittaa Saksan uudelleenaseistamisesta Versaillesin sopimuksen vastaisesti.
- 21. maaliskuuta - Persia muutti nimensä Iraniksi.
- 29. toukokuuta - Hooverin padon rakennustyöt valmistuvat osana suuren laman elvytystä.
- 30. toukokuuta - maanjäristys tappaa 26 000 ihmistä Quettassa, Pakistanissa.
- 9. kesäkuuta - Kiinan tasavalta myöntyi Ho-Umezun sopimuksessa Japanin hallintaan maan koillisosassa.
- 18. kesäkuuta - Anglo-saksalainen laivastosopimus: Yhdistynyt kuningaskunta myöntyi siihen, että Saksa sai lisätä laivastoaan 35 %:iin Britannian tonnistosta.
- 13. elokuuta - Pato-onnettomuus Oradassa, Genovan pohjoispuolella, satoja hukkuu.
- 2. syyskuuta - Hurrikaani iskee Labor Dayna Florida Keysiin surmaten 423.
- 15. syyskuuta - "Laki Saksan veren ja kunnian suojelemiseksi", avioliitot juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä kiellettiin.
- 2. lokakuuta - Italia hyökkäsi Abessinian.
- 20. lokakuuta - Pitkä marssi päättyi Yan'aniin (延安), Shaanxiin.
- 2. marraskuuta - Lauantain toivotut levyt-radio-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran.
- 3. marraskuuta - Kreikan Georgios II nousee jälleen valtaan.
- 5. marraskuuta - Parker Brothers julkistaa Monopoli-lautapelin.
- 9. joulukuuta - Salainen Hoaren-Lavalin sopimus Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan välillä Abessinian alueiden luovuttamiseksi Italialle. Sopimuksen paljastuttua Samuel Hoare ja Pierre Laval joutuivat eromaan.

Syntyneitä

- 8. tammikuuta - Elvis Presley
- 4. helmikuuta - Martti Talvela, basso († 1989)
- 26. maaliskuuta - Mahmud Abbas, palestiinalaishallinnon presidentti.
- 6. huhtikuuta - Elisabeth Rehn, politikko
- 9. huhtikuuta - Aulis Sallinen, säveltäjä
- 1. toukokuuta - Julie Andrews, laulava näyttelijä
- 6. heinäkuuta - Tenzin Gyatso, 14. ja nykyinen Dalai lama
- 9. heinäkuuta - Wim Duisenberg, Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja
- 17. heinäkuuta - Donald Sutherland, näyttelijä
- 11. syyskuuta - Arvo Pärt, virolainen säveltäjä
- 11. syyskuuta - German Titov, toinen ihminen avaruudessa († 2000)
- 12. lokakuuta - Luciano Pavarotti, oopperalaulaja
- 14. marraskuuta - Jordanian kuningas Hussein († 1999)
- 1. joulukuuta - Woody Allen, elokuvaohjaaja

Kuolleita

- 8. helmikuuta - E. N. Setälä, valtioneuvos
- 12. toukokuuta - Marsalkka Józef Piłsudski, puolalainen valtiomies ja diktaattori 1926–1935.
- 3. heinäkuuta - André Citroën, autopioneeri
- 12. heinäkuuta - Alfred Dreyfus, ranskalainen upseeri
- 15. elokuuta - Wiley Post, lentäjä, lensi ensimmäisenä yksin maailman ympäri. Luokka:1935 ms:1935 ko:1935년 ja:1935年 simple:1935 th:พ.ศ. 2478

Nivala

Nivala on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänin eteläosassa Kalajoen keskijuoksun varrella n. 150 km päässä Oulusta sekä 100 km päässä Kokkolasta valtateiden 22 ja 27 risteyskohdassa. Nivala on osa Nivala-Haapajärven seutukuntaa. Nivalassa on 10 902 asukasta (1.1.2004). Kaupungin kokonaispinta-ala on 539 km², josta maa-alueita 531 km² ja vesialueita 8 km². Väestötiheys on 20,2 asukasta/km².

Yleistä

Nivalan maasto on laakeaa jokilaaksoa ja maisemaa hallitsevat laajat peltolakeudet. Asutus Nivalassa on keskittynyt pääosin keskustaan sekä muutamiin kyliin jokien verralla. Nivala kuuluu kalleusluokka 2:een ja EU:n tavoitealue 1:een. Palvelualoilla toimii Nivalan työikäisestä väestöstä noin 46 %, jalostuksessa 31 % ja alkutuotannossa 20 %. Nivalassa toimii 14 peruskoulun ala-astetta, 1 yläaste sekä 1 lukio. Nivalassa antaa koulutusta myös Kansalaisopisto, Jokilaaksojen musiikkiopisto Kalajokilaakson ammattioppilaitos sekä Kalajokilaakson Aikuiskoulutuskeskus. Nivalassa toimii yksi sanomalehti, kahdesti viikossa julkaistava Nivala-lehti. Nähtävyyksiä Nivalassa ovat mm. Kirkko, Kaupungintalo ja kirjasto, Kyösti ja Kalervo Kallion museo, Katvalan kotiseutumuseo, Kyösti Wilkunan työhuonemuseo, Tillaripatsas, Kylväjäpatsas, N.K. Malmbergin muistomerkki sekä Kaarinan Galleria. Presidentti Kyösti Kallio on tunnetuimpia nivalalaisia, ja hän oli eduskunnan puhemiehenä Nivalan konikapinan aikaan.

Kyliä

Järvikylä, Karvoskylä, Maliskylä, Nivala, Pahkakylä, Sarjankylä, Välikylä, Padinki, Junttikangas, Haikara, Ruuskankylä, Jokikylä

Aiheesta muualla

- [http://www.nivala.fi Nivalan kaupungin kotisivut]
- [http://www.nivala-lehti.fi Nivala-lehti] Luokka:Suomen kaupungit
-

Suomen pienviljelijäin puolue

Suomen Maaseudun Puolue (SMP) oli suomalainen poliittinen puolue, joka henkilöityi karismaattiseen johtajaansa Veikko Vennamoon Puolueen kannattajia kutsuttiin yleisesti vennamolaisiksi. SMP on aiemmalta nimeltään Suomen Pienviljelijäin Puolue. Maalaisliitosta lähtenyt lakitieteen lisensiaatti Veikko Vennamo, joka johti puoluetta 1960- ja 70-luvuilla, oli Suomen karismaattisimpia poliittisia toimijoita. Puoluesihteerinä toimi pitkään pohjoiskarjalainen Eino Poutiainen.

1970 vaalivoitto

SMP oli tunnusomaisesti protestipuolue ja sen toimintatapoja pidettiin osin populistisina. SMP koki sykähdyttävän nousun 1968 presidentinvaaleissa ja 1970 eduskuntavaaleissa, tuloksena se sai eduskuntaan 18 kansanedustajaa. Syy oli lähinnä siinä, että Keskustapuolueen koettiin menneen mukaan Mauno Koiviston hallituksen kovaan rakennemuutospolitiikkaan mukaan ja unohtaneen maaseudun asian. Keskustapuolue 1970 keskittyi Johannes Virolaisen johdolla lähinnä korkeakoulujen hallinnonuudistukseen, missä opiskelijoiden oikeudeksia lisättiin yliopistojen ja korkeakoulujen hallinnossa. Saman verran kansanedustajia puolue sai kansanedustajia 1972 hajotusvaaleissa.

Suomen kansan yhtenäisyyspuolue - SKYP

Kun ETYK-prosessin varmistamiseksi Urho Kekkonen ei halunnut käydä vuoden 1974 presidentinvaalia, vaan edellytti, että hänet valitaan presidentiksi eduskunnan perustuslain säätämisjärjestystä edellyttävällä poikkeuslailla, muutettiin puoluelakia siten, että jos yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista siirtyy toiseen puolueeseen, maksetaan näille kansanedustajille puoluetuki myös uuteen puolueeseen eikä siihen, mistä poistuvat. Tällä tavalla varmistettiin riittävä enemmistö poikkeuslaille, koska tiedettiin, ettei Veikko Vennamon puheenjohtama maaseudunpuolue koskaan kannattaisi Urho Kekkosen presidenttikauden jatkamista poikkeuslailla. Maaseudunpuolueen jättäneiden kansanedustajien pohjalle muodostettiin Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) joka sai eduskuntavaaleissa 1975 vain yhden eduskuntapaikan. Myös maaseudun puolueen kannatus väheni 18:sta 2:een. Puheenjohtaja Veikko Vennamo luonnehti ryhmää vaihtaneita ja puoluetuen mukanaan vieneitä "seteliselkärankaisiksi".

Maaseudunpuolue hallituspuolueeksi

Vuoden 1983 eduskuntavaaleissa maaseudunpuolue sai jälleen suuren vaalivoiton, Sen kansanedustajamäärä lisääntyi vuoden 1979 eduskuntavaalien 7:stä 17:ään, jolloin SDP hyväksyi Kalevi Sorsan puheenjohdolla maaseudunpuolueen hallitukseen. Maaseudun puoluetta edusti työministeri Urpo Leppänen, joka loi Suomen historian kattavimman työllisyyslain, missä kunnat velvoitettiin työllistämään ne, jotka eivät työtä muuten saaneet. Lain ideoinnissa oli mukana sosialidemokraatti Heikki Rinne. Kattava työllisyyslaki jouduttiin purkamaan 1990-luvun laman vuoksi, koska työllistettäviä olisi ollut liikaa. 1980-luvulla puoluetta johti tekniikan ylioppilas Pekka Vennamo, edellisen puheenjohtajan poika. 1990-luvun puolivälissä SMP ajautui ylivoimaisiin taloudellisiin ongelmiin, käytännössä vararikkoon, jonka takia puolueen aktiivit perustivat uuden samankaltaisen pienpuolueen, Perussuomalaiset r.p.

Puheenjohtajat

- Veikko Vennamo (1959-1979)
- Pekka Vennamo (1979-1989)
- Heikki Riihijärvi (1989-1991)
- Tina Mäkelä (1991-1992)
- Raimo Vistbacka (1992-1995)

Vaalimenestys

Eduskuntavaalit
- 1983 9,7%
- 1987 6,3%
- 1991 4,8%
- 1995 1,3% Kunnallisvaalit
- 1960 2,7%
- 1964 1,4%
- 1968 7,3%
- 1972 5,0%
- 1976 2,1%
- 1980 3,0%
- 1984 5,3%
- 1988 3,6%
- 1992 2,4% Presidentinvaalit
- 1968 - Veikko Vennamo, 33 valitsijamiestä
- 1978 - Veikko Vennamo, 10
- 1982 - Veikko Vennamo, 1 Luokka:suomalaiset puolueet

Luokka:Suomalaiset puolueet

Luettelo suomalaisista puolueista. Puolueet, suomalaiset Luokka:Puolueet Luokka:Suomen poliittinen historia

Riacho de Santana (Rio Grande do Norte)

Riacho de Santana, município no Estado do Rio Grande do Norte (Brasil), localizado na microrregião de Serra de São Miguel. De acordo com o IBGE (Instituto Brasileiro de Geografia e Estatística), no ano 2003 sua população era estimada em 4.268 habitantes. Área territorial de 128 km². Categoria:Municípios do Rio Grande do Norte

hmb Hotel in Sofia WAKACJE hotel kiev spielautomaten

:: RELATED NEWS ::

Gouy-sous-Bellonne
Gouy-sous-Bellonne to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Nord-Pas-de-Calais, w departamencie Pas-de-Calais. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwało 1 321 osób, a gęstość zaludnienia wynosiła 241 osób/km² (wśród 1549 gmin regionu Nord-Pas-de-Calais Gouy-sous-Bellonne plasuje się na 479. miejscu pod względem liczby ludności, natomi

Graincourt-lès-Havrincourt
Graincourt-lès-Havrincourt to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Nord-Pas-de-Calais, w departamencie Pas-de-Calais. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwało 611 osób, a gęstość zaludnienia wynosiła 53 osób/km² (wśród 1549 gmin regionu Nord-Pas-de-Calais Graincourt-lès-Havrincourt plasuje się na 713. miejscu pod względem liczby ludnoś

Grand-Rullecourt
Grand-Rullecourt to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Nord-Pas-de-Calais, w departamencie Pas-de-Calais. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwało 351 osób, a gęstość zaludnienia wynosiła 33 osób/km² (wśród 1549 gmin regionu Nord-Pas-de-Calais Grand-Rullecourt plasuje się na 888. miejscu pod względem liczby ludności, natomiast pod wzgl

Grenay (Pas-de-Calais)
Grenay to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Nord-Pas-de-Calais, w departamencie Pas-de-Calais. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwały 6 213 osoby, a gęstość zaludnienia wynosiła 1,930 osób/km² (wśród 1549 gmin regionu Nord-Pas-de-Calais Grenay plasuje się na 139. miejscu pod względem liczby ludności, natomiast pod względem powi

Grévillers
Grévillers to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Nord-Pas-de-Calais, w departamencie Pas-de-Calais. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwało 326 osób, a gęstość zaludnienia wynosiła 51 osób/km² (wśród 1549 gmin regionu Nord-Pas-de-Calais Grévillers plasuje się na 904. miejscu pod względem liczby ludności, natomiast pod względem powi

Grigny (Pas-de-Calais)
Grigny to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Nord-Pas-de-Calais, w departamencie Pas-de-Calais. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwało 361 osób, a gęstość zaludnienia wynosiła 169 osób/km² (wśród 1549 gmin regionu Nord-Pas-de-Calais Grigny plasuje się na 879. miejscu pod względem liczby ludności, natomiast pod względem powierzchni n

Grincourt-lès-Pas
Grincourt-lès-Pas to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Nord-Pas-de-Calais, w departamencie Pas-de-Calais. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwało 55 osób, a gęstość zaludnienia wynosiła 20 osób/km² (wśród 1549 gmin regionu Nord-Pas-de-Calais Grincourt-lès-Pas plasuje się na 1124. miejscu pod względem liczby ludności, natomiast pod

Groffliers
Groffliers to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Nord-Pas-de-Calais, w departamencie Pas-de-Calais. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwały 1 324 osoby, a gęstość zaludnienia wynosiła 164 osób/km² (wśród 1549 gmin regionu Nord-Pas-de-Calais Groffliers plasuje się na 477. miejscu pod względem liczby ludności, natomiast pod względe

Guarbecque
Guarbecque to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Nord-Pas-de-Calais, w departamencie Pas-de-Calais. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwało 1 299 osób, a gęstość zaludnienia wynosiła 238 osób/km² (wśród 1549 gmin regionu Nord-Pas-de-Calais Guarbecque plasuje się na 484. miejscu pod względem liczby ludności, natomiast pod względe

Guémappe
Guémappe to miejscowość i gmina we Francji, w regionie Nord-Pas-de-Calais, w departamencie Pas-de-Calais. Według danych na rok 1990 gminę zamieszkiwały 343 osoby, a gęstość zaludnienia wynosiła 76 osób/km² (wśród 1549 gmin regionu Nord-Pas-de-Calais Guémappe plasuje się na 895. miejscu pod względem liczby ludności, natomiast pod względem powierzc