:: wikimiki.org ::

Karl Adolph Gjellerup

Karl Adolph Gjellerup

Karl Adolph Gjellerup (1857-1919) oli tanskalainen runoilija ja romaanikirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1917. Hän oli modernismin edelläkävijöitä, ja kirjoitti nimellä Epigonos. Hänen tunnetuin teoksensa on Saksalaisten oppipoika (Germanernes Lærling) vuodelta 1882. Se on osittain omaelämänkerrallinen romaani nuoresta miehestä joka kasvaa vakaumuksellisestä kristitystä saksalaismieliseksi ateistiksi ja intellektuelliksi. Gjellerup Gjellerup

Runoilija

Runoilijat ovat runojen kirjoittajia. Runoilijoita pidetään usein mielikuvituksellisina ajattelijoina tai kirjoittajina. Suomalaisia runoilijoita ovat mm. J. L. Runeberg, Eino Leino ja Saima Harmaja, mutta myös monet muut ovat tehneet runoja. Luokka:Runous

1917

Tapahtumia

- Ensimmäinen maailmansota jatkuu (1914–1918)

Tammikuu

- 22. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaatii "rauhaa ilman voittoa" Euroopassa.
- 25. tammikuuta - Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta - Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.

Helmikuu

- 3. helmikuuta - Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Saksaan.
- 24. helmikuuta - Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jossa Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.

Maaliskuu

- 11. maaliskuuta - Helmikuun vallankumous (26.2. vanhaa lukua): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyy mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta - Keisari Nikolai II luopui vallasta.

Huhtikuu

- 6. huhtikuuta - Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta - Lenin saapui Petrogradiin.

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

- 7. heinäkuuta - Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
- 18. heinäkuuta - Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinäkuuta - Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron ( 4–25 %).

Elokuu

Syyskuu

Marraskuu

- 6. marraskuuta - Kolmas Ypresin taistelu päättyy: Kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta - Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.). Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta - Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 20. marraskuuta - Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta - National Hockey League perustettiin.

Joulukuu

- 6. joulukuuta - 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 6. joulukuuta - P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.

Syntyneitä

- 11. helmikuuta - Sidney Sheldon, kirjailija
- 29. toukokuuta - John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti
- 11. elokuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä († 1989)
- 10. syyskuuta - Miguel Serrano, Chilen fasisti-ideologi.
- 11. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori.
- 19. marraskuuta - Indira Gandhi, Intian pääministeri († 1984)
- 16. joulukuuta - Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija

Kuolleita

- 10. tammikuuta - William F. Cody, Buffalo Bill
- 16. tammikuuta - Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta - Ferdinand von Zeppelin, ilmailupioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta - L. L. Zamenhof, Dr. Esperanto
- 27. syyskuuta - Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta - Mata Hari, hollantilainen tanssija ja vakooja (teloitettiin)
- 7. marraskuuta - Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti (murhattiin)
- 11. marraskuuta - Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)

Nobelin palkinnot

- Nobelin fysiikanpalkinto - Charles Glover Barkla
- Nobelin kemianpalkinto - ei jaettu
- Nobelin lääketieteen palkinto - ei jaettu
- Nobelin kirjallisuuspalkinto - Karl Adolph Gjellerup, Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto - Kansainvälinen Punainen Risti, Geneve Luokka:1917 Luokka:1910-luku ms:1917 ko:1917년 ja:1917年 simple:1917 th:พ.ศ. 2460

Modernismi

Modernismi lähti liikkeelle ajatuksesta, jonka mukaan "perinteinen" taide, kirjallisuus, yhteisöt ja elämäntapa olivat niin vanhentuneita, että ne piti sysätä sivuun ja uudelleenkeksiä kulttuuri. Se kannusti jokaikisen olemassaolon aspektin uudelleentutkimiseen kaupallisuudesta filosofiaan, jotta voitaisiin selvittää se, mikä "pitelee kehitystä paikoillaan", ja korvata se paremmalla tavalla päästä tavoitteeseen. Käytännössä modernistisen liikkeen ensiedustajat määrittivät löytämänsä maailman pysyväksi ja muuttumattomaksi, ja odottivat ihmisten mukautuvan heidän uusiin ajatuksiinsa ja pitävän niitä hyvinä ja kauniina.

Modernismin ajoitus kirjallisuushistoriassa

Modernismia pidetään usein kattokäsitteenä kaikille 1900-luvun alun taidemaailman ilmiöille. Sanataiteessa modernismi rajataan tavallisesti kattamaan varsinaisesti vain vuosisadan kolme ensimmäistä vuosikymmentä. Esimerkiksi Frank Kermode rajaisi sen kattamaan lähinnä vuodet 1907—1925. Modernismin vilkkaimpana kehityksen kautena pidetään usein vuosisadan toista vuosikymmentä ennen maailmansotaa. Aikalainen Virginia Woolf kirjoitti vuonna 1924: ::"Joulukuussa 1910 tai niillä main ihmisluonto muuttui. […] Kaikki ihmistenväliset suhteet […] muuttuivat. Ja kun ihmissuhteet muuttuvat, samalla muuttuu myös uskonto, tapakulttuuri, politiikka ja kirjallisuus." Jotkut toiset tutkijat ajoittavat modernismin kiivaimmaksi kehityskaudeksi maailmansotaa seuranneet vuodet. Ilmestyiväthän tuolloin lukuisat modernismin klassikoiksi kohonneet teokset. Harry Levin esimerkiksi pitää merkittävänä vuotta 1922, jolloin ilmestyivät muiden muassa James Joycen Odysseus, T. S. Eliotin Autio maa, Virginia Woolfin Jacob´s Room, Eugene O´Neillin Anna Christie ja Rilken Duinon elegiat. Joukko tutkijoita väittää modernismin olevan yhä länsimaisen ihmisen ajattelun promoottori, ja he pitävät maailmansotien välisiä vuosia modernismin kehityksen pääkautena. Postomodernismin kauden katsotaan alkaneen sanataiteessa 1960-luvun kuluessa, joten jotkut haluavat kutsua "varsinaisen" modernismin ja postmodernismin välisiä vuosikymmeniä (1930-luvun alusta 1960-luvulle) myöhäismodernismin ajaksi.

Modernismin synnyn syyt

Modernismin syntyyn vaikuttivat useat vuosisadan vaihteeseen ajoittuvat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tapahtumat: uudet, vallankumoukselliset käsitykset niin luonnon- kuin ihmistieteissäkin, teollistuminen ja kaupungistuminen, sekä maailmansota 1914—1918. Yksittäisistä keksinnöistä esimerkiksi elokuva antoi uuden tavan hahmottaa todellisuutta ja myös vaikutti kaunokirjalliseen ilmaisutapaan. Ihmistieteitten tulokset mullistivat ihmisen käsitykset itsestään. Sigmund Freud ja Jung toivat keskustelun kohteiksi jo Friedrich Nietzschen ja Henri Bergsonin ennakoimat näkemykset vaistotoiminnan ja alitajunnan merkityksellisyydestä ihmisen järkiperäiseksi oletetun toiminnan motiiveina. Osoitettiin illuusioksi usko, että yksilö kykenisi hallitsemaan täydellisesti järjellään minäänsä ja toimintaansa. Freudin psykoanalyyttinen sielunelämän jako kolmeen kerrokseen — (1) vaistojen ja viettien muodostamaan, elämänvoimaa tuottavaan "siihen" (Id), (2) toimivaan ja tietoiseen "minään" (Ego) ja (3) idin elinvoimaa tuottavia vietti-impulsseja kontrolloivaan (ja tukahduttavaan) "yliminään" (Superego) — antoi moderneille kirjailijoille välineen hahmottaa inhimillistä kokemusta. Ihmisen sisäisen elämän käsittelyssä pelkkä tietoisen ajattelutoiminnan kuvaus ei enää riittänyt. Vaadittiin myös alitajuisen idin ja yliminän alueitten mukaantuontia. 1800-luvun lopussa tuotantonsa luoneen Friedrich Nietzschen merkittävä anti modernistiselle kirjallisuudelle oli yritys murtautua rationaalisen ja systemaattisen ajattelun taakse, elämän liikkeellepaneviin voimiin: irrationaaliseen elämäntuntoon. Nietzsche myös tuomitsi kristinuskon siitä, että se kieltää tämänpuoleisen elämän merkityksellisyyden.

Katso myös

- Humanismi
- Uustomismi
- Postmodernismi Luokka:Kulttuuri ja:モダニズム

Ateisti

Ateismi eli jumalattomuus on käsitys, jonka mukaan jumalaa tai jumalia ei ole olemassa. Henkilö, jonka mielestä ateismi on tosi, on ateisti. Teismi eli jumalausko on puolestaan käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teismin kannattajaa kutsutaan teistiksi.

Ateismin muodot

Heikolla ateismilla tarkoitetaan jumaliin uskon puuttumista ja vahvalla ateismilla uskomusta siitä, ettei jumalia ole olemassa. Tällöin agnostismi yhdistetään heikkoon ateismiin. Heikko ateisti voi katsoa, että jumalten olemassaolo pitäisi perustella, ennen kuin väitteeseen voi uskoa. Näkemys on siis toinen kuin niillä teisteillä, jotka katsovat että usko Jumalaan tai jumaliin ei vaadi perusteluja. Näin ollen ateisti voi ajatella, että todistustaakka jumalten olemassaolosta on teisteillä. Termi agnostismi on osittain päällekkäinen heikon ateismin kanssa. Agnostikko katsoo, että jumalan olemassaolosta ei ole saatavilla tietoa puolesta eikä vastaan, ja siksi agnostikko ei myöskään usko jumalaan. Agnostismilla tarkoitetaan myös tarkemmassa merkityksessä tietoteoreettista käsitystä jonka mukaan, Jumalan tai jumalten olemassaolosta ei edes periaatteessa voi saada tietoa. Tähän kantaan myös jotkut teistit yhtyvät. Vahvaa ateismia perustellaan usein esimerkiksi tiettyjen jumalamääritelmien sisäisellä ristiriitaisuudella. Voidaan myös katsoa, että jos jonkin olemassaolosta ei ole todisteita, on perusteltua ottaa lähtökohdaksi uskomus sen olemassaolemattomuudesta (tätä periaatetta kutsutaan nimellä Occamin partaveitsi). Tällöin ero vahvan ja heikon ateismin välillä on lähinnä kielellinen.

Ateistit yhteiskunnassa

Varsinaisesti vakaumuksellisia ateisteja on Suomessa n. 6-10 % väestöstä. Kuitenkin vain 74 % suomalaisista sanoo jollain tavoin uskovansa Jumalan olemassaoloon ja 16 % on selvästi epäuskomääritelmän mukaisia ateisteja. (Tilastolähde: Kirkon tutkimuskeskus, uusimmat tutkimukset.). Suomessa suurin ateisteja edustava järjestö on Vapaa-ajattelijain liitto. Myös pienempiä yhdistyksiä on olemassa, esimerkiksi Suomen ateistiyhdistys. Ateismi on ollut monien filosofien kanta, esimerkiksi John Stuart Millin ja Nietzschen. Ateismia on esiintynyt muissa aatteissa, esimerkiksi marxismiin ja se on ollut kommunististen valtioiden tukemaa. Esimerkiksi Neuvostoliitossa opetettiin ”tieteellistä ateismia”. Maailman ainoa virallisesti täysin ateistinen valtio, jossa kaikki uskonnonharjoittaminen oli kielletty, oli kommunistien hallitsema Albania.

Ateismin suhde uskoon

Uskontojen puolustajat väittävät joskus, että ateismi on uskoa siinä missä uskonnotkin. Tällöin tarkoituksena on edistää näkemystä, jonka mukaan ateismi ei ole sen kummempi (tai tieteellisempi) asia kuin uskontokaan. Väite on kuitenkin ristiriitoja herättävä, eikä sitä suositella käytettäväksi. Tässä kysymyksessä keskeistä on, miten uskon käsite määritellään. Suomen kielessä ”usko” -sanaa voidaan käyttää mistä tahansa uskomuksesta, ja uskonnollinen usko on eri asia kuin vaikka uskominen siihen, että 1+1=2, tai että Maa kiertää Aurinkoa. Tämän takia pitäisi erikseen määritellä, mistä uskonnollisessa uskossa on kyse, ja mikä sen erottaa arkipäiväisiin asioihin uskomisesta. Uskonnollisen uskon määritelmä voi olla esimerkiksi uskonnollisiin tai yliluonnollisiin asioihin uskominen, tai vaikka uskominen asioihin, joita ei voi järjellä todistaa. Koska ateismilla tarkoitetaan jumaluskon puutetta tai jumalten huomiotta jättämistä, ei se ole luonteeltaan uskonnollista uskoa. Joissakin ateistisissa aatteissa uskotaan muunlaisiin yliluonnollisiin asioihin. Esimerkkinä ateistisesta aatteesta voidaan mainita Theravada-buddhalaisuus, jossa ei uskota jumalien olemassaoloon. Panteismissa taas Jumala samaistetaan luontoon ja maailmankaikkeuteen, mutta tämä ei välttämättä sisällä käsitystä Jumalan persoonallisuudesta tai muistakaan erikoisominaisuuksista, jolloin se voidaan myös laskea ateistiseksi.

Katso myös

- Agnostismi
- Ateismi ja uskonto
- Uskonnottomuus
- E. V. Ramasami

Kirjallisuutta

- Julian Baggin: Ateismi, Lyhyt johdanto (Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab 2005)
- Michael Martin: Atheism: A Philosophical Justification (Temple University Press 1992)

Aiheesta muualla

- [http://www.dlc.fi/~etkirja Peruskoulun oppikirjat]
- [http://www.iki.fi/magi/metsola/arkisto/uskfil/ateismi.html Ateismi UKK]
- Kirkon tutkimuskeskus: [http://www.evl.fi/kkh/ktk/uskonnol.htm Suomalaisten uskonnollisuus uuden vuosituhannen alussa] Luokka:Ateismi ms:Atheis ja:無神論

Luokka:Tanskalaiset kirjailijat

Luokka:Kirjailijat Kirjailijat

Vignanello

Vignanello é uma comuna italiana da região do Lácio, província de Viterbo, com cerca de 4.705 (Cens. 2001) habitantes. Estende-se por uma área de 20,53 km², tendo uma densidade populacional de 229,18 hab/km². Faz fronteira com Corchiano, Fabrica di Roma, Gallese, Soriano nel Cimino, Vallerano, Vasanello. Categoria:Comunas da Itália Categoria:Comunas do Lácio Categoria:Comunas de Viterbo

doda tablice online casinos Doda i Virgin Odszkodowanie

:: RELATED NEWS ::

Petrovice u Rakovníka
Petrovice jsou obec ve Středočeském kraji, asi 8 km jihozápadně od Rakovníka. Ve 111 domech žije 242 obyvatel (2001), katastrální území zaujímá 702 ha. PSČ je 270 35.

Historie obce

Petrovice založil roku 1519 Petr Holý z Chrástu p

Stierlitz
Otto von Stierlitz (rusky Штирлиц) je hlavní hrdina ruské románové série Juliana Semjonova Sedmnáct zastavení jara (Семнадцать мгновений весны, první kniha vyšla v roce 1970), a stejnojmenného televizního seriálu, natočeného roku Read More...

Otto von Stierlitz
Otto von Stierlitz (rusky Штирлиц) je hlavní hrdina ruské románové série Juliana Semjonova Sedmnáct zastavení jara (Семнадцать мгновений весны, první kniha vyšla v roce 1970), a stejnojmenného televizního seriálu, natočeného roku Read More...

Sedmnáct zastavení jara
Otto von Stierlitz (rusky Штирлиц) je hlavní hrdina ruské románové série Juliana Semjonova Sedmnáct zastavení jara (Семнадцать мгновений весны, první kniha vyšla v roce 1970), a stejnojmenného televizního seriálu, natočeného roku Read More...

Adhezní hmotnost
Adhezní hmotnost je ta část hmotnosti hnacího vozidla, která působí na hnané nápravy. Pouze ty prostřednictvím tření vyvozují tažnou sílu. Adhezní hmotnost je zvláště důležitým parametrem lokomotiv. Vzhledem k tomu, že hodnota součinitele smykového tření je u ocelového kola na ocelové kolejnici poměrně nízká (kolem 0,1-0,15), je adh

Dublin Core
Dublin Core je standard pro metadatový popis digitálních objektů (včetně WWW stránek), často vyjadřovaných prostřednictvím XML. Název je podle města Dublin, Ohio (USA), ve kterém se konala konference, na které byl navržen. Záměrem Dublin Core je usnadnit vyhledávání elektronických zdrojů. Původně byl vytvořen jako popis zdrojů na

Varlam Tichonovič Šalamov
Varlam Tichonovič Šalamov (rusky Варлам Тихонович Шаламов; 25. července 1907 Vologda – 12. srpna 1982 Moskva), byl ruský spisovatel V letech 1924 – 1926 pracoval jako koželuh, poté začal studo

Varlam Šalamov
Varlam Tichonovič Šalamov (rusky Варлам Тихонович Шаламов; 25. července 1907 Vologda – 12. srpna 1982 Moskva), byl ruský spisovatel V letech 1924 – 1926 pracoval jako koželuh, poté začal studo