:: wikimiki.org ::
| Kehys-Kainuun Seutukunta |
Kehys-Kainuun seutukuntaKehys-Kainuun seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa. Siihen kuuluu neljä kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 181.
Kunnat
- Hyrynsalmi (Kunta)
- Kuhmo (Kaupunki)
- Puolanka (Kunta)
- Suomussalmi (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.hyrynsalmi.fi/ Hyrynsalmen kunnan kotisivut]
- [http://www.kuhmo.fi/ Kuhmon kaupungin kotisivut]
- [http://www.puolanka.fi/ Poulangan kunnan kotisivut]
- [http://www.suomussalmi.fi/ Suomussalmen kunnan kotisivut]
Luokka:Kainuun maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ã…lands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Oulun lääni
Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.
Historia
Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa
Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936.
Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.
Hallinto
Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus
Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Läänissä on 11 kihlakuntaa.
Maa- ja seutukunnat
Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland)
:#Kajaanin seutukunta
:#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten)
:#Koillismaan seutukunta
:#Nivalan-Haapajärven seutukunta
:#Oulun seutukunta
:#Oulunkaaren seutukunta
:#Raahen seutukunta
:#Siikalatvan seutukunta
:#Ylivieskan seutukunta
Kunnat
Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat
Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.
Vaakuna
Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna
Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
-
ko:오울루 주
Kainuu__NOTOC__
Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki on Kajaani.
Yleistä
Kainuussa on 86 011 asukasta (09/2004), ja väkimäärä vähenee koko ajan poismuuton seurauksena, noin 100 asukkaalla kuukaudessa. Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 95 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen. Kainuussa asui myös etelämpää tulleita riistamaiden hyödyntäjiä. Riistan lisäksi Kainuun terva oli merkittävä vientituote 1800-luvun lopulle asti.
Kainuun asutti Pietari Brahe 1500-luvulla antamalla muuttajille kymmenen vuoden verovapauden. Kainuu täytyi asuttaa suomalaisilla, koska oli uhkana venäläisten muuttamiseen alueelle idästä ja pohjoisesta. Kajaaninjoen saaressa ollut Kajaanin linna ei kuulunut kaupunkiin, vaan oli Ruotsin valtion erillinen puolustuslinnoitus. Kainuuseen muuttaneet olivat pääasiassa peräisin Savosta. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen ja muita elinkeinoja ei juuri ole olemassa. Poismuutto alueelta voidaan katsoa siis "korjausliikkeeksi" satoja vuosia sitten tehdylle asuttamiselle. Sama ilmiö on Pohjois-Karjalassa, joka asutettiin sotien jälkeen.
1. tammikuuta 2005 Kainuussa alkoi kahdeksan vuotta kestävä maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin vuoden 2004 kuntavaalien yhteydessä valitulle maakuntavaltuustolle. Ensimmäiseksi Kainuun maakuntajohtajaksi maakuntavaltuusto valitsi 31. tammikuuta 2005 terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen.
Kunnat
Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kymmenen kuntaa, joista kaksi kaupunkeja. Seuraavassa Kainuun maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä:
Seutukunnat
Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:
- Kajaanin seutukunta
- Kehys-Kainuun seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.kainuu.fi/ Kainuun maakunnan kotisivut]
Luokka:Suomen maakunnat
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
HyrynsalmiHyrynsalmi on Suomen kunta joka sijaitsee Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 3 371 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 520,8 km² josta 97,58 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,32 asukasta/km².
Hyrynsalmella on ollut asutusta jo 8000 eaa.
Hyrynsalmen ja Kuusamon välille rakennettiin jatkosodan aikana 1942–1944 kapearaiteinen Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata, jonka paikalle myöhemmin rakennettiin Taivalkosken–Ämmänsaaren rata.
Kylät
Hyrynsalmi, Kytömäki, Luvankylä, Moisiovaara, Oravivaara, Tapanivaara, Väisälä
Aiheesta muualla
- [http://www.hyrynsalmi.fi/ Hyrynsalmen kunnan kotisivut]
Luokka:Hyrynsalmi
Kuhmo
Kuhmo (aikaisemmin Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä. Paikkakunnalla asuu 10 449 ihmistä (31.12.2004) ja sen pinta-ala on 5457,58 km² josta 636,65 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,177 asukasta/km². Kuhmon seurakunta erotettiin 1854 Sotkamon emäpitäjästä nimellä Kuhmoniemi ja siitä tuli kunta 1865. Nimi lyheni Kuhmoksi 1937 ja kunnasta tuli kaupunki vuoden 1986 alusta alkaen. Kaupungin itäraja on Suomen vanhinta itärajaa, jolla sijaitsee Vartiuksen raja-asema.
Kylät
Hietaperä, Härmänkylä, Iivantiira, Jonkeri, Juttua, Jyrkkä, Jämäs, Kalliojoki, Katerma, Kattilakoski, Korpisalmi, Kuumu, Kuusamonkylä, Lammasperä, Lauvuskylä, Lentiira, Lentua, Niemiskylä, Niva, Saunajärvi, Timoniemi, Rasti, Seilonen, Sylväjä, Vartius, Vepsä, Vieksi, Viiksimo, Vuosanka, Ypykkävaara
Kamarimusiikkifestivaalit
Kaupungissa on järjestetty vuodesta 1970 alkaen kesäisin kamarimusiikkifestivaalit. Ne tuovat kaupunkiin eloa ja tuloa, sillä sinne saapuu turisteja kautta maailman. Kamarimusiikin festivaaleilla on joka vuosi eri aihe. Jonakin vuonna aiheena on ollut Beethoven, toisena vuonna taas Haydn.
Nähtävyyksiä
- [http://www.kalevalakyla.fi/ Kalevalakylä]
- [http://www.juminkeko.fi Juminkeko], Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus
- [http://www.kuhmotalo.fi Kuhmo-talo], Kuhmon kulttuuritalo
- [http://www.kuhmo.fi/kirjasto/ Kirjastotalo Atalante]
Aiheesta muualla
- [http://www.kuhmo.fi/ Kuhmon kaupungin kotisivut]
- [http://www.kuhmofestival.fi/ Kuhmon Kamarimusiikin sivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
Puolanka
Puolanka on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 3474 ihmistä (31.12.2004) ja sen pinta-ala on 2599,79 km², josta 132,56 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,41 asukasta/km².
Kyliä
Aittokylä, Askankylä, Auho, Joukokylä, Kotila, Lylykylä, Oterma, Puokio, Puolanka, Rasi, Suolijärvi, Väyrylä, Yli-Oterma
Nähtävyydet
- [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/hepokongas1.jpg Hepoköngäs]: Suomen korkein luonnonvarainen vesiputous 24 m
- [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/kiiskila.jpg Kiiskilän pappila]: Lönnrot yöpyi vuonna 1827 rakennetussa pappilassa.
- Askanmäen kotiseututalo: Kauniin Kaijan kotitalona tunnettu Keskitalo on rakennettu vuonna 1874, mutta Askanmäen asutus juontaa 1500-luvulle saakka. Askanmäki on tullut kuuluisaksi Kauniiksi Kaijaksi kutsutusta emännästään, joka 1700-luvulla ryöstettiin tai lähti vapaaehtoisesti komean kauppavenäläisen mukaan Venäjälle. Askanmäessä on esitetty Raija Orasen käsikirjoittamaa laulunäytelmää Kauniin Kaijan Balladi - Pala Purppuraa. Talon esittely sekä majoitus- ja ruokapalveluja tilauksesta. Talossa on myytävänä käsitöitä. Aska on valittu Vuoden valtakunnalliseksi kyläksi 1999. Askanmäessä on kuvattu myös kohtauksia elokuvaan [http://www.imdb.com/title/tt0162625/ Rukajärven Tie].
- [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/tiaisen_torppa.jpg Tiaisen Torppa]:1880-luvun alusta oleva kruununtorppa, joka on entisöity alkuperäisasuunsa. Tila toimii porttina Olvassuon kansallispuistoon (65°01´17 P, 027°24´04 I)
- [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/puolangan_kirkko.jpg Puolangan kirkko]: Olavi Sortan suunnittelema vuonna 1954 rakennettu kolmilaivainen pitkäkirkko.
- [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/asp.jpg Isa Aspin patsas]: Puolangalla vaikuttaneen, nuorena keuhkotautiin menehtyneen ensimmäisen suomenkielisen naislyyrikon patsas Isa Aspin puistossa, paljastettiin marraskuussa 2002
- [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/museo.jpg Puolangan museo]: Sisältää naisten ja miesten töihin liittyvää [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/museo2.jpg maa- ja kotitalousesineistöä sekä työkaluja].
- [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/vartiopirtti.jpg Vartiopirtti]: Vuonna 1932 käyttöön vihitty entinen suojeluskunnan talo Väyrylän kylällä.
- [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/paljakkatalo.jpg Paljakkatalo]: Monitoimitalo; liikunta- ja kulttuuritalo, elokuvateatteri, luontonäyttely- ja ohjelmapalvelupiste, valmistunut kesällä 2000.
- [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/rollimaa.jpg Röllimaa]: Paljakassa Metlan lähellä sijaitseva [http://www.rollipeikko.com/ Rölli ja Metsänhenki] -elokuvan Röllikylän kuvauspaikka (64°38´52 P, 028°03´33 I)
- [http://matkailu.puolanka-lehti.fi/nahtavyydet/lakikumpu.jpg Lakikumpu]:Lakikummun näköalatorni sijaitsee Paljakanpolun (20km), sekä Köngäskierroksen (57km) varrella. Lakikumpu kohoaa noin 345 metrin korkeuteen ja sieltä avautuvat komeat näkymät Ristijärven, sekä Hyrynsalmen puolella sijaitseville vaarajonoille ja järville (64°38´20 P, 028°03´10 I).
Matkailu
- [http://www.paljakka.fi/ Paljakka] Paljakan Rinnehiihtokeskus
Aiheesta muualla
- [http://www.puolanka.fi/ Puolangan kunnan kotisivut]
Luokka:Puolanka
Luokka:Kainuun maakunnan seutukunnatKainuun maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Suomen seutukunnat Karl Wilhelm BormannKarl Wilhelm Freiherr von Bormann (
- 1. April 1796 in Senftenberg in der Niederlausitz; †25. November 1874 in Belgien) war ein belgischer General.
Bormann diente zunächst in der königlich-sächsischen Artillerie und trat später als Hauptmann zur belgischen Artillerie über. Hier erfand er 1835 für die Schrapnells glatter Geschütze den ringförmigen Zeitzünder mit fester Satzdecke, an deren Stelle Breithaupt 1854 die drehbare Tempierplatte setzte. Bormann wurde 1859 in den belgischen Adelsstand erhoben.
Karl Wilhelm von Bormann starb am 25. November 1874.
Bormann, Karl Wilhelm von
Bormann, Karl Wilhelm von
Bormann, Karl Wilhelm von
Bormann, Karl Wilhelm von
Bormann, Karl Wilhelm von
Bormann, Karl Wilhelm von
video poker SYLWESTER Doda i Virgin Zamówienia publiczne madrid accommodation
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Sri Aurobindo
Aurobindo Ghose ou Sri Aurobindo (15 août 1872 à Calcutta - 5 décembre 1950 à Pondichéry) est un militant indépendantiste indien, un philosophe, poète et écrivain s
|
Eugène Burnouf
Eugène Burnouf (1801-1852) était un linguiste et orientaliste français. Fondateur de la Société Asiatique en 1821.
Il eut le mérite de susciter un mouvement scientifique d’études védiques en France.
Ses études personnelles débordent largement le cadre du sanskrit, puisqu’il étudie notamment le pali et l’avestique.
Il traduisit le Bhagavata Purana. Sa traduction, en 1840, de la version primiti
|
Henri Yevele
Henri Yevele (vers 1320 – 1400) est le maître maçon le plus prolifique et le plus brillant de la fin du Moyen Âge en Angleterre. Le premier document à son sujet date du 3 décembre 1353. Dès 1356, il était devenu suffisamment connu pour rejoindre la commission des six ma
|
Daniel Maclise
Daniel Maclise (1806 – 25 avril 1870) est un peintre irlandais né à Cork.
En 1858, Maclise entama l’une de ses œuvres les plus monumentales sur les murs du Palais de Westminster : la rencontre de Wellington et Blücher à la
|
|
Système limbique
Le système limbique est un groupe de structures du cerveau impliquées dans diverses émotions comme l'agressivité, la peur, le plaisir ainsi que la formation de la mémoire. | |
