Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Karelidit

Karelidit

Karelidit ovat muinainen vuorijono, joka kulki Itä-Suomesta Länsi-Lappiin. Se muodosti nykyisen Itä-Suomen vaara-alueen ja Lapin tunturialueet halkoen Keski-Suomea. Karelidien synty on ajoitettavissa noin kaksi miljardia vuotta taaksepäin, kun paksut hiekkakivikerrostumat kivettyivät ja sen jälkeen poimuttuivat mannerlaattojen törmätessä. Tässä tapahtumassa syntyi kvartsiittinen selänne, joka on uhmannut ympäristöään paremmin jääkausien kulutusta ja rapautumista. Käsivarren Lapin tunturit kuuluvat kuitenkin uudempaan Skandien vuoristoon ja ovat tämän takia myös muita Suomen tuntureita korkeampia. Kolmas vuoristo on Svekofennidit, joka kulki Etelä-Suomen poikki Ruotsiin. Luokka:Suomi Luokka:Vuoristot

Itä-Suomi

Itä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Itä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Mikkelin lääni (lukuun ottamatta Heinolaa ympäristöineen, joka kuuluu Etelä-Suomen lääniin), Kuopion lääni ja Pohjois-Karjalan lääni.

Hallinto

Itä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Mikkelissä, Joensuussa ja Kuopiossa.

Maakunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 3 maakuntaan:
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)

Kunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 64 kuntaan, joista kaupunkeja on 15, mukaan lukien Mikkeli, Joensuu ja Kuopio. Suurimmat kunnat (as.) # Kuopio 90595 # Joensuu 57617 # Mikkeli 46557 # Savonlinna 27490 # Varkaus 24243 # Iisalmi 22637 # Siilinjärvi 20260 # Lieksa 14065 # Pieksämäki 12447 # Kontiolahti 12359

Vaakuna

Itä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Savon ja Karjalan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit


- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/ita/home.nsf Itä-Suomen lääni]
-
Luokka:Savo ko:동핀란드 주

Lappi

:Lappi-sanalla on muitakin merkityksiä. Katso Lappi (täsmennyssivu). Lappi (saamen kielellä Sápmi, ruotsin kielellä Lappland, norjaksi Finnmark, venäjäksi Кольский; Kolski) on saamelaisten perinteinen asuinalue. Suomen Lapin kunnissa paitsi Utsjoella saamelaiset ovat vähemmistö. Nykyään Lappi kattaa pohjoisosat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän Kuolan niemimaan. Lappi oli myös Ruotsin historiallinen provinssi. Lappi jakaantuu neljän eri maan hallinnollisten alueiden kesken:
- Ruotsin Norrbottenin lääni
- Norjan Finnmarkin maakunta
- Suomen Lapin maakunta ja Lapin lääni
- Venäjän Murmanskin alue
Murmanskin alue
Saamelaiskielten puhuja-alueet
Suomen osa Lapista muodostaa Lapin läänin ja vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen myös Lapin maakunnan.

Katso myös


- Pirkkamiehet

Keski-Suomi

Keski-Suomen maakunta (ruots. Mellersta Finland) kuuluu Länsi-Suomen lääniin. Keski-Suomen lääni, jonka alue oli sama kuin nykyisen maakunnan, oli olemassa vuosina 1956-1997. Maakunnan ja vanhan läänin pääkaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen alue ei ole kuitenkaan keskellä Suomea, kuten nimi antaa ymmärtää, vaan pikemminkin keskellä eteläisempää Suomea. Keski-Suomessa on vanhastaan puhuttu keskisuomalaista murretta, mutta se on käytännössä kuollut, ja Keski-Suomessa puhutaan nykyään lähes yleiskieltä.

Kunnat

Luettelo Keski-Suomen kunnista. Kaupungit on merkitty lihavoidulla.

- Hankasalmi
- Joutsa
- Jyväskylä
- Jyväskylän maalaiskunta
- Jämsä
- Jämsänkoski
- Kannonkoski
- Karstula
- Keuruu
- Kinnula

- Kivijärvi
- Konnevesi
- Korpilahti
- Kuhmoinen
- Kyyjärvi
- Laukaa
- Leivonmäki
- Luhanka
- Multia
- Muurame

- Petäjävesi
- Pihtipudas
- Pylkönmäki
- Saarijärvi
- Sumiainen
- Suolahti
- Toivakka
- Uurainen
- Viitasaari
- Äänekoski

Aiheesta muualla


- http://www.finnica.fi/keski-suomi/ finnica - Keski-Suomi
- http://www.keskisuomi.fi/
- http://www.avoinmuseo.fi/ Keski-Suomen museot verkossa Luokka:Suomen maakunnat

Mannerlaatta

Litosfäärilaatta eli mannerlaatta tai tektoninen laatta on levymäinen kappale maapallon kuorta. Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä litosfäärilaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa he törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on radioaktiivinen hajoaminen Maan sisuksissa.

Katso myös

Litosfääri Luokka:Geologia Luokka:Seismologia ja:プレート (地学)

Skandit

:ATK-terminä skandit tarkoittaa kirjaimia å, ä ja ö. Skandit (aiemmin Kölivuoristo) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa. Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-Norjassa Jotunheimenin alueella, jossa korkein huippu Galdhøpiggen yltää 2 469 metrin korkeuteen. Lähes yhtä korkea on Glittertind (2 464 m). Täällä vuoret ovat varsin teräväpiirteisiä ja jäätiköitä on korkeimmilla seuduilla, kuten Norjan suurin jäätikkö Jostedalsbreen. Lännessä Skandit päättyvät suoraan mereen muodostaen vuonoja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä, idässä ne laskeutuvat vähitellen alavammiksi Ruotsin puolelle tultaessa. Skandien pohjoisosat ovat kuluneet jääkausien vaikutuksesta mataliksi ja pehmeäpiirteisiksi tuntureiksi. Seudulla sijaitsevat Ruotsin korkeimmat huiput Kebnekaise (2 117 m) ja Sarek (2 089 m) sekä Suomen korkein huippu Halti (1 328 m). Norjan pohjoisimmassa osassa sijaitseva Ruijan alue on enää 300–400 metrin korkuista. Atlantilta saapuvat matalapaineet tuovat Skandien länsirannikolle runsaita sateita (1000–3000 millimetriä vuodessa). Skandien itäpuolella ilmasto on kuivempaa (keskimäärin 500 millimetriä vuodessa). Kasvillisuus on Skandien pohjoisosassa tunturipaljakoilla pääosin alpiinista vuoristokasvillisuutta. Sitä hallitsevat varvut, sammalet ja jäkälät. Myös vaivaiskoivua (Betula nana) kasvaa monin paikoin. Varsinaista tundraa ei alueella esiinny. Puuraja on etelässä noin 1 100 metrin korkeudessa ja pohjoisessa 300–500 metrin korkeudessa. Korkeimmilla huipuilla kasvillisuutta ei ole lainkaan tai se koostuu lähinnä jäkälistä.

Synty

Skandit on vanha kaledonialainen poimuvuoristo, joka syntyi noin 400 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Euroopan, Grönlannin ja Pohjois-Amerikan törmätessä toisiinsa. Tämän jälkeen syntynyt vuoristo kului välillä puolitasangoksi eli peneplaaniksi, kunnes Alppien poimutuksen aikaan vuoristo nousi jälleen yhtenä lohkona ylös. Vesi ja jää ovat sittemmin kuluttaneet Skandien eteläosan huiput teräviksi. Luokka:Vuoristot ko:스칸디나비아 산맥

Etelä-Suomi

Etelä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Suomenlahti ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Uudenmaan lääni, Kymen lääni ja eteläosat Hämeen läänistä sekä Heinola ympäristöineen Mikkelin läänistä.

Hallinto

Etelä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Kouvolassa.

Maakunnat

Etelä-Suomen lääni on jaettu 6 maakuntaan:
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)

Kunnat

Etelä-Suomen lääni on jaettu 88 kuntaan, mukaan lukien Hämeenlinnan, Helsingin ja Kouvolan kaupungit.

Vaakuna

Etelä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Hämeen, Karjalan ja Uudenmaan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit


- [http://www.laaninhallitus.fi/etela Etelä-Suomen lääni]
-
ko:남핀란드 주

Luokka:Suomi

Artikkeleja Suomesta sekä suomalaisista tapahtumista, asioista ja ihmisistä. Alaryhminä mm. Suomen paikkoja. Luokka:Euroopan unioni Luokka:Euroopan valtiot Luokka:Pohjoismaat ko:분류:핀란드 ja:Category:フィンランド

Family Justice Council

Set up by the UK Department for Constitutional Affairs following public consultation in 2002, the Family Justice Council was set up to:
- Promote improved interdisciplinary working across the family justice system through inclusive discussion, communication and co-ordination between all agencies
- Identify and disseminatie best practice throughout the family justice system by facilitating a mutual exchange of information between local committees and the council, including information on local initiatives
- Consult with Government Departments on current policy and priorities and secure best value from available resources
- Provide guidance and direction to achieve consistency of practice throughout the family justice system and submit proposals for new practice directions where appropriate
- Promote commitment to legislative principles and the objectives of the family justice system by disseminating advice and promoting inter-agency discussion, including by way of seminars and conferences as appropriate
- Promote the effectiveness of the family justice system by identifying priorities for, and encouraging the conduct of, research
- Provide advice and make recommendation to Government on changes to legislation, practice and procedure, which will improve the workings of the family justice system Web site: http://www.family-justice-council.org.uk/index.htm Category:Family law

wydarzenia media gry zrcznociowe zujer WAKACJE










































:: RELATED NEWS ::

Teresa
Teresa – imię żeńskie pochodzenia greckiego. Wywodzi się od słowa oznaczającego "mieszkanka wyspy Thera (znanej dziś jako: Santoryn)". Teresa imieniny obchodzi: 6 lipca, 1 października, 3 października i imię męskie pochodzenia łacińskiego. Wywodzi się od słowa oznaczającego "rudowłosy". Rufus imieniny obchodzi: 14 czerwca, 27 sierpnia, 25 września i 21 listopada.
All Rights Reserved 2005 wikimiki.org