:: wikimiki.org ::
| Kentucky |
Kentuckyright
Kentucky on Yhdysvaltojen osavaltio. Se liittyi liittovaltioon 15. osavaltiona 1. heinäkuuta, 1792. Nimi Kentucky tulee todennäköisesti Cherokee-heimon kielestä ja se tarkoittaa niittyä tai vastaavaa ruohikkoaluetta. Alue tunnetaan hevosalueena ja siellä on useita viskitislaamoja. Kentuckyn suosituin urheilulaji on koripallo. Kentuckyn rajanaapureina ovat Länsi-Virginia, Virginia, Tennessee, Missouri, Illinois, Indiana, ja Ohio. Osavaltion pääkaupunki on Frankfort.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ms:Kentucky
ko:켄터키 주
ja:ケンタッキー州
simple:Kentucky
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka.
Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.
Historia
Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin.
Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita.
Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta.
Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue.
Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin.
Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena.
Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.
Politiikka
Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu.
Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa.
Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.
Yhdysvaltain ulkopolitiikka
Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta.
Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa.
Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia.
Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.
Viimeaikaisia väittelynaiheita
Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.
Osavaltiot
Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot
Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico.
Yhdysvaltain osavaltiot:
Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.
Maantiede
Havaiji
Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
Talous
Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta.
Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten.
Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta.
Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa.
Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.
Yhteiskunta
Väestö
Etniset ryhmät
Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma
Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä.
Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta.
Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000)
Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.
Uskonto
Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989)
Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin.
Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.
Koulutus
Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä).
Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.
Kielet
Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet
Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti.
Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.
Kulttuuri
Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka
Luokka:Yhdysvallat
zh-min-nan:Bí-kok
ko:미국
ms:Amerika Syarikat
ja:アメリカ合衆国
simple:United States
th:สหรัฐอเมริกา
1792 Tapahtumia
- 24. huhtikuuta - Insinöörikapteeni Claude-Joseph Rouget de Lisle esitteli Strassbourgissa laulun, jota aletaan kutsua nimellä La Marseillaise.
- 25. huhtikuuta - Mestauslaite otettiin käyttöön Pariisissa lääkäri Joseph Guillotinin aloitteesta.
- 17. toukokuuta- New Yorkin pörssi perustettiin.
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 16. maaliskuuta Ruotsin kuningas Kustaa III murhattiin oopperanaamiaisissa Tukholmassa.
- 21. tammikuuta Ranskan kuningas Louis (Ludvig) XVI teloitettiin.
Luokka:1700-luku
ms:1792
ko:1792년
simple:1792
th:พ.ศ. 2335
Koripallo
Koripallo on urheilulaji ja pääasiassa sisällä pelattava pallopeli, jossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan. Tarkoituksena on yrittää saada pisteitä heittämällä pallo kentän päädyissä olevan ympyränmuotoisen renkaan läpi "koriin" (yläkautta) ja estää vastustajaa tekemästä samoin.
Joukkueeseen kuuluu viisi pelaajaa ja viisi vaihtopelaajaa. Palloa kuljetetaan pääasiassa yhdellä kädellä pompottaen tai syöttäen (sitä ei saa kantaa). Suoraan pelistä tehty kori tuottaa joukkueelle kaksi tai kolme pistettä, onnistunut vapaaheitto yhden pisteen. Peliaika on käytettävistä säännöistä riippuen joko 4 x 10 minuuttia (kansainväliset säännöt) tai 4 x 12 minuuttia (NBA-säännöt).
Koripallo on yksi maailman suosituimmista urheililajeista, ja se on erityisen harrastettua ja seurattua Yhdysvalloissa, mutta myös muualla maailmassa, kuten Etelä-Amerikassa, Etelä-Euroopassa ja entisissä Neuvostoliiton valtioissa, erityisesti Liettuassa.
Maailman tunnetuin ja kovatasoisin koripalloliiga on yhdysvaltalainen NBA, jossa ainoa suomalainen pelaaja on ollut Hanno Möttölä. Euroopassa pelataan myös omaa ammattilaissarjaa nimeltään EuroLeague, jossa on pelannut toinen suomalainen huippupelaaja, Teemu Rannikko.
Suomessa koripallon pääsarjan nimi on nykyään Korisliiga. Kauteen 2004-2005 asti käytettiin nimeä Sparliiga. Suomessa on pääsarjatason lisäksi 5 alempaa divisioonatasoa miehillä ja kolme naisilla. Suomen Koripalloliiton jäsenenä on noin 250 koripalloseuraa.
Historia
Pelin varhainen historia, vuodet 1891 - 1950-luku
Koripallon idean keksi ja säännöt kehitti vuonna 1891 kanadalainen James Naismith toimiessaan Springfieldissä, Massachusettsissa paikallisen NMKY:n opettajana. Ensimmäinen virallinen peli pelattiin 20. tammikuuta 1892.
Naismithille annettiin tehtäväksi kehittää sisäpeli, jonka tarkoituksena oli edistää NMKY-aatteen mukaisesti terveitä elämäntapoja. Erään legendan mukaan Naismith kehitti monta ideaa, mutta hylkäsi ne kaikki toteuttamiskelvottomina. Lopulta erään ideointi-illan päätteeksi hän rypisti tekemänsä hahmotelmat paperimytyiksi ja heitti ne huoneessa olleeseen roskakoriin. Pelin perusidea oli siinä - saada pallo heitettyä koriin.
legenda
Tämän jälkeen Naismith kirjoitti varsin yksityiskohtaiset säännöt. Yleisesti ottaen pelin ideaan on aina kuulunut taidon, koordinaation, nopeuden ja joukkuepelin yhdistäminen. Sen sijaan kontaktin ottaminen oli alun perin sääntöjen mukaan kiellettyä, mikä on tänä päivänä varsin kaukana pelin luonteesta. Lisäksi mm. kolmen pisteen heittoja ja ns. kolmen sekunnin aluetta ei ollut alkuperäisissä Naismithin laatimissa säännöissä.
Ensimmäisessä pelissä korina toimi seinään naulattu, mutta muuten täysin tavanomainen, persikkakori. Naismithin oppilaiden ehdotus peliksi oli luonnollisesti "basket ball", "koripallo", joka vakiintuikin pian yleiseksi pelistä käytetyksi nimeksi.
Koripallosta tuli nopeasti hyvin suosittua, ja se levisi NMKY:n verkoston kautta kaikkialle Yhdysvaltoihin. Kymmenen vuoden sisällä keksimisestä myös muut oppilaitokset ja urheiluseurat kiinnostuivat pelistä.
Aivan aluksi koripalloa pelattiin jalkapallolla. Tämän jälkeen koripalloon kehitetyt pelivälineet olivat ruskeita, kunnes 1950-luvun lopulla Tony Hinkle kehitti yhä tänäkin päivänä käytetyn oranssin pallon, jotta pelaajat ja yleisö erottaisivat pallon paremmin.
National Basketball Association (NBA), 1946 -
National Basketball Association (NBA) perustettiin USA:ssa vuonna 1946 koordinoimaan yhdysvaltalaisten huippujoukkueiden välisiä otteluita. Tämän jälkeen pelin suosio kasvoi entisestään, ja tänä päivänä koripallo (erityisesti myös yliopistokoripalloilu) onkin yksi neljästä suuresta yleisön seuraamasta amerikkalaisesta pallopelistä (muut ovat amerikkalainen jalkapallo, baseball ja jääkiekko).
jääkiekko
NBA:n varhaisemmassa historiassa on ollut monia hyvin kuuluisia pelaajia, kuten esimerkiksi George Mikan, Bill Russell, Wilt "puujalka" Chamberlain (ainoa pelaaja NBA:n historiassa, joka on tehnyt yhdessä ottelussa 100 pistettä), Oscar Robertson ja Jerry West.
Koripallo tuli erityisen suosituksi 1980- ja 1990-luvulla, jolloin pelin suurimpia tähtiä olivat Kareem Abdul-Jabbar, Earvin "Magic" Johnson, Larry Bird ja maailman kaikkien aikojen parhaaksi koripalloilijaksi arvostettu Michael Jordan. Kolme viimeksi mainittua olivat myös todella suuria urheilijatähtiä vuonna 1992 Barcelonassa pidetyissä olympialaisissa, jossa USA:n joukkue (lempinimeltään Dream Team) voitti ylivoimaisesti kultamitalin.
Muita hyvin tunnettuja pelaajia 1980- ja 1990-luvuilla ovat olleet mm. Charles Barkley, Karl Malone, John Stockton, Dennis Rodman ja Shaquille O'Neal.
Kautta aikojen NBA:n parhaimmin menestyneitä ja kuuluisimpia joukkueita ovat olleet mm. Boston Celtics, Detroit Pistons, Los Angeles Lakers ja Chicago Bulls.
Vuonna 1997 perustettiin ns. naisten NBA, Women's National Basketball Association (WNBA).
Kansainvälinen koripallo, 1932 -
Kansainvälinen koripalloliitto (Fédération Internationale de Basketball, FIBA) perustettiin vuonna 1932. Tuolloin järjestön järjestämät turnaukset oli tarkoitettu vain amatööripelaajille. Vuonna 1989 sääntöjä muutettiin, mutta kirjain 'A' säilyi silti järjestön lyhenteen viimeisenä kirjaimena (A niin kuin amateur, amatööri).
FIBA määrittää koripalloilun kansainväliset säännöt, hyväksyy kansainväliset pelaajien siirrot ja kontrolloi kansainvälistä tuomarointia. FIBA:ssa on yli 200 maajäsentä (Suomi mukaan luettuna).
Koripallo sisällytettiin ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmaan Berliinin olympialaisissa vuonna 1936. USA:n joukkue on voittanut kaikki turnaukset lukuun ottamatta kolmea, joista etenkin vuoden 1972 tappio Münchenin olympialaisissa Neuvostoliitolle on erityisesti jäänyt koripallohistoriaan viimeisten sekuntien erityisen sekavan toimitsija- ja tuomaritoiminnan vuoksi.
Neuvostoliitolle
Naisten koripallo lisättiin olympialaisten ohjelmaan vuonna 1976 Montrealissa. Parhaita naisjoukkueita ovat kaikki turnaukset huomioon ottaen olleet USA, Brasilia ja Australia.
Vuonna 1950 pidettiin ensimmäiset miesten maailmanmestaruuskilpailut Argentiinassa. Kolme vuotta myöhemmin pidettiin ensimmäiset naisten maailmanmestaruuskilpailut Chilessä. MM-kilpailut pidetään neljän vuoden välein, olympialaisiin nähden kahden vuoden erolla (esim. olympialaiset ovat vuosina 2004, 2008 - MM-kisat vuosina 2006, 2010).
Kuten todettua, FIBA lopetti amatööri- ja ammattilaisurheilijoiden erottelun vuonna 1989, ja sen vuoksi vuodesta 1992 eteenpäin ammattilaiset ovat päässeet pelaamaan olympialaisissa.
Viime vuosien huippujoukkueita miesten arvoturnauksissa ovat olleet (aakkosjärjestyksessä): Argentiina, Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Liettua, Saksa, Jugoslavia (nyk. Serbia-Montenegro) ja USA.
Suomen miesten maajoukkue ei ole saavuttanut mainittavaa menestystä kansainvälisesti viime vuosina. Parhaan sijoituksen arvokisoissa joukkue saavutti vuonna 1967 kun Suomi oli 6. Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnauksessa. Viimeksi Suomi selviytyi Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen vuonna 1995. Suomen naisten maajoukkue ei ole pelannut arvoturnauksissa.
Kansainvälisiä turnauksia pidetään lisäksi eri ikätasoilla. Erityisesti yli 35-vuotiaiden, 40-vuotiaiden ja 50-vuotiaiden sarjoissa on ollut voimakasta kasvua.
Pyörätuolikoripalloilu on tullut myös erittäin suosituksi urheilulajiksi paralympialaisissa.
Kuvia mitoista
Miesten pallo painaa 567-624 grammaa.
Image:FIBA_Basketballs_2004-2005.JPG|Koripalloja
Image:Basketball backboard and basket bitmap.png|Korin mitat.
Image:Basketball court dimensions.png|Koripallokentän mitat.
Tunnettuja koripalloilijoita
Yhdysvaltalaisia (NBA:ssa pelanneita)
- Kareem Abdul-Jabbar
- Charles Barkley
- Larry Bird
- Wilt Chamberlain
- Earvin "Magic" Johnson
- Michael Jordan
- Karl Malone
- Dennis Rodman
- John Stockton
- Shaquille O'Neal
- Kobe Bryant
Muu maailma
- Argentiina: Manu Ginobili
- Australia: Luc Longley
- Espanja: Pau Gasol
- Kanada: Steve Nash
- Kiina: Yao Ming
- Kongo: Dikembe Mutombo
- Kroatia: Toni Kukoc, Dino Radja ja Drazen Petrovic
- Saksa: Detlef Schrempf ja Dirk Nowitzki
- Hollanti: Rik Smits
- Jamaika: Patrick Ewing
- Liettua: Arvydas Sabonis ja Šarūnas Marčiulionis
- Nigeria: Hakeem Olajuwon
- Serbia ja Montenegro: Vlade Divac
Suomalaisia
- Henrik Dettman (valmentaja)
- Kari-Pekka Klinga
- Pekka Markkanen
- Jukka Matinen
- Hanno Möttölä (toistaiseksi ainoa suomalainen NBA-pelaaja)
- Antti Nikkilä
- Mikko Noopila
- Teemu Rannikko
- Anssi Rauramo
Katso myös
- Korisliiga (ex-Sparliiga)
- NBA
Aiheesta muualla
- [http://www.koris.net SKL] Suomen koripalloliitto ry
- [http://www.fiba.com FIBA] Kansainvälinen koripalloliitto
- [http://www.euroleague.net EuroLeague] Euroopan ammattilaiskoripalloliiga
- [http://www.nba.com NBA] Pohjois-Amerikan ammattilaiskoripalloliiga
- [http://www.wnba.com WNBA] Naisten NBA, Pohjois-Amerikan ammattilaiskoripalloliiga naisille
Luokka:Koripallo
Luokka:Olympialajit
ko:농구
ja:バスケットボール
simple:Basketball
Virginiaright
Virginia on Yhdysvaltojen osavaltio ja yksi kolmestatoista ensimmäisestä osavaltiosta. Sen virallinen nimi on Commonwealth of Virginia. Virginian pääkaupunki on Richmond.
Yhdysvaltojen perustamisen aikaan Kentucky ja Länsi-Virginia kuuluivat Virginiaan. Kentucky erosi siitä 1792 ja Länsi-Virginia Yhdysvaltojen sisällissodan jälkeen.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:버지니아 주
ja:バージニア州
Missouri
Missouri on Yhdysvaltojen osavaltio keskilännessä.
Historia
Missourin alue ostettiin Yhdysvalloille Ranskalta 1803 osana suurta maakauppaa, ja siitä tuli osavaltio 1821. Osavaltio sai "Lännen portin" lempinimen monien uudisraivaajien kuljettua sen läpi länteen. Sisällissodan aikana missourilaisista osa oli Unionin ja osa etelävaltioiden puolella.
Maantiede
Sisällissodan
Missourin naapurit ovat pohjoisessa Iowa, idässä Mississippijoen takana Illinois, Kentucky ja Tennessee, etelässä Arkansas ja lännessä Oklahoma ja Kansas sekä Missourijoen takana Nebraska.
Missourijoen pohjoispuolen tasangot ulottuvat Iowaan, Nebraskaan ja Kansasiin. Kukkulat ovat jälkiä jääkaudesta. Joen eteläpuolella levittäytyy Ozarkin tasanko, joka ulottuu Arkansas'han ja Oklahomaan. Osavaltio eteläosan Ozarkvuoret ulottuvat myös Arkansas'han.
Kaakkoisosa osavaltiosta on Mississippin tulvahietaa, joka on myös hedelmällistä viljelymaata. Pelloissa kasvatetaan puuvillaa ja riisiä.
Vaikka Missouri on nykyään keskilänttä, sitä pidettiin ennen etelävaltiona: Hannibalin kaupungissa kasvanut Mark Twain sanoi varttuneensa "Etelässä".
Perustiedot
- Pinta-ala: 180 693 km², josta vettä 1,6 %
- Asukasluku: 5 595 211, väestöntiheys 31/km²
- Pääkaupunki: Jefferson City
- Suurin kaupunki: Kansas City
- Suurin metropolialue: St. Louis
Aiheesta muualla
- [http://www.state.mo.us/ Missourin hallinnon verkkosivut]
- [http://www.missouritourism.org/ Missourin viralliset matkailusivut]
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:미주리 주
ja:ミズーリ州
simple:Missouri
Indiana
Indiana on Yhdysvaltojen 19. osavaltio ja sen lyhenne kansallisessa postiliikenteessä on IN. Yhdysvaltoihin kyseinen osavaltio liittyi vuonna 1816.
Pohjoisessa osavaltio rajoittuu Michigan-järveen, idässä Ohioon, etelässä Kentuckyyn (rajajokena Ohio-joki) ja lännessä Illinoisiin. Liki 800 km pitkä Wabash-joki jakaa osavaltion kahtia koillis-lounas-suunnassa.
Osavaltion kuvernööri on 2004 valittu demokraatti Mitch Daniels.
Noin 86% Indianan asukkaista on valkoihoisia, mustia on hiukan yli kahdeksan prosenttia ja hispaanoja 3.5%.
Protestantteja on kaksi kolmasosaa väestöstä, katolisia 20 % ja kirkkoon kuulumattomia 8 %.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:인디애나 주
ja:インディアナ州
simple:Indiana
th:มลรัฐอินดีแอนา
Ohioright
Ohio on Yhdysvaltain keskilännen osavaltio. Se sijaitsee Yhdysvaltojen koillisosassa, Erie-järven eteläpuolella. Osavaltion pääkaupunki on Columbus.
Historia
Ohion alue oli eurooppalaisten saapuessa intiaaniheimojen aluetta. Irokeesien liitto vaati Ohiota metsästysmaikseen, vaikka siellä asui myös muita heimoja. 1700-luvulla ranskalaiset rakensivat alueelle kauppa-asemia turkiskauppaa varten.
Vuonna 1754 Ranska ja Britannia sotivat sodan, jonka lopputuloksena Ohio ja luoteisosat siirtyivät briteille. Britannia kielsi 1763 uudisasukkaista asettumasta Ohion alueelle, mutta brittien hallinto päättyi Yhdysvaltain itsenäisyyssotaan ja britit luovuttivat Ohion ja alueen Missisippijoen länsipuolella Yhdysvalloille.
Yhdysvallat muodosti alueesta Luoteisterritorion vuonna 1787, joka myös kielsi orjuuden Amerikan alueella. Ohiojoen eteläpuolella orjuus vielä jatkui. Lain myötä Ohio nousi osavaltioksi, kun sen asukasluku ylitti 5000. Ohion liittyminen 17. osavaltiona Yhdysvaltoihin allekirjoitettiin 19. helmikuuta 1803. Koska nykyinen liittymiskäytäntö ei ollut silloin voimassa, liittyminen vahvistettiin 1953.
Vuonna 1835 Ohio soti verettömän sodan Michiganin kanssa Gargameshin kaupungista (nyt Toledo, Ohio). Kongressi luovutti kaupungin Ohiolle.
Maantiede
Ohion etelärajana on Ohiojoki (vuoden 1793 matalimman vedenkorkeuden pohjoisrannalla mukaan). Sen rajanaapurit ovat Pennsylvania idässä, Michigan luoteessa, Kanadan Ontario pohjoisessa Lake Erien takana, Indiana lännessä, Kentucky etelässä ja Länsi-Virginia kaakossa.
Suurin osa Ohiosta on tasankoa, joitain jääkauden jättämiä kukkuloita lukuun ottamatta. Luoteisosassa on Great Black Swamp -suo. Alueen joet laskevat pohjoisessa Atlanttiin Erie-järven kautta ja etelässä Meksikonlahteen Mississipin kautta.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:오하이오 주
ja:オハイオ州
simple:Ohio
th:มลรัฐโอไฮโอ
XiuhcoatlXiuhcoatl (il serpente di fuoco o serpente di turchese) nella mitologia azteca rappresentava la siccità e la terra bruciata.
Negli oggetti artigianali veniva raffigurato come un serpente ed è collegato al culto del fuoco di Xiuhtecuhtli.
Presso gli Xiu è probabilmente una versione di Quetzalcoatl e, in tale versione, viene considerato il
"figlio della luna".
Categoria:Mitologia azteca
xsongs.info zawory metalowe webmaster hotels Prague warsaw bars and cafes
|
|
|
|
