:: wikimiki.org ::
| Keski-Suomi |
Keski-Suomi
Keski-Suomen maakunta (ruots. Mellersta Finland) kuuluu Länsi-Suomen lääniin. Keski-Suomen lääni, jonka alue oli sama kuin nykyisen maakunnan, oli olemassa vuosina 1956-1997. Maakunnan ja vanhan läänin pääkaupunki on Jyväskylä. Keski-Suomen alue ei ole kuitenkaan keskellä Suomea, kuten nimi antaa ymmärtää, vaan pikemminkin keskellä eteläisempää Suomea.
Keski-Suomessa on vanhastaan puhuttu keskisuomalaista murretta, mutta se on käytännössä kuollut, ja Keski-Suomessa puhutaan nykyään lähes yleiskieltä.
Kunnat
Luettelo Keski-Suomen kunnista. Kaupungit on merkitty lihavoidulla.
Aiheesta muualla
- http://www.finnica.fi/keski-suomi/ finnica - Keski-Suomi
- http://www.keskisuomi.fi/
- http://www.avoinmuseo.fi/ Keski-Suomen museot verkossa
Luokka:Suomen maakunnat
MaakuntaMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
1997
Tapahtumia
Tammikuu
- 18. tammikuuta - Ruandassa Hutu-militantit tappavat 3 espanjalaista avustustyöntekijää ja 3 sotilasta.
- 19. tammikuuta - Jasser Arafat palaa Hebroniin, Länsirannalle 30 vuoden jälkeen ja liittyy juhlistamaan Länsirannan viimeisin miehitetyn kaupungin luovutusta.
- 20. tammikuuta - Bill Clinton aloittaa toisen kautensa Yhdysvaltain presidenttinä.
Helmikuu
- 4. helmikuuta - O. J. Simpson tuomitaan syylliseksi Nicole Brown Simpson ja Ron Goldmanin kuolemiin, murhasyytteen jo rauettua. Hänet määrätään 35 000 000 dollarin vahingonkorvauksiin.
- 4. helmikuuta - Serbian presidentti Slobodan Milosevic hyväksyy opposition voiton marraskuun 1996 vaaleissa kiistettyään sen ensin.
- 5. helmikuuta - Sveitsin kolme suurta pankkia julkistavat 71 miljoonan dollarin rahaston muodostamisen holokaustin uhreille ja heidän perheilleen.
- 9. helmikuuta - The Simpsons (Simpsonit) ylittää sarjan The Flintstones (Kiviset ja Soraset) ennätyksen pisimpään pyörineenä animaatiosarjana.
- 13. helmikuuta - Hubble-avaruusteleskoopin korjaustyöt aloitetaan avaruuskävelyllä avaruussukkula Discoverystä käsin.
- 19. helmikuuta - Kiinan viimeinen merkittävä vallankumouksellinen, Deng Xiaoping kuolee 92 vuoden iässä.
- 22. helmikuuta - Dollyn, ensimmäisen kloonatun lampaan, syntymä heinäkuussa 1996 julkistetaan Roslinissa, Skotlannissa.
- 24. helmikuuta - 6,5 richterin maanjäristys Turkmenistanissa ja Iranissa vaatii 100 kuolonuhria.
- 27. helmikuuta - 7,1 richterin maanjäristys Pakistanissa. 60 kuollutta.
- 28. helmikuuta - 6,1 richterin maanjäristys Armeniassa ja Azerbaidžanissa, 1100 kuollutta.
Maaliskuu
- 4. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton estää liittovaltion rahoituksen käyttämisen ihmisen kloonauksen tutkimiseen.
- 6. maaliskuuta - Pablo Picasson Tete de Femme varastaan galleriasta Lontoosta. (Se löydetään viikkoa myöhemmin.)
- 11. maaliskuuta - Räjähdys ydinjätteen uudelleenkäsittelylaitoksessa Japanissa altistaa 35 työntekijää matala-aktiiviselle radioaktiivisuudelle.
- 18. maaliskuuta - Venäläisen An-24 -koneen peräsin hajoaa matkalla Turkkiin, ja kone putoaa tappaen kaikki 50 kyydissä. Tapaus johtaa kaikkien An-24 -koneiden lentokieltoon.
- 20. maaliskuuta - Alain Robert pidätetään luvattomasta kiipeämistä hän kuuluisimmaksi tulleen kiipeämisen aikana Petronas Towersin kaksoispilvenpiirtäjään.
- 26. maaliskuuta - 39 ruumista löydetään Marshall Applewhiten johtaman Heaven's Gate (taivaan portti) -kultin joukkoitsemurhan jäljiltä. Itsemurhan aika valittiin Hale-Bopp -komeetan ilmestymisen vuoksi, ja kaikilla kultisteilla oli jalassaan uudet Nike-lenkkitossut.
Huhtikuu
- 21. huhtikuuta - Ensimmäiset avaruushautajaiset, Pegasus-raketti vie 24 ihmisen tuhkaa kiertoradalle. Joukossa ovat mm. Gene Roddenberry ja Timothy Leary.
- 22. huhtikuuta - 126-päiväinen panttivankikriisi alkaa Japanin suurlähettilään tiloissa Limassa, Perussa. 71 panttivankia vapautetaan lopulta kommandoiskussa, jossa kaksi sotilasta kuolee ja kaikki 14 kapinallista surmataan. Yksi panttivanki kuolee sydänkohtaukseen.
Toukokuu
- 1. toukokuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa Labour-puolue nousee valtaan 18 vuoden konservatiivihallinnon jälkeen.
- 2. toukokuuta - Tony Blairista Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 10. toukokuuta - Maanjäristys koillisessa Iranissa lähellä Ardekulia tappaa 2400.
- 11. toukokuuta - IBM:n Deep Blue voittaa Garri Kasparovin, voittaen ensimmäisenä tietokoneena šakin suurmestarin.
- 12. toukokuuta - Radio Nova aloitti lähetykset.
- 25. toukokuuta - Majuri Johnny Paul Koromah kaappaa vallan Sierra Leonessa presidentti Ahmad Tejan Kabbahilta.
Kesäkuu
- 1. kesäkuuta - TV Nelonen aloitti toimintansa Suomessa.
- 2. kesäkuuta - Timothy McVeigh tuomitaan 15 murhasta ja salaliitosta roolistaan 1995 Oklahoma Cityn pommi-iskuissa.
- 7. kesäkuuta - Nimellä "_eci" tunnettu henkilö julkistaa C-kielisen ohjelman, joka pystyy kaatamaan verkossa olevat Windows 95 ja Windows NT -käyttöjärjestelmät. Ohjelma tullaan myöhemmin tuntemaan WinNukena.
- 10. kesäkuuta - Puna-khmerien johtaja Pol Pot määrää tapettavaksi oikean kätensä Son Senin ja hänen 11 perheenjäsentään tämä ehdotettua rauhaa hallituksen kanssa. Pol Pot pakenee tukikohtaansa pohjoisessa, jossa punaiset khmeriet asettavat hänet kotiarestiin.
Heinäkuu
- 1. heinäkuuta - Yhdistynyt kuningaskunta luovuttaa Hong Kongin Kiinan kansantasavallalle.
- 4. heinäkuuta - NASA:n Mars Pathfinder laskeutuu Marsiin.
- 23. heinäkuuta - Digital Equipment Corporation nostaa antitrusti-syyteen suoritinvalmistaja Inteliä vastaan
- Aasian talouskriisi lähti liikkeelle Thaimaasta
Elokuu
- 1. elokuuta - Lentokonevalmistajat Boeing ja McDonnell Douglas yhdistyvät.
- 6. elokuuta - Microsoft ostaa 150 miljoonalla dollarilla talousvaikeuksiin joutuneen kilpailijansa Apple Computerin osakkeita.
- 31. elokuuta - Walesin prinsessa Diana viedään sairaalaan auto-onnettomuuden jälkeen Pariisissa. Hänet julistetaan kuolleeksi 04:00 seuraavana aamuna.
Syyskuu
- 1. syyskuuta - Suomessa tulee voimaan lääniuudistus. Vanhat läänit korvataan uusilla ja perustetaan uudet maakunnat.
- 6. syyskuuta - Prinsessa Dianan hautajaiset keräävät Westminster Abbeyin suuren väkijoukon.
- 7. syyskuuta - Ensimmäinen uuden sukupolven hävittäjä F/A-22 Raptorin koelento.
- 11. syyskuuta - Skotlanti äänestää oman parlamenttinsa luomisesta 290 vuoden Englannin-liiton jälkeen.
- 13. syyskuuta - Kalajoella riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 17. syyskuuta - UNSCOM:n asetarkastajat videokuvaavat Irakilasia polttamassa dokumentteja ja kaatamassa tynnyreitä jokeen odottaessaan pääsyä tarkastuskohteeseensa.
- 21. syyskuuta - Tyrvään vanha kirkko palaa tuhopolttajan sytyttämänä.
Lokakuu
- 15. lokakuuta - Ensimmäinen yliääninopeusennätys maassa ThrustSSC-tiimin toimesta UK:ssa.
- 22. lokakuuta - Tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen surmasi kaksi poliisia Helsingissä. Surmansa saivat ylikonstaapeli Eero Holsti ja vanhempi konstaapeli Antero Palo.
- 30. lokakuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa au pair Louise Woodward tuomitaan syylliseksi vauvan ravistelemisesta kuoliaaksi.
Marraskuu
- 12. marraskuuta - Sheikki Ramzi Yousef tuomitaan syylliseksi vuoden 1993 World Trade Centerin pommi-iskuun.
- 16. marraskuuta - 18 vuoden vankeuden jälkeen Kiina vapauttaa Wei Jingshengin, demokratia-aktivistin vankilasta terveyssyistä.
- 17. marraskuuta - Luxorissa, Egyptissä islamilaismilitantit tappavat 62 turistia Hatshepsutin temppelin ulkopuolella.
- 19. marraskuuta - Carlislessa, Iowassa Bobbi McCaughey synnyttää seitsemän lasta toisessa tunnetussa tapauksessa, jossa seitsoset ovat kaikki syntyneet elävinä.
- 24. marraskuuta - Dow Jones -teollisuusindeksin pudottua 554,26 pistettä New Yorkin pörssi sulkee kaupankäynnin.
Joulukuu
- 3. joulukuuta - Ottawassa, Kanadassa, 121 maan edustajat solmivat jalkaväkimiinojen valmistuksen ja käytön kieltävän sopimuksen. Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät allekirjoita sopimusta.
- 29. joulukuuta - Hong Kongissa aletaan tappaa kanoja yritettäessä estää tappavan influenssan leviäminen.
- 30. joulukuuta - Algeriassa militantit tappavat 400 ihmistä neljässä kylässä.
Muuta
- Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehtiin
Syntyneitä
- ...
Kuolleita
- 1. tammikuuta - Townes van Zandt, muusikko
- 17. tammikuuta - Clyde Tombaugh, astronomi, Pluton löytäjä.
- 19. helmikuuta - Deng Xiaoping, Kiinan johtaja
- 9. maaliskuuta - Notorious B.I.G., rap-muusikko
- 5. huhtikuuta - Allen Ginsberg, beat-runoilija
- 12. kesäkuuta - Veikko Vennamo, poliitikko
- 22. kesäkuuta - Gérard Pelletier, journalisti, poliitikko ja diplomaatti
- 25. kesäkuuta - Jacques Cousteau, meritutkija, nykyaikaisen sukelluspuvun kehittäjä
- 2. heinäkuuta - James Stewart, näyttelijä
- 15. heinäkuuta - Gianni Versace, muotisuunnittelija
- 31. heinäkuuta - Bao Dai, Vietnamin viimeinen keisari
- 2. elokuuta - William S. Burroughs, kirjailija
- 2. elokuuta - Fela Kuti, muusikko ja aktivisti.
- 4. elokuuta - Jeanne Calment, maailman vanhin ihminen, 122-vuotiaana
- 31. elokuuta - Dodi Al-Fayed
- 1. syyskuuta - Walesin prinsessa Diana
- 5. syyskuuta - Agnes Gonxha Bojaxhiu (Äiti Teresa)
- 9. syyskuuta - Burgess Meredith, näyttelijä
- 12. lokakuuta - John Denver, muusikko
- 22. marraskuuta - Michael Hutchence, INXS-yhtyeen laulaja
- 26. marraskuuta - Reino Markkula, lauluntekijä ja muusikko Vantaalla liikenneonnettomuudessa.
Luokka:1990-luku
als:1997
ms:1997
ko:1997년
ja:1997年
simple:1997
th:พ.ศ. 2540
Jyväskylä
Jyväskylä on kaupunki Keski-Suomessa Päijänteen pohjoispäässä. Se on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskus. Jyväskylässä on asukkaita 83 607, seutukunnan alueella asuu 146 770 ihmistä 31. joulukuuta 2004.
Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 45 000, joista alkutuotannon parissa 300, jalostuksessa 10 600 ja palveluissa 34 100. Yksi kaupungin perustavanlaatuisista ongelmista on suuri rakenteellinen työttömyys (14,8 % 2/2004), sen lisäksi 1990-luvun aikana tuli raju kaupungin velkaantuminen sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat. Vuosituhannen alun velkaisuus, kun mukaan laskettiin koko kaupunkikonsernin velat, oli maan pahimpia.
Nopea muuttoliike ja rakennustoiminta ovat tuoneet kaupunkiin paljon uutta dynaamisuutta, mutta toisaalta nimenomaan vauhdikkaan muuttoliikkeen on arvioitu entisestään lisänneen pahoinvointiongelmia kaupungissa.
Hanke Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymiseksi on ollut keskustelun aiheena, etenkin 1990-luvulta lähtien. Kaupungin kannalta tätä pidetään tärkeänä, sillä se menettää paljon tarvitsemiaan verotuloja juuri maalaiskunnan puolelle. Kaupungin talous- ja sosiaaliset vaikeudet ovat jossain määrin jarruttaneet kuntien lähestymistä.
Maantiede
Jyväskylä sijaitsee keskellä eteläisempää Suomea. Se on ollut läpi historiansa liikenteen risteyskohta, josta on melko lyhyet matkat kaikkiin suuriin kaupunkeihin. Lähellä olevat suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Pääkaupunki Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 280 km, mutta rautateitse peräti 342 km.
Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, oli se myös Keski-Suomen läänin pääkaupunki vuosina 1960-1997 eli koko läänin olemassaolon ajan. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa koko Keski-Suomesta tuli osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan seudun osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina oman läänin perustamiseen saakka.
Suomen toiseksi suurin järvi, Päijänne, ulottuu pohjoisessa Jyväskylään asti, ja seudulla on myös paljon pienempiä järviä. Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki.
Historia
Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801.
Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837, nimeen jäi silti kaupungistumishuuman keskellä kylä-liite. Kaupunki rakennettiin tyhjästä Jyväsjärven rantaan viereisen harjun kupeeseen. Kaupungin asemakaava oli ruutukaava, jossa oli viisitoista korttelia (yksi kirkkopuistoa varten), neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä, osana keskustan ruutukaava-aluetta, on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta.
1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt, valtakunnallisestikin huomattava suomalaisasian kannattaja. Lähinnä hänen ansiotaan on, että Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.
1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäinen merkittävä tehdas oli Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta
Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine poiki kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia.
Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi vauhdilla. Neljässäkymmenessä vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin isoja alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia lähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät kerrostalojen tieltä.
1960-luvulla perustettiin kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi ja jo vuonna 1951 oli ajettu ensimmäiset Jyväskylän suurajot.
Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Jyväskylän ja Kuopion yliopiston tutkimuksessa (Kuntalehti 2004:15:52-53) Jyväskylä on todettu pahoinvoivimmaksi 2000-luvun alun suomalaisista kaupungeista. Tälle keskeisinä selittäjinä on pidetty erittäin nopeaa elinkeinomurrosta ja vilkasta muuttoliikettä. Myös Jyväskylän velkakanta kasvoi 1990-luvulla poikkeuksellisen nopeasti, mikä vaikeutti sosiaaliongelmien ehkäisyä ja torjuntaa.
Kaupunkikuva
Jyväskylässä monet rakennukset on suunnitellut tunnettu arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeistä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on esillä Jyväskylässä kuten muissakin kaupungeissa Suomessa. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjänharjun välissä (Syrjänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi.
Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa.
Kaupungin keskustaa halkoo myös kävelykatu, josta on tullut kaupungin suosituin kohtaamispaikka. Kävelykadun varrelta löytyvät kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä baarit. Myös monia tapahtumia järjestetään kävelykadulla ja siksi nuoriso ja opiskelijat ovat ottaneet paikan toiseksi olohuoneeksi. Toisaalta myös monet kaupungin sosiaalisista ongelmista keskittyvät kävelykadulle, siitä on tullut rikostilastojen mukaan myös muun muassa yksi maan väkivallan keskuksista.
Tutustumiskohteita
- Alvar Aalto -museo
- Harju ja Vesilinnan näkötorni
- kaupunginkirkko
- katolinen kirkko
- Keski-Suomen ilmailumuseo
- Keski-Suomen museo
- Suomen kansallispukukeskus
- Taulumäen kirkko
- Viherlandia
- Ympäristötietokeskus Kammi
Urheiluseuroja
Jaguaarit
JJK
Jyp
Kiri
Kirittäret
Muuta
- Laajavuoren talviurheilukeskus
- Hippoksen liikuntapuisto
- kaupunginteatteri
- Jyväskylän yliopisto
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän kesä
- Jyväskylän Talvi
- Killerjärven eliitti
- Neste Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
- Sisävesilaivat Päijänteellä
- Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari
Tapahtumat
Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö ja Neste Rally Finland.
Naapurikunnat
Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista:
Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Suolahti - Toivakka - Uurainen
Ystävyyskaupungit
- Debrecen (Unkari)
- Esbjerg (Tanska)
- Eskilstuna (Ruotsi)
- Fjardabyggd (Islanti)
- Jalapa (Nicaragua)
- Jaroslavl (Venäjä)
- Mudanjiang (Kiina)
- Niiza (Japani)
- Potsdam (Saksa)
- Poznan (Puola)
- Stavanger (Norja)
Kaupunkikulttuuri
Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö.
Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta.
Lähinnä 2000-luvulla Jyväskylä on tilapäisesti kärjistyneine sosiaalisine ongelmineen inspiroinut kaupungissa mustaa huumoria, ns. Jyväskylä-vitsejä (vrt. laihialaisvitsit), mikä ankeilta teemoiltaan ja kaupungin johtoon kohdistuvine ironioineen lienee verrattavissa myös Neuvostoliiton aikaisen Radio Jerevanin huumoriin.
Koska kaupungin nimi on varsin pitkä, kansan suussa kaupungin nimi on lyhentynyt usein eri muotoihin esim. "Jykylä", "Jyskylä" ja "Jyvälä". Myös muotoa "Jyskä" käytetään vaikka vaarana onkin sekoittaminen samannimiseen maalaiskunnan osaan, ja leikkisästi voidaan "kylästä" joskus käyttää nimitystä "Jyväskaupunki". Varsinaisia yleisesti tunnettuja ja arkikielessä käytettyjä erityisiä lempinimiä ei Jyväskylälle, toisin kuin eräille muille kaupungeille (Manse, Stadi), ole kuitenkaan kehittynyt.
Linkkejä
- [http://www.jyvaskyla.fi/ Jyväskylän kaupunki]
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/ Jyväskylän seutu]
- [http://www.jyu.fi/ Jyväskylän yliopisto]
- [http://www.jypoly.fi/ Jyväskylän AMK]
- [http://www.alvaraalto.fi/ Alvar Aalto]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Jyväskylä
HankasalmiHankasalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5612 ihmistä ja sen pinta-ala on 687,61 km², josta 115,17 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,8 asukasta/km².
Hankasalmen kuntaan kuuluuu 12 kylää: Armisvesi, Asema, Kallioaho, Kankainen, Kirkonkylä, Kärkkäälä, Murtoinen, Niemisjärvi, Ristimäki, Sauvamäki, Säkinmäki ja Venekoski.
Asema, Kirkonkylä ja Niemisjärvi ovat osittain taajama-aluetta.
Kylät
Armisvesi, Halttula, Hankamäki, Hankavesi, Heijala, Kovalanmäki, Kuuhankavesi, Kynsivesi, Kärkkäälä, Murtoinen, Niemisjärvi, Niininiemi, Paanala, Sauvomäki, Suolivesi, Säkinmäki, Virmasniemi, Väärälä
Hankasalmen kulttuuripalveluita
Kunnan alueella on Jyväskylän Sirius r.y:n tähtiobservatorio. Niemisjärvellä toimii Pienmäen talomuseo. Hankavedellä on näyttelytilaksi soveltuva entisestä koulusta muokattu Peuranlinna. Sauvamäessä on Villa Mathilda, jossa järjestetään myös taidenäyttelyitä. Kirkonkylän monitoimitalossa on myös näyttely- ja esiintymismahdollisuudet. Venekoskella pyörii kesäteatteri. Hankasalmen Kihveli Soikoon -skifflemusiikkitapahtuma vetää tuhansittain kävijöitä. Toimivia ryhmiä ovat muun muassa kuvataideyhdistys Hantai r.y. sekä pienelokuvia tuottava Kumiankka Pictures.
Venekoskella on Piilingin tila, joka on erikoistunut pajun kasvatukseen, hunajan tuotantoon sekä kotimaisten maatiaislammasrotujen säilyttämiseen.
Linkkejä
- [http://www.hankasalmi.fi/ Hankasalmi]
Hankasalmen kulttuuria
- [http://www.kihvelisoikoon.com Kihveli Soikoon -skifflemusiikkitapahtuma]
- [http://www.kumiankkapictures.com Kumiankka Pictures -elokuvaryhmä]
- [http://www.jkl.fi/ksmuseo/pmaki.htm Pienmäen talomuseo]
- [http://www.hankasalmi.fi/kylat/venekoski/teatteri.htm Venekosken kesäteatteri]
Jyväskylä
Jyväskylä on kaupunki Keski-Suomessa Päijänteen pohjoispäässä. Se on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskus. Jyväskylässä on asukkaita 83 607, seutukunnan alueella asuu 146 770 ihmistä 31. joulukuuta 2004.
Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 45 000, joista alkutuotannon parissa 300, jalostuksessa 10 600 ja palveluissa 34 100. Yksi kaupungin perustavanlaatuisista ongelmista on suuri rakenteellinen työttömyys (14,8 % 2/2004), sen lisäksi 1990-luvun aikana tuli raju kaupungin velkaantuminen sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat. Vuosituhannen alun velkaisuus, kun mukaan laskettiin koko kaupunkikonsernin velat, oli maan pahimpia.
Nopea muuttoliike ja rakennustoiminta ovat tuoneet kaupunkiin paljon uutta dynaamisuutta, mutta toisaalta nimenomaan vauhdikkaan muuttoliikkeen on arvioitu entisestään lisänneen pahoinvointiongelmia kaupungissa.
Hanke Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymiseksi on ollut keskustelun aiheena, etenkin 1990-luvulta lähtien. Kaupungin kannalta tätä pidetään tärkeänä, sillä se menettää paljon tarvitsemiaan verotuloja juuri maalaiskunnan puolelle. Kaupungin talous- ja sosiaaliset vaikeudet ovat jossain määrin jarruttaneet kuntien lähestymistä.
Maantiede
Jyväskylä sijaitsee keskellä eteläisempää Suomea. Se on ollut läpi historiansa liikenteen risteyskohta, josta on melko lyhyet matkat kaikkiin suuriin kaupunkeihin. Lähellä olevat suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Pääkaupunki Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 280 km, mutta rautateitse peräti 342 km.
Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, oli se myös Keski-Suomen läänin pääkaupunki vuosina 1960-1997 eli koko läänin olemassaolon ajan. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa koko Keski-Suomesta tuli osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan seudun osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina oman läänin perustamiseen saakka.
Suomen toiseksi suurin järvi, Päijänne, ulottuu pohjoisessa Jyväskylään asti, ja seudulla on myös paljon pienempiä järviä. Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki.
Historia
Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801.
Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837, nimeen jäi silti kaupungistumishuuman keskellä kylä-liite. Kaupunki rakennettiin tyhjästä Jyväsjärven rantaan viereisen harjun kupeeseen. Kaupungin asemakaava oli ruutukaava, jossa oli viisitoista korttelia (yksi kirkkopuistoa varten), neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä, osana keskustan ruutukaava-aluetta, on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta.
1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt, valtakunnallisestikin huomattava suomalaisasian kannattaja. Lähinnä hänen ansiotaan on, että Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.
1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäinen merkittävä tehdas oli Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta
Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine poiki kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia.
Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi vauhdilla. Neljässäkymmenessä vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin isoja alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia lähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät kerrostalojen tieltä.
1960-luvulla perustettiin kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi ja jo vuonna 1951 oli ajettu ensimmäiset Jyväskylän suurajot.
Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Jyväskylän ja Kuopion yliopiston tutkimuksessa (Kuntalehti 2004:15:52-53) Jyväskylä on todettu pahoinvoivimmaksi 2000-luvun alun suomalaisista kaupungeista. Tälle keskeisinä selittäjinä on pidetty erittäin nopeaa elinkeinomurrosta ja vilkasta muuttoliikettä. Myös Jyväskylän velkakanta kasvoi 1990-luvulla poikkeuksellisen nopeasti, mikä vaikeutti sosiaaliongelmien ehkäisyä ja torjuntaa.
Kaupunkikuva
Jyväskylässä monet rakennukset on suunnitellut tunnettu arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeistä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on esillä Jyväskylässä kuten muissakin kaupungeissa Suomessa. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjänharjun välissä (Syrjänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi.
Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa.
Kaupungin keskustaa halkoo myös kävelykatu, josta on tullut kaupungin suosituin kohtaamispaikka. Kävelykadun varrelta löytyvät kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä baarit. Myös monia tapahtumia järjestetään kävelykadulla ja siksi nuoriso ja opiskelijat ovat ottaneet paikan toiseksi olohuoneeksi. Toisaalta myös monet kaupungin sosiaalisista ongelmista keskittyvät kävelykadulle, siitä on tullut rikostilastojen mukaan myös muun muassa yksi maan väkivallan keskuksista.
Tutustumiskohteita
- Alvar Aalto -museo
- Harju ja Vesilinnan näkötorni
- kaupunginkirkko
- katolinen kirkko
- Keski-Suomen ilmailumuseo
- Keski-Suomen museo
- Suomen kansallispukukeskus
- Taulumäen kirkko
- Viherlandia
- Ympäristötietokeskus Kammi
Urheiluseuroja
Jaguaarit
JJK
Jyp
Kiri
Kirittäret
Muuta
- Laajavuoren talviurheilukeskus
- Hippoksen liikuntapuisto
- kaupunginteatteri
- Jyväskylän yliopisto
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän kesä
- Jyväskylän Talvi
- Killerjärven eliitti
- Neste Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
- Sisävesilaivat Päijänteellä
- Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari
Tapahtumat
Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö ja Neste Rally Finland.
Naapurikunnat
Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista:
Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Suolahti - Toivakka - Uurainen
Ystävyyskaupungit
- Debrecen (Unkari)
- Esbjerg (Tanska)
- Eskilstuna (Ruotsi)
- Fjardabyggd (Islanti)
- Jalapa (Nicaragua)
- Jaroslavl (Venäjä)
- Mudanjiang (Kiina)
- Niiza (Japani)
- Potsdam (Saksa)
- Poznan (Puola)
- Stavanger (Norja)
Kaupunkikulttuuri
Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö.
Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta.
Lähinnä 2000-luvulla Jyväskylä on tilapäisesti kärjistyneine sosiaalisine ongelmineen inspiroinut kaupungissa mustaa huumoria, ns. Jyväskylä-vitsejä (vrt. laihialaisvitsit), mikä ankeilta teemoiltaan ja kaupungin johtoon kohdistuvine ironioineen lienee verrattavissa myös Neuvostoliiton aikaisen Radio Jerevanin huumoriin.
Koska kaupungin nimi on varsin pitkä, kansan suussa kaupungin nimi on lyhentynyt usein eri muotoihin esim. "Jykylä", "Jyskylä" ja "Jyvälä". Myös muotoa "Jyskä" käytetään vaikka vaarana onkin sekoittaminen samannimiseen maalaiskunnan osaan, ja leikkisästi voidaan "kylästä" joskus käyttää nimitystä "Jyväskaupunki". Varsinaisia yleisesti tunnettuja ja arkikielessä käytettyjä erityisiä lempinimiä ei Jyväskylälle, toisin kuin eräille muille kaupungeille (Manse, Stadi), ole kuitenkaan kehittynyt.
Linkkejä
- [http://www.jyvaskyla.fi/ Jyväskylän kaupunki]
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/ Jyväskylän seutu]
- [http://www.jyu.fi/ Jyväskylän yliopisto]
- [http://www.jypoly.fi/ Jyväskylän AMK]
- [http://www.alvaraalto.fi/ Alvar Aalto]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Jyväskylä
Jyväskylän maalaiskunta
Jyväskylän maalaiskunta (ruotsinkielinen nimi: Jyväskylä landskommun) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 34 262 ihmistä ja sen pinta-ala on 534,34 km², josta 85,05 km² on vesistöjä. Kunta jakaantuu Jyväskylän kaupungin kohdalla kahteen toisistaan lähes erilliseen lohkoon. Väestötiheys on 76,3 asukasta/km².
Jyväskylän maalaiskunnassa Tikkakosken taajamassa sijaitsee Jyväskylän lentoasema, joka on yksi Suomen vilkkaimmista. Muut taajamat ovat Palokka ja Vaajakoski. Alueen läpi kulkee pääväylistä nelostie, jonka ansiosta bussiyhteydet taajamiin Jyväskylän kaupungista ja muualta Suomesta ovat hyvät.
Jyväskylän maalaiskunta ja Nurmijärvi ovat kilpailijoita: välillä Suomen suurin kunta joka ei ole kaupunki, on Jyväskylän maalaiskunta, välillä Nurmijärvi. 2000-luvulla Nurmijärvi on jo selvästi suurin, ja myös Tuusula on kirinyt väkimäärältään Jyväskylän mlk:aa suuremmaksi.
Kunnasta on monta kertaa liitetty alueita Jyväskylän kaupunkiin. Suurimmat liitokset tapahtuivat vuosina 1941 ja 1965. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymistä on harkittu useaan otteeseen. Toivakan kunta itsenäistyi maalaiskunnasta vuonna 1910. Toisaalta, Laukaan kunnasta on liitetty alueita maalaiskuntaan.
Maalaiskuntaan kuuluu myös nimetön alue ennen Laukaata. Kyseinen pätkä on vain kuuden neliökilometrin kokoinen.
Historia
Nykyinen Jyväskylän maalaiskunta oli muun pohjoisen Keski-Suomen tavoin osa ensin Hämeen lääniä ja vuoden 1775 jälkeen Vaasan lääniä, kunnes Keski-Suomen lääni vuonna 1960 perustettiin.
Laukaan pitäjästä erotettu Jyväskylän kaupunki perustettiin Jyväsjärven rannalle vuonna 1837. Pian asukkaat alkoivat hamuta myös kirkollista itsenäisyyttä, ja 1850-luvulla syntyikin myös Jyväskylän oma seurakunta. Seuraavan vuosikymmenen kunnallislakimuutokset johtivat ehdotukseen erottaa Laukaasta uusi kunta, joka perustettaisiin kaupungin ympärille. Ensi kerran asia otettiin esille vuonna 1865 ja uudelleen alkuvuodesta 1867, mutta se kaatui molemmilla kerroilla johtuen perustettavan kunnan suuresta köyhyydestä. Kuitenkin joulukuussa 1867 lääninhallitus määräsi, että uusi kunta oli tarpeen, ja niinpä vuonna 1868 Jyväskylän mlk perustettiin. Kaupunkiseurakunta ja maaseurakunta erotettiin toisistaan vasta 1880.
Jyväskylän mlk on koko historiansa aikana ollut taloudellisesti hieman epävakaalla pohjalla, joskin viime aikoina Jyväskylän kaupunki on pärjännyt sitä selvästi heikommin. Maalaiskunnalla on aina ollut läheiset yhteydet kaupunkiin, ja esimerkiksi kunnantalo ja kirkko sijaitsevat lähellä kaupungin keskustaa, Taulumäellä. Aiemmin maalaiskunta oli ns. reikäleipäkunta, mutta alueliitosten seurauksena se ei enää ympäröi kaupunkia kokonaan. Rovaniemen kuntaliitoksen jälkeen vuoden 2006 alussa se on Suomen viimeinen kunta, joka käyttää nimessään maalaiskunta-nimitystä. Kuntaliitos Jyväskylään on ajoittain esillä, muttei näillä näkymin ole todellisuutta lähitulevaisuudessa. Maalaiskuntalaisten keskuudessa sen vastustus on melko voimakasta, ovathan monet sitä mieltä, ettei yhteenliittyminen vielä köyhemmän ja velkaisemman kaupungin kanssa ole mielekästä.
Kylät
Haapaniemi, Korttajärvi, Kuohu, Leppälahti, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Tikkakoski, Vaajakoski, Vesanka
Kunnan kolmesta taajamasta on Vaajakosken asukasmäärä noin 14 000, Palokan runsaat 10 000 ja Tikkakosken 5000. Loppu asutus on jakaantunut haja-asutusalueille.
Ystävyyskunnat
Borlänge - Ruotsi
Ystävyyskuntasuhde Ruotsin Borlängen kunnan kanssa alkoi jo sota-aikana kummikuntatoimintana.
Larvik - Norja
Norjan Larvikin kunnan kanssa ystävyyskuntatoiminta alkoi 1950- tai 1960-luvulla.
Tarton kunta - Viro
Tarton kunnasta tuli maalaiskunnan ystävyyskunta Viron uudelleen itsenäistymisen aikoihin vuonna 1991.
Ystävyyskunta-asiaa selvitellään myös Slovakian Presovin ja Thaimaan Narathiwasin kanssa.
Minturno - Italia
Italian Minturno on maalaiskunnan yhteistyökunta.
Linkkejä
- [http://www.jklmlk.fi/ Jyväskylän maalaiskunta]
- [http://www.vaajakoski.com/ Vaajakoski.com]
__NOTOC__
Luokka:Jyväskylän maalaiskunta
JämsäJämsä on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 15 304 ihmistä ja sen pinta-ala on 1186,23 km², josta 182,25 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 15,2 asukasta/km².
Kuoreveden kunta liitettiin Jämsään 2001.
Kaupunki on Suomen ilmailun keskeisiä paikkoja: Patrian lentokonetehdas ja Suomen ilmavoimien Teknillinen koulu ja Lentotekniikkalaitoksen alainen Koelentokeskus sijaitsevat siellä.
Jämsän kaupunginjohtaja on Pentti Asunmaa.
Kylät
Alhojärvi, Aseme, Auvila, Edesniemi, Haavisto, Hahkala, Halli, Hassi, Hauvala, Heikkilä, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Jämsänkoski, Kaipola, Kaukkiala, Kelhä, Kerkkola, Kiukkoila, Kähö, Moiskala, Niemola, Patajoki, Patala, Pietilä, Ruotsula, Saari, Sammallahti, Seppola, Säyrylä, Tervala, Toivila, Vierelä, Viiala, Vitikkala, Yijälä
Linkkejä
- [http://www.jamsa.fi/ Jämsän kaupunki]
Luokka:Suomen kaupungit
JämsänkoskiJämsänkoski on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, Jämsänjoen varrella. Kunnassa asuu 7545 ihmistä ja sen pinta-ala on 448,67 km², josta 48,02 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 18,8 asukasta/km².Jämsänkoskesta tuli kaupunki vuonna 1986. Siellä on paperi-, paperinjalostus- ja selluloosateollisuutta. Rautatieyhteys Orivedelle ja Jyväskylään. Jämsänkoskella on vuonna 1937 rakennettu tiilikirkko sekä vuonna 1901 rakennettu Koskenpäänkirkko.
Linkkejä
- [http://www.jamsankoski.fi/ Jämsänkosken kaupunki]
Luokka:Suomen kaupungit
KannonkoskiKannonkoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1638 ihmistä ja sen pinta-ala on 550,93 km², josta 102,22 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,7 asukasta/km².
Linkkejä
- [http://www.kannonkoski.fi/ Kannonkosken kunta]
Keuruu
Keuruu on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 11382 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 260,6km², josta 170,2 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,13 asukasta/km².
Keuruun kaupunki on läntisen Keski-Suomen keskus. Valtatie 23 halkaisee itä-länsi -suunnassa kaupungin, etelästä tulee kantatie 58. Haapamäki on rautateiden risteysasema: rautatie Haapamäeltä Jyväskylään kulkee Keuruun keskustan halki.
Pioneerirykmentti sijaitsee Keuruulla. Vuosittain se kouluttaa noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Palkattua henkilöstöä on 250.
Kylät
Ampiala, Haapamäki, Jukojärvi, Keuruunkylä, Liesjärvi, Loila, Pihlajavesi, Pohjoislahti, Suojärvi, Suolahti, Valkealahti
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Keuruu
KinnulaKinnula on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2072 ihmistä ja sen pinta-ala on 495,83 km², josta 34,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,37 asukasta/km².
Kylät
Hakkaraniemi, Jääjoki, Kangas, Kinnula, Kirkonkylä, Markola, Muhola, Mylly, Niemenkylä, Rantakylä, Saarenkylä, Saari, Urpila
Aiheesta muualla
- [http://www.kinnula.fi/ Kinnulan kunnan kotisivu]
KivijärviKivijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1568 ihmistä ja sen pinta-ala on 599,83 km², josta 114,6 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,12 asukasta/km².
Kylät
Aiheesta muualla
- [http://www.kivijarvi.fi/ Kivijärven kunnan kotisivu]
KonnevesiKonnevesi on Suomen kunta joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3143 ihmistä ja sen pinta-ala on 681,37 km² josta 166,66 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,1 asukasta/km².
Kylät
Hiekkala,Hytölä, Istunmäki, Kärkkäälä, Lummukka, Mäkäräniemi,Pukara, Siikakoski, Särkisalo, Valvatinniemi, Sirkkamäki
Muuta
Nimensä kunta on saanut Konnevesi-järvestä.
Konnevesi on kuulunut aikoinaan Rautalammin emäpitäjään. Konneveden seurakunta itsenäistyi Rautalammin seurakunnasta 1920.
Konnevedellä toimii Jyväskylän yliopiston biologinen tutkimusasema.
Aiheesta muualla
- [http://www.konnevesi.fi Konneveden kunnan kotisivu]
KorpilahtiKorpilahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5014 ihmistä ja sen pinta-ala on 794,62 km², josta 177,44 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,1418 asukasta/km².
Kylät
Honkala, Juokslahti, Korpilahti, Kähö, Moiskala, Muurame, Muuratjärvi, Nuorlahti, Oittila, Pajulahti, Putkilahti, Raidanlahti, Riihijärvi, Ruotsula, Rutalahti, Sammallahti, Särkijoki, Säyrylä, Tervala, Veijo, Vitikkala, Yijälä
Aiheesta muualla
- [http://www.korpilahti.fi Korpilahden kunnan kotisivu]
KuhmoinenKuhmoinen on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2838 ihmistä ja sen pinta-ala on 937,12 km², josta 275,26 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,29 asukasta/km².
Etäisyyksiä Kuhmoisista:
- Tampereelle 83 km
- Jyväskylään 90 km
- Lahteen 80 km
- Helsinkiin 183 km
Kuhmoinen on Keski-Suomen maakunnan eteläisin kunta. Kuhmoinen kuuluu Jämsän seutukuntaan ja sen naapurikuntia ovat Jämsä, Längelmäki, Kuhmalahti ja Padasjoki. Kuhmoinen sijaitsee Päijänteen rannalla. Ihmisiä on Kuhmoisten alueella liikkunut jo tuhansien vuosien ajan, mistä osaltaan todistavat kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muinaisjäännökset. Kuhmoisten Päijälässä on yksi Hämeen linnavuoriketjuun kuuluneista linnavuorista, joka toimi rautakaudella puolustuslinnoituksena. Kuhmoisten Papinsaaressa on tehty keskiaikaisia löytöjä, sieltä on kaivettu esiin mm. Kalevalakorunakin tunnettu Kuhmoisten kukot.
Kuhmoisten kauniita luonnonmaisemia ovat tallentaneet kankaalle useat kultakauden taiteilijat mm. Pekka Halonen, Kalle Löytänä, Marcus Collin sekä Väinö Hämäläinen. Nykyään Kuhmoinen on kesäasukkaiden suosima kunta; kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesäkuukausien aikana.
Kylät
Anttula, Harmoinen, Kaukola, Leppäkoski, Lästilä, Närvä, Pihlajalahti, Puukkoinen, Päijälä, Rasi, Ruolahti, Sappee, Suujärvi, Tapiala, Tehi, Valkeala, Äkämäki
Kunnanhallinto
Kuhmoisten kunnanjohtaja on Rauno Riihimäki. Kunnanvaltuuston paikat 2005-2008:
- Keskusta 10
- Kokoomus 6
- SDP 5
Veroprosentti kunnassa on 19.
Nähtävyyksiä
- Päijänne ja muut n. 120 järveä
- Päijälän linnavuori
- Kuhmoisten ase- ja varusmuseo
- Papinsaari - nykyinen hautausmaa, entinen pakanallinen uhrilehto
- Pyhänpään kalliomaalaukset
- Isojärven kansallispuisto
Aiheesta muualla
- [http://www.kuhmoinen.fi Kuhmoisten kunta]
LaukaaLaukaa on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 17069 ihmistä ja sen pinta-ala on 825,45 km², josta 173,31 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 25,69 asukasta/km².
Laukaan kunnan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori.
Kylät
Haapavatia, Kapeekoski, Kuusvesi, Laukkavirta, Leppävesi, Lievestuore, Nurmijärvi, Pellosniemi, Petruma, Savio, Vehniä, Vihtavuori, Kuhankoski, Äijälä
Aiheesta muualla
- [http://www.laukaa.fi/ Laukaan kunnan kotisivut]
Luokka:Laukaa
LuhankaLuhanka on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 917 ihmistä ja sen pinta-ala on 313,34 km², josta 98,31 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,255 asukasta/km².
Luhanka sijaitsee Päijänteen rannoilla. Päijänteen lahti, johon kuuluu Tammiselkä, Pilkanselkä ja Kotkatselkä jakaa kunnan kahtia pohjois-eteläsuunnassa. Kuntakeskuksia ovat Tammijärven-, Lempään-, Rekolan- ja kirkonkylät. Keskellä kuntaa on Onkisalon saari.
Kylät
Klemettilä, Lempää, Rekolankylä, Tammijärvi, Vuorenkylä
Muuta
Luhanka on suositti kesämökkikunta. Pääelinkeinoja ovat maa- ja metsätalous ja paikalliset palvelut. Nähtävyyksiä ovat mäkitupalaismuseo ja Luhangan vanha kirkko.
Luhangan vanha puukirkko valmistui 1893, se on yksi Suomen suurimmista puukirkoista, johon mahtuu yli 2000 kuulijaa. Kirkko tyyliltaan päätytornillinen pitkäkirkko ja edustaa uusgotiikkaa. Alttaritauluna on S. Danielsonin Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa vuodelta 1906. Kirkossa järjestetään kesäisin konsertteja.
Linkkejä
- [http://www.luhanka.fi/ Luhangan kunta]
MultiaMultia on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2109 ihmistä ja sen pinta-ala on 765,34 km², josta 30,85 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,83 asukasta/km².
Kyliä
Haarajärvi, Isojärvi, Multia, Sahrajärvi, Sinervämäki, Tarhapää, Vehkoo
MuurameMuurame on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 8597 ihmistä (vuoden 2004 lopussa) ja sen pinta-ala on 193,77 km², josta 46,72 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 58 asukasta/km². Kunta perustettiin 1922.
Kyliä
Muurame, Muuratjärvi
Aiheesta muualla
- [http://www.muurame.fi/ Muuramen kunnan kotisivut]
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/ Jyväskylän seutu]
Luokka:Muurame
PihtipudasPihtipudas on Suomen kunta joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5139 ihmistä ja sen pinta-ala on 1247,88 km² josta 171,11 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,6862 asukasta/km².
Kyliä
Alvajärvi, Elämäjärvi, Muurasjärvi, Pihtipudas, Seläntaus, Sydänmaa, Säkkärämäki
Aiheesta muualla
- [http://www.pihtipudas.fi/ Pihtiputaan kunnan kotisivu]
Luokka:Pihtipudas
PylkönmäkiPylkönmäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1123 ihmistä ja sen pinta-ala on 392,61 km² josta 24,58 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,9345 asukasta/km².
Kyliä
Kukko, Kuoppala, Mahlu, Paajala, Pääjärvi
Linkkejä
- [http://www.pylkonmaki.fi/ Pylkönmäen kunnan kotisivu]
SumiainenSumiainen on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1326 ihmistä ja sen pinta-ala on 307,93 km², josta 77,34 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,6680 asukasta/km².
Kunnan keskustaajama sijaitsee Sumiainen ja Ala-Keitele -järvien välisellä kapealla kannaksella. Kunnasta on veneily-yhteys Keiteleen kanavan kautta Päijänteelle sekä Keiteleen ja Neiturin kanavan kautta Konnevedelle.
Kunta käy parhaillaan neuvotteluja liittymisestä joko Äänekosken ja Suolahden kanssa n. 20.000 asukkaan kaupungiksi tai itäiseen naapuriinsa Konneveteen. Konnevedellä on asukkaita 3154. Liittymisestä tai itsenäisenä pysymisestä on tarkoitus päättää alkusyksyllä 2005 jolloin mahdollinen kuntaliitos astuisi voimaan 1.1.2007.
Kyliä
Rannankylä, Haapakylä, Haapakylä, Hämälänkylä, Hämälänkylä, Kirkonkylä, Kirkonkylä, Matilanniemi, Matilanniemi, Mäkelänkylä, Mäkelänkylä, Pakanaranta, Raikkaus, Raikkaus, Rannankylä, Rautianmäenkylä, Rautianmäki, Saarikas, Saarikkaankylä, Sorvapohja, Sorvapohja, Sumiainen, Sumiaiskylä, Syvälahdenkylä, Syvälahti, Taipale, Taipaleenkylä, Vihijärvenkylä, Vihijärvi
Linkkejä
- [http://www.sumiainen.fi/sivut/sumiainen.html Sumiaisten kunnan kotisivu]
SuolahtiSuolahti on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 5558 ihmistä ja sen pinta-ala on 67,46 km², josta 9,59 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 95,37 asukasta/km².
Kaupunginosia
Alkula, Honkola, Kalliolahti, Keskusta, Kylänmäki, Likolahti, Mutapohja, Nakertaja, Paatela
Linkkejä
- [http://www.suolahti.fi/ Suolahden kaupungin kotisivu]
Luokka:Suomen kaupungit
Uurainen
Uurainen on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 36 km. Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnassa asuu 3111 ihmistä ja sen pinta-ala on 372,66 km², josta 23,16 km² on vesistöjä.
Kunta tuli tunnetuksi 70-luvulla, kun kunnanjohtajaksi valittiin (19.3.1976) Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja.
Tunnettuja kuntalaisia
- Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (Kristillisdemokraatit)
- Hiihtäjä Mirja Lehtonen, voitti hopeaa Innsbruckin olympialaisissa 1964
Koulut
- Hirvasen koulu
- [http://www.peda.net/veraja/uurainen/hoytia Höytiän koulu]
- [http://www.peda.net/veraja/uurainen/koulukeskus Koulukeskus]
- [http://www.peda.net/veraja/uurainen/kyko Kyynämöisten koulu]
Kyliä
Haukimäenkylä, [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?scale=16000&tool=siirra&lang=FI&cy=6931850&cx=2567244&kunta=uurainen&action=Hae&nimi=h%F6yti%E4&hakutulos=H%F6yti%E4%2C3416194%2C6925484&=N%E4yt%E4+valitut+kartalla Höytiä], [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?scale=16000&tool=siirra&lang=FI&cy=6936721&cx=3428702&kunta=&action=Hae&nimi=Jokihaara&hakutulos=Jokihaara%2C3422771%2C6925792&=N%E4yt%E4+valitut+kartalla Jokihaara], [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?scale=40000&tool=siirra&cx=3428702&cy=6936721&zoom=1.1f&lang=FI&osoite=&nimi=kangash%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%A4kki&kunta=&action=Hae Kangashäkki], Kirkonkylä, Kotaperä, Kummunkylä, Kuukkajärvi, [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?scale=16000&tool=siirra&lang=FI&cy=6925792&cx=3422771&kunta=uurainen&action=Hae&nimi=kyyn%E4m%F6inen&hakutulos=Kyyn%E4m%F6inen%2C3412558%2C6932319&=N%E4yt%E4+valitut+kartalla Kyynämöinen], Nyrölä, Oikarisperä, Pirttiperä, Uurainen
Aiheesta muualla
- [http://www.uurainen.fi/ Uuraisten kunta]
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/uurainen Luonnollisen kasvun Uurainen]
Linkit
- [http://195.197.94.24/Uurainen/Myytavat_tontit/ Tonttitarjontaa]
- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=140360&lan=fi Luontopolkuja Uuraisilla]
Viitasaari
Viitasaari on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Viitasaaren keskusta on Keitele-järven ympäröimä, ja sen läpi kulkee myös valtatie 4. Vuonna 1905 perustettu Viitasaaren lukio on yksi Suomen ensimmäisiä maaseudun oppikouluja. Linkit-osiosta löytyviltä Witas Oy:n kotisivuilta löydät tietoa Viitasaarelaisista yrityksistä.
Kyliä
Haapaniemi, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimoniemi, Vuoskoski
Linkkejä
- [1] [http://www.viitasaari.fi/ Viitasaaren kaupungin kotisivut]
- [2] [http://www.witas.fi Witas Oy]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Suomen maakunnat: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Maakunnat
Luokka:Maakunnat אקורדאקורד (Chord) או בשמו העברי תצליל הוא צירוף של שלושה תוים או יותר המנוגנים יחדיו. מספר אקורדים ברצף, היוצרים מתח והרפיה יוצרים הרמוניה, והם משמשים, במוזיקה מערבית קלאסית ומודרנית לליווי בעיקר.
ישנם שני סוגים עיקריים של אקורדים: מז'וריים ומינוריים.
כל אקורד מורכב משתי טרצות (ראו גם: מרווח (מוזיקה)). האקורד המז'ורי מורכב מטרצה גדולה וטרצה קטנה. המינורי מורכב מטרצה קטנה וטרצה גדולה.
מעבר לשני אלה, ישנם אקורדים מוקטנים ומוגדלים. אקורד מוקטן הוא אקורד בעל שתי טרצות קטנות. המוגדל בנוי משתי טרצות גדולות.
אם כן, אקורד בסיסי מורכב משלושה צלילים, המורכבים מצירוף של שני מרווחי טרצות. משמע, באקורד התחלתי יש הדרגות 1, 3, 5 (ראו גם סולם). מדוע? אם ניקח לדוגמא את אקורד דו מז'ור - נבנה טרצה גדולה מהתו דו, ונגיע אל מי. מאותה המי, נבנה טרצה קטנה, ונגיע אל סול. במסגרת הסולם (אל האקורד מתייחסים כאל סולם למעשה, בעת קריאה לאקורד בשם או ניתוח פנימי שלו), נמנה את הצלילים עד סול. דו (1), רה (2), מי (3), פה (4), סול (5). כפי שנאמר, האקורד מורכב מן הצלילים דו, מי, סול, שהן הדרגות ה1, 3, 5 של האקורד. כך יהיה בכל אקורד. אין חשיבות לעובדה אם האקורד הוא מינור, מז'ור, מוקטן או מוגדל.
לרוב האקורדים מתווספים "צלילי מתח", אשר מעשירים את הגוון הצלילי של האקורד. כפי שניתן להבין, לעולם לא ייראו המספרים 1, 3, 5 בתוך האקורד, שכן הם מרכיביו האלמנטריים ביותר.
יש מספר צורות מקובלות לרישום אקורדים:
Symbol Chords:
שיטה זו נהוגה בעיקר במוזיקה פופולרית, ונוחה במיוחד לנגינת ליווי בגיטרה ופסנתר.
האקורדים נרשמים לפי אותיות האלפא-בית הלטיני. משמעותן כדלקמן:
- A - לה
- B - סי
- C - דו
- D - רה
- E - מי
- F - פה
- G -סול
משמעותה של אות b קטנה (קרי: בְּמוֹל) ליד האקורד היא הנמכתו בחצי טון. משמעותו של הסימן # (קרי: דִיאֶז) ליד האקורד היא הגבהתו בחצי טון. צלילי מתח ותוספות ושינויים אחרים נרשמים גם הם באותיות ומספרים המתווספים לאקורד. בדוגמאות הבאות לרישום אקורדים בשיטת Symbol Chords , הסימן x מייצג אות כלשהיא המסמלת אקורד:
- x - אקורד מז'ורי
(1-3-5)
- xm - אקורד מינורי
1-3b-5
- xdim - אקורד מוקטן
1-3b-5b
- xaug - אקורד מוגדל
1-3-5#
- x7- אקורד מז'ורי לו מוסיפים ספטימה קטנה
1-3-5-7b
- xm7- אקורד מינורי לו מוסיפים ספטימה קטנה
1-3b-5-7b
- xMaj7- אקורד מז'ורי לו מוספים ספטימה גדולה 1-3-5-7
xmMaj7- אקורד מינורי לו מוסיפים ספטימה גדולה 1-3b-5-7
- xdim7- אקורד מוקטן לו מוסיפים ספטימה מוקטנת-
1-3b-5b-7bb
- xm75b-אקורד חצי מוקטן(אקורד מוקטן לו מוסיפים ספטימה קטנה)
1-3b-5b-7b
- xaug7-אקורד מוגדל לו מוסיפים ספטימה קטנה
1-3-5#-7b
ישנן עוד אינספור וואריאציות שניתן לתת לאקורד, אך בכולם חוקי הרישום זהים- תחילה מופיעה האות המייצגת את התו הבסיסי באקורד, אחריו יופיע ההיתק (דיאז או במול), שלישי יופיע "מינו" של האקורד (מינור יסומן באות m, מז'ור יסומן בהעדרה של אות זו). לאחר מכן יופיעו באותיות ומספרים מאפיניו האחרים של האקורד.
"דרגות הרמוניות"
לכל סולם צלילים כלשהו יש גם סולם אקורדים.
הצלילים של האקורדים בסולם זה נגזרים מן הסולם . ובסולם המז'ורי הרגיל נוצרת תבנית זו שחוזרת על עצמה.
לדוגמא- בסולם דו מז'ור:
- הדרגה הראשונה (I) מז'ורית.
- הדרגה השניה (II) מינורית.
- הדרגה השלישית (III) מינורית.
- הדרגה הרביעית (IV) מז'ורית.
- הדרגה החמישית (V) מז'ורית.
- הדרגה השישית (VI) מינורית.
- הדרגה השביעית (VII) מוקטנת.
לצד האותיות היווניות יופיעו לפעמים מספרים המייצגים היפוך מסויים של האקורד.
- 6- מייצג את ההיפוך הראשון של האקורד- סקסטאקורד (כלומר שהדרגה ה3 שבו מנוגנת בבאס).
- 4\6- מייצג את ההיפוך השני של האקורד- קוורטסקסטאקורד (כלומר שהדרגה ה5 שבו מנוגנת בבאס).
- 7- ספטאקורד בסיסי- אקורד שלו מוסיפים את הדרגה השביעית.
- 6\5- ספטאקורד בהיפוך ראשון- קווינטסקסטאקורד (כלומר שהדרגה השלישית שבו מנוגנת בבאס).
- 3\4- ספטאקורד בהיפוך שני- תרצקוורטאקורד (כלומר שהדרגה החמישית שבו מנוגנת בבאס).
- 2- ספטאקורד בהיפוך שלישי- סקונדאקורד (כלומר שהדרגה השביעית שלו מנוגנת בבאס).
דוגמאות (שוב, בסולם דו מז'ור):
- I6 משמעו הדרגה הראשונה (דו מז'ור), בסקסטאקורד- כלומר, דו מז'ור על באס מי (מי-סול-דו).
- II4\6 משמעו הדרגה השניה (רה מינור), בקוורטסקסטאקורד- כלומר, רה מינור על באס לה (לה-רה-פה).
- VI7 משמעו הדרגה השביעית (לה מינור), בספטאקורד בסיסי- כלומר, לה מינור בתוספת סול (לה-דו-מי-סול).
- V5\6 משמעו הדרגה החמישית (סול מז'ור), בקווינטסקסטאקורד- כלומר סול מז'ור בתוספת פה על באס סי (סי-רה-פה-סול).
כל דרגה יכולה להופיע בכל היפוך שהוא או ללא היפוך כלל (כלומר במצב הבסיסי).
ראו גם
- מונחים בתאוריית המוזיקה
קישורים חיצוניים
- [http://www.ezfolk.com/guitar/chords/F__Major/F_m/f_m.html אינדקס אקורדים לגיטרה] - צורת הביטוי המעשי של האקורדים השונים בגיטרה
קטגוריה:הרמוניה
ja:和音
ko:화음
katalog slots Sepsa online casinos milan italy hotels
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Bolivarismus
Bolivarianische Revolution wird ein vom venezolanischen Präsidenten Hugo Chávez geführter Prozess genannt. Er versucht die gesamte Gesellschaft gegen den Neoliberalismus auszurichten und das gesamte politische Leben soll neu gestaltet werden.
Chávez war bereits seit seiner Jugend ein begeisterter Anhänger des südamerikanischen Freiheitshelden
|
Vogelstang
Vogelstang ist eine Großwohnsiedlung und ein Stadtteil von Mannheim.
Geografie
Die Vogelstang befindet sich im östlichen Teil von Mannheim. Im Norden und Westen grenzen Käfertal, im Süden Wallstadt an diesen Stadtteil. Das Einkaufszentrum liegt zentral in der Mitte der Vogelstang. Im Süden des Stadtteils | |
