:: wikimiki.org ::

Kemi

Kemi

:Kemi on myös kaupunki Karjalassa. ---- Kemi (pohjoissaameksi Giepma) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä. Sana Kemi tarkoittaa tallattua niittyä.

Historia

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kemin satama perustettiin samanaikaisesti, ja kaupunki sai myös tapulikaupunkioikeudet eli käytännössä oikeuden ulkomaankauppaan. Jo ennen kaupunkioikeuksia oli Kemiin perustettu puunjalostusteollisuutta (Laitakarin höyrysaha 1863). Kaupungin perustamisen jälkeen Kemin seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Kemi Oy aloitti toimintansa 1893, Kemi Oy:n sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1919, Veitsiluoto Oy aloitti toiminnan perustamalla sahan Veitsiluodon kaupunginosaan 1922 ja selluloosatehtaan 1930. Teollisuuden kasvun myötä myös liikenneyhteydet paranivat: rautatie 1902 ja lentokenttä 1939. Vuoteen 1931 teollisuuslaitokset ja työväestön asuinalueet sijaitsivat maalaiskunnissa kaupungin ulkopuolella. Vuoden 1931 alussa esikaupungit tehtaineen liitettiin kaupunkiin ja kaupunki muuttui teollisuus- ja työläiskaupungiksi. Kaupungin maapinta-ala nousi 5,8 neliökilometristä 83,5 neliökilometriin. Väkiluku kasvoi 3543:sta 16 795:een. Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemin kaupungintalon ja Kemijoen sillat. Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemi Oy:n Pajusaaren tehtailla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta. Puunjalostusteollisuuden edelleen laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin Pohjois-Suomen kaupungeista heti Oulun jälkeen. 1970-luvulla automaation vähentäessä teollisuuden työvoiman tarvetta, ja valtion keskittäessä virastojaan läänin pääkaupunkiin Rovaniemelle, Kemin väkiluku kääntyi selvään laskuun.

Elinkeinoelämä

Suurimpia yksityisiä työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enson Veitsiluodon paperitehtaat sekä Karihaarassa toimiva Metsä-Botnian ja Finnforestin puunjalostusteollisuus. Merkittävä teollinen työnantaja on myös Outokummun omistama Kemin kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaassa. Ajoksessa sijaitsevat kauppamerenkulun kannalta merkittävä syväsatama sekä tuulivoimapuisto. Kemi on kohottanut viime vuosina profiiliaan matkailuelinkeinon piirissä. Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Lumilinna ja jäänmurtaja Sampo.

Poliittinen rakenne

Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva poliittisesti vasemmistolainen perinne. Kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:
- Vasemmistoliitto (14)
- SDP (12)
- Keskusta (8)
- Kokoomus (5)
- Suomen Kommunistinen Puolue (1)
- Kristillisdemokraatit (1)
- Liberaalit (1)
- Kommunistinen työväenpuolue (1)

Nähtävyydet

- Jalokivigalleriassa on Euroopan monipuolisin ja laajin kokoelma jalokiviä.
- Maailmankuulu Lumilinna rakennettiin ensimmäisen kerran 1996.
- Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Kemin kirkko on valmistunut 1902. Kirkko on yksi kauneimmista uusgoottilaisista kirkkorakennuksista Suomessa.
- Kaupungintalon näköalatasanteelta voi nähdä koko Kemin kaupungin.

Ystävyyskaupungit

- Luulaja, Ruotsi
- Tromssa, Norja
- Wismar, Saksa
- Newtownards, Pohjois-Irlanti
- Ringköbing, Tanska
- Liptovsky Mikulas, Slovakia
- Volgograd, Venäjä
- Nacala, Mosambik
- Szèkesfèhervàr, Unkari

Kaupunginosat

- Sauvosaari
- Peurasaari
- Karjalahti

- Koivuharju
- Karihaara
- Paattio

- Kivikko
- Tervaharju
- Nauska

- Syväkangas
- Takajärvi
- Ritikka

- Hepola
- Rytikari
- Ajos

Aiheesta muualla

- [http://www.kemi.fi/ Kemin kaupungin kotisivut]
- [http://www.snowcastle.net/ Kemin lumilinnan sivut] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Kemi

Kemi (Viena)

n valokuva.]] Kemi (ven. Кемь) on 21 000 asukkaan kaupunki Vienanmeren rannalla Vienan Karjalassa, Karjalan tasavallassa, Petroskoista Muurmanniin kulkevan rautatien varrella. Kemi toimii myös Kemin hallintopiirin hallintopaikkana.

Nähtävyyksiä

Kemissä sijaitsee historiallinen vuosina 1711-1717 rakennettu puinen kirkko.

Kemin piirin kyläneuvostot

- Rabotseostrovsk (suom. Vallankumoussaari)
- Vääräkoski (ent. Usmana)
- Kriitinä (Gridino)
- Kalkalahti (Kalgalaksha)
- Kuusema (Kuzema)
- Paanajärvi

Muita kyliä

- Kesäjoki Luokka:Karjala Luokka:Karjalan tasavalta Luokka: Viena

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta (venäjäksi Респу́блика Каре́лия, Respublika Karelija, karjalaksi Karjalan Tazavalla) on Venäjän federaation subjekti. Sen pääkaupunki on Petroskoi (venäjäksi Петрозаво́дск; Petrozavodsk). Karjalan tasavallat rajanaapurit ovat Leningradin alue, Vologdan alue, Arkangelin alue, Murmanskin alue ja Suomi. Tasavalta sijaitsee Laatokan, Äänisen ja Vienanmeren rannalla.

Historia

Karjalasta on taisteltu historian aikana useita kertoja idän ja lännen välillä. Vuonna 1323 Ruotsi ja Novgorodin ruhtinaskunta jakoivat Karjalan keskenään Pähkinäsaaren rauhassa, kunnes Ruotsi menetti Karjalan lopullisesti Venäjälle 1700-luvulla. 20. toukokuuta 1784 perustettiin ensimmäinen Karjalan tasavallan edeltäjä, Aunuksen lääni. Tarton rauhansopimuksen mukaan suomalaiset lopettaisivat vaatimuksensa Itä-Karjalan alueeseen, jos venäläiset järjestävät kansallisen hallinnon Itä-Karjalaan. 8. kesäkuuta 1920 perustettiin Karjalan Työväenkommuuni, monien heimosotien ja Neuvostoliiton perustamisen jälkeen vuonna 1923 muodostettiin Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, josta 1940 tehtiin Karjalais-suomalainen SNT, kun siihen yhdistettiin Suomen Talvisodassa menettämät alueet. Jatkosodan aikana Suomi miehitti osia Karjalasta, mutta joutui perääntymään 1944. Sodan jälkeen Karjalan kannas irrotettiin Karjalais-Suomalaisesta neuvostotasavallasta ja liitettiin Leningradin alueeseen. Karjalasta tuli jälleen 1956 Karjalan ASNT Venäjän SFNT:n osana. Autonominen Karjalan tasavalta perustettiin Neuvostoliiton hajottua 13. marraskuuta 1991.

Maantiede

Karjalan tasavallalla on 630 kilometriä rantaviivaa Vienanmerelle ja lännessä sillä on noin 700 kilometriä rajaa Suomen kanssa. Karjalassa on 27 000 jokea ja 60 000 järveä. Laatokka ja Ääninen ovat Euroopan suurimmat järvet. Suurin osa tasavallasta on valtion omistuksessa olevaa metsää, 148 000 neliökilometriä eli 85 prosenttia pinta-alasta. Puun kokonaismääräksi on arvioitu 807 miljoonaa kuutiometriä. Karjalasta löytyy viittäkymmentä kaivannaista. Maantieteellisesti Karjalan tasavalta jakaantuu pohjoiseen Vienan Karjalaan ja eteläiseen Aunuksen Karjalaan. Lisäksi Karjalan tasavaltaan on liitetty Suomen Neuvostoliitolle menettämät Laatokan Karjala ja Sallan-Kuusamon alueen eteläosa.

Väestö

Väestöjakauma

Asukkaista suurin osa, 73 prosenttia, on venäläisiä, mutta karjalaiset ovat suurin, 11-prosenttinen, vähemmistö. Muut ryhmät: valkovenäläisiä - 7 %, ukrainalaisia - 3,6 %, suomalaisia - 2,3%, vepsäläisiä - 0,8 %. Asutus ei ole jakautunut tasaisesti. Esimerkiksi joissakin Vienan alueilla karjalan kieltä puhuu melkein sata prosenttia väestöstä. Myös Aunuksen väestöstä kuusikymmentä prosenttia puhuu livvin kieltä, joka eroaa huomattavasti Vienan Karjalassa puhutusta kielestä. Aunus ympäristöineen on kieleltään Karjalan tasavallan karjalaisinta aluetta. Kaupunkien venäläisasutus on suuri ja se nostaa venäjänkieliset enemmistöksi. Maaseutu on osaksi karjalaista ja suomalaista. Lisäksi asukkaina on muita slaaveja, entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneita ja pieni vepsäläisvähemmistö. Neuvostoliiton venäläistämispolitiikka on vaikuttanut karjalaisten halukuuteen tunnustaa kansallisuutensa.

Kaupunkien asukasluvut

Karjalan tasavallan kaupunkien asukasluvut 1. tammikuuta 2004:
- Petroskoi (Петрозаводск) – 266 200
- Kontupohja (Кондопога) – 34 500
- Sekee (Сегежа) – 33 900
- Kostamus (Костомукша) – 29 700
- Sortavala (Сортавала) – 20 700
- Karhumäki (Медвежьегорск) – 16 800
- Kemi (Кемь) – 14 300
- Pitkäranta (Питкяранта) – 13 200
- Sorokka (Беломорск) – 12 800
- Suojärvi (Суоярви) – 11 600
- Pudas (Пудож) – 10 400
- Aunus (Олонец) – 10 000
- Lahdenpohja (Лахденпохья) – 8 600

Kielipolitiikka

Karjalan kielen hajanaisuuden, eri murteiden ja jopa eri kieliksi laskettavien varianttien vuoksi yhteisen kirjakielen luomisessa ei ole onnistuttu, ja vuonna 1998 laki karjalan kielen virallistamisesta hylättiin täpärästi. Venäjän federaation laki vuodelta 2004 takaa oikeuden "karjalan, vepsän ja suomen kielen vapaaseen valintaan ja käyttämiseen kanssakäymisessä, kasvatuksessa, opetuksessa ja luomistyössä". Venäjänkieliset ovat selkeänä enemmistönä tasavallassa 73 prosentin osuudellaan, kun karjalan kieltä puhuvia on Karjalan tasavallassa nykyään noin 79 000. Suomea puhuvia on tietolähteestä riippuen 15 000-24 000, ja vepsän taitajia 6 000. Karjalan tasavallassa karjalan kieltä opiskelee noin 2 000-3 000 lasta, ja suomea noin 10 000, joten tasavallassa on käyty keskustelua suomen kielen käytön lisäämisestä, karjalan rinnalla tai jopa sen kustannuksella.

Hallinnollinen jako

Pääartikkeli Karjalan tasavallan hallinnollinen jako Karjalan tasavalta on jaettu 15 piiriin, yhteen kansalliseen piiriin ja kolmeen kaupunkialueeseen. Piirit:
- Sorokan piiri (Belomorsk) (Беломорский район)
- Kalevalan kansallinen piiri (Uhtua) (Калевальский Национальный район)
- Kemin piiri (Кемский район)
- Kontupohjan piiri (Кондопожский район; Kondupohju)
- Lahdenpohjan piiri (Лахденпохский район)
- Louhen piiri (Лоухский район)
- Karhumäen piiri (Medveškä/Karhumägi; Медвежьегорский район)
- Mujejärven piiri (Муезерский район; Mujehd'ärvi)
- Aunuksen piiri (Олонецкий район; Olonetški, Anus)
- Pitkärannan piiri (Питкярантский район)
- Äänisenranta (Прионежский район; Prionežski)
- Prääsän piiri (Пряжинский район; Prjažinski, Prääzä)
- Pudaksen piiri (Пудожский район; Pudožki, Puudos)
- Sekeen piiri (Сегежский район; Segeža)
- Suojärven piiri (Суоярвский район) Kansallinen volosti:
- Vepsän kansallinen volosti (Вепсская национальная волость) Kaupunkialueet:
- Petroskoi (Петрозаводск)
- Kostamus (Костомукша)
- Sortavala (Сортавала)

Aiheesta muualla

- [http://gov.karelia.ru/gov/index_f.html Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin (suomeksi)]
- [http://www.karelia.ru/psu/index_f.html Petroskoin yliopisto] Luokka:Entiset neuvostotasavallat Luokka:Entiset autonomiset sosialistiset neuvostotasavallat Luokka:Karjala Luokka:Karjalan tasavalta Luokka:Venäjä ko:카렐리야 공화국 ja:カレリア共和国

Pohjoissaame

Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Pohjoissaame kuuluu pohjoisiin länsisaamelaiskieliin. Pohjoissaamea puhuu Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosassa noin 30 000 ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan saamenkielisistä jopa 75 % puhuu pohjoissaamea. Suomessa pohjoissaamen puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli kuudessa kunnassa.

Kirjakielen historiaa

Pohjoissaamen ortografia alkoi muotoutua 1800-luvulla. Kieltä kirjoitettiin 1900-luvulla eri tavoin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, kunnes se sai yhtenäisen ortografian vuonna 1979.

Nykytilanne

Suomessa pohjoissaamea voi opiskella pääaineena Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.

Linkit

- Wikipediija. Váldosiidu Pohjoissaamenkielinen Wikipedia
- [http://www.idolphin.fi/sanastotietopankki/ Pohjoissaamen sanakirja]
- [http://www.kirjasto.oulu.fi/saamilottit/ Pohjoissaamenkielinen lintusanasto] luokka:uralilaiset kielet luokka:Suomen kielet luokka:Norjan kielet luokka:Ruotsin kielet

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista

Tässä on aakkostettu luettelo Suomen nykyisistä kaupungeista ja kunnista. Kuntaliitosten yhteydessä hävinneet kunnat ovat sivulla Luettelo Suomen entisistä kunnista. Suomessa on 444 kuntaa, joista 113 on kaupunkeja. Kaupungit on merkitty vahvennetulla tekstillä. Huomaa, että vuoden 2005 ja 2006 kuntamuutokset eivät ole mukana tässä listassa - niiden jälkeen Suomessa on 431 kuntaa. __NOTOC__ A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A

Alahärmä - Alajärvi - Alastaro - Alavieska - Alavus - Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askainen - Askola - Aura

B

Brandö

D

Dragsfjärd

E

Eckerö - Elimäki - Eno - Enonkoski - Enontekiö - Espoo - Eura - Eurajoki - Evijärvi

F

Finström - Forssa - Föglö

G

Geta

H

Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Halikko - Halsua - Hamina - Hammarland - Hankasalmi - Hanko - Harjavalta - Hartola - Hattula - Hauho - Haukipudas - Haukivuori - Hausjärvi - Heinola - Heinävesi - Helsinki - Himanka - Hirvensalmi - Hollola - Honkajoki - Houtskari - Huittinen - Humppila - Hyrynsalmi - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenkyrö - Hämeenlinna

I

Ii - Iisalmi - Iitti - Ikaalinen - Ilmajoki - Ilomantsi - Imatra- Inari - Iniö - Inkoo - Isojoki - Isokyrö

J

Jaala - Jalasjärvi - Janakkala - Joensuu - Jokioinen - Jomala - Joroinen - Joutsa - Joutseno - Juankoski - Jurva - Juuka - Juupajoki - Juva - Jyväskylä - Jyväskylän maalaiskunta - Jämijärvi - Jämsä - Jämsänkoski - Järvenpää

K

Kaarina - Kaavi - Kajaani - Kalajoki - Kalvola - Kangasala - Kangasniemi - Kankaanpää - Kannonkoski - Kannus - Karijoki - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Karstula - Karttula - Karvia - Kaskinen - Kauhajoki - Kauhava - Kauniainen - Kaustinen - Keitele - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kemiö - Kempele - Kerava - Kerimäki - Kestilä - Kesälahti - Keuruu - Kihniö - Kiikala - Kiikoinen - Kiiminki - Kinnula - Kirkkonummi - Kisko - Kitee - Kittilä - Kiukainen - Kiuruvesi - Kivijärvi - Kodisjoki - Kokemäki - Kokkola - Kolari - Konnevesi - Kontiolahti - Korpilahti - Korppoo - Korsnäs - Kortesjärvi - Koski Tl - Kotka - Kouvola - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Kuhmalahti - Kuhmo - Kuhmoinen - Kuivaniemi - Kumlinge - Kuopio - Kuortane - Kurikka - Kuru - Kustavi - Kuusamo - Kuusankoski - Kuusjoki - Kylmäkoski - Kyyjärvi - Kälviä - Kärkölä - Kärsämäki - Kökar - Köyliö

L

Lahti - Laihia - Laitila - Lammi - Lapinjärvi - Lapinlahti - Lappajärvi - Lappeenranta - Lappi - Lapua - Laukaa - Lavia - Lehtimäki - Leivonmäki - Lemi - Lemland - Lempäälä - Lemu - Leppävirta - Lestijärvi - Lieksa - Lieto - Liljendal - Liminka - Liperi - Lohja - Lohtaja - Loimaa - Loppi - Loviisa - Luhanka - Lumijoki - Lumparland - Luopioinen - Luoto - Luumäki - Luvia - Längelmäki

M

Maalahti - Maaninka - Maarianhamina - Maksamaa - Marttila - Masku - Mellilä - Merijärvi - Merikarvia - Merimasku - Miehikkälä - Mietoinen - Mikkeli - Mouhijärvi - Muhos - Multia - Muonio - Mustasaari - Muurame - Muurla - Mynämäki - Myrskylä - Mäntsälä - Mänttä - Mäntyharju

N

Naantali - Nakkila - Nastola - Nauvo - Nilsiä - Nivala - Nokia - Noormarkku - Nousiainen - Nummi-Pusula - Nurmes - Nurmijärvi - Nurmo - Närpiö

O

Oravainen - Orimattila - Oripää - Orivesi - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Outokumpu

P

Padasjoki - Paimio - Paltamo - Parainen - Parikkala - Parkano - Pedersöre - Pelkosenniemi - Pello - Perho - Pernaja - Perniö - Pertteli - Pertunmaa - Petäjävesi - Pieksämäki - Pieksänmaa - Pielavesi - Pietarsaari - Pihtipudas - Piikkiö - Piippola - Pirkkala - Pohja - Polvijärvi - Pomarkku - Pori - Pornainen - Porvoo - Posio - Pudasjärvi - Pukkila - Pulkkila - Punkaharju - Punkalaidun - Puolanka - Puumala - Pyhtää - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Pyhäranta - Pyhäselkä - Pylkönmäki - Pälkäne - Pöytyä

R

Raahe - Raisio - Rantasalmi - Rantsila - Ranua - Rauma - Rautalampi - Rautavaara - Rautjärvi - Reisjärvi - Renko - Riihimäki - Ristiina - Ristijärvi - Rovaniemen maalaiskunta - Rovaniemi - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Ruovesi - Rusko - Ruukki - Rymättylä - Rääkkylä

S

Saarijärvi - Salla - Salo - Saltvik - Sammatti - Sauvo - Savitaipale - Savonlinna - Savonranta - Savukoski - Seinäjoki - Sievi - Siikainen - Siikajoki - Siilinjärvi - Simo - Sipoo - Siuntio - Sodankylä Soini - Somero - Sonkajärvi - Sotkamo - Sottunga - Sulkava - Sumiainen - Sund - Suodenniemi - Suolahti - Suomenniemi - Suomusjärvi - Suomussalmi - Suonenjoki - Sysmä - Säkylä - Särkisalo

T

Taipalsaari - Taivalkoski - Taivassalo - Tammela - Tammisaari - Tampere - Tarvasjoki - Tervo - Tervola - Teuva - Tohmajärvi - Toholampi - Toijala - Toivakka - Tornio - Turku - Tuulos - Tuusniemi - Tuusula - Tyrnävä - Töysä

U

Ullava - Ulvila - Urjala - Utajärvi - Utsjoki - Uurainen - Uusikaarlepyy - Uusikaupunki

V

Vaala - Vaasa - Vahto - Valkeakoski - Valkeala - Valtimo - Vammala - Vampula - Vantaa - Varkaus - Varpaisjärvi - Vehmaa - Velkua - Vesanto - Vesilahti - Veteli - Vieremä - Vihanti - Vihti - Viiala - Viitasaari - Viljakkala - Vilppula - Vimpeli - Virolahti - Virrat - Vuolijoki - Vårdö - Vähäkyrö - Västanfjärd - Vöyri

Y

Ylihärmä - Yli-Ii - Ylikiiminki - Ylistaro - Ylitornio - Ylivieska - Ylämaa - Yläne - Ylöjärvi - Ypäjä

Ä

Äetsä - Ähtäri - Äänekoski

Katso myös

- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan

Aiheesta muualla

- [http://www.kuntaliitto.fi/ Kuntaliitto]
- [http://www.kunnat.net Kunnat.net]
- Kaupungeista ja kunnista Suomen kaupungeista ja kunnista

Lapin maakunta

Lapin lääni, samalla myös Lapin maakunta, sijaitsee Pohjoiskalotilla ja Barentsin alueella ja rajoittuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin. Läänin pinta-ala on 98 947 km² eli se on pinta-alaltaan Suomen lääneistä suurin kattaen 29 prosenttia koko maan pinta-alasta. Lapin lääni muodostuu 22 kunnasta. Lapin maakunta on alueeltaan identtinen läänin kanssa. Pohjoinen napapiiri kulkee läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttavat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golf-virta sekä lähellä sijaitsevat merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan. Lapin ja Suomen korkein kohta Enontekiön kunnassa sijaitseva Halti kohoaa 1 328 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alavimmat seudut puolestaan löytyvät Lounais-Lapista Perämeren rannikolta. Lapin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pinta-ala on 1 040 km². Lapissa sijaitsee myös kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta, sekä Suomen pisin joki, 483 kilometrin mittainen Kemijoki. Lapin läänin väkiluku oli vuoden 2002 lopussa 187 777 henkeä, joka on 3,6 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni on erittäin harvaan asuttu. Väestöntiheys on ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asuu 17 henkeä maaneliökilometrillä. Suurimmat väestökeskittymät ovat läänin pääkaupunki Rovaniemi ympäristöineen ja Kemi-Tornio-alue, joissa molemmissa asuu noin kolmannes läänin väestöstä. Lapin maakunnan nimikkolajit ovat poro, sinirinta, kullero, lohi ja kulta.

Lapin kunnat

Historiallisesti Lapin alueeseen kuuluvat Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen alueet. Esimerkiksi Rovaniemi oli osa Pohjois-Pohjanmaata ja Peräpohjolaa. Nykykäsitys Lapista muodostuu läänin nimestä, joka annettiin pohjoisimmalle läänille vuonna 1936. Lapin läänissä ja maakunnassa on 22 kuntaa, joista 4 on kaupunkeja (lihavoituja).

Katso myös

- Pirkkamies

Linkki

- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/home.nsf Lapin lääninhallitus]
- ko:라피 주

Lapin lääni

Lapin kunnat

Katso myös

- Pirkkamies

Linkki

- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/home.nsf Lapin lääninhallitus]
- ko:라피 주

1869

Tapahtumia

- Alajärven, Eurajoen, Säkylän, Ylöjärven, Heinäveden kunnat perustettiin.
- 5. maaliskuuta - Kemin kaupunki perustettiin.
- Suomen vanhin ammattiyhdistys, Helsingin kirjatyöntekijöiden yhdistys, perustettiin.
- Konventikkeliplakaatti kumottiin Suomessa.

Syntyneitä

- 27. kesäkuuta – Emma Goldman, anarkisti ja feministi.
- 14. elokuuta – Armas Järnefelt, säveltäjä, kapellimestari.
- 31. joulukuuta – Henri Matisse, ranskalainen kuvataitelija.
- Mohandas Gandhi.

Kuolleita

- 22. kesäkuuta - Leopold Ferdinand Elie Victor Albert Marie, Belgian kuningas Leopold II:n poika
- 8. lokakuuta – Franklin Pierce, Yhdysvaltain 14. presidentti Luokka:1800-luku ko:1869년 simple:1869

Tapulikaupunki

:Tapulikaupunki on myös Helsingin kaupunginosa 1600-luvun alkupuolella Ruotsin valtakunnan kaupungit jaettiin tapulikaupunkeihin ja maakaupunkeihin. Ulkomaankauppaa saivat käydä vain tapulikaupungit, jotka olivat Turku, Helsinki ja Viipuri. Muiden kaupunkien ulkomaan vienti ja tuonti kulki täysin joko Tukholman tai tapulikaupunkien kautta. Hamina sai tapulioikeudet vuonna 1723, mutta koska Hamina luovutettiin Venäjälle Turun rauhassa 1743 siirrettiin Haminan tapulioikeudet Loviisalle. Vuosina 1765-66 Suomi sai neljä uutta tapulikaupunkia: Kokkola, Oulu, Pori ja Vaasa. 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla ulkomaankauppa alkoi vapautua ja tapulioikeuksia jaettiin useimmille rannikkokaupungeille ja myös joillekin sisämaan kaupungeille.
Katso myös

- Suomen historia Ruotsin vallan aikana Luokka:Suomen historia

1893

Tapahtumia

- 17. tammikuuta - Havaijin kuningatar Liliuokalani joutuu Yhdysvaltojen merivoimien vallankaappauksen kohteeksi.

Muuta

- Montreal AAA (Amateur Athletic Association) voittaa ensimmäisen Stanley Cupin.

Syntyneitä

- 30. huhtikuuta - Joachim von Ribbentrop, Saksan ulkoministeri
- 22. elokuuta: Dorothy Rotschild — myöh. Dorothy Parker, amerikkalainen kirjailija, runoilija ja kriitikko.
- 26. joulukuuta: Mao Zedong, Kiinan kansantasavallan perustaja ja pitkäaikainen johtaja.

Kuolleita

- Wolmar Styrbjörn Schildt, Jyväskylän piirilääkäri ja vaikuttaja
- 25. kesäkuuta - Ferenc Erkel, säveltäjä ja šakin pelaaja.
- 19. elokuuta - Fredrik Gabriel Hedberg, evankelisen herätysliikkeen perustaja Luokka:1893 ms:1893 ko:1893년 simple:1893 th:พ.ศ. 2436

1930

Tapahtumia

- 27. tammikuuta - Espanjan diktaattori Miguel Primo de Rivera erosi.
- 30. tammikuuta - Kenraali Damaso Berenquer Espanjan uudeksi pääministeriksi.
- 18. helmikuuta - Clyde Tombaugh tutki tammikuussa otettuja valokuvia ja löysi Pluton
- 2. maaliskuuta - Mohandas Gandhi ilmoitti Intian varakuninkaalle kansalaistottelemattomuuden alkavan yhdeksän päivän kuluttua.
- 12. maaliskuuta - Mohandas Gandhi aloitti 200 mailin protestimarssin merta kohti 78 seuraajansa kanssa protestoidakseen brittien suolamonopolia. Monet muut liittyivät heihin ennen perillepääsyä 5. huhtikuuta.
- 28. maaliskuuta - Konstantinopoli ja Angora vaihtoivat nimensä Istanbuliksi ja Ankaraksi.
- 29. maaliskuuta - Heinrich Brüning nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
- 22. huhtikuuta - Lontoon laivastosopimus Yhdistyneen kuningaskunnan, Japanin ja Yhdysvaltain välillä.
- 17. toukokuuta - Ranskan ulkoministeri André Tardieu päättää vetää viimeiset joukot Reininmaalta, Saksasta. Ne lähtivät 30. kesäkuuta mennessä.
- 24. toukokuuta - Amy Johnson laskeutuu Darwiniin, Australiaan lennettyään 11 000 mailin matkan ensimmäisenä naisena. Hän lähti 5. toukokuuta.
- 21. kesäkuuta - Vuoden pituinen asevelvollisuus tuli pakolliseksi Ranskassa.
- 7. heinäkuuta - Lapuan liikkeen masinoima talonpoikaismarssi
- 13. heinäkuuta - Ensimmäiset jalkapallon maailmanmestaruuskisat järjestettiin.
- 7. elokuuta - Richard Bedford Bennettista tuli Kanadan 11. pääministeri.
- 12. elokuuta - Turkin joukot tunkeutuvat Persiaan taistelemaan kurdeja vastaan.
- 27. elokuuta - Sotilasvallankaappaus Perussa.
- 6. syyskuuta - Josef Felix Urileun epäonnistunut vallankaappaus Argentiinassa.
- 14. syyskuuta - Kansallissosialistinen puolue saa 107 paikkaa Saksan parlamentissa – 18,3 %:lla äänistä siitä tulee toiseksi suurin puolue.
- 16. syyskuuta - Argentiinan presidentti Hipólito Irigoyen syöstiin vallasta.
- 24. syyskuuta - Ilmalaiva Graf Zeppelin vieraili Helsingissä.
- 24. lokakuuta - Brasiliassa Getúlio Dornelles Vargas teki vallankaappauksen.
- 2. marraskuuta - negus Haile Selassie kruunattiin Etiopian keisariksi.
- 2. joulukuuta - Suuri lama: Yhdysvaltain presidentti Herbert Hoover pyytää kongressilta 150 miljoonaa dollaria julkisiin töihin työpaikkojen luomiseksi.
- 19. joulukuuta - Tulivuori Merap purkautui, 1300 kuolonuhria.
- 28. joulukuuta - Mohandas Gandhi matkustaa Iso-Britanniaan neuvottelemaan.
- Walther Bothe ja H. Becker löytävät neutronin

Syntyneitä

- 20. tammikuuta - Buzz Aldrin, astronautti
- 30. tammikuuta - Gene Hackman, näyttelijä
- 21. maaliskuuta - Mauno Koski, professori
- 24. maaliskuuta - Steve McQueen, elokuvaohjaaja ja -tuottaja († 1980)
- 25. maaliskuuta - Paavo Noponen, urheilutoimittaja
- 3. huhtikuuta - Helmut Kohl
- 10. huhtikuuta - Spede Pasanen, viihdetaiteilija
- 15. huhtikuuta - Vigdís Finnbogadóttir, Islannin presidentti
- 11. toukokuuta - Edsger Dijkstra, tietojenkäsittelyteoreetikko
- 31. toukokuuta - Clint Eastwood, näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja
- 27. kesäkuuta - Ross Perot, miljonääri ja poliitikko
- 5. elokuuta - Neil Armstrong, astronautti
- 12. elokuuta - George Soros, liikemies
- 25. elokuuta - Sir Sean Connery, näyttelijä
- 23. syyskuuta - Ray Charles, muusikko († 2004)
- 14. lokakuuta - Mobutu Sese Seko, Zairen presidentti († 1997)
- 23. lokakuuta - Unto Mononen, laulaja, säveltäjä (mm. Satumaa)
- 28. lokakuuta - Bernie Ecclestone, formula 1 -magnaatti
- 3. joulukuuta - Jean-Luc Godard
- 11. joulukuuta - Jean-Louis Trintignant, näyttelijä
- 21. joulukuuta - Kalevi Sorsa, poliitikko († 2004)

Kuolleita

- 23. helmikuuta - Horst Wessel, natsi-ideologi, säveltäjä
- 6. maaliskuuta - Alfred von Tirpitz, suuramiraali (s. 1849)
- 16. maaliskuuta - Miguel Primo de Rivera, Espanjan diktaattori
- 13. toukokuuta - Fridtjof Nansen, tutkimusmatkailija, naparetkeilijä, Nobelin rauhanpalkinnon saaja
- 7. heinäkuuta - Arthur Conan Doyle, englantilainen kirjailija ja Sherlock Holmesin luoja.
- 24. heinäkuuta - Santeri Alkio, kirjailija, lehtimies ja poliitikko.
- 29. syyskuuta - Ilja Repin, taidemaalari

Valtioiden päämiehet

- Zog I, Albanian kuningas (1928 - 1939)
- Albert I, belgialaisten kuningas (1909 - 1934)
- Getulio Vargas, Brasilian presidentti (1930 - 1945, 1950 - 1954).
- Haile Selassie, Etiopian keisari (1930 - 1936, 1941 - 1974).
- Viktor Emanuel III, Italian kuningas (1900 - 1946)
- Mihail Kalinin, Neuvostoliiton presidentti (1922 - 1946)
- Haakon VII, Norjan kuningas
- Kustaa V, Ruotsin kuningas (1907 - 1950).
- Paul von Hindenburg, Saksan presidentti (1925 - 1934)
- Hirohito, Shōwa-keisari (1926 - 1989)
- Lauri Kristian Relander, Suomen presidentti (1925 - 1931).
- Kristian X, Tanskan ja Islannin kuningas (1912 - 1947)
- Mustafa Kemal, Turkin presidentti (1923 - 1938)
- Miklós Horthy, Unkarin valtionhoitaja (1920 - 1944)
- Yrjö V, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin kuningas, Intian keisari (1910 - 1936)
- Herbert Clark Hoover, Yhdysvaltain presidentti (1929 - 1933) ms:1930 ko:1930년 ja:1930年 simple:1930 th:พ.ศ. 2473

1902

Tapahtumia

- 15. marraskuuta - Italialainen anarkisti Gennaro Rubino yritti epäonnistuneesti murhata Belgian kuningas Leopold II:n.

Syntyneitä

- 4. helmikuuta - Charles Lindbergh, lentäjä († 1974)
- 27. kesäkuuta - Georg Malmstén, suomalainen muusikko ja säveltäjä († 1981)
- 26. lokakuuta - Kustaa Vilkuna, akateemikko († 1980)

Kuolleita

- ... ms:1902 ko:1902년 ja:1902年 simple:1902 th:พ.ศ. 2445

1939

Tapahtumia

- 24. tammikuuta - Maanjäristys surmasi 30 000 Chilessa.
- 26. tammikuuta - Francon joukota valtasivat Barcelonan.
- 2. helmikuuta - Unkari liittyi anti-komintern-liittoon
- 27. helmikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska tunnustivat Francon hallituksen.
- 2. maaliskuuta - Pius XII:sta paavi
- 15. maaliskuuta - Natsi-Saksan joukot miehittivät loputkin Tšekkoslovakiasta. Maasta muodostetaan Böömin-Määrin protektoraatti.
- 22. maaliskuuta - Liettua luovutti Memelin Saksalle.
- 28. maaliskuuta - Francon joukot valloittivat Madridin. Espanjan sisällissota päättyy.
- 4. huhtikuuta - Faisal II kruunattiin Irakin kuninkaaksi.
- 7. huhtikuuta - Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningas Zog I pakenee maasta.
- 11. huhtikuuta - Unkari erosi Kansainliitosta.
- 7. toukokuuta - Espanja erosi Kansainliitosta
- 22. toukokuuta - Natsi-Saksa ja Italia solmivat terässopimuksen.
- 4. kesäkuuta - Hampurista lähtenyt, 963 juutalaispakolaista kuljettava höyrylaiva SS St. Louis käännytetään Floridasta, sen jouduttua jo käännytetyksi Kuubasta. Palattuaan Eurooppaan, yli 600 sen matkustajista kuoli keskitysleireillä.
- 17. kesäkuuta - Murhasta tuomittu Eugen Weidmann teloitetaan viimeisessa julkisessa teloituksessa Ranskassa giljotiinilla.
- 6. heinäkuuta - Viimeiset juutalaisten yritykset suljetaan Saksassa.
- 23. elokuuta - Molotov-Ribbentrop-sopimus: Hitler ja Stalin jakavat Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi, Viro, Latvia, Bessarabia ja Itäosa Puolaa Neuvostoliitolle.
- 30. elokuuta - Puola aloitti mobilisaation.
- 1. syyskuuta - Saksa hyökkäsi Puolaan kello 04:40. Toinen maailmansota alkoi.
- 3. syyskuuta - Ranska, Australia ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sodan Saksalle.
- 5. syyskuuta - Yhdysvallat ilmoitti puolueettomuudestaan sodassa.
- 6. syyskuuta - Etelä-Afrikka julisti sodan Saksalle.
- 10. syyskuuta - Kanada julisti sodan Saksalle
- 17. syyskuuta - Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan idästä ja valtasi maan itäosan.
- 27. syyskuuta - Varsova antautui, viimeiset puolalaiset yksiköt antautuivat kahdeksan päivää myöhemmin.
- 28. syyskuuta - Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäsopimuksella Liettua, lukuun ottamatta Memeliä siirtyi Neuvostoliiton etupiiriin.
- 8. lokakuuta - Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä.
- 11. lokakuuta - Manhattan-projekti: Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt sai Albert Einsteinin kirjeen, jossa hän kehotti Yhdysvaltoja kehittämään atomipommin.
- 6. marraskuuta - Sonderaktion Krakau: Krakovan yliopiston henkilökunta lähetetään Sachsenhausenin keskitysleirille.
- 8. marraskuuta - Venhon tapaus: Gestapo kaappasi kaksi brittiagenttia Alankomaissa Venhossa.
- 8. marraskuuta - Adolf Hitler selviää täpärästi murhayrityksestä Münchenissä oluttupakaappauksen 16. vuosipäivänä.
- 26. marraskuuta - Mainilan laukaukset.
- 30. marraskuuta - Talvisota alkoi: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
- 1. joulukuuta - Terijoen hallitus pääministerinään Otto Ville Kuusinen julistautui "Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan" johtoon
- 14. joulukuuta - Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta
- 27. joulukuuta - Maan