:: wikimiki.org ::
| Kihti (Skiftet) |
Kihti (Skiftet)
::Kihti on myös sairaus.
Kihti (ruotsin kielellä Skiftet) on Turun saariston ja Ahvenanmaan saariston välillä oleva merenselkä Itämeren Saaristomerellä Suomen lounaisella rannikolla. Kihdin merenselän kautta ajaa useita suomalaisia ja ruotsalaisia risteilyaluksia.
Luokka:Ahvenanmaa
Luokka:Meret
SairausSairaus (lat morbus, kr nosos, engl disease) on fyysisen tai psyykkisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa yksilölle tai hänen ympäristölleen tilapäistä tai pysyvää haittaa tai toiminnanvajavuutta. Yleiskielessä sanaa tauti (kr pathos) käytetään joskus synonyyminä sairaudelle; tauti on kuitenkin kapeampi käsite, joka merkitsee lääketieteellisesti määriteltävissä olevaa, monilla yksilöillä samantapaisin oirein ilmenevää sairautta. Termiä sairaus käytetään joskus laajemmassa merkityksessä kattamaan myös vammat, vammaisuuden, syndroomat tai oireet. Sairaus on monitulkintainen käsite ja sairauksiksi luokitellut tilat ovat kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Jonkinlaisena länsimaisen lääketieteen konsensuksena sairauksiksi määritellyistä tiloista voinee pitää kansainvällisen ICD -luokituksen tämänhetkistä versiota ICD-10.
Sairaus tieteessä
Patologia (pathos + kr logos oppi) on sairauksia tutkiva tieteenala. Nosologia (nosos + logos) tähtää sairauksien systemaattiseen luokitteluun. Nämä alat kuuluvat lääketieteeseen, joka tutkii sairauksia, niiden hoitoa ja ehkäisyä laajana kokonaisuutena.
Sairaudeksi määrittäminen
Se, määritelläänkö jokin fyysinen tai psyykkinen tila sairaudeksi vai normaalivariaatioksi, on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys niin sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Erityisesti psykiatristen sairauksien määritelmät aiheuttavat erimielisyyttä, ja niissä lienee eniten myös kulttuurista ja aikakaudesta riippuvia eroja. Tunnettu esimerkki on homoseksuaalisuus, joka kuului aiemmin suomalaiseen tautiluokitukseen.
Termin muu käyttö
Biologiassa sairaus viittaa mihin tahansa organismin epänormaaliin, toimintaa haittaavaan tilaan.
Katso myös
- Luettelo sairauksista
Lähteitä
# Nienstedt, W. et al (toim.). Lääketieteen termit. [http://www.duodecim.fi Duodecim] 1991
Luokka:Sairaudet
als:Krankheit
ms:Penyakit
zh-min-nan:Pīⁿ
ja:病気
Turun saaristoTurun saaristolla voidaan tarkoittaa Turun kaupungin edustalla olevia saaria, Ruissaloa, Hirvensaloa, Kakskertaa ja Satavaa tai Turunmaan saaristoa.
Koko Saaristomerikin saatetaan joskus puhekielessä ymmärtää Turun saaristona.
Aiheesta muualla
- [http://www.saaristo.org/ Turun ja Turunmaan saaristo]
Luokka:Suomen saaret
Ahvenanmaa
Ahvenanmaa (ruotsiksi Åland) on saariryhmä Itämeressä. Se muodostaa Suomeen kuuluvan demilitarisoidun itsehallinnollisen maakunnan. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Maakunnan väkiluku on 26 010 ja sen pääkaupunki on Maarianhamina.
Maantiede
Ahvenanmaa sijaitsee Pohjanlahden ja Itämeren pääalueen välissä. Maakuntaan kuuluu yli 6 500 saarta ja luotoa, joista Manner-Ahvenanmaa on suurin. Ruotsista sen erottaa kapeimmalta kohdaltaan noin 50 km leveä, saareton ja syvä Ahvenanmeri. Varsinais-Suomen saaristoa vastaan rajana oleva Kihti (Skiftet) sen sijaan on saarekas ja kapea.
Pääsaari, Manner-Ahvenanmaa, on yli 50 km pitkä; siihen luetaan myös kapean Marsundin erottama Eckerö sekä Lemland ja Lumparland. Muita huomattavia saaria ovat Vårdö, Föglö, Sottunga, Kumlinge, Kökar ja Brändö. Vuoriperusta on enimmäkseen karkearakeista punervaa graniittilajia, ahvenanrapakiveä. Korkein huippu on
Orrdalsklint (132 m) Saltvikin pitäjässä.
Ahvenanmaan ilmasto on lauhkeampaa kuin muualla Suomessa, vuoden keskilämpö +5°, helmikuun -4°. Kasvillisuus yleensä rehevää, kasvisto lajirikas, siemenkasveja noin 750 lajia; niistä mainittakoon harvinainen, Suomessa vain Ahvenanmaalla kasvava marjakuusi ja rantamaisemiin leimaa antava tyrnipensas. Eläimistöstä puuttuvat muun muassa hirvi, ilves ja metso.
Ahvenanmaan nimikkolajit ovat metsäkauris, merikotka, kevätesikko, hauki ja eloperäinen kalkkikivi.
Historia
Esihistoria
Orrdalsklint ja Långbergen Saltvikissä, Ahvenanmaan korkeimmat kohdat, alkoivat kohota merestä n. 10 000 vuotta sitten. Pikku hiljaa syntynyt saaristo sai ensimmäiset asukkaansa kivikaudella. Saarten vanhimmat arkeologiset kulttuurilöydöt edustavat kampakeraamista kulttuuria n. 4000 eaa. Noin 2500 eaa Ahvenanmaalle saapui kuoppakeramiikka ja noin 1800 eaa kuoppakeramiikan korvaa kiukaisten-kulttuurin löydöt. Saarten sijainnista johtuen skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan pohjoisrannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan.
Rautakaudella, varsinkin merovingi- ja viikinkiajoilla, arkeologiset aineistot ovat Ahvenanmaallakin runsaat. On vaikea sanoa, mitä kieltä saarten rautakautinen väestö puhui. 1000-luvulla saariryhmä ehkä autioitui, mutta sai pian uuden asutuksen Ruotsin suunnasta.
Ahvenanmaan muinaishistoria ei välttämättä olekaan niin ruotsalainen kuin luullaan. Ahvenanmaan ruotsinkielinen nimi Åland on Lars Huldénin tutkimusten mukaan (Finlandssvenska bebyggelsenamn) muunnos muinaispohjoismaisesta sanasta ahva, joka on sama sana kuin latinan aqua 'vesi'. Toisaalta hän pitää mahdollisena sitäkin, että lähtökohtana voisi olla suomalainen sana "ahvena" ahven), josta kielen äännekehityksen sääntöjen mukaan on voinut kehittyä ruotsalainen sana å. Sanan loppu -maa olisi sitten käännetty ruotsiksi -land.
Huldénin mukaan Ahvenanmaan nimistöstä osa on myös mahdollisesti suomalaisperäisiä tai suomalaisiin viittaavia nimiä. Tällaisia ovat hänen mukaan ehkä mm. Finbo, Finby, Finholma, Finnö, Finström, Geta (Kaita), Jomala, Jomalby, Jurmo (Jurimaa), Korsö (Koskipää), Lappo, Lappvesi, Leisor (Laitasaari), Lemböte, Lemland, Lumparby, Lumparland, Lumpo, Posta, Seglinge (Seilonen), Simskälä (Simasalo), Sålis (Saarilaksi) ja Töftö (Toivottu).
Ruotsalaisuuden aika
Keskiajalla Ahvenanmaasta tuli Korsholman linnaläänin keskusalue. Lääni siirtyi vuoden 1809 rauhassa osaksi Venäjään liitettyä Suomen suuriruhtinaskuntaa. Venäjä rakensi saarille Bomarsundin linnoituksen, joka myöhemmin tuhoutui Oolannin sodassa.
Sodan jälkeen saaret demilitarisoitiin. Venäjä sitoutui Pariisin rauhassa vuonna 1856 olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata, mutta rakensi sinne kuitenkin linnoituksia ensimmäisen maailmansodan aikana.
Suuriruhtinaskunnalta Ahvenanmaa periytyi Suomen tasavallalle. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina, Venäjän vallankumouksen jälkeen venäläinen sotaväki alkoi esiintyä hillittömästi myös Ahvenanmaalla. Tämän seurauksena siellä heräsi eräissä piireissä ajatus Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin. Tämä pyrkimys, jonka johtomiehet olivat varatuomari C. Björkman ja toimittaja J. Sundblom, ja joka esiintyi muun muassa 7 135 hengen allekirjoittamassa adressissa, sai kannatusta Ruotsissa, mutta kohtasi koko Suomessa jyrkkää vastustusta.
Suomen sisällissodan (1918) aikana Ruotsi lähetti saarille sotilasretkikunnan — nimellisesti suojelemaan ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Ruotsalaiset kuitenkin väistyivät saksalaisten tieltä.
Ahvenanmaan kysymys joutui Yhdistyneen kuningaskunnan aloitteesta vuonna 1920 Kansainliiton neuvoston käsiteltäväksi. Tämän kesäkuussa 1921 tekemän päätöksen mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen, mutta saarten ruotsinkielisen väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi oli myönnettävä eräitä takeita, jotka Suomen eduskunta hyväksyi lisäyksinä ja muutoksina Ahvenanmaan jo 1920 saamaan laajaan itsehallintoon. Saarelaisten enemmistö on nykyisin tyytyväinen itsehallintoon.
Lokakuussa 1921 tehtiin Genevessä kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta ja neutralisoimisesta. Ahvenanmaan linnoitukset purettiin jo vuonna 1919.
Itsehallinto
1919
Suomen eduskunta on vahvistanut itsehallinnon Ahvenanmaan itsehallintolailla 1920, jota uudistettiin 1951 ja 1991.
Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta. Ahvenanmaalla on oma lakeja säätävä parlamentti, maakuntapäivät. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 9. kesäkuuta 1922. Sitä juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Maakuntapäivät nimittää maakuntahallituksen.
Seuraavilla aloilla Ahvenanmaa toimii lähinnä kuten itsenäinen valtio omine lainsäädäntöineen ja omine hallintokoneistoineen:
- opetustoimi, kulttuuri ja muinaismuistojen suojelu
- terveyden- ja sairaanhoito
- ympäristöasiat
- elinkeinoelämän edistäminen
- sisäinen liikenne
- kunnallishallinto
- poliisitoimi
- postilaitos
- radio ja televisio
Suomen liittyessä Euroopan unioniin Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaalla järjestettiin liittymisestä oma erillinen kansanäänestys. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon, mikä mahdollistaa verovapaan myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä.
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnosta johtuen Ahvenanmaan lääninhallituksella on erilaiset tehtävät kuin muun Suomen lääninhallituksilla.
Ahvenanmaan postilaitos on julkaissut vuodesta 1984 alkaen Ahvenanmaan omia postimerkkejä. Myös omasta rahasta on välillä keskusteltu ja 1994 Ahvenanmaalta käsin pyrittiin julkaisemaan 100 taalerin juhlaraha. Tämä hanke kiellettiin, koska valtakunnan rahayksiköksi oli määrätty markka.
Kotiseutuoikeus
Ahvenmaalla on voimassa kotiseutuoikeusjärjestelmä (hembygdsrätt). Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta saarella, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa. Kotiseutuoikeuden saa automaattisesti, jos se on jommallakummalla vanhemmista. Kotiseutuoikeutta voi hakea ruotsin kielen taitoinen Suomen kansalainen, joka on asunut maakunnassa vähintään viisi vuotta.
Kunnat
Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kuntaa, joista Maarianhamina on ainoa kaupunki.
Muuta
- Ahvenanmaan suomalaiset
Tunnettuja ahvenanmaalaisia
- Gustaf Erikson, laivanvarustaja
- Janne Holmén, kestävyysjuoksija
Yrityksiä ja yhdistyksiä
- Chips Abp, elintarvikealan konserni
- Viking Line Abp, laivanvarustamo
- Ålands Penningautomatförening (PAF), peli- ja raha-automaattiyhdistys
Tunnettuja urheiluseuroja
- IFK Mariehamn (jalkapallo, Veikkausliiga)
Linkkejä
- [http://www.aland.fi/ Ahvenanmaan kotisivu (ruotsiksi)]
- [http://www.aland.fi/alandfi/ Ahvenanmaa pähkinänkuoressa]
Luokka:Suomen saaret
Luokka:Ahvenanmaa
ko:올란드 제도
ja:オーランド諸島
Saaristomeri
Saaristomeri on saarten rikkoma merialue Itämerellä. Alue rajoittuu idässä Hankoniemeen ja lännessä Ahvenanmaahan. Etelärajan muodostaa Pohjois-Itämeri ja pohjoisrajan Selkämeri.
Selkämeri
Saaristomeri muodostuu n. 40 000:sta saaresta, pienistä kallioluodoista, suuriin asuttuihin mannerta muistuttaviin. Suurista avomerenomaisista merenselistä ja jokisuistoja muistuttavista saarilabyrinteista.
Saaristomeri jaetaan useissa yhteyksissä kolmeen osaan:
- Turunmaan saaristo johon lasketaan kuuluviksi eteläisen ja lounaisen saariston ruotsinkieliset kunnat.
- Pohjoinen saaristo, pohjoispuolen suomenkieliset kunnat.
- Ahvenanmaan saaristo, Ahvenanmaan itsehallintoalueeseen kuuluvat kunnat.
Luonto
Saaristomerellä sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto.
Historiaa
Nykyelinkeinoja
Luokka:Saaristomeri
Lounas (ilmansuunta)Lounas on väli-ilmansuunta, joka on etelän ja lännen välissä ja kompassissa 225 asteen kohdalla.
Sanan alkuperä
Lounas tarkoittaa ilmansuunnan lisäksi vuorokaudenkiertoon kuuluvaa vakituista ateriaa, joka on päivällä. Myös ilmansuunnan nimenä lounas viittaa päivään. Suomen sana ’lounas’ on sukua viron kielen sanalle ’lõuna’, joka tarkoittaa etelää.
Luokka:Ilmansuunnat
Luokka:AhvenanmaaLuokka:Suomen läänit
Luokka:Suomen maakunnat
Luokka:Saaristomeri
Luokka:MeretMeriin liittyviä artikkeleita.
Luokka:Maantiede
Luokka:Meritiede Cassagne
Cassagne è un comune francese di 618 abitanti situato nel dipartimento dell'Alta Garonna nella regione del Midi-Pirenei.
Cassagne
Cassagne
free poker Conspiracy Tanie podogi statystyki Parkiet
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Московская государственная Пятьдесят седьмая школа
История
Московская государственная Пятьдесят седьмая школа ведет свою историю от Реального училища Статского советника SuSE Linux, как проприетарная утилита конфигурации компьютера и установки/обновления пакетов с ПО.
В настоящий момент распростроняется по GPL. Вес
|
Дягилева, Яна Станиславовна
Яна Станиславовна Дягилева (Янка) (4 сентября 1966 (
Яна Станиславовна Дягилева (Янка) (4 сентября 1966 (1872—1945) — нидерландский философ-идеалист, историк и культуролог, профессор Гронингенского (1905-1915) и Лейденского (1915-1940) университетов.
|
Хейзинга, Йохан
Йохан Хёйзинга (Johan Huizinga, 1872—1945) — нидерландский философ-идеалист, историк и культуролог, профессор Гронингенского (1905-1915) и Лейденского (1915-1940) университетов.
|
Хейзинга
Йохан Хёйзинга (Johan Huizinga, 1872—1945) — нидерландский философ-идеалист, историк и культуролог, профессор Гронингенского (1905-1915) и Лейденского (1915-1940) университетов.
|
Хёйзинга
Йохан Хёйзинга (Johan Huizinga, 1872—1945) — нидерландский философ-идеалист, историк и культуролог, профессор Гронингенского (1905-1915) и Лейденского (1915-1940) университетов.
|
|
