:: wikimiki.org ::
| Keski-Suomen Lääni |
Keski-Suomen lääniKeski-Suomen lääni oli yksi niistä lääneistä, jotka lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Se käsitti Keski-Suomen maakunnan sekä Kuhmoisten kunnan (Kuhmoinen liitettiin Keski-Suomen maakuntaan vasta läänin lakkauttamisen jälkeen). Läänin pääkaupunki oli Jyväskylä. Keski-Suomen lääni aloitti toimintansa 1960. Aikaisemmin sen alue kuului Vaasan, Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneihin. Läänin raja muuttui hieman vuonna 1973, kun Kuhmoisten kunta siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin. Vuoden 1997 ääniuudistuksessa Keski-Suomen lääni liitettiin Länsi-Suomen lääniin.
Kunnat
Luokka:Suomen vanhat läänit
Keski-Suomi
Keski-Suomen maakunta (ruots. Mellersta Finland) kuuluu Länsi-Suomen lääniin. Keski-Suomen lääni, jonka alue oli sama kuin nykyisen maakunnan, oli olemassa vuosina 1956-1997. Maakunnan ja vanhan läänin pääkaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen alue ei ole kuitenkaan keskellä Suomea, kuten nimi antaa ymmärtää, vaan pikemminkin keskellä eteläisempää Suomea.
Keski-Suomessa on vanhastaan puhuttu keskisuomalaista murretta, mutta se on käytännössä kuollut, ja Keski-Suomessa puhutaan nykyään lähes yleiskieltä.
Kunnat
Luettelo Keski-Suomen kunnista. Kaupungit on merkitty lihavoidulla.
Aiheesta muualla
- http://www.finnica.fi/keski-suomi/ finnica - Keski-Suomi
- http://www.keskisuomi.fi/
- http://www.avoinmuseo.fi/ Keski-Suomen museot verkossa
Luokka:Suomen maakunnat
VuosiVuosi on ajanjakso, joka määräytyy planeetan Aurinkoa kiertävän kiertoradan pituuden perusteella. Eri planeetoilla on eri mittaisia kiertoratoja, joten esimerkiksi Maan vuosi on lyhyempi kuin Marsin ja pidempi kuin Venuksen.
Maan vuosi on tällä hetkellä noin 365,25 vuorokautta. SI-järjestelmässä vuosi on ajan lisäyksikkönä ja sen tunnus on a. Yleiskielessä vuoden lyhenteenä on usein v.
Kalenterivuosi on 365 tai 366 vuorokauden ajanjakso. Se on jaettu 12 kuukauteen, joissa kussakin on joko 30 tai 31 vuorokautta. Poikkeuksena on helmikuu, jossa on 28 vuorokautta, karkausvuosina 29.
Juliaanisessa kalenterissa karkauspäivä lisätään joka neljännen vuoden helmikuun loppuun. Nykyisin käytetyssä gregoriaanisessa kalenterissa on vähemmän karkauspäiviä: ne vuodet, jotka ovat jaollisia luvulla 100 mutta eivät luvulla 400, eivät ole karkausvuosia.
Muut yleisesti käytetyt kalenterit ovat kuukalentereita, ja niiden vuoden pituus voi poiketa huomattavasti kalenterivuodesta.
Suomessa vuosi jaetaan neljään vuodenaikaan: kevääseen (maalis-toukokuu), kesään (kesä-elokuu), syksyyn (syys-marraskuu) ja talveen (joulu-helmikuu).
Luokka:Ajan yksiköt
ms:Tahun
zh-min-nan:Nî
ja:年
simple:Year
Keski-Suomi
Keski-Suomen maakunta (ruots. Mellersta Finland) kuuluu Länsi-Suomen lääniin. Keski-Suomen lääni, jonka alue oli sama kuin nykyisen maakunnan, oli olemassa vuosina 1956-1997. Maakunnan ja vanhan läänin pääkaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen alue ei ole kuitenkaan keskellä Suomea, kuten nimi antaa ymmärtää, vaan pikemminkin keskellä eteläisempää Suomea.
Keski-Suomessa on vanhastaan puhuttu keskisuomalaista murretta, mutta se on käytännössä kuollut, ja Keski-Suomessa puhutaan nykyään lähes yleiskieltä.
Kunnat
Luettelo Keski-Suomen kunnista. Kaupungit on merkitty lihavoidulla.
Aiheesta muualla
- http://www.finnica.fi/keski-suomi/ finnica - Keski-Suomi
- http://www.keskisuomi.fi/
- http://www.avoinmuseo.fi/ Keski-Suomen museot verkossa
Luokka:Suomen maakunnat
MaakuntaMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
KuhmoinenKuhmoinen on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2838 ihmistä ja sen pinta-ala on 937,12 km², josta 275,26 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,29 asukasta/km².
Etäisyyksiä Kuhmoisista:
- Tampereelle 83 km
- Jyväskylään 90 km
- Lahteen 80 km
- Helsinkiin 183 km
Kuhmoinen on Keski-Suomen maakunnan eteläisin kunta. Kuhmoinen kuuluu Jämsän seutukuntaan ja sen naapurikuntia ovat Jämsä, Längelmäki, Kuhmalahti ja Padasjoki. Kuhmoinen sijaitsee Päijänteen rannalla. Ihmisiä on Kuhmoisten alueella liikkunut jo tuhansien vuosien ajan, mistä osaltaan todistavat kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muinaisjäännökset. Kuhmoisten Päijälässä on yksi Hämeen linnavuoriketjuun kuuluneista linnavuorista, joka toimi rautakaudella puolustuslinnoituksena. Kuhmoisten Papinsaaressa on tehty keskiaikaisia löytöjä, sieltä on kaivettu esiin mm. Kalevalakorunakin tunnettu Kuhmoisten kukot.
Kuhmoisten kauniita luonnonmaisemia ovat tallentaneet kankaalle useat kultakauden taiteilijat mm. Pekka Halonen, Kalle Löytänä, Marcus Collin sekä Väinö Hämäläinen. Nykyään Kuhmoinen on kesäasukkaiden suosima kunta; kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesäkuukausien aikana.
Kylät
Anttula, Harmoinen, Kaukola, Leppäkoski, Lästilä, Närvä, Pihlajalahti, Puukkoinen, Päijälä, Rasi, Ruolahti, Sappee, Suujärvi, Tapiala, Tehi, Valkeala, Äkämäki
Kunnanhallinto
Kuhmoisten kunnanjohtaja on Rauno Riihimäki. Kunnanvaltuuston paikat 2005-2008:
- Keskusta 10
- Kokoomus 6
- SDP 5
Veroprosentti kunnassa on 19.
Nähtävyyksiä
- Päijänne ja muut n. 120 järveä
- Päijälän linnavuori
- Kuhmoisten ase- ja varusmuseo
- Papinsaari - nykyinen hautausmaa, entinen pakanallinen uhrilehto
- Pyhänpään kalliomaalaukset
- Isojärven kansallispuisto
Aiheesta muualla
- [http://www.kuhmoinen.fi Kuhmoisten kunta]
Kunta
Kunta on julkishallinnon yksikkö, joka toimii paikallisella tasolla. Yleensä se on pienin yksikkö, jolla on demokraattisesti valittu hallinto. Kunnan tehtävä on tuottaa palveluja asukkailleen ja edistää heidän hyvinvointiaan.
Suomessa
Kunta on itsehallinnollinen julkishallinnon yksikkö, joka toimii valtion valvonnassa. Valvonnasta vastaa lääni. Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto ja myös kaikki kaupungit ovat kuntia. Aikaisemmin kaupungit ja kauppalat olivat omia kuntamuotojaan.
Kunnallishallinto perustettiin Suomeen Keisarillisen Majesteetin Armollisella Asetuksella kunnallishallituksesta maalla 6. helmikuuta 1865. Kuntajaotus pohjautuu 1800-luvun puolivälissä toimineisiin seurakuntiin ja kaupunkeihin, jotka ovat perua muinaisista pitäjistä. Kaupunkeihin paikallinen itsehallinto raateineen ja maistraatteineen tuli jo aikaisemmin Italiasta Saksan kautta. Kunnallishallinnosta kaupungeissa annettiin asetus 1873.
| Kuntien määrä Suomessa |
| Vuosi | 1917 | 1927 | 1937 | 1947 | 1957 | 1967 | 1977 | 1987 | 1997 | 2004 | 2005 |
| Kuntia | 532 | 585 | 602 | 547 | 549 | 537 | 464 | 461 | 452 | 444 | 432
|
Suomessa on 432 kuntaa (2005). Kunnista 16 sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa kuntakoko on erittäin pieni. Kunnan voivat muodostaa pienet saaret tai saariryhmät. Kuntien määrän vähentäminen on ollut esillä poliittisessa keskustelussa, sillä etenkin pienten kuntien mahdollisuudet järjestää lakisääteiset palvelut ovat viime vuosina vaikeutuneet. Suomessa on nykyisin esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna paljon kuntia, ja niillä on lisäksi paljon tehtäviä. Kuntien määrän vähentämisen etenkin kuntia yhdistämällä katsotaan parantavan hallinnon tehokkuutta. Kunnat muodostavat Suomessa on 77 (2005) kuntien muodostamaa seutukuntaa.
Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava kunnanvaltuusto. Sen tehtäviin kuuluu päättää kuntasuunnitelmasta vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelma on kunnan hallinnon, talouden, maankäytön ja muiden olojen kehittämistä, ja se tarkistetaan määräajoin. Kunnan maankäytöstä valtuusto päättää kaavoituksella.
Kunnan hallinnon järjestämiseen kuuluu mm. erilaisten ohje- ja johtosääntöjen antaminen, kuten virastojen toiminnan ja tehtävien määrittely. Ohjesääntö vaatii aina asianomaisen valtion viranomaisen vahvistuksen, johtosääntö ei.
Taloudellisen vallan käyttö kunnassa kuuluu myös valtuuston päätösvaltaan. Valtuusto hyväksyy vuosittain talousarvion (tarvittaessa lisätalousarvio). Taloudelliseen valtaan kuuluvat myös päätökset määrärahoista, takaussitoumuksista, rahastojen perustamisesta ja kunnallisista maksuista.
Kaupungeissa kunnallislain mukaisista kunnanvaltuustoista käytetään nimeä kaupunginvaltuusto. Kainuun kokeilumaakunnassa on tavoitteena siirtää kahdeksan Kainuun kunnan- ja kaupunginvaltuuston valtaa maakuntavaltuustolle palveluiden tuottamisen tehostamiseksi. Ellei maakunta onnistu tehtävässään, on ajateltu, että kokeilu johtaa kuntaliitoksiin, minkä tuloksena on kahdeksan kunnan sijasta neljä kuntaa.
Kunnanhallitus
Valtuuston ohella kunnanhallitus on tärkein toimielin kunnan hallinnossa. Kunnanhallitus huolehtii kunnan hallinnosta sekä valtuuston päätösten toimeenpanosta.
Kunnanhallituksen alaisena työskentelee kunnanjohtaja ja mahdolliset apulaiskunnanjohtajat. Heidän tehtävänsä on johtaa kunnan hallintoa.
Kunnanhallituksen tehtävä on valvoa kunnan etuja ja tehdä mm. sopimuksia ja oikeustoimia kunnan puolesta. Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksiä vain kunnanhallituksen valmistelusta.
Johtosäännön nojalla kunnanhallituksessa voi olla asioiden valmisteluja ja muita tehtäviä varten jaostoja. Kunnanhallitus voi asettaa myös toimikuntia tilapäisiä tai pysyväisluontoisia tehtäviä varten.
Lautakunnat ja johtokunnat
Kunnan hallintotehtäviä varten on kunnanhallituksen valvonnan alaisia lautakuntia ja johtokuntia. Lautakunnat jaetaan lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin. Lakisääteisiä ovat mm. terveys-, sosiaali-, koulu- ja oikeusapulautakunta. Vapaaehtoisia ovat puolestaan esimerkiksi kulttuuri-, urheilu- ja matkailulautakunta.
Kuntatalous
Viime aikoina valtionosuuksien muuttuminen ja vastuutaakan lisääntyminen on aiheuttanut monille kunnille talousvaikeuksia. Näihin ja muiden syiden takia aiheutuneeseen rahapulaan myöntää valtio "toimeentulotukea" eli harkinnanvaraista avustusta tarvittaessa. Katso luettelo näistä kunnista.
Katso myös
- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Kuntamuutokset
Luokka:Kunnallishallinto
Keski-Suomi
Keski-Suomen maakunta (ruots. Mellersta Finland) kuuluu Länsi-Suomen lääniin. Keski-Suomen lääni, jonka alue oli sama kuin nykyisen maakunnan, oli olemassa vuosina 1956-1997. Maakunnan ja vanhan läänin pääkaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen alue ei ole kuitenkaan keskellä Suomea, kuten nimi antaa ymmärtää, vaan pikemminkin keskellä eteläisempää Suomea.
Keski-Suomessa on vanhastaan puhuttu keskisuomalaista murretta, mutta se on käytännössä kuollut, ja Keski-Suomessa puhutaan nykyään lähes yleiskieltä.
Kunnat
Luettelo Keski-Suomen kunnista. Kaupungit on merkitty lihavoidulla.
Aiheesta muualla
- http://www.finnica.fi/keski-suomi/ finnica - Keski-Suomi
- http://www.keskisuomi.fi/
- http://www.avoinmuseo.fi/ Keski-Suomen museot verkossa
Luokka:Suomen maakunnat
MaakuntaMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
Jyväskylä
Jyväskylä on kaupunki Keski-Suomessa Päijänteen pohjoispäässä. Se on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskus. Jyväskylässä on asukkaita 83 607, seutukunnan alueella asuu 146 770 ihmistä 31. joulukuuta 2004.
Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 45 000, joista alkutuotannon parissa 300, jalostuksessa 10 600 ja palveluissa 34 100. Yksi kaupungin perustavanlaatuisista ongelmista on suuri rakenteellinen työttömyys (14,8 % 2/2004), sen lisäksi 1990-luvun aikana tuli raju kaupungin velkaantuminen sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat. Vuosituhannen alun velkaisuus, kun mukaan laskettiin koko kaupunkikonsernin velat, oli maan pahimpia.
Nopea muuttoliike ja rakennustoiminta ovat tuoneet kaupunkiin paljon uutta dynaamisuutta, mutta toisaalta nimenomaan vauhdikkaan muuttoliikkeen on arvioitu entisestään lisänneen pahoinvointiongelmia kaupungissa.
Hanke Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymiseksi on ollut keskustelun aiheena, etenkin 1990-luvulta lähtien. Kaupungin kannalta tätä pidetään tärkeänä, sillä se menettää paljon tarvitsemiaan verotuloja juuri maalaiskunnan puolelle. Kaupungin talous- ja sosiaaliset vaikeudet ovat jossain määrin jarruttaneet kuntien lähestymistä.
Maantiede
Jyväskylä sijaitsee keskellä eteläisempää Suomea. Se on ollut läpi historiansa liikenteen risteyskohta, josta on melko lyhyet matkat kaikkiin suuriin kaupunkeihin. Lähellä olevat suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Pääkaupunki Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 280 km, mutta rautateitse peräti 342 km.
Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, oli se myös Keski-Suomen läänin pääkaupunki vuosina 1960-1997 eli koko läänin olemassaolon ajan. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa koko Keski-Suomesta tuli osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan seudun osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina oman läänin perustamiseen saakka.
Suomen toiseksi suurin järvi, Päijänne, ulottuu pohjoisessa Jyväskylään asti, ja seudulla on myös paljon pienempiä järviä. Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki.
Historia
Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801.
Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837, nimeen jäi silti kaupungistumishuuman keskellä kylä-liite. Kaupunki rakennettiin tyhjästä Jyväsjärven rantaan viereisen harjun kupeeseen. Kaupungin asemakaava oli ruutukaava, jossa oli viisitoista korttelia (yksi kirkkopuistoa varten), neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä, osana keskustan ruutukaava-aluetta, on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta.
1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt, valtakunnallisestikin huomattava suomalaisasian kannattaja. Lähinnä hänen ansiotaan on, että Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.
1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäinen merkittävä tehdas oli Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta
Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine poiki kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia.
Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi vauhdilla. Neljässäkymmenessä vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin isoja alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia lähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät kerrostalojen tieltä.
1960-luvulla perustettiin kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi ja jo vuonna 1951 oli ajettu ensimmäiset Jyväskylän suurajot.
Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Jyväskylän ja Kuopion yliopiston tutkimuksessa (Kuntalehti 2004:15:52-53) Jyväskylä on todettu pahoinvoivimmaksi 2000-luvun alun suomalaisista kaupungeista. Tälle keskeisinä selittäjinä on pidetty erittäin nopeaa elinkeinomurrosta ja vilkasta muuttoliikettä. Myös Jyväskylän velkakanta kasvoi 1990-luvulla poikkeuksellisen nopeasti, mikä vaikeutti sosiaaliongelmien ehkäisyä ja torjuntaa.
Kaupunkikuva
Jyväskylässä monet rakennukset on suunnitellut tunnettu arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeistä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on esillä Jyväskylässä kuten muissakin kaupungeissa Suomessa. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjänharjun välissä (Syrjänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi.
Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa.
Kaupungin keskustaa halkoo myös kävelykatu, josta on tullut kaupungin suosituin kohtaamispaikka. Kävelykadun varrelta löytyvät kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä baarit. Myös monia tapahtumia järjestetään kävelykadulla ja siksi nuoriso ja opiskelijat ovat ottaneet paikan toiseksi olohuoneeksi. Toisaalta myös monet kaupungin sosiaalisista ongelmista keskittyvät kävelykadulle, siitä on tullut rikostilastojen mukaan myös muun muassa yksi maan väkivallan keskuksista.
Tutustumiskohteita
- Alvar Aalto -museo
- Harju ja Vesilinnan näkötorni
- kaupunginkirkko
- katolinen kirkko
- Keski-Suomen ilmailumuseo
- Keski-Suomen museo
- Suomen kansallispukukeskus
- Taulumäen kirkko
- Viherlandia
- Ympäristötietokeskus Kammi
Urheiluseuroja
Jaguaarit
JJK
Jyp
Kiri
Kirittäret
Muuta
- Laajavuoren talviurheilukeskus
- Hippoksen liikuntapuisto
- kaupunginteatteri
- Jyväskylän yliopisto
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän kesä
- Jyväskylän Talvi
- Killerjärven eliitti
- Neste Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
- Sisävesilaivat Päijänteellä
- Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari
Tapahtumat
Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö ja Neste Rally Finland.
Naapurikunnat
Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista:
Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Suolahti - Toivakka - Uurainen
Ystävyyskaupungit
- Debrecen (Unkari)
- Esbjerg (Tanska)
- Eskilstuna (Ruotsi)
- Fjardabyggd (Islanti)
- Jalapa (Nicaragua)
- Jaroslavl (Venäjä)
- Mudanjiang (Kiina)
- Niiza (Japani)
- Potsdam (Saksa)
- Poznan (Puola)
- Stavanger (Norja)
Kaupunkikulttuuri
Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö.
Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta.
Lähinnä 2000-luvulla Jyväskylä on tilapäisesti kärjistyneine sosiaalisine ongelmineen inspiroinut kaupungissa mustaa huumoria, ns. Jyväskylä-vitsejä (vrt. laihialaisvitsit), mikä ankeilta teemoiltaan ja kaupungin johtoon kohdistuvine ironioineen lienee verrattavissa myös Neuvostoliiton aikaisen Radio Jerevanin huumoriin.
Koska kaupungin nimi on varsin pitkä, kansan suussa kaupungin nimi on lyhentynyt usein eri muotoihin esim. "Jykylä", "Jyskylä" ja "Jyvälä". Myös muotoa "Jyskä" käytetään vaikka vaarana onkin sekoittaminen samannimiseen maalaiskunnan osaan, ja leikkisästi voidaan "kylästä" joskus käyttää nimitystä "Jyväskaupunki". Varsinaisia yleisesti tunnettuja ja arkikielessä käytettyjä erityisiä lempinimiä ei Jyväskylälle, toisin kuin eräille muille kaupungeille (Manse, Stadi), ole kuitenkaan kehittynyt.
Linkkejä
- [http://www.jyvaskyla.fi/ Jyväskylän kaupunki]
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/ Jyväskylän seutu]
- [http://www.jyu.fi/ Jyväskylän yliopisto]
- [http://www.jypoly.fi/ Jyväskylän AMK]
- [http://www.alvaraalto.fi/ Alvar Aalto]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Jyväskylä
Keski-Suomi
Keski-Suomen maakunta (ruots. Mellersta Finland) kuuluu Länsi-Suomen lääniin. Keski-Suomen lääni, jonka alue oli sama kuin nykyisen maakunnan, oli olemassa vuosina 1956-1997. Maakunnan ja vanhan läänin pääkaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen alue ei ole kuitenkaan keskellä Suomea, kuten nimi antaa ymmärtää, vaan pikemminkin keskellä eteläisempää Suomea.
Keski-Suomessa on vanhastaan puhuttu keskisuomalaista murretta, mutta se on käytännössä kuollut, ja Keski-Suomessa puhutaan nykyään lähes yleiskieltä.
Kunnat
Luettelo Keski-Suomen kunnista. Kaupungit on merkitty lihavoidulla.
Aiheesta muualla
- http://www.finnica.fi/keski-suomi/ finnica - Keski-Suomi
- http://www.keskisuomi.fi/
- http://www.avoinmuseo.fi/ Keski-Suomen museot verkossa
Luokka:Suomen maakunnat
1960 Tapahtumia
- tammikuu - Hätätila päättyi Keniassa, Mau Mau -kapina ohi.
- 1. tammikuuta - Kamerun itsenäistyi.
- 9. tammikuuta - Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
- 23. tammikuuta - Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestessä 10750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
- 24. tammikuuta - Suuri kansannousu Algiersissa Ranskan siirtomaapolitiikkaa vastaan.
- 9. helmikuuta - Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
- 13. helmikuuta - Ranskan ensimmäinen ydinkoe Algeriassa.
- 29. helmikuuta - Maanjäristys tuhosi Agadirin, Marokossa.
- 6. maaliskuuta - Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
- 22. maaliskuuta - Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.
- 1. huhtikuuta - Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
- 4. huhtikuuta - Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
- 21. huhtikuuta - Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
- 27. huhtikuuta - Togo itsenäistyi.
- 1. toukokuuta - Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2 vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
- 11. toukokuuta - Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
- 16. toukokuuta - Nikita Hruštšev vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2 lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
- 22. toukokuuta - Suurin koskaan mitattu maajäristys Chilessä, 9,5 richterin asteikolla. Noin 3000 surmansa järistyksessä ja tsunamissa.
- 27. toukokuuta - Turkissa presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürsel johtamassa vallankaappauksessa.
- 4. kesäkuuta - Bodominjärven murhat Espoossa.
- 26. kesäkuuta - Madagaskar itsenäistyi.
- 26. kesäkuuta - Brittien somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
- 30. kesäkuuta - Belgian Kongo (Kongon demokraattinen tasavalta) itsenäistyi, verinen sisällissota seuraa.
- 1. heinäkuuta - Neuvostoliiton MiGit ampuvat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
- 11. heinäkuuta - Moise Tshombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
- 14. heinäkuuta - YK päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
- 20. heinäkuuta - Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimavo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen nainen valtion johtajana.
- 25. heinäkuuta - 26. heinäkuuta- Poikkeuksellisen voimakas ukonilma eteläisessä Suomeessa. Parhaimmillaan yli 100 salamaa minuutissa.
- 6. elokuuta - Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon, Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
- 7. elokuuta - Norsunluurannikko itsenäistyi.
- 11. elokuuta - Tšad sai itsenäisyyden Ranskasta.
- 13. elokuuta - Keski-Afrikan tasavalta sai itsenäisyyden.
- 15. elokuuta - Ranskan Kongo sai itsenäisyyden (Kongon tasavalta).
- 16. elokuuta - Kypros sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 17. elokuuta - Gabon itsenäistyi.
- 18. elokuuta - Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
- 19. elokuuta - Yhdysvaltalainen U-2 lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
- 19. elokuuta - Sputnik 5 laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
- 20. elokuuta - Senegal irtautui Malista ja julistautui itsenäiseksi.
- 14. syyskuuta - OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
- 22. syyskuuta - Mali itsenäistyi Ranskasta.
- 1. lokakuuta - Nigeria itsenäistyi, Nnamdi Azikiwesta ensimmäinen oma kenraalikuvernööri.
- 5. lokakuuta - Valkoiset eteläafrikkalaiset äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
- 12. lokakuuta - Nikita Hruštšev otti YK:n yleiskokouksessa kengän avukseen sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
- 8. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonia vastaan.
- 13. marraskuuta - Sammy Davis, Jr. meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssa Yhdysvaltain osavaltiossa 50:sta.
- 15. marraskuuta - Polaris-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
- 28. marraskuuta - Mauritania itsenäistyi Ranskasta.
- 1. joulukuuta - Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavallan syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
- 1. joulukuuta - Neuvostoliiton 5 tonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
- 2. joulukuuta - Canterburyn arkkipiispa Geoffrey Francis Fisher ja paavi Johannes XXIII tapasivat Vatikaanissa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa.
- 2. joulukuuta - Presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollari kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin 1000 viikossa.
- 9. joulukuuta - Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
- 13. joulukuuta - Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa, hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin valtaan.
- 15. joulukuuta - Belgian kuningas Baudouin nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
- 16. joulukuuta - Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta NATO:n vahvuuteen vuoden 1963 loppuun menessä.
- 27. joulukuuta - Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa, Algeriassa.
Syntyneitä
- 6. tammikuuta - Nigella Lawson, julkkiskokki, kirjailija
- 19. helmikuuta - Prinssi Andrew, Yorkin herttua
- 21. maaliskuuta - Ayrton Senna, F1-kuski († 1994)
- 4. huhtikuuta - Hugo Weaving, näyttelijä
- 10. toukokuuta - Bono, U2
- 18. toukokuuta - Jari Kurri
- 21. toukokuuta - Jeffrey Dahmer, sarjamurhaaja († 1994)
- 9. kesäkuuta - Eva Dahlgren, laulaja
- 22. kesäkuuta - Erin Brockovich
- 4. elokuuta - José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri
- 7. elokuuta - David Duchovny, näyttelijä (Salaiset kansiot)
- 8. elokuuta - Ralf König, sarjakuvapiirtäjä
- 10. elokuuta - Antonio Banderas, näyttelijä
- 14. elokuuta - Sarah Brightman, laulaja
- 26. elokuuta - Branford Marsalis, jazzmuusikko
- 5. syyskuuta - Karita Mattila, oopperasopraano
- 9. syyskuuta - Hugh Grant, näyttelijä
- 17. syyskuuta - Damon Hill, Formula-1 vuoden 1996 maailmanmestari
- 30. lokakuuta - Diego Maradona, jalkapallotähti
- 10. marraskuuta - Neil Gaiman, sarjakuvataiteilija
- 12. marraskuuta - Ismo Alanko, muusikko
Kuolleita
- 4. tammikuuta - Albert Camus, Nobel-palkittu kirjailija
- 17. helmikuuta - Vilho Nenonen, tykistökenraali
- 2. maaliskuuta - Stanisław Taczak, puolalainen kenraali (s. 1874)
- 11. toukokuuta - John D. Rockefeller, liikemies
- 12. toukokuuta - Masa Niemi, koomikko ja näyttelijä (s. 1914)
- 9. kesäkuuta - Semjon Lavotškin, lentokonesuunnittelija
- 16. marraskuuta - Clark Gable, näyttelijä
Luokka:1960
ko:1960년
ja:1960年
simple:1960
th:พ.ศ. 2503
Häme
Häme on Etelä-Suomessa sijaitseva historiallinen maakunta. Hallinnollisena lääninä se käsitti koko lailla nykyiset Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnat sekä Pirkanmaan itäisimmän osan ja pohjoisen Uudenmaan alueen. Eräiden lähteiden mukaan myös Satakunta olisi historiallisesti osa Hämettä, joka olisi ulottunut Suomenlahdelta Pohjanlahdelle Suomen ympärillä. Ydinalueet ovat olleet yhtäjaksoisesti asuttua kivikaudelta lähtien, mutta Keski-Suomen alue erä-Hämettä. Hämeen asukkaita kutsutaan vanhastaan hämäläisiksi. Hämeen nimi lienee balttilaista alkua.
Ruotsi teki ristiretken Hämeeseen 1200-luvulla ja liitti hämäläiset katoliseen kirkkoon. Hämeestä tuli täten yksi Ruotsin ja sittemmin yksi autonomisen ja itsenäisen Suomen maakunnista.
Luokka:Suomen historialliset maakunnat
Mikkeli
Mikkeli (ruotsinkielinen nimi: Sankt Michel) on Suomen kaupunki joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Mikkeli on Itä-Suomen läänin pääkaupunki.
Kaupungissa asui vuoden 2004 alussa 46 511 ihmistä ja sen pinta-ala on 1622,1 km², josta 303,6 km² on vesistöjä. Järviä ja lampia kaupungissa on noin 700. Väestötiheys on 35,3 asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen välittömästi liittyvien Rantakylän ja Moisio-Tuukkalan alueiden ulkopuolella tiheämmin asuttuja alueita ovat Anttolan entinen kuntakeskus ja Otavan taajama.
Mikkelin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla. Kaupungin itäosien järvet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Lännessä kaupunki tavoittaa Kymijoen vesistöön kuuluvan Puulan.
Historiaa
Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (kirkkopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut ylienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa.
Nuijasodassa surmattiin 23. tammikuuta 1597 yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelissä Kenkäveron pappilassa.
Kustaa III:n Venäjän sodassa 1788–1790 käytiin 13. kesäkuuta 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmella taistelu, jossa ruotsalaiset (suomalaiset) saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä.
Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838. Vuonna 1831 perustetun Mikkelin läänin lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843.
Sisällissodassa 1918 Mikkelistä tuli yksi paikkakunnista, joilta valkoisten toimintaa johdettiin. Talvi- ja jatkosodan aikana 1939-40 ja 1941-44 Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui Mikkelin keskuskansakoulussa. Nykyisin tämä vanha v. 1902 rakennettu koulurakennus on nimetty Päämajakouluksi ja sen tiloissa toimii Päämajamuseo jossa on mm. marsalkka Mannerheimin museoitu työhuone. Päämajakaupunkina toimimisen muistoksi Mikkelin vaakunassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa sekä Vapaudenristi nauhoineen.
9. elokuuta 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä pankinkonttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista.
Lääniuudistuksessa 1997 Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki. Vuoden 2001 alussa Mikkeliin liitettiin kaupunkia ympäröinyt Mikkelin maalaiskunta ja Anttolan kunta.
Koulutus
Mikkelissä on 28 peruskoulua, joissa on yhteensä 5070 oppilasta. Lukioita Mikkelissä on kaksi: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio. Mikkelin Lyseon lukiolla toimii myös iltalinja ja lisäksi Otavan Opisto antaa lukio-opetusta etänä. Mikael-koulussa tarjotaan opetusta kuulovammaisille esi-, perus- ja lukioasteella.
Korkeakouluopetusta Mikkelissä antavat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu.
Ystävyyskaupungit
- Borås (Ruotsi)
- Molde (Norja)
- Vejle (Tanska)
- Békéscsaba (Unkari)
- Luga (Venäjä)
Kylät
Mikkeliin (pl. Anttola) kuuluu seuraavia kyliä: Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti, Helppanala, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Kirkonkylä, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko, Väänälä, Väärälä
Tunnettuja mikkeliläisiä
- Antti Hackzell, Suomen toistaiseksi lyhytkestoisimman hallituksen pääministeri
- Aake Kalliala, näyttelijä
- Heikki Kinnunen, näyttelijä
- Harri Kirvesniemi, hiihtäjä
- Erkki Liikanen, Suomen Pankin pääjohtaja, entinen Euroopan komission jäsen
- Olli Rehn, Euroopan komission jäsen
- Jussi Jääskeläinen, jalkapalloilija
Tilapäisempää näkyvyyttä kaupungille ovat tuoneet "Miljonääri-Jussi" Ville Loponen ja Suomen Robinsonissa kilpaillut Mappela Lehtonen.
Linkkejä
- [http://www.mikkeli.fi/ Mikkelin kaupungin kotisivu]
- [http://194.111.49.7/opetus/paamajakoulu/ Päämajakoulu]
Luokka:Mikkeli
Luokka:Suomen kaupungit
luokka:Savo
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu yli 90 000 asukasta ja sen pinta-ala on 1 730 km² josta 805 km² on vesistöjä ja metsää puolet. Suurin osa vesialueesta on Kuopiota ympäröivää Kallavesi-järveä. Rantaviivan pituus on 2 490 km.
Kuopio on tällä hetkellä Suomen 8. suurin kaupunki ja Itä-Suomen läänin suurin kaupunki. Jos mukaan lasketaan koko kiinteästi yhteen sulautunut Kuopion seutu (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka ja Karttula), asukasmäärä on noin 120000.
Väestötiheys on vain 52 asukasta/km², mutta kaupungin keskustaajama (noin 80 000 as.) on erityisen tiheästi asutettu. Joidenkin tietojen mukaan Kuopion keskusta on Helsingin jälkeen Suomen tiheimmin rakennettu.
Historia
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle n. 8000 eKr.
Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.
1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Saimaan kanavan avautuminen 1856 ja Savon radan valmistuminen 1889. Lisäksi vuonna 1858 Kuopion saama oikeus suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta esim. voi oli merkittävä vientituote.
Kuopion koululaitoksen historia on pitkä, ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon jo 1788 ja lukio 1844. 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu, kauppakoulu ja sairaanhoitajakoulu.
Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä mm. Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiö, Puijonlaakso. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä(?) ja Neulamäki. Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Nyt on vuorossa Saaristokaupunki. Rajuimman muutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, mm. korttelimuseo.
Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen.
Pääosa Kuopion maalaiskuntaa liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta 1973. Viimeisin liitos oli kun
Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005.
Kaupunginosat
- [http://www.servia.fi/~kuopionk Kuopion kaupunginosat ja maaseutukylät ]
Kylät
Hakkarala, Haminalahti, Hiltulanlahti, Hirvimäki, Julkula, Jynkkä, Jännevirta, Kaislastenlahti, Kehvo, Kurkiharju, Lamperila, Niemisjärvi, Niuvanniemi, Pappila, Pellosmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Ritoniemi, Rytky, Savilahti, Savisaari, Sotkanniemi, Toivala, Vaajasalo, Vehmasmäki, Väänälänranta
Kulttuuri ja nähtävyydet
Tunnetuksi Kuopio on tehnyt itseään mm. kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on kansatieteellisessä mielessä liitetty määrite "lupsakkuus", hyvätahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty "vääräleukaisina", jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.
Kuopion tori on kaupungin ehdoton keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet mm. pankit, tavaratalot ja kauppakeskukset. Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät [http://www.saunalahti.fi/kalakukk/main.htm Hanna Partasen] kalakukot ja lihapiirakat. Torin laidalla sijaitsevan kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska.
Huomattavia rakennuksia: tuomiokirkko (P.W.Palmroth, 1815), Lyseo (C.L.Engel, 1826), Kauppahalli (J.V.Strömberg, 1902), kaupungintalo (F.A.Sjöström&J.Stenbäck, 1885), lääninhallitus (C.Kiseleff, 1883), ortod. Pyhän Nikolauksen kirkko (A.Isaksson, 1904), Männistön vanha kirkko (A.Koponen, 1912), Rautatieasema (J.Ungern, 1932), Kaupunginteatteri (H.Stenroos ja R-V.Luukkonen, 1963), Puijon torni (S.Ruotsalainen, 1963), Yliopisto (J.Katainen, 1978 ja 1981), Musiikkikeskus (E.Malmivaara ja R.Savolainen, 1985), Pelastusopisto (M.Heikkinen ja M.Komonen, 1992), Männistön Pyhän Johanneksen kirkko (J.Leiviskä ja P.Kivisalo, 1992).
On lisäksi huomattava, että 1950-luvulla Kuopion ydinkeskusta oli lähellä saada kaunistuksekseen Alvar Aallon suunnitteleman konsertti- ja teatteritalon. Aallon työnimi "Yksi taso" voitti suvereenisti konsertti- ja teatteritalon suunnittelemiseksi järjestetyn arkkitehtikilpailun, mutta talo jäi rakentamatta mm. sille osoitetun liian pienen tonttitilan takia.
Kulttuurilaitoksia: Kaupunginteatteri, Kaupunginorkesteri, Musiikkikeskus.
Museoita: Taidemuseo, Kuopion museo, VB-valokuvakeskus, Kulttuurihistoriallinen museo (Pohjois-Savon maakuntamuseo), J.V.Snellmanin kotimuseo, Korttelimuseo, Luonnontieteellinen museo, Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Lisäksi automuseo, sotaveteraanimuseo, terveysalan oppilaitosmuseo, pelastuslaitoksen palomuseo.
Kirkkoja: Tuomiokirkko, Pyhän Nikolauksen kirkko, Pyhän Johanneksen kirkko, Alavan kirkko, Puijon kirkko, Kallaveden kirkko, Riistaveden kirkko, Vehmersalmen kirkko.
Urheilupyhättöjä: Keskuskentän jalkapallostadion, Kuopio-halli, Niiralan jääkiekkohalli, Puijo, Väinölänniemi
Tunnettuja Kuopiossa järjestettäviä tapahtumia ovat mm. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali, Puijon mäkihyppykilpailut sekä Kuopion kansainväliset viinijuhlat.
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic valitsi Kuopion vuoden 2005 Popcityksi.
Liikenne
Kuopiosta pääsee autolla erisuuntiin valtatietä 5 (Helsinki, Lahti, Mikkeli ja Iisalmi, Kajaani, Kuusamo..), valtatietä 9 (Jyväskylä, Tampere, Turku) ja valtatie 17 (Joensuu). Lisäksi Siilinjärveltä kantatie 77 Pohjanmaalle. Linja-autoliikennettä eri puolille Suomea.
Tieliikennettä varten on valtatie 5 rakennettu moottoritieksi kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Siilinjärven puolelle saakka. Poikkeuksena Kallansillat, missä siltaa joudutaan avaamaan laivaliikenteelle ja liikenneruuhkat ovat siksi usein valtavat. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja viimeisin pätkä Hiltulanlahti-Vehmasmäki on vuodelta 2000.
Rautatieliikennettä palvelee Savon rata, jolla suorat yhteydet Helsinkiin ja Ouluun. Lisäksi hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Pendolino-junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta.
Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 km päässä Siilinjärvellä.
Kuopiossa on matkustajasatama, josta kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan. Lisäksi öljysatama ja kaksi kuivalastisatamaa.
Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Kuopion liikenne.
Etäisyyksiä maanteitse
Elinkeinoelämä
Työpaikkoja yhteensä 42 379 (1.1.2005). Työpaikat toimialoittain: Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 40,1%; Rahoitustoiminta, palvelut liike-elämälle 17,3%; Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 15,6%; Teollisuus, energia- ja vesihuolto 11,8%; Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6,8%; Rakentaminen 5,9%; Maa- ja metsätalous 2,3%.
Kuopion suurimmat työnantajat 1.1.2005 (työntekijämäärä): Kuopion kaupunki (6 154), Kuopion yliopistollinen sairaala KYS (4 071), Kuopion yliopisto (1 619), Niuvanniemen sairaala (621), Savon koulutuskuntayhtymä (615), Osuuskauppa Peeässä (556), ISS Palvelut Oy (529), Suomen Posti Oyj (493), Atria Oy (325), Fenestra Oy Kuopion tehdas (318).
Koulutus
Kuopio on aina ollut ja on edelleen koulukaupunki. Kaupungissa on 32 peruskoulua ja 6 lukiota, aikuislukio sekä kansalaisopisto. Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Kuopion yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa mm. Kuopion talouskoulu, Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Hallinto
Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta 16 paikkaa (-10)
- SDP 15 paikkaa (-1)
- Kokoomus 12 paikkaa (-2)
- Vasemmistoliitto 7 paikkaa (-2)
- Vihreä liitto 6 paikkaa (-2)
- Kristillisdemokraatit 3 paikkaa (-2)
- Perussuomalaiset menettivät molemmat valtuustopaikkansa
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irja Sokka (sd.). Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen (kesk.)
Kaupunginjohtaja Petteri Paronen, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen.
Kuopiolaisia kansanedustajia: Markku Rossi (kesk.), Erkki Virtanen (vas.).
Ystävyyskaupungit
- Jönköping, Ruotsi
- Bodö, Norja
- Svendborg, Tanska
- Pitkäranta, Venäjä
- Pihkova, Venäjä
- Castrop-Rauxel, Saksa
- Gera, Saksa
- Besancon, Ranska
- Opole, Puola
- Györ, Unkari
- Craiova, Romania
- Minneapolis, USA
- Winnipeg, Kanada
Tunnettuja kuopiolaisia ja Kuopiossa vaikuttaneita
- Juhani Aho
- Martti Ahtisaari
- Minna Canth
- Heikki Juhani Grann (Juhan af Grann)
- Pekka Halonen
- Maria Jotuni
- Pekka Kejonen
- Hannes Kolehmainen
- Lasse Lehtinen
- Paavo Lipponen
- Rauni Mollberg
- Hanna Partanen
- Pertti "Spede" Pasanen
- Simo Puupponen "Aapeli"
- Wille Riekkinen
- Juho Rissanen
- Johan Vilhelm Snellman
- Toivo "Topi" Tuomainen
- Jouko Tyyri
- Jenni Vartiainen
- Fridolf Weurlander
- von Wright -veljekset, Magnus, Wilhelm ja Ferdinand
Katso myös
- Kuopion koulukunta
- Puijo
- Veljmies-patsas
Aiheesta muualla
- [http://www.kuopio.fi Kuopion kaupunki]
- [http://www.uku.fi Kuopion yliopisto]
- [http://www.kyy.fi Kuopion yliopiston ylioppilaskunta, KYY]
- [http://www.pelastusopisto.fi Pelastusopisto]
- [http://www.sakky.fi Savon ammatti- ja aikuisopisto]
- [http://www.savonia-amk.fi Savonia-ammattikorkeakoulu]
- [http://www.savotta.savonia-amk.fi/ Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTA]
- [http://www.hytti.uku.fi/~jumykkan/kuopio.htm Kuopio-linkit]
- [http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_kuopio.html Oikeusministeriön sivu Kuopion vuoden 2004 kunnallisvaaleista]
- [http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/081105140152559?OpenDocument Alvar Aallon suunnitelma konsertti- ja teatteritalosta, "Yksi taso"]
-
Luokka:Suomen kaupungit
luokka:Savo
VuosiVuosi on ajanjakso, joka määräytyy planeetan Aurinkoa kiertävän kiertoradan pituuden perusteella. Eri planeetoilla on eri mittaisia kiertoratoja, joten esimerkiksi Maan vuosi on lyhyempi kuin Marsin ja pidempi kuin Venuksen.
Maan vuosi on tällä hetkellä noin 365,25 vuorokautta. SI-järjestelmässä vuosi on ajan lisäyksikkönä ja sen tunnus on a. Yleiskielessä vuoden lyhenteenä on usein v.
Kalenterivuosi on 365 tai 366 vuorokauden ajanjakso. Se on jaettu 12 kuukauteen, joissa kussakin on joko 30 tai 31 vuorokautta. Poikkeuksena on helmikuu, jossa on 28 vuorokautta, karkausvuosina 29.
Juliaanisessa kalenterissa karkauspäivä lisätään joka neljännen vuoden helmikuun loppuun. Nykyisin käytetyssä gregoriaanisessa kalenterissa on vähemmän karkauspäiviä: ne vuodet, jotka ovat jaollisia luvulla 100 mutta eivät luvulla 400, eivät ole karkausvuosia.
Muut yleisesti käytetyt kalenterit ovat kuukalentereita, ja niiden vuoden pituus voi poiketa huomattavasti kalenterivuodesta.
Suomessa vuosi jaetaan neljään vuodenaikaan: kevääseen (maalis-toukokuu), kesään (kesä-elokuu), syksyyn (syys-marraskuu) ja talveen (joulu-helmikuu).
Luokka:Ajan yksiköt
ms:Tahun
zh-min-nan:Nî
ja:年
simple:Year
1973 Tapahtumia
- 17. tammikuuta - Ferdinand Marcos julistettiin Filippinien elinikäiseksi presidentiksi.
- 27. tammikuuta - Vietnamin sota: Yhdysvaltain osallistuminen sotaan päättyi rauhansopimukseen.
- 21. helmikuuta - Israelin ilmavoimat ampui alas Libyan matkustajakoneen Siinain yllä, 100 kuoli.
- 7. maaliskuuta - komeetta Kohoutek havaittiin.
- 16. maaliskuuta - Kuningatar Elisabet II avasi uuden London Bridgen.
- 29. maaliskuuta - Viimeiset Yhdysvaltain joukot lähtivät Etelä-Vietnamista.
- 16. huhtikuuta - Pioneer 11 -luotain laukaistiin.
- 10. toukokuuta - Polisario-rintama muodostettiin Länsi-Saharassa.
- 14. toukokuuta - Skylab, ainoa Yhdysvaltain avaruusasema, laukaistiin Maata kiertävälle radalle.
- 1. kesäkuuta - Kreikassa sotilasjuntta päätti monarkian ja perusti tasavallan.
- 3. kesäkuuta - Tupolev Tu-144 putosi ilmailushowssa Pariisissa, 15 kuolee.
| | |
