:: wikimiki.org ::
| Kanta-Häme |
Kanta-Häme
Kanta-Hämeen maakunta (ruots. Egentliga Tavastland) kuuluu Etelä-Suomen lääniin.
Maakunnan pinta-ala on 5 204 km² ja väkiluku 165 886.
Bruttokansantuote Kanta-Hämeessä oli vuonna 2001 yhteensä 2 968 milj. €
Kunnat
Kanta-Hämeen maakunnassa on 16 kuntaa. (Kaupungit on merkitty lihavoidulla.)
Maakunnan lakkautetut kunnat ovat:
- Hämeenlinnan maalaiskunta
- Vanaja
- Koijärvi
- Tyrväntö
Linkkejä
- [http://www.hameenliitto.fi/ Hämeen liitto]
Luokka:Suomen maakunnat
MaakuntaMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
Etelä-Suomen lääni
Etelä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Suomenlahti ja Venäjä.
Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Uudenmaan lääni, Kymen lääni ja eteläosat Hämeen läänistä sekä Heinola ympäristöineen Mikkelin läänistä.
Hallinto
Etelä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Kouvolassa.
Maakunnat
Etelä-Suomen lääni on jaettu 6 maakuntaan:
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Kunnat
Etelä-Suomen lääni on jaettu 88 kuntaan, mukaan lukien Hämeenlinnan, Helsingin ja Kouvolan kaupungit.
Vaakuna
Etelä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Hämeen, Karjalan ja Uudenmaan vaakunat.
Ulkopuoliset linkit
- [http://www.laaninhallitus.fi/etela Etelä-Suomen lääni]
-
ko:남핀란드 주
VäkilukuVäkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella.
Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.
Katso myös
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Luokka:Väestötiede
ja:人口
simple:Population
th:ประชากร
zh-min-nan:Jîn-kháu
BruttokansantuoteBruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, mutta lopputulos on kaikissa sama. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. Tavaroiden lisäksi siihen sisältyvät palvelut. BKT voidaan saada myös laskemalla yhteen kotimaisten yritysten tuotannontekijöistä tulleet tulot eli mm. palkat, osingot ja yrittäjätulot.
Bruttokansantuotteeseen ei sisälly kaikki maassa tapahtuva tuotanto, kuten kotityö ja harmaa talous. BKT:tä käytetään usein maan elintason kehityksen mittarina. Eri maiden välisiä elintason vertauksia tehdään käyttäen samaksi valuutaksi (useimmiten dollareiksi) muutettua asukaskohtaista bruttokansantuotetta.
Koska hintataso vaihtelee maiden välillä, usein käytetään myös ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta, jossa kunkin maan hintataso otetaan huomioon.
Kansalaisten tosiasiallisen elintason arviointiin on kehitetty muitakin menetelmiä. Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat käyttää inhimillisen kehityksen indeksiä HDI (engl. human development index).
Katso myös
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan
- Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan
Luokka:Kansantaloustiede
ForssaForssa on Suomen kaupunki Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Pinta-ala on 255 neliökilometriä ja asukasluku noin 18 000.
Maantieteellisesti kaupunki on keskellä Ruuhka-Suomea. Jos piirtää kartalle kolmion, jonka kärkinä ovat Helsingin, Turun ja Tampereen kaupungit. Forssa on tämän kolmion "painopisteessä" ja jokaiseen kaupunkiin on noin 100 km eli tunnin matka.
Historia
Forssan kehittyminen alkoi, kun tehtailija Axel Wilhelm Wahren saapui silloiseen rauhaisaan maalaispitäjään, ja perusti Loimijoen varrelle, Kuhalankosken partaalle kehräämön, ja myöhemmin kutomon. Yhtiön nimi oli Forssa-osakeyhtiö, josta sitten muodostui paikkakunnan nimi. (Fors = Koski).
Wahren oli aktiivisesti ajamassa VR:n Turusta itään lähtevän rautatien suuntaamisesta Forssan läpi. Koska lopullinen linjaus kulki pohjoisempaa, Wahren yhdessä Jokioisten kartanon kanssa rahoitti kapearaiteisen Jokioisten Rautatien rakentamista. "Kappeeraiteiseen" liitty Forssassa tehdasaluella kulkenut Suomen ensimmäinen sähkörautatie. Jokioisten Rautatie toimi 70-luvun alkuun asti.
1903 Forssassa järjestettiin Suomen Työväenpuolueen puoluekokous, jossa omaksuttiin uusi nimi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja uusi käänteentekevä ohjelma. Katso Forssan kokous 1903.
Forssassa on vuodesta 1917 ilmestynyt Forssan Lehti Lehden takana oli Esko Aaltonen, joka perusti Forssaan ensimmäisen maaseudulla toimivan kirjapainon. Nykyinen Forssan Kirjapaino oy on merkittävä erikoisaikauslehtien painopaikka.
Forssa itsenäisenä kuntana syntyi, kun se irrotettin vuonna 1923 Tammelan kunnasta. Forssa sai tuolloin kauppalan arvon. Kaupunkioikeudet Forssa sai 1964. Kaupunki laajeni 1969, kun Koijärven kunta liitettiin Forssaan. 1960-luvulla valmistuivat Forssan läpi kulkevat uudet linjaukset Helsinki-Pori (Valtatie 2) ja Turku-Hämeenlinna (Valtatie 10)-valtateistä.
Tekstiiliteollisuus oli kaupungin merkittävin työnantaja aina 1970-luvulle asti. Tämän jälkeen rakennusosateollisuus nousi merkittävimmäksi teollisuusalaksi kaupungissa, Armas Puolimatkan perustaman Rakennusvalmiste Oyn kasvaneen toiminnan ansiosta.
Nykypäivän Forssan suurin teollisuudenala on elintarviketuotanto. HK-ruokatalo Oyj on keskittänyt merkittävän määrän toimintaasa paikkakunnalle. Lisäksi Kaupungissa toimii Atria Oyj ostettuaan Forssan liha ja säilyke Oyn. Muuallakin suomessa tunnettu Liha & säilyke-brändi säilyy tosin markkinoilla. Puhtaasti paikallisena jatkaa perinteikäs Hakala Oy.
Elinkeinoelämä
Kaupungin merkittävimmät työnantajat ovat: (Helmikuu 2005)
- Kaupunki
- HK-Ruokatalo Oyj
- Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä
- Forssan liha ja säilyke Oy
- Novart Oy
- Forssan Kirjapaino Oy
- Parma Oy
- Helkama Forste Oy
- Finalyson Forssa Oy
- Parmarine Oy
- Fenestra Oy
- Mitron Oy
Lisäksi Forssassa toimii mm. Saint-Gobain Isover Oy ja Sanoma Oyj:llä on painotalo kaupungissa.
Koulutus
Peruskoulujen ja lukion lisäksi Forssassa toimii mm. Forssan ammatti-instituutti, (perinteinen 'ammattikoulu'), ja Forssan Aikuiskoulutus. Forssan aikuiskoulutuksen omana erikoisalanaan on suomen ainoa torni- ja ajoneuvonosturin kuljettajan koulutus. Laitoksen nosturiharjoittelukenttä kakkostien varressa onkin yksi kaupungin maamerkeistä.
Lisäksi Hämeen Ammattikorkeakoulu on sijoittanut yhden yksikkönsä Forssaan, historiallisiin kehräämörakennuksiin saneerattuihin tiloihin.
Ystävyyskaupungit
- Unkari: Gödöllö
- Norja: Sarpsborg
- Kanada: Sault Ste Marie
- Venäjä: Serpuhov
- Tanska: Stuer
- Ruotsi: Södertälje ja Tierp
Tunnettuja forssalaisia
- Jonna Tervomaa, muusikko
- Mika Mali, muusikko
- Turkka Mali, muusikko, säveltäjä
- Sirkka-Liisa Anttila, kansanedustaja
- Minna Lintonen, kansanedustaja
- Ilkka Joenpalo, ex-kansanedustaja, Toimihenkilöunionin ensimmäinen puheenjohtaja
Kaupunginosat, taajamat ja kylät
Kaupunginosat
:Haudankorva, Järvenpää, Kaikula, Keskusta, Kivimäki, Korkeavaha, Kuhala, Kuusto, Lamminranta, Linkkala, Ojalanmäki, Paavola, Pikkumuolaa, Pispanmäki, Talsoila, Vieremä
Muut päätaajamat
:Koijärvi, Matku
Kylät
:Ahoniitty, Haisio, Ilvesoja, Järvenpää, Kojo, Lunttila, Vuolle, Lempää, Rekirikko, Ilvesoja, Kukkapää, Vuoltu, Kalsu, Saviniemi
Maantiede
Välimatkat
- Helsinkiin 110 km
- Hämeenlinnaan 56 km
- Joensuuhun 456 km
- Jyväskylään 235 km
- Kotkaan 228 km
- Kouvolaan 190 km
- Kuopioon 379 km
- Lahteen 127 km
- Lappeenrantaan 276 km
- Lohjalle 89 km
- Mikkeliin 253 km
- Ouluun 563 km
- Poriin 128 km
- Porvooseen 145 km
- Raumalle 133 km
- Rovaniemelle 770 km
- Saloon 62 km
- Tampereelle 87 km
- Turkuun 88 km
- Vaasaan 319 km
Aiheesta muualla
- [http://www.forssa.fi Forssan kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Forssa
HauhoHauho on Suomen kunta joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3912 ihmistä (31.1.2005) ja sen pinta-ala on 443,13 km² josta 86,42 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 11,0 asukasta/km². Hauho on Suomen väestöllinen keskipiste (Weberin piste). Hauhon rajanaapurit ovat Hämeenlinnan kaupunki sekä Hattulan, Pälkäneen, Luopioisten, Tuuloksen ja Lammin kunnat.
Historia
Asutusta Hauholla on ollut jo kivikaudella, mistä todistavat asuinpaikkalöydöt Eteläisissä ja Perkiössä. Rautakautisia kalmistoja on mm. Ilmoilassa ja Alvettulassa. Myös vanhoja uhrikiviä on kunnan alueella, samoin Hyypiövuoren muinaislinna. Vanhimmat historialliset merkinnät Hauhosta ovat vuodelta 1329, jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika määräsi kultakin savulta maksettavan neljän turkisnahan kirkollisveron takavarikkoon, minkä johdosta paavi julisti hauholaiset pannaan maksamattoman veron tähden. Riita koski silloin Suomen piispalle Pentille maksettavaa palkkaa. Tästä tapauksesta muistuttavat Hauhon vaakunan neljä oravaa. Jo 1400-luvulla mainitaan useimpien Hauhon nykyisten kylien nimet.
Luonnonolot
Hauhon maisemissa vuorottelevat rikkonaiset vesistöalueet ja niiden väliset loivapiirteiset viljelyalueet. Huomattavimmat järvet ovat Iso Roinevesi (suurin syvyys 73 m), Pyhäjärvi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä, jotka kuuluvat Hauhon reittiin. Maasto vesireitin ympärillä on moreenin peittämiä loivia harjujonoja, joissa on muutamia yli 150 m yli merenpinnan kohoavia mäkiä. Järvien rannoilla ja laaksoissa on savea ja hiesua, kunnan eteläosassa myös turvemaita.
Asutus
Hauhon asutus on ryhmittynyt vesistöjä ympäröiville savi- ja hiesumaille. Kunnan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Eteläinen ja Alvettula.
Elinkeinotoiminta
Hauho on perinteisesti tunnettu voimakkaana maa- ja metsätalouspitäjänä, ja näillä elinkeinoilla onkin edelleen suuri merkitys (23 % työpaikoista). Palvelujen osuus on 57 % ja jalostustoiminnan 17 % työpaikoista. Hauho on myös merkittävä matkailupitäjä ja vapaa-ajan asuntoja on runsaasta vesistömäärästä johtuen paljon.
Nähtävyyksiä
- Harmaakivikirkko 1400-luvulta
- Vanha raitti
- Hyypiön linnavuori
- Kotkon luonnonsuojelualue ja talomuseo
- Vihavuoden vanhan sahan alue
- Martti Skytten patsas
Tunnettuja hauholaisia
- Jari Koskinen, kansanedustaja
Kylät
Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila,Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki
Aiheesta muualla
- [http://www.hauho.fi/ Hauhon kunnan kotisivut]
-
HausjärviHausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 8342 ihmistä (31.12.2004) ja sen pinta-ala on 361,98 km² josta 6,52 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 23,5 asukasta/km². Kunnan alueella on neljä juna-asemaa, Hikiä, Mommila, Oitti ja Ryttylä. Näistä Ryttylä on pääradan varrella, muut Lahteen menevän radan varrella. Eniten junia kulkee Oittiin, arkisin 12 vuoroa suuntaansa.
Kylät
Erkylä, Hamina, Hikiä, Karhi, Kuru, Lavinto, Oitti, Puujaa, Rutajärvi, Ryttylä, Selänoja, Torhola, Turkhauta, Vantaa
Aiheesta muualla
- [http://www.hausjarvi.fi/ Hausjärven kunnan kotisivut]
Luokka:Hausjärvi
Hämeenlinna
Hämeenlinna (ruotsiksi Tavastehus) on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kutakuinkin Helsingin (98 km) ja Tampereen (75 km) puolivälissä.
Historia
Hämeenlinna on kehittynyt vanhalle esihistoriallisesti asutetulle alueelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä on merkittävä mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka pisimmälle vietyjen tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimat lienevät Aulanko ja Hakoisten linnavuori.
Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla Linnanniemeen ja aluksi kaupunki syntyi linnan pohjoispuolelle. Asutuskeskus sai kaupungin oikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta perityvä Hämeen härkätie päättyi kaupunkiin ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta ja kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.
Kustaa III muutti kaupungin kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Saaristen mäelle ja vanhan kaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskuntaalue. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. 1800-luvulla kirkkoon lisättiin siivet ristin muotoon.
Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen rataosuus Helsingistä. Helsingin olympialaisten kilpailuja, nykyaikainen viisottelu käytiin Hämeenlinnassa Kaurialan urheilukentällä ja Ahveniston maauimalassa. Vuonna 1967 kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröinyt Vanajan kunta liitettiin pääosiltaan kaupunkiin.
Elinkeinoelämä
Vanhana kaupunkina Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Historiallisesti merkittävänä koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupunkina valtio ja julkisyhteisöt ovat suurimpia työllistäjiä työllistäen kolmanneksen kaupunkilaisista. Kone- ja metalliteollisuus työllistää yhteensä 3000, maaseutuelinkeinot 2000, kauppa 2000 ja rakentaminen 2000. Työttömyysprosentti on 11%.
| Suurimmat yksittäiset työnantajat: |
Kaupunki 2 490
Valtio 2 480
Sairaanhoitopiiri 1 460
Rautaruukki Oyj 1 030
|
Huhtamäki Oyj 700
Hämeen amk 510
Aina Group Oyj 500
Kansanterveystyön ky 490
|
Patria Vehicles Oy 430
Koulutuskeskus Tavastia 270
KCI Hoists Oy 250
Lindström Oy 175 |
Matkailunähtävyydet
Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Tykistömuseo, Vankilamuseo, Aulangon puistometsä, Hämeenlinnan pääkirkko, Hattelmalan harju,Sibeliuksen syntymäkoti ja Ahveniston Moottorirata. Matkailuelinkeino elää symbioosissa Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa.
Tapahtumista tunnettuja ovat Ämy, Tomaatteja! Tomaatteja! -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma sekä Elomessut, maakunnallinen loppukesän messutapahtuma. Vuoden 2007 asuntomessut järjestetään Hämeenlinnassa. Edellisen kerran asuntomessut kaupungissa järjestettiin 1975.
Kuuluisia hämeenlinnalaisia
Kulttuuri
Uno Cygnaeus, Jean Sibelius, Armas Launis, Rauni Mollberg, Vexi Salmi, Irwin Goodman, Markku Veijalainen, Saija "Sani" Aartela ja Tauno Palo syntyivät Hämeenlinnassa. Simo Salminen syntyi Vanajan kunnassa, nykyisessä Hämeenlinnassa. Laulaja Heidi Kyrö asuu nykyään Hämeenlinnassa ja räppäri Paleface on kasvanut Hämeenlinnassa.
Poliitikot
Hämeenlinnasta on suhteellisesti monta kansanedustajaa. Tällä hetkellä hämeenlinnalaisia eduskunnassa ovat:
Johannes Koskinen, Tarja Filatov ja Satu Taiveaho edustaen SDPtä ja Kirsi Ojansuu Vihreistä. Sirpa Pietikäinen luopui tavoittelemasta kansanedustajuutta edellisten vaalien alla. Juhana Idänpään-Heikkilä oli vanajalainen valtiopäivämies.
Muut
1980-luvun rallitähti Timo Salonen asuu Hämeenlinnassa.
Eino Leino, Juho Kusti Paasikivi, E. N. Setälä, Arja Koriseva, Matti "Fredi" Siitonen ja muutamat Kummelin jäsenet ovat opiskelleet Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan lyseo onkin eräs maamme tunnetuimpia oppilaitoksia.
Kaupunginosat
Hämeenlinnassa on 41 virallista kaupunginosaa
# Keskusta - Linnanniemi
# Keskusta - Koilliskulma
# Keskusta - Hämeensaari
# Keskusta - Saaristen mäki
# Keinusaari
# Sairio
# Myllymäki
# Kauriala
# Ahvenisto (Poltinaho)
# Pullerinmäki (Tiiriö, Viisari, Rinkelinmäki)
# Ojoinen
# Puistonmäki (Hakalanniemi)
# Kirstula
# Aulanko
# Hätilä (Asemantaus)
# Idänpää (Laaniitty)
# Katinen
# Katumajärvi
# Kantola
# Kankaantausta (Visamäki)
# Miemala
# Hattelmala
# Munakas
# Luolaja
# Voutila (Lakee, Jukola))
# Loimalahti (Hirsimäki)
# Majalahti
# Vuorentaka (Lakee, Kurala)
# Tiirinkoski
# Pikku-Parola
# Luhtiala
# Ruununmylly (Kukostensyrjä, Papinniitty, Aulangontorpan alue)
# Taka-Hätilä
# Hangasmäki
# Kankainen
# Mäskälä (Harvoilanmäki)
# Kappola
# Hakumäki
# Vanaja
# Käikälä (Tarvasmäki)
# Harviala
Kylät
Kiinteistörekisterin kylät:
Harviala, Hattelmala, Häitilä, Hätilä, Idänpää, Järviöinen, Kankaantaka, Kankainen, Kantola, Kappola, Kirstula, Kitu, Kruununmylly, Kukkola, Luhtiala, Luolaja, Miemala, Mäskälä, Niemenpää, Ojoinen, Paikkala, Pappila, Parola, Sillanpää, Vuorentaka, Ylänne, Äikäälä, Katinala, Kouvola, Kaupunkikylä, Nummi ja Nihattula.
Aiheesta muualla
- [http://www.hameenlinna.fi Hämeenlinnan kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
JokioinenJokioinen (ruotsinkielinen nimi: Jockis) on Suomen kunta joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5734 ihmistä (31.12.2004) ja sen pinta-ala on 182,03 km² josta 1,43 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 31,7 asukasta/km².
Jokioisista itään on Forssan kaupunki, jonka keskustaan on matkaa noin 9 km. Muita naapurikuntia ovat Tammela, Somero, Ypäjä ja Humppila.
Kylät
Haapaniemi, Jokioinen, Jänhijoki, Kiipu, Lammi, Latovainio, Minkiö, Minkiön asema, Niemi, Ojainen, Pellilä, Rehtijärvi, Saari, Vaulammi
Nähtävää
- Jokioisten kartano
- Jokioisten Museorautatie ja Kapearaidemuseo
- maatalouden esittelypuisto Elonkierto
Aiheesta muualla
- [http://www.jokioinen.fi/ Jokioisten kunnan kotisivut]]]
-
KalvolaKalvola on Suomen kunta joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä Helsinki-Tampere-pääradan varrella. Kunnassa asuu 3435 ihmistä (31.12.2004) ja sen pinta-ala on 338,81 km² josta 38,75 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 11,4 asukasta/km².
Kalvolan kunnan keskus on Iittala ja kunnassa sijaitsee Iittala Oy:n lasitehdas.
Kylät
Ahlajärvi, Heinu, Hietajärvi, Hitumaa, Iittala, Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Keikkala, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuurila, Könnölä, Niemi, Ojajärvi, Orjanhirsi, Paakkonen, Sauvala, Saviniemi, Sittala, Sääksniemi, Taljala, Unonen
Aiheesta muualla
- [http://www.kalvola.fi/ Kalvolan kunnan kotisivut]
-
LoppiLoppi on Suomen kunta joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 7822 ihmistä, jotka elävät 2100 taloudessa. Kunnan pinta-ala on 655,82 km² josta 57,47 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 13,1 asukasta/km². Väkiluku nousi 1970-1999 yli 800 hengellä. Asuntoja kunnassa on 2400 ja kesämökkejä 2750. Kunnanjohtajana on toiminut Voitto Saraneva.
Kylät
Hevosoja, Hirvijärvi, Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen [http://www.launonen.net/], Loppi (Kirkonkylä), Läyliäinen, Metsäkylä, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salo, Teväntö, Topeno, Vojakkala
Muuta
Lopella sijaitsee Räyskälän lentopaikka ja sen Urheiluilmailuopisto. Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja siirrettiin Lopelle Karjalasta vuonna 1942. Maja sijaitsee Puneliajärven rannalla lähellä Räyskälää, ja toimii nykyään ravintolana.
Laakasalo Golf on osa Lopen kesäajan palveluita. Kyseinen golf-kenttä on 6-väyläinen par 3-tason nk. jokamiehen kenttä. Sen lähellä sijaitsee Laakasalo-motelli. Muut turistien majoituspalvelut Lopella ovat vuokramökkejä.
Loppi on kuuluisa Lopen perunasta.
Aiheesta muualla
- [http://www.loppi.fi Lopen kunnan kotisivut]
- http://www.loppi.net/
- Marskin maja http://www.marskinmaja.fi/index.phtml
-
RenkoRenko on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Hämeenlinnan keskustaan on Rengosta matkaa noin 15 km. Kunnassa asuu 2378 ihmistä (31.1.2005) ja sen pinta-ala on 290,29 km² josta 11,81 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,5 asukasta/km².
Kyliä
Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen
Aiheesta muualla
- [http://www.renko.fi/ Rengon kunnan kotisivut]
-
Tammela:Tammela on myös kaupunginosa Tampereella
Tammela on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6480 ihmistä (31.12.2004) ja sen pinta-ala on 715,47 km² josta 73,85 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,1 asukasta/km².
Nykyinen Tammelan kunnan alue on 1500-luvulla kuulunut Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjään, joka käsitti pääkohdissaan nykyiset Forssan ja Someron kaupungit sekä Jokioisten, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän kunnat.
Vuonna 1923 Tammelan pitäjään kuuluneesta Forssan kylästä muodostettiin itsenäinen kauppala, jolloin kunnan pinta-ala väheni 88,4 km ja asukasluku lähes 8 000 henkilöllä. Vuonna 1956 liitettiin Tammelaan Kalvolan kunnasta Patakankaan alue, n.72 km². Liitoksen mukana kuntaan tuli 252 uutta asukasta. Vuonna 1971 liitettiin Tammelasta Lempään alue Forssaan n.9 km². Liitoksen mukana kunnasta siirtyi Forssaan 100 asukasta.
Tammela- nimellä ei ole suoranaisia yhteyksiä muualle. Siksi Tammela -nimen alkuperästä on erilaisia selitysvaihtoehtoja. Tavallisinta on johtaa Tammelan nimi tammesta, jonka kasvualuetta pitäjä on. Toinen mahdollinen kantasana olisi ruotsinkielinen en damm=pato, joka viittaisi Loimijoen koskiin.
Kolmas vaihtoehto on johtaa Tammela seudun kantatalosta, jonka nimi siirtyi kylän nimeksi. Asiakirjoissa esiintyy Tammelan kylä ensi kerran vuonna 1423.
Tammela on Forssan naapurikunta.
Tammela kutsuu itseään Suomen Hakkapeliitta-pitäjäksi, koska suhteellisesti eniten hakkapeliittoja otettiin juuri Tammelasta.
Kyliä
Heinu, Hevoniemi, Hykkilä, Häiviä, Iittala, Kallio, Kankainen, Kaukjärvi, Kaukola, Keikkala, Kuuslammi, Kytö, Letku, Liesjärvi, Lunkaa, Mustiala, Ojainen, Orjanhirsi, Pappila, Patamo, Pikonkorpi, Porras, Riihivalkama, Saari, Sauvola, Sukula, Susikas, Taljala, Talpia, Tammela, Teuro, Torajärvi, Torro
Aiheesta muualla
- [http://www.tammela.fi/ Tammelan kunnan kotisivut]
-
TuulosTuulos on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä, vajaan 30 km päässä Hämeenlinnasta. Kunnassa asuu 1575 ihmistä (31.1.2005) ja sen pinta-ala on 171,24 km² josta 13,14 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,0 asukasta/km².
Kyliä
Juttila, Lakkola, Pohjoinen, Sairiala, Sydänmaa, Syrjäntaka, Teuro, Toivaala
Aiheesta muualla
- [http://www.tuulos.fi/ Tuuloksen kunnan kotisivut]
-
KoijärviKoijärvi on entinen kunta ja nykyisin osa Forssan kaupunkia. Koijärven kunta lakkautettiin 1969, jolloin kunnan pääosa liitettiin Forssaan ja pohjoisosa Urjalaan.
Koijärvellä sijaitsee kuuluisa nimikkojärvi Koijärvi, ruohikkoinen lintujärvi ja kosteikko. Järven vesiala on 242 hehtaaria. Pesimälinnustoltaan rikas Koijärvi tuli tunnetuksi 1970-luvun lopulla laskuojan patoamiskiistoista luonnonsuojelijoiden ja maanomistajien kesken. Luonnonsuojelijoiden Koijärvi-liikkeestä tuli tunnetuksi muun muassa Ville Komsi, josta tuli sittemmin vihreiden ensimmäinen kansanedustaja. Maanomistajien nokkamiehenä vaikutti maanviljelijä Mauno Vinnikainen. Pääosa Koijärvestä on nykyisin valtion omistuksessa.
Kylät
Koijärvi
Luokka:Suomen entiset kunnat
Luokka:Suomen järvet
Luokka:Forssa
Luokka:Suomen maakunnat: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Maakunnat
Luokka:Maakunnat 1364 Hendingar
Utlandet
-
Noreg
-
Fødde
-
Døde
-
nb:1364
nb:1364
pisanie prac Skrty angielskie snowboard w austrii dieta kopenhaska wynajem
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Jogaila
Líder lituano no final do século XV. Seu casamento com a rainha polonesa Jadwiga o coronou como rei Ladislau IV da Polônia-Lituânia – e converteu os lituanos ao catolicismo. Até aquele momento, seu povo opunha feroz resistência às tentativas dos Cavaleiros Teutônicos alemães e da Igreja de convertê-los ao catolicismo. Na Batalha de Tannenberg, ele destroçou os Cavaleiros Teutônicos e d
|
Jasenovac
Campo de concentração croata, onde cerca de 40.000 sérvios, ciganos e judeus foram mortos pelas forças Ustashe. Jasenovac foi liderado pelo oficial Ustashe Dinko Sakic, recentemente preso na Argentina e levado a julgamento em seu país. No tribunal, Sakic e sua amante, Nada Luburic, negaram todas as ac
|
Pelágio da Bretanha
Monge bretão 360 - 425. Estabeleceu-se em Roma em 384, depois do Egito, após o saque de Roma por Alarico em 410, e finalmente na Palestina.
Sua doutrina a respeito
|
|
|
