:: wikimiki.org ::
| Kiinan Etniset Ryhmät |
Kiinan etniset ryhmätKiina on melko homogeeninen valtio, eli väestöstä suurin osa, yli 92%, koostuu han-kiinalaisista. Muita etnisiä ryhmiä eli kansoja on historian aikana huomioitu melko heikosti. Ennen Kiinan kansantasavallan perustamista, ajatus viidestä kansasta oli yleisesti vallalla oleva tulkinta kiinalaisten koostumuksesta. Nämä viisi kansaa olivat han-kiinalaiset, mongolit, mantšut, tiibetiläiset ja hui-kiinalaiset.
Pian perustamisensa jälkeen Kansantasavalta järjesti laajan tutkimuksen erilaisista etnisistä ryhmistä Kiinassa. Tutkimuksen kuluessa lähes 400 ryhmää ilmoittautui vähemmistökansaksi. Näistä poistettiin päällekkäiset ilmoittautumiset ja lopullinen tulkinta päätyi 55 vähemmistökansaan. Jaottelu on osittain mielivaltainen: toisinaan samaan kansaan luetaan toisistaan etnisesti ja kielellisesti jyrkästi eroavia ryhmiä, toisinaan taas esimerkiksi uskonto on riittänyt erottamaan tietyn västöryhmän omaksi "kansakseen". Kansantasavalta on muodostanut lukuisia autonomisia alueita näille vähemmistökansoille, minkä lisäksi vähemmistöt nauttivat tietyistä etuuksista, mm. yhden lapsen politiikka ei pääsääntöisesti koske niitä ja vähemmistökansoille on varattu kiintiöitä yliopistojen ja muiden oppilaitosten opiskelupaikoista.
Kiinan viralliset 56 kansallisuutta kokojäjestyksessä ovat:
- Han-kiinalaiset (汉族 : Hàn Zú)
- Zhuangit (壮族 : Zhuàng Zú)
- Mantšut (满族 : Mǎn Zú)
- Huit (回族 : Huí Zú)
- Miaot (苗族 : Miáo Zú) (Hmong)
- Uiguurit (维吾尔族 : Wéiwúěr Zú)
- Yit (彝族 : Yí Zú)
- Tujiat (土家族 : Tǔjiā Zú)
- Mongolit (蒙古族 : Měnggǔ Zú)
- Tiibetiläiset (藏族 : Zàng Zú)
- Buyit (布依族 : Bùyī Zú)
- Dong-kansa (侗族 : Dòng Zú)
- Yaot (瑶族 : Yáo Zú)
- Korealaiset (朝鲜族 : Cháoxiān Zú)
- Bait (白族 : Bái Zú)
- Hanit (哈尼族 : Hāní Zú)
- Li-kiinalaiset (黎族 : Lí Zú)
- Kasakit (哈萨克族 : Hāsàkè Zú)
- Dait (傣族 : Dǎi Zú, joista käytetään myös nimeä Dai Lue, yksi Thaimaan etnisistä ryhmistä)
- She-kansa (畲族 : Shē Zú)
- Lisut (傈僳族 : Lìsù Zú)
- Gelaot (仡佬族 : Gēlǎo Zú)
- Lahut (拉祜族 : Lāhù Zú)
- Dongxiangit (东乡族 : Dōngxiāng Zú)
- Wa-kansa (佤族 : Wǎ Zú) (Va)
- Shuit (水族 : Shuǐ Zú)
- Naxit (纳西族 : Nàxī Zú) (mukaan lukien Mosuot (摩梭 : Mósuō))
- Qiangit (羌族 : Qiāng Zú)
- Tu-kansa (土族 : Tǔ Zú)
- Xibet (锡伯族 : Xíbó Zú)
- Mulamit (仫佬族 : Mùlǎo Zú)
- Kirgiisit (柯尔克孜族 : Kēěrkèzī Zú)
- Daurit (达斡尔族 : Dáwòěr Zú)
- Jingpot (景颇族 : Jǐngpō Zú)
- Salaarit (撒拉族 : Sǎlá Zú)
- Blangit (布朗族 : Bùlǎng Zú)
- Maonanit (毛南族 : Màonán Zú)
- Tadžikit (塔吉克族 : Tǎjíkè Zú)
- Pumit (普米族 : Pǔmǐ Zú)
- Achangit (阿昌族 : Āchāng Zú)
- Nu-kansa (怒族 : Nù Zú)
- Evenkit (鄂温克族 : Èwēnkè Zú)
- Ginit (京族 : Jīng Zú)
- Jinot (基诺族 : Jīnuò Zú)
- De'angit (德昂族 : Déáng Zú)
- Uzbekit (乌孜别克族 : Wūzībiékè Zú)
- Venäläiset (俄罗斯族 : Éluōsī Zú)
- Yuguurit (裕固族 : Yùgù Zú)
- Bonanit (保安族 : Bǎoān Zú)
- Menbat (门巴族 : Ménbā Zú)
- Oroqinit (鄂伦春族 : Èlúnchūn Zú)
- Drungit (独龙族 : Dúlóng Zú)
- Tataarit (塔塔尔族 : Tǎtǎěr Zú)
- Hezhenit (赫哲族 : Hèzhé Zú)
- Lhobat (珞巴族 : Luòbā Zú)
- Gaoshanit (高山族 : Gāoshān Zú) (Taiwanin alkuperäiskansa)
Uskonnot
Uskontojen mukaan nämä kansallisuudet sijoittuvat myös eri ryhmiin, tosin kaikkia ryhmiä ei voida jaotella uskontojen mukaan.
- Buddhalaisuus: dait, mongolit, naxit (myös mosuot), tiibetiläiset ja yugunit.
- Islam: bonanit, dongxiangit, huit, kasakit, kirgiisit, salaarit, tadžikit, tataarit, uiguurit ja uzbekit.
- Kreikkalaiskatolisuus: venäläiset
- Kristinusko (yleisesti): miaot, yaot ja yi-kiinalaiset.
- Šamanismi: daurit, evenkit ja oroqenit.
Ulkoiset linkit
- [http://www.china-un.org/eng/c2982.html Ethnic minority]: by PRC government in the UN in New York
- [http://www.paulnoll.com/China/Minorities/index.html Photos]
- [http://www.e56.com.cn Etninen kirjapaino]: tavoista ja autonomisista alueista (kiinaksi)
ja:中国の少数民族の一覧
Etniset ryhmät
Luokka:Kansat
Kiina
Kiina (yksink.: 中国, perint.: 中國, pinyin: Zhōngguó), virallinen nimi: Kiinan kansantasavalta eli 中华人民共和国 (Zhōnghuá rénmín gòng hé guó). Katso myös Kiinan tasavalta (Taiwan).
Kiina on väkiluvultaan maailman suurin ja maapinta-alaltaan Venäjän ja Kanadan jälkeen maailman kolmanneksi/neljänneksi suurin valtio (Yhdysvallat on myös suurempi jos vesialueet lasketaan). Se sijaitsee Itä-Aasiassa. Kiinalla on 14 rajanaapuria: Afganistan, Bhutan, Intia, Kazakstan, Kirgisia, Laos, Mongolia, Myanmar, Nepal, Pakistan, Pohjois-Korea, Tadžikistan, Venäjä ja Vietnam. Asukkaita Kiinassa on noin 1,3 miljardia ja pinta-ala on noin 9,6 miljoonaa neliökilometriä.
Kiinan pääkaupunki on Peking eli Beijing, joka sijaitsee maan pohjoisosassa ja jossa asuu noin 13 miljoonaa ihmistä. Suurin kaupunki on etelämpänä rannikolla sijaitseva Shanghai.
Kiinan valuutta on renminbi (人民币), lyhenne RMB, ja sen yksikkö on yuan (元). Kansainvälisessä rahaliikenteessä tästä käytetään lyhennettä CNY (Chinese Yuan Renminbi). Hintojen perässä on tavallisesti valuuttamerkki yuan (元), jolla voidaan kuitenkin viitata muihinkin rahayksiköihin. Yksi euro vastaa noin 10 CNY (14.11.2005), vastaavasti yksi CNY vastaa 0,10 euroa.
Historia
Kiina on maailman vanhin, katkeamattoman historian omaava, merkittävä sivilisaatio, ja sen kirjalliset lähteet ulottuvat yli 3 500 vuotta ajassa taaksepäin. Riisinviljelyä Kiinassa on harjoitettu jo 6000-luvulla eKr.. Varsinainen kiinalainen sivilisaatio arvioidaan kuitenkin tavallisesti "vain" noin 5 000 vuotta vanhaksi ja useimmiten historiankertomus aloitetaan ensimmäisestä dynastiasta, eli ajasta jolloin hallitsijavalta siirtyi suvussa tavallisesti isältä pojalle. Kiinan ensimmäinen dynastia, Xia-dynastia, alkoi noin vuonna 2100 eaa.
Pääartikkelit:
- Kiinan dynastiat
- Kiinan esihistoria ( – n. 1000-luku eaa)
- Kiinan varhaishistoria (n. 1000-luku eaa – 200-luku eaa)
- Kiinalainen imperiumi (200-luku eaa – 200-luku jaa):
- Qin-dynastia (221 eaa – 206 eaa)
- Han-dynastia (206 eaa – 220 jaa) ("Suuri dynastia")
- Kiinan keskiaika (200-luku – 500-luku)
- Keskiajalta moderniin aikaan (600-luku – 900-luku)
- Sui-dynastia (581 – 618), joka yhdisti Kiinan uudelleen.
- Tang-dynastia (618 – 907) ("Suuri dynastia")
- Kiinan renessanssi (900-luku – 1200-luku)
- Mongolivalta Kiinassa (1200-luku – 1300-luku)
- Ming-dynastia (1300-luku – 1600-luku) ("Suuri dynastia")
- Mantšuvalta ja keisarivallan loppu (1600-luku – 1911)
- Kiinan tasavallan historia (1911 – 1949 (+ Taiwan))
- Kiinan kansantasavallan historia (1949 – )
Merkittäviä keksintöjä:
- Kirjapainotaito (Tang-dynastia)
- Paperin valmistus (Han-dynastia)
- Ruuti ja ilotulitteet (Eteläiset ja pohjoiset dynastiat) (raketit kuitenkin keksittiin Koreassa)
- Kompassi
- Leijat
- Paperiraha (Song-dynastia)
- Pankkiluotot (Song-dynastia)
Hallinto
Song-dynastia
Kiinan kansantasavalta on sosialistinen valtio, jota hallitsee Kiinan kommunistinen puolue. Vuodesta 2002 lähtien kommunistisen puolueen puhemiehenä ja vuodesta 2003 lähtien presidenttinä toimii vuonna 1942 syntynyt Hu Jintao. Aiemmin presidentteinä ovat toimineet: Mao Zedong (Mao Tse-Tung), Liu Shaoqi, Li Xiannian, Yang Shangkun ja Jiang Zemin. Presidentti edustaa Kiinaa ulkomailla, allekirjoittaa kansainvälisiä sopimuksia ja nimittää edustajia valtioneuvostoon. Nykyisin Kiinassa vallitsee kollektiivinen johto ja presidentti on suoraan kansankongressin alaisuudessa.
Kiinan hallinnon pääosat ovat:
- Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea
- Kiinan kansankongressi
- Kiinan presidentti
- Kiinan valtioneuvosto
- Kiinan keskussotilaskomissio
- Kiinan korkein oikeus
- Kiinan korkein prokuraattorinvirasto
Kommunistisen puolueen lisäksi Kiinassa toimii lukuisia pieniä "demokraattisia puolueita", joiden virallinen rooli on edustaa sitä pientä kansanryhmää, jota kommunistit eivät edusta (kommunistien katsotaan edustavan noin 95 % kansasta).
Alueellinen hallinto
Pääartikkeli: Kiinan alueellinen hallinto
Kiina on jaettu 22 provinssiin eli maakuntaan (省), mutta viralliset tahot laskevat lisäksi usein Taiwanin 23. provinssiksi, vaikkei se olekaan Kiinan hallituksen alaisuudessa. Taiwanille on tarjottu erityishallintoalueen asemaa, mutta se ei ole sitä hyväksynyt. Provinssien lisäksi Kiinassa on viisi autonomista aluetta (自治区), joissa suuri osa väestöstä kuuluu vähemmistökansallisuuksiin; neljä itsehallinnollista kaupunkia (直辖市) ja kaksi erityishallintoaluetta (特别行政区).
Taloudelliset erityisalueet
Yleishallinnon aluejaon lisäksi voi Kiinassa olla myönnetty joillekin alueille erityisiä oikeuksia investointien houkuttelemiseksi Kiinaan. Tällaisia erityisiä talousetuja nauttivia erityistalousalueita ovat:
- Shenzhen (香港)
- Zhuhai (澳门)
- Xiamen
- Shanghai
- Shantou
- Hainanin provinssi sekä avoimet rannikkokaupungit, kuten
- Beihai
- Dalian
- Fuzhou
- Guangzhou
- Lianyungang
- Nantong
- Ningbo
- Tianjin
- Wenzhou
- Yantai
- Zhanjiang
- Qinhuangdao ja
- Qingdao
|
Lippu
Kiinan kansantasavallan lippu on nimeltään 五星红旗 [wǔ xīng hóng qí], eli viisitähtinen punalippu. Sen suunnitteli Zeng Liansong (曾联松). Lipun punainen tausta on kommunismin symbolinen väri. Keltaisten tähtien symbolismista on erilaisia tulkintoja. Erään mukaan suurin tähti kuvastaa Kommunistista puoluetta ja pienemmät tähdet kenties neljää yhteiskuntaluokkaa: työläiset, maanviljelijät, pikkuporvaristo ja isänmaalliset kapitalistit. Toisen tulkinnan mukaan se kuvastaisi perinteistä viiden kansanryhmän ajattelua Kiinassa, jolloin iso tähti kuvastaisi han-kiinalaisia, pienet olisivat tällöin mongolit, mantšut, tiibetiläiset ja huit.
Politiikka
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan politiikka
Kiinan hallitusta nimitetään edelleen sosialistiseksi, vaikka käytännössä maa on siirtynyt keskusjohtoiseen markkinatalousjärjestelmään talousuudistusten myötä. Tosin 2000-luvulle tultaessa vielä noin puolet kansantulosta oli peräisin julkisesti omistetuista tuotantolaitoksista, mistä johtuen maalla on ollut vaikeuksia saada markkinatalousmaan statusta kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Suurista talousreformeista huolimatta demokratia ei ole maassa kovin pitkällä, joskin kylätasolla järjestetään nykyisin varsin vapaita vaaleja ja kylätason edustajat pääsevät valitsemaan korkeampia edustajia. Kommunistisen puolueen jäsenyys on kuitenkin edellytys vähänkin korkeampiin hallinnollisiin virkoihin.
Kommunistinen puolue sallii nykyisin useimmat poliittisetkin kannanotot, mikäli kannanotoilla ei pyritä haastamaan puolueen valtaa maassa. Kaikki yritykset vallanvaihtoon tukahdutetaan ja sensuuri estää varsinaisen kritiikin johtajia ja puoluetta kohtaan. Sensuuri ei kuitenkaan puutu asioihin, joita puolue ei katso vaaralliseksi, joten poliittisiakin parannusehdotuksia voi tehdä varsin vapaasti asioista, jotka koskettavat ihmisten jokapäiväistä elämää, edellyttäen ettei samalla esitetä vallanvaihdosta.
Ulkopolitiikka
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan ulkopolitiikka
Saatuaan YK:n jäsenyyden Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin aikaisen ulkoministeri Henry Kissingerin sukkuladiplomatian tuloksena Taiwanin sijaan 1971, Kiina on pitänyt yllä diplomaattisuhteita lähes kaikkiin maailman maihin. Diplomaattisuhteiden edellytyksenä vaaditaan, ettei toinen osapuoli saa ylläpitää diplomaattisuhteita Taiwaniin, vaan sitoutuu "yhden Kiinan politiikkaan". Tästä syystä Taiwanin itsenäistymisliikettä ei katsota hyvällä, koska Taiwanin itsenäiseksi julistautuminen synnyttäisi tilanteen, missä joillain mailla voisi olla diplomaattisuhteet sekä Kiinan kansantasavaltaan, että Kiinan tasavaltaan, Taiwaniin. Tämä rikkoisi ajatuksen yhdestä Kiinasta ja saattaisi herättää itsenäisyystoiveita myös muilla erityisalueilla. Taiwanin lisäksi toinen ulkopolitiikan ongelmatapaus on 1950 haltuun otettu Tiibet sekä sen maanpakoon siirtynyt uskonnollinen valtionpäämies Dalai Lama. Tiibetin kapinayritys kukistettiin 1959. Lisäksi sisäpoliittista keskustelua herättää jonkinlaiseen aktivismiin taipuvainen islamilainen Uigurian autonominen alue Luoteis-Kiinassa sekä viimeksi Falun Gong -liike.
Kiinalle muodostui 1960-luvulla aluekiistoja Intian kanssa Aksai Chinissä, minkä Kiinan kansantasavalta otti haltuunsa Intialta 1962. Kuolonuhreja vaatineeksi rajavälikohtaukseksi puhjennut kiista neljästä pienestä saaresta Neuvostoliiton kanssa Amurin lähellä Ussur-joella 1960-luvun lopulla, johti Kiinan kansantasavallan ja Neuvostoliiton suhteet lähes ydinsodan partaalle 1970-luvun alkuun mennessä. 1978 Kiina kävi lyhyen ja tuloksettoman rajasodan Vietnamin kanssa sen pohjoisrajalla. Neuvostoliitto tuki Vietnamia Kamputsean kysymykseen liittyen, kun taas Kiina tuki punaisia khmerejä. Neuvostoliiton Afganistanin sodan aikana (1979-1989) Kiina, Pakistan ja arabimaat tukivat neuvostoliittolaisia vastaan taistelevia muslimisissejä.
1989 Kiina joutui monien maiden boikottiin kukistettuaan verisesti Taivaallisen rauhan aukiolla opiskelijamielenosoituksen. Tämä vaikutti Kiinan vahvan miehen, taloudellisen uudistuspolitiikan liikkeelle saattaneen ja kulttuurivallankumouksen aikana kapitalistisen tien kulkijana tunnetun Deng Xiaopingin maineeseen.
Kiinalla on diplomaattista vaikutusvaltaa Aasiassa mm. Korean kansantasavaltaan (Pohjois-Koreaan), mihin sillä on perinteisesti ollut läheiset suhteet jo Korean sodan ajoilta. Aasian kokonaistilanteessa Kiina on Intian vastapaino, Intian vaaliessa perinteisesti läheisiä neuvostoaikaisia suhteita myös Venäjän kanssa, mikä on näkynyt mm. asehankinnoissa.
Länsimaiden kasvavien investointien vuoksi alkaa Kiinalla olla merkitystä EUn ja Yhdysvaltain taloudelle, mikä on tehnyt myös lännen ulkopolitiikasta Kiinaa kohtaan maltillisempaa. Kiina on merkittävä rahanlainaaja myös Yhdysvaltain liittovaltiolle Bushin hallinnon tehdessä veronalennusten ja varustelun vuoksi alijäämäisiä budjetteja. Kiina ja Japani kilpailevat -Persianlahden epävakaan tilanteen vuoksi- siitä, että kumpi saa ensin Venäjältä öljy- ja maakaasuputkia. Tämä vahvistaa Venäjän neuvotteluvoimaa Aasiassa.
Kiinan Kansan vapautusarmeija on mieslukumäärällä mitattuna maailman suurin armeija. Kiinan sotilasbudjetti vuodelle 2003 oli noin 60 miljardia dollaria, suuremman summan sotilasmenoihin sijoittaa vain Yhdysvallat (lähes 400 miljardia dollaria). Vaikka Kiinalla on myös ydinaseita ja kehittyneet kuljetusraketit, Kiinan asevoimien rakenne on puolustusvoittoinen ja sillä on suuri sotilasvoima vain sen lähialueilla eikä sitä siten tavallisesti lasketa suurvallaksi. 1950-luvulla ennen vuoden 1958 Neuvostoliiton ja Kiinan kansantasavallan välirikkoa, Kiina sai merkittävää tukea mm. Korean sodan vuoksi Neuvostoliitolta. Välirikon vuoksi Kansan vapautusarmeijan ilmavoimien kehitys hidastui.
1989 Taivaallisen rauhan aukion taphtumien vuoksi Euroopan yhteisö ja Yhdysvallat kielsivät aseviennin Kiinaan, mitä ovat viime aikoina (2004) EUn osalta pyrkineet mm. Ranska ja Saksa poistamaan Yhdysvaltain ja Britannian vastustaessa mm. Taiwanin tilanteen vuoksi. Kiinalla on ilmoituksensa mukaan oikeus puuttua Taiwanin tilanteeseen, mikäli Taiwan julistautuu itsenäiseksi tai se ei palaa Kiinan keskushallinnon yhteyteen riittävän nopeasti.
Maantiede
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan maantiede
Kiina on pinta-alaltaan maailman suurimpia maita ja sisältää hyvin erilaista maastoa. Idässä Keltaisenmeren ja Itä-Kiinan meren on hyvin tiheäänasuttua alluviaalitasankoa, kun taas Etelä-Kiinan meren rannikko on vuoristoisempaa. Kiinan eteläosat koostuvat pääosin ylängöistä ja vuoristoista. Maan keskiosien halki virtaavat sen kaksi suurta jokea, Keltainenjoki ja Jangtsejoki. Muita merkittäviä jokia ovat Xi Jiang, Mekong, Brahmaputra ja Amur.
Kiinan läntisemmän osan etelärajalla sijaitsse Himalajan vuoristo, jossa on myös Kiinan (ja samalla maailman) korkein kohta, Mount Everest. Läntisiä vuoristoja ja ylänköjä seuraavat autiomaat, kuten Gobi ja Takla-Makan. Läntiset osat ovatkin itärannikkoon verrattuna erittäin harvaanasuttuja.
Ilmasto Kiinassa vaihtelee subarktisesta pohjoisesta trooppiseen etelään. Monsuunit vaikuttavat merkittävästi erityisesti sadekauden aikaan ja lisäksi myös vuosittaisiin sademääriin. Lämpötilavaihtelu maan osien välillä on suurinta talvella, jolloin pohjoisimman provinssin Heilongjiangin keskilämpötila on pakkasen puolella ja ajoittain jopa -30 astetta, kun maan eteläosissa keskilämpötilat pysyttelevät aina yli 10 lämpöasteen.
Talous
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan talous
Talousuudistusten aloittamisen jälkeen 1978 Kiinan bruttokansantuote on yli nelinkertaistunut. Yksityisyrittäminen on teoriassa sosialistisesta järjestelmästä huolimatta sallittua ja rohkaistua. Ulkomaisia investointeja pyritään vauhdittamaan sähkötekniselle alalle suuntautuvalla yliopisto-opetuksella, teknologiakeskuksilla ja erityistaloustalueilla.
BKT kansalaista kohden vuonna 2003 oli arvioltoa 5 000 USA:n dollaria. Kuitenkin suuren väestömääränsä vuoksi Kiina on maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltojen jälkeen (mikäli Euroopan unionia ei lasketa yksittäiseksi alueeksi). Kiinan talous kasvaa 5-10 prosentin vuosivauhtia, ja Kiina onkin ollut maailman nopeimmin kasvavia talouksia joka vuosi vuodesta 1989 lähtien.
Kiina on eräs teen tärkeimmistä tuottajista.
Väestöryhmät ja uskonnot
Pääartikkeli: Kiinan etniset ryhmät
Valtaosa (93,5 %) Kiinan kansalaisista on Han-kiinalaisia. Loppu 6,5 %, eli yli 90 miljoonaa ihmistä, edustaa noin 55 etnistä vähemmistöä. Etniset vähemmistöt nauttivat tietyistä etuuksista, esimerkiksi yhden lapsen politiikka ei sido vähemmistökansoja.
Kansantasavallan aikana eri uskontoihin suhtautuminen on vaihdellut, nykyisin uskontoja pidetään ei-toivottuina, mutta ei kuitenkaan kiellettyinä asioina, edes puolueen jäsenille. Poikkeuksen muodostaa Falun Gong meditaatioharjoitus, jonka harjoittaminen on kielletty Kiinassa
Eri kansallisuudet seuraavat usein eri uskontoja. Han-kiinalaiset ovat tavallisesti joko ateisteja, buddhalaisia, kristittyjä tai taolaisia. Vähemmistökansallisuuksien keskuudessa merkittävimmät uskonnot ovat islam, buddhalaisuus (myös lamalaisuus), kristinusko ja šamanismi.
Kielet
Kiinan virallinen kieli on mandariinikiina. Sitä puhuu Kiinassa äidinkielenään noin 870 miljoonaa ihmistä, eli noin 70 % väestöstä. Mandariinikiina on opetuskieli kaikissa Kiinan oppilaitoksissa, joten lähes kaikki kiinalaiset osaavat sitä ainakin vieraana kielenä. Muutenkin han-kiinalaiset puhuvat siniittisiä kieliä, muilla Kiinan etnisillä ryhmillä on tavallisesti omat kielensä. Virallisesti Kiinassa on 55 etnistä vähemmistöä, kieliä on kuitenkin noin 100-120 vaikka eri kiinat laskettaisiinkin murteiksi, katso siniittiset kielet.
Muita yli miljoonan puhujan kieliä Kiinassa ovat (Huom. Osa näistä lasketaan yleensä kiinan murteiksi):
- Wu-kiina (77 milj.) siniittinen
- Yue-kiina eli kantoninkiina (52 milj.) siniittinen
- Jinyu-kiina (45 milj.) siniittinen
- Xiang-kiina (36 milj.) siniittinen
- Hakka-kiina (26 milj.) siniittinen
- Minnan-kiina (26 milj.) siniittinen
- Gan-kiina (21 milj.), siniittinen
- Minbei-kiina (10 milj.) siniittinen
- Pohjoinen zhuang (10 milj.) tai-kadai
- Uiguuri (7 milj.) turkkilainen
- Eteläinen zhuang (4 milj.) tai-kadai
- Kiinalainen viittomakieli (3 milj.) viittomakieli
- Mongoli (3 milj.) mongolialainen
- Bouyei (2 milj.) tai-kadai
- Korea (2 milj.) isolaatti
- Sichuanin yi (2 milj.) lololainen
- Eteläinen dong (1,5 milj.) tai-kadai
- Hmong njua (1 milj.) hmong-kieli
- Kasakki (1 milj.) turkkilainen
- Khams (1 milj.) tiibetiläinen
- Tiibet (1 milj.) tiibetiläinen
Kulttuuri
Pääartikkeli: Kiinan kulttuuri
Kiinalainen kulttuuri on vuosituhansien saatossa kehittynyt kaikilla kulttuurin osa-alueilla yhdeksi maailman suurista kulttuureista. Kiinalainen kulttuuri poikkeaa osin paljon länsimaisesta lähes kaikilla aloilla.
Kiinan kirjallisuus on kiinan kirjoitusjärjestelmän varhaisuuden vuoksi kehittynyt jo muinaisina aikoina, mutta kertomakirjallisuutta ei ole arvostettu, joten sitä on säilynyt vasta 1300-luvulta lähtien. Tätä varhaisempi säilynyt kirjallisuus on pääosin tietokirjallisuutta, filosofisia tai uskonnollisia teoksia sekä runoutta.
Kiinalainen musiikki, varsinkin perinteinen musiikki, poikkeaa selkeästi länsimaisesta, niin soitinten kuin sävelkulunkin osalta.
Kiinalainen näyttämötaide sisältää usein enemmän akrobatiaa kuin länsimainen. Erityisen huomattava näyttämötaiteen osa-alue on kiinalainen ooppera.
Kiinalainen maalaustaide on myös melko omaleimaista. Hyvin tärkeä kiinalaisille on myös kalligrafia.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- rautamalmi
- öljy
- tina
- elohopea
- mangaani
- antimoni
- vanadiini
- alumiini
- uraani
- lyijy
- sinkki
- vesivoima
Merkittävimmät vientituotteet
- tekstiilit
- koneet
Katso myös
- Kiinan tasavalta eli Taiwan
- Kiinan kansantasavallan historia
- Kiinan dynastiat
- Kiinan kieli
- Maailman maat
als:Volksrepublik China
ja:中華人民共和国
ko:중화인민공화국
ms:Republik Rakyat China
simple:People's Republic of China
th:สาธารณรัฐประชาชนจีน
zh-cn:中华人民共和国
zh-min-nan:Tiong-hoâ Jîn-bîn Kiōng-hô-kok
zh-tw:中华人民共和国
Luokka:Kiina
HomogeeninenSeos koostuu vähintään kahdesta eri aineesta. Seosten koostumukset eivät ole vakioita. Esimerkiksi messinki on kuparin ja sinkin seos, ja sen koostumus ei ole koskaan tarkalleen sama. Seoksen osat eivät muodosta yhdistettä.
Homo- ja heterogeeniset seokset
- Homogeeninen seos on tasalaatuinen. Esimerkki homogeenisestä seoksesta on puhdas ilma tai viina, joka on etanolin vesiliuos. Homogeenisten seosten osat voidaan erottaa toisistaan vain käyttämällä jotain kemiallista tai fysikaalista ominaisuutta hyväkseen, kuten esimerkiksi tislaamalla eli kiehumispisteen mukaan erottamalla.
- Heterogeenisessä seoksessa näkyy erillisiä osia. Sellainen on esimerkiksi veden ja öljyn seos. Heterogeeniset seokset voidaan yleensä erottaa homogeenisiksi seoksiksi tai puhtaiksi aineiksi fysikaalisin menetelmin, esimerkiksi suodattamalla, haihdutuksella tai uuttamalla.
Homo- ja heterogeenisen seoksen välimuoto on kolloidi. Kiinteä aine on kolloidisessa liuoksessa pieninä hiukkasina, jotka eivät näy silmin mutta kuitenkin hajottavat valoa. Jotkut kolloidiseokset ovat vakaita, koska liuottimen ja kolloidin pinnan välille syntyy adheesiovoima. Vakaus saattaa säilyä, jollei kolloideja ole liuoksessa liikaa, jolloin ne pääsevät paakkuuntumaan ja vajoavat pohjalle.
Seoksiin liittyvää kemiallista analyysia
- Rauoltin laki, Henryn laki
- Liukenemisreaktio (liukenemisen entalpian, Gibbsin energian ja entropian muutos, ym.)
- Kolloideille isoelektrinen piste
- Tislaus, McCabe-Thielen menetelmä
Erilaisia seoksia
- Liuos on liuottimen ja liuenneen aineen välinen seos.
- Lejeerinki on metalliseos.
- Atseotrooppisen seoksen aineet eivät erotu tislattaessa.
- Raseeminen seos on kiraalisen aineen seos, josta on puolet molempaa enantiomeeria.
- Ideaaliseos noudattaa täsmälleen Raoultin lakia, ideaalilaimea seos taas Henryn lakia.
Katso myös
- Liuos
Luokka:Kemia
ko:혼합물
simple:Mixture
Han-kiinalaisetHan-kiinalaiset (yksink.: 汉, perint.: 漢, pinyin: hàn) ovat Kiinan ylivoimaisesti suurin kansanryhmä. Yli 92% kiinalaisista on han-kiinalaisia, ja usein heitä tarkoitettaessa puhutaankin vain kiinalaisista, joskaan kiinalaiset eivät tavallisesti pidä tästä nimityksestä.
Nimeä alettiin käyttää mantšujen Qing-dynastian aikana 1800-luvulla. Nimen alkuperänä on Han-dynastia, jonka alueet kattoivat han-kiinalaisten asuinalueet ja vähän muutakin.
Han-kiinalaisten sisällä on lukuisia kielellisiä ja kulttuurillisia eroja. Pääasialliset yhdistävät tekijät ovat kiinan kirjoitusjärjestelmä, joka on kaikilla sama vaikka puhutut kielet ovatkin niin erilaisia etteivät puhujat ymmärrä toisiaan, sekä yhtenäisen Kiinan valtion tuhansia vuosia vanha historia byrokraattisine hallintoineen, mikä tuo selkeän yhdistävän kulttuuripiirteen.
Kiinan vähemmistöryhmien erottelu han-kiinalaisista on joissakin tapauksissa suhteellisen teennäistä, esimerkiksi hui-kiinalaiset han-kiinalaisista erottaa oikeastaan vain uskonto, sillä huit ovat islaminuskoisia. Koska Kiinan kansantasavalta myöntää tiettyjä etuuksia vähemmistökansoille, eräät rekisteröityvät vähemmistökansallisuuden edustajiksi vaikka olisivat todellisuudessa han-kiinalaisia, sillä joskus asian varmentaminen on lähes mahdotonta jos erottavat tekijät ovat mitättömiä.
Katso myös: Kiinan etniset ryhmät
Luokka:Kiina
Luokka:Kansat
zh-min-nan:Hàn-cho̍k
ja:漢民族
ko:한족
th:ชนชาติฮั่น
Etninen ryhmäEtninen ryhmä on joukko ihmisiä, jotka joko itse katsovat muodostavansa tai jotka muiden mielestä muodostavat yhtenäisen ryhmän kulttuuristen tai biologisten ominaisuuksiensa perusteella. Itse-identifikaatiota pidetään yhtenä etnisyyden määrittäjistä esimerkiksi silloin, kun henkilön juuret ovat useassa etnisyydessä, tai jonkun etnisen ryhmän rajautuminen on epävarma, kuten esimerkiksi silloin, kun siitä on useita mielipiteitä.
Sana kansa on merkitykseltään hyvin lähellä etnistä ryhmää, mutta kansallisvaltioiden aatteen mukana syntyneenä käsite kansa yhdistetään johonkin valtioon tai suurehkoon etniseen ryhmään, joille syystä tai toisesta katsotaan kuuluvaksi erillinen valtio, kenties koska tällainen valtio on joskus ollut olemassa. Käsite kansallisuus taas voidaan yhdistää joko kansaan tai etniseen ryhmään, sana vähemmistökansallisuus merkitsee etnistä ryhmää, joka ei ole määräävässä asemassa tietyssä valtiossa. Näin ollen enemmistöetnisyyskin voi olla käytännössä vähemmistön osassa, kuten oli esimerkiksi Etelä-Afrikan tasavallassa Apartheid-hallinnon aikaan. Esimerkiksi ihmisoikeussopimusten tulkinnassa käytetään usein sanaa vähemmistö myös sellaisista etnisistä ryhmistä, jotka ovat numeraalisesti enemmistönä, mutta altavastaajina.
Tyypillisin kulttuurillinen yhtenäisyyden side on yhteinen kieli. Joskus etninen ryhmä voidaan määrittää yksinomaan kielenkin perusteella, mutta usein on katsottu tarpeelliseksi tehdä hienojakoisempaa määritystä käyttämällä myös muita tekijöitä. Toinen usein esiintyvä kulttuurillinen side on uskonto, jota vain harvoin käytetään yksittäisenä erottavana tekijänä, mutta joka kuitenkin usein toimii lisämääritteenä ryhmän tarkemmassa määrittelyssä. Myös muita kulttuurisidonnaisia tekijöitä voidaan käyttää etnisen ryhmän määrittelyssä, mutta nämä ovat usein tapauskohtaisia ja vaivalloisia määrittää.
Biologisista eroista merkittävä erotteluun käytettävä tekijä on rotu.
Katso myös
- Kansakunta
- Kansallisuus
- Luettelo etnisistä ryhmistä
- Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Luokka:Etniset ryhmät
simple:Ethnic group
Kiinan Kansantasavalta
Kiina (yksink.: 中国, perint.: 中國, pinyin: Zhōngguó), virallinen nimi: Kiinan kansantasavalta eli 中华人民共和国 (Zhōnghuá rénmín gòng hé guó). Katso myös Kiinan tasavalta (Taiwan).
Kiina on väkiluvultaan maailman suurin ja maapinta-alaltaan Venäjän ja Kanadan jälkeen maailman kolmanneksi/neljänneksi suurin valtio (Yhdysvallat on myös suurempi jos vesialueet lasketaan). Se sijaitsee Itä-Aasiassa. Kiinalla on 14 rajanaapuria: Afganistan, Bhutan, Intia, Kazakstan, Kirgisia, Laos, Mongolia, Myanmar, Nepal, Pakistan, Pohjois-Korea, Tadžikistan, Venäjä ja Vietnam. Asukkaita Kiinassa on noin 1,3 miljardia ja pinta-ala on noin 9,6 miljoonaa neliökilometriä.
Kiinan pääkaupunki on Peking eli Beijing, joka sijaitsee maan pohjoisosassa ja jossa asuu noin 13 miljoonaa ihmistä. Suurin kaupunki on etelämpänä rannikolla sijaitseva Shanghai.
Kiinan valuutta on renminbi (人民币), lyhenne RMB, ja sen yksikkö on yuan (元). Kansainvälisessä rahaliikenteessä tästä käytetään lyhennettä CNY (Chinese Yuan Renminbi). Hintojen perässä on tavallisesti valuuttamerkki yuan (元), jolla voidaan kuitenkin viitata muihinkin rahayksiköihin. Yksi euro vastaa noin 10 CNY (14.11.2005), vastaavasti yksi CNY vastaa 0,10 euroa.
Historia
Kiina on maailman vanhin, katkeamattoman historian omaava, merkittävä sivilisaatio, ja sen kirjalliset lähteet ulottuvat yli 3 500 vuotta ajassa taaksepäin. Riisinviljelyä Kiinassa on harjoitettu jo 6000-luvulla eKr.. Varsinainen kiinalainen sivilisaatio arvioidaan kuitenkin tavallisesti "vain" noin 5 000 vuotta vanhaksi ja useimmiten historiankertomus aloitetaan ensimmäisestä dynastiasta, eli ajasta jolloin hallitsijavalta siirtyi suvussa tavallisesti isältä pojalle. Kiinan ensimmäinen dynastia, Xia-dynastia, alkoi noin vuonna 2100 eaa.
Pääartikkelit:
- Kiinan dynastiat
- Kiinan esihistoria ( – n. 1000-luku eaa)
- Kiinan varhaishistoria (n. 1000-luku eaa – 200-luku eaa)
- Kiinalainen imperiumi (200-luku eaa – 200-luku jaa):
- Qin-dynastia (221 eaa – 206 eaa)
- Han-dynastia (206 eaa – 220 jaa) ("Suuri dynastia")
- Kiinan keskiaika (200-luku – 500-luku)
- Keskiajalta moderniin aikaan (600-luku – 900-luku)
- Sui-dynastia (581 – 618), joka yhdisti Kiinan uudelleen.
- Tang-dynastia (618 – 907) ("Suuri dynastia")
- Kiinan renessanssi (900-luku – 1200-luku)
- Mongolivalta Kiinassa (1200-luku – 1300-luku)
- Ming-dynastia (1300-luku – 1600-luku) ("Suuri dynastia")
- Mantšuvalta ja keisarivallan loppu (1600-luku – 1911)
- Kiinan tasavallan historia (1911 – 1949 (+ Taiwan))
- Kiinan kansantasavallan historia (1949 – )
Merkittäviä keksintöjä:
- Kirjapainotaito (Tang-dynastia)
- Paperin valmistus (Han-dynastia)
- Ruuti ja ilotulitteet (Eteläiset ja pohjoiset dynastiat) (raketit kuitenkin keksittiin Koreassa)
- Kompassi
- Leijat
- Paperiraha (Song-dynastia)
- Pankkiluotot (Song-dynastia)
Hallinto
Song-dynastia
Kiinan kansantasavalta on sosialistinen valtio, jota hallitsee Kiinan kommunistinen puolue. Vuodesta 2002 lähtien kommunistisen puolueen puhemiehenä ja vuodesta 2003 lähtien presidenttinä toimii vuonna 1942 syntynyt Hu Jintao. Aiemmin presidentteinä ovat toimineet: Mao Zedong (Mao Tse-Tung), Liu Shaoqi, Li Xiannian, Yang Shangkun ja Jiang Zemin. Presidentti edustaa Kiinaa ulkomailla, allekirjoittaa kansainvälisiä sopimuksia ja nimittää edustajia valtioneuvostoon. Nykyisin Kiinassa vallitsee kollektiivinen johto ja presidentti on suoraan kansankongressin alaisuudessa.
Kiinan hallinnon pääosat ovat:
- Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea
- Kiinan kansankongressi
- Kiinan presidentti
- Kiinan valtioneuvosto
- Kiinan keskussotilaskomissio
- Kiinan korkein oikeus
- Kiinan korkein prokuraattorinvirasto
Kommunistisen puolueen lisäksi Kiinassa toimii lukuisia pieniä "demokraattisia puolueita", joiden virallinen rooli on edustaa sitä pientä kansanryhmää, jota kommunistit eivät edusta (kommunistien katsotaan edustavan noin 95 % kansasta).
Alueellinen hallinto
Pääartikkeli: Kiinan alueellinen hallinto
Kiina on jaettu 22 provinssiin eli maakuntaan (省), mutta viralliset tahot laskevat lisäksi usein Taiwanin 23. provinssiksi, vaikkei se olekaan Kiinan hallituksen alaisuudessa. Taiwanille on tarjottu erityishallintoalueen asemaa, mutta se ei ole sitä hyväksynyt. Provinssien lisäksi Kiinassa on viisi autonomista aluetta (自治区), joissa suuri osa väestöstä kuuluu vähemmistökansallisuuksiin; neljä itsehallinnollista kaupunkia (直辖市) ja kaksi erityishallintoaluetta (特别行政区).
Taloudelliset erityisalueet
Yleishallinnon aluejaon lisäksi voi Kiinassa olla myönnetty joillekin alueille erityisiä oikeuksia investointien houkuttelemiseksi Kiinaan. Tällaisia erityisiä talousetuja nauttivia erityistalousalueita ovat:
- Shenzhen (香港)
- Zhuhai (澳门)
- Xiamen
- Shanghai
- Shantou
- Hainanin provinssi sekä avoimet rannikkokaupungit, kuten
- Beihai
- Dalian
- Fuzhou
- Guangzhou
- Lianyungang
- Nantong
- Ningbo
- Tianjin
- Wenzhou
- Yantai
- Zhanjiang
- Qinhuangdao ja
- Qingdao
|
Lippu
Kiinan kansantasavallan lippu on nimeltään 五星红旗 [wǔ xīng hóng qí], eli viisitähtinen punalippu. Sen suunnitteli Zeng Liansong (曾联松). Lipun punainen tausta on kommunismin symbolinen väri. Keltaisten tähtien symbolismista on erilaisia tulkintoja. Erään mukaan suurin tähti kuvastaa Kommunistista puoluetta ja pienemmät tähdet kenties neljää yhteiskuntaluokkaa: työläiset, maanviljelijät, pikkuporvaristo ja isänmaalliset kapitalistit. Toisen tulkinnan mukaan se kuvastaisi perinteistä viiden kansanryhmän ajattelua Kiinassa, jolloin iso tähti kuvastaisi han-kiinalaisia, pienet olisivat tällöin mongolit, mantšut, tiibetiläiset ja huit.
Politiikka
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan politiikka
Kiinan hallitusta nimitetään edelleen sosialistiseksi, vaikka käytännössä maa on siirtynyt keskusjohtoiseen markkinatalousjärjestelmään talousuudistusten myötä. Tosin 2000-luvulle tultaessa vielä noin puolet kansantulosta oli peräisin julkisesti omistetuista tuotantolaitoksista, mistä johtuen maalla on ollut vaikeuksia saada markkinatalousmaan statusta kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Suurista talousreformeista huolimatta demokratia ei ole maassa kovin pitkällä, joskin kylätasolla järjestetään nykyisin varsin vapaita vaaleja ja kylätason edustajat pääsevät valitsemaan korkeampia edustajia. Kommunistisen puolueen jäsenyys on kuitenkin edellytys vähänkin korkeampiin hallinnollisiin virkoihin.
Kommunistinen puolue sallii nykyisin useimmat poliittisetkin kannanotot, mikäli kannanotoilla ei pyritä haastamaan puolueen valtaa maassa. Kaikki yritykset vallanvaihtoon tukahdutetaan ja sensuuri estää varsinaisen kritiikin johtajia ja puoluetta kohtaan. Sensuuri ei kuitenkaan puutu asioihin, joita puolue ei katso vaaralliseksi, joten poliittisiakin parannusehdotuksia voi tehdä varsin vapaasti asioista, jotka koskettavat ihmisten jokapäiväistä elämää, edellyttäen ettei samalla esitetä vallanvaihdosta.
Ulkopolitiikka
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan ulkopolitiikka
Saatuaan YK:n jäsenyyden Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin aikaisen ulkoministeri Henry Kissingerin sukkuladiplomatian tuloksena Taiwanin sijaan 1971, Kiina on pitänyt yllä diplomaattisuhteita lähes kaikkiin maailman maihin. Diplomaattisuhteiden edellytyksenä vaaditaan, ettei toinen osapuoli saa ylläpitää diplomaattisuhteita Taiwaniin, vaan sitoutuu "yhden Kiinan politiikkaan". Tästä syystä Taiwanin itsenäistymisliikettä ei katsota hyvällä, koska Taiwanin itsenäiseksi julistautuminen synnyttäisi tilanteen, missä joillain mailla voisi olla diplomaattisuhteet sekä Kiinan kansantasavaltaan, että Kiinan tasavaltaan, Taiwaniin. Tämä rikkoisi ajatuksen yhdestä Kiinasta ja saattaisi herättää itsenäisyystoiveita myös muilla erityisalueilla. Taiwanin lisäksi toinen ulkopolitiikan ongelmatapaus on 1950 haltuun otettu Tiibet sekä sen maanpakoon siirtynyt uskonnollinen valtionpäämies Dalai Lama. Tiibetin kapinayritys kukistettiin 1959. Lisäksi sisäpoliittista keskustelua herättää jonkinlaiseen aktivismiin taipuvainen islamilainen Uigurian autonominen alue Luoteis-Kiinassa sekä viimeksi Falun Gong -liike.
Kiinalle muodostui 1960-luvulla aluekiistoja Intian kanssa Aksai Chinissä, minkä Kiinan kansantasavalta otti haltuunsa Intialta 1962. Kuolonuhreja vaatineeksi rajavälikohtaukseksi puhjennut kiista neljästä pienestä saaresta Neuvostoliiton kanssa Amurin lähellä Ussur-joella 1960-luvun lopulla, johti Kiinan kansantasavallan ja Neuvostoliiton suhteet lähes ydinsodan partaalle 1970-luvun alkuun mennessä. 1978 Kiina kävi lyhyen ja tuloksettoman rajasodan Vietnamin kanssa sen pohjoisrajalla. Neuvostoliitto tuki Vietnamia Kamputsean kysymykseen liittyen, kun taas Kiina tuki punaisia khmerejä. Neuvostoliiton Afganistanin sodan aikana (1979-1989) Kiina, Pakistan ja arabimaat tukivat neuvostoliittolaisia vastaan taistelevia muslimisissejä.
1989 Kiina joutui monien maiden boikottiin kukistettuaan verisesti Taivaallisen rauhan aukiolla opiskelijamielenosoituksen. Tämä vaikutti Kiinan vahvan miehen, taloudellisen uudistuspolitiikan liikkeelle saattaneen ja kulttuurivallankumouksen aikana kapitalistisen tien kulkijana tunnetun Deng Xiaopingin maineeseen.
Kiinalla on diplomaattista vaikutusvaltaa Aasiassa mm. Korean kansantasavaltaan (Pohjois-Koreaan), mihin sillä on perinteisesti ollut läheiset suhteet jo Korean sodan ajoilta. Aasian kokonaistilanteessa Kiina on Intian vastapaino, Intian vaaliessa perinteisesti läheisiä neuvostoaikaisia suhteita myös Venäjän kanssa, mikä on näkynyt mm. asehankinnoissa.
Länsimaiden kasvavien investointien vuoksi alkaa Kiinalla olla merkitystä EUn ja Yhdysvaltain taloudelle, mikä on tehnyt myös lännen ulkopolitiikasta Kiinaa kohtaan maltillisempaa. Kiina on merkittävä rahanlainaaja myös Yhdysvaltain liittovaltiolle Bushin hallinnon tehdessä veronalennusten ja varustelun vuoksi alijäämäisiä budjetteja. Kiina ja Japani kilpailevat -Persianlahden epävakaan tilanteen vuoksi- siitä, että kumpi saa ensin Venäjältä öljy- ja maakaasuputkia. Tämä vahvistaa Venäjän neuvotteluvoimaa Aasiassa.
Kiinan Kansan vapautusarmeija on mieslukumäärällä mitattuna maailman suurin armeija. Kiinan sotilasbudjetti vuodelle 2003 oli noin 60 miljardia dollaria, suuremman summan sotilasmenoihin sijoittaa vain Yhdysvallat (lähes 400 miljardia dollaria). Vaikka Kiinalla on myös ydinaseita ja kehittyneet kuljetusraketit, Kiinan asevoimien rakenne on puolustusvoittoinen ja sillä on suuri sotilasvoima vain sen lähialueilla eikä sitä siten tavallisesti lasketa suurvallaksi. 1950-luvulla ennen vuoden 1958 Neuvostoliiton ja Kiinan kansantasavallan välirikkoa, Kiina sai merkittävää tukea mm. Korean sodan vuoksi Neuvostoliitolta. Välirikon vuoksi Kansan vapautusarmeijan ilmavoimien kehitys hidastui.
1989 Taivaallisen rauhan aukion taphtumien vuoksi Euroopan yhteisö ja Yhdysvallat kielsivät aseviennin Kiinaan, mitä ovat viime aikoina (2004) EUn osalta pyrkineet mm. Ranska ja Saksa poistamaan Yhdysvaltain ja Britannian vastustaessa mm. Taiwanin tilanteen vuoksi. Kiinalla on ilmoituksensa mukaan oikeus puuttua Taiwanin tilanteeseen, mikäli Taiwan julistautuu itsenäiseksi tai se ei palaa Kiinan keskushallinnon yhteyteen riittävän nopeasti.
Maantiede
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan maantiede
Kiina on pinta-alaltaan maailman suurimpia maita ja sisältää hyvin erilaista maastoa. Idässä Keltaisenmeren ja Itä-Kiinan meren on hyvin tiheäänasuttua alluviaalitasankoa, kun taas Etelä-Kiinan meren rannikko on vuoristoisempaa. Kiinan eteläosat koostuvat pääosin ylängöistä ja vuoristoista. Maan keskiosien halki virtaavat sen kaksi suurta jokea, Keltainenjoki ja Jangtsejoki. Muita merkittäviä jokia ovat Xi Jiang, Mekong, Brahmaputra ja Amur.
Kiinan läntisemmän osan etelärajalla sijaitsse Himalajan vuoristo, jossa on myös Kiinan (ja samalla maailman) korkein kohta, Mount Everest. Läntisiä vuoristoja ja ylänköjä seuraavat autiomaat, kuten Gobi ja Takla-Makan. Läntiset osat ovatkin itärannikkoon verrattuna erittäin harvaanasuttuja.
Ilmasto Kiinassa vaihtelee subarktisesta pohjoisesta trooppiseen etelään. Monsuunit vaikuttavat merkittävästi erityisesti sadekauden aikaan ja lisäksi myös vuosittaisiin sademääriin. Lämpötilavaihtelu maan osien välillä on suurinta talvella, jolloin pohjoisimman provinssin Heilongjiangin keskilämpötila on pakkasen puolella ja ajoittain jopa -30 astetta, kun maan eteläosissa keskilämpötilat pysyttelevät aina yli 10 lämpöasteen.
Talous
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan talous
Talousuudistusten aloittamisen jälkeen 1978 Kiinan bruttokansantuote on yli nelinkertaistunut. Yksityisyrittäminen on teoriassa sosialistisesta järjestelmästä huolimatta sallittua ja rohkaistua. Ulkomaisia investointeja pyritään vauhdittamaan sähkötekniselle alalle suuntautuvalla yliopisto-opetuksella, teknologiakeskuksilla ja erityistaloustalueilla.
BKT kansalaista kohden vuonna 2003 oli arvioltoa 5 000 USA:n dollaria. Kuitenkin suuren väestömääränsä vuoksi Kiina on maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltojen jälkeen (mikäli Euroopan unionia ei lasketa yksittäiseksi alueeksi). Kiinan talous kasvaa 5-10 prosentin vuosivauhtia, ja Kiina onkin ollut maailman nopeimmin kasvavia talouksia joka vuosi vuodesta 1989 lähtien.
Kiina on eräs teen tärkeimmistä tuottajista.
Väestöryhmät ja uskonnot
Pääartikkeli: Kiinan etniset ryhmät
Valtaosa (93,5 %) Kiinan kansalaisista on Han-kiinalaisia. Loppu 6,5 %, eli yli 90 miljoonaa ihmistä, edustaa noin 55 etnistä vähemmistöä. Etniset vähemmistöt nauttivat tietyistä etuuksista, esimerkiksi yhden lapsen politiikka ei sido vähemmistökansoja.
Kansantasavallan aikana eri uskontoihin suhtautuminen on vaihdellut, nykyisin uskontoja pidetään ei-toivottuina, mutta ei kuitenkaan kiellettyinä asioina, edes puolueen jäsenille. Poikkeuksen muodostaa Falun Gong meditaatioharjoitus, jonka harjoittaminen on kielletty Kiinassa
Eri kansallisuudet seuraavat usein eri uskontoja. Han-kiinalaiset ovat tavallisesti joko ateisteja, buddhalaisia, kristittyjä tai taolaisia. Vähemmistökansallisuuksien keskuudessa merkittävimmät uskonnot ovat islam, buddhalaisuus (myös lamalaisuus), kristinusko ja šamanismi.
Kielet
Kiinan virallinen kieli on mandariinikiina. Sitä puhuu Kiinassa äidinkielenään noin 870 miljoonaa ihmistä, eli noin 70 % väestöstä. Mandariinikiina on opetuskieli kaikissa Kiinan oppilaitoksissa, joten lähes kaikki kiinalaiset osaavat sitä ainakin vieraana kielenä. Muutenkin han-kiinalaiset puhuvat siniittisiä kieliä, muilla Kiinan etnisillä ryhmillä on tavallisesti omat kielensä. Virallisesti Kiinassa on 55 etnistä vähemmistöä, kieliä on kuitenkin noin 100-120 vaikka eri kiinat laskettaisiinkin murteiksi, katso siniittiset kielet.
Muita yli miljoonan puhujan kieliä Kiinassa ovat (Huom. Osa näistä lasketaan yleensä kiinan murteiksi):
- Wu-kiina (77 milj.) siniittinen
- Yue-kiina eli kantoninkiina (52 milj.) siniittinen
- Jinyu-kiina (45 milj.) siniittinen
- Xiang-kiina (36 milj.) siniittinen
- Hakka-kiina (26 milj.) siniittinen
- Minnan-kiina (26 milj.) siniittinen
- Gan-kiina (21 milj.), siniittinen
- Minbei-kiina (10 milj.) siniittinen
- Pohjoinen zhuang (10 milj.) tai-kadai
- Uiguuri (7 milj.) turkkilainen
- Eteläinen zhuang (4 milj.) tai-kadai
- Kiinalainen viittomakieli (3 milj.) viittomakieli
- Mongoli (3 milj.) mongolialainen
- Bouyei (2 milj.) tai-kadai
- Korea (2 milj.) isolaatti
- Sichuanin yi (2 milj.) lololainen
- Eteläinen dong (1,5 milj.) tai-kadai
- Hmong njua (1 milj.) hmong-kieli
- Kasakki (1 milj.) turkkilainen
- Khams (1 milj.) tiibetiläinen
- Tiibet (1 milj.) tiibetiläinen
Kulttuuri
Pääartikkeli: Kiinan kulttuuri
Kiinalainen kulttuuri on vuosituhansien saatossa kehittynyt kaikilla kulttuurin osa-alueilla yhdeksi maailman suurista kulttuureista. Kiinalainen kulttuuri poikkeaa osin paljon länsimaisesta lähes kaikilla aloilla.
Kiinan kirjallisuus on kiinan kirjoitusjärjestelmän varhaisuuden vuoksi kehittynyt jo muinaisina aikoina, mutta kertomakirjallisuutta ei ole arvostettu, joten sitä on säilynyt vasta 1300-luvulta lähtien. Tätä varhaisempi säilynyt kirjallisuus on pääosin tietokirjallisuutta, filosofisia tai uskonnollisia teoksia sekä runoutta.
Kiinalainen musiikki, varsinkin perinteinen musiikki, poikkeaa selkeästi länsimaisesta, niin soitinten kuin sävelkulunkin osalta.
Kiinalainen näyttämötaide sisältää usein enemmän akrobatiaa kuin länsimainen. Erityisen huomattava näyttämötaiteen osa-alue on kiinalainen ooppera.
Kiinalainen maalaustaide on myös melko omaleimaista. Hyvin tärkeä kiinalaisille on myös kalligrafia.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- rautamalmi
- öljy
- tina
- elohopea
- mangaani
- antimoni
- vanadiini
- alumiini
- uraani
- lyijy
- sinkki
- vesivoima
Merkittävimmät vientituotteet
- tekstiilit
- koneet
Katso myös
- Kiinan tasavalta eli Taiwan
- Kiinan kansantasavallan historia
- Kiinan dynastiat
- Kiinan kieli
- Maailman maat
als:Volksrepublik China
ja:中華人民共和国
ko:중화인민공화국
ms:Republik Rakyat China
simple:People's Republic of China
th:สาธารณรัฐประชาชนจีน
zh-cn:中华人民共和国
zh-min-nan:Tiong-hoâ Jîn-bîn Kiōng-hô-kok
zh-tw:中华人民共和国
Luokka:Kiina
Han-kiinalaisetHan-kiinalaiset (yksink.: 汉, perint.: 漢, pinyin: hàn) ovat Kiinan ylivoimaisesti suurin kansanryhmä. Yli 92% kiinalaisista on han-kiinalaisia, ja usein heitä tarkoitettaessa puhutaankin vain kiinalaisista, joskaan kiinalaiset eivät tavallisesti pidä tästä nimityksestä.
Nimeä alettiin käyttää mantšujen Qing-dynastian aikana 1800-luvulla. Nimen alkuperänä on Han-dynastia, jonka alueet kattoivat han-kiinalaisten asuinalueet ja vähän muutakin.
Han-kiinalaisten sisällä on lukuisia kielellisiä ja kulttuurillisia eroja. Pääasialliset yhdistävät tekijät ovat kiinan kirjoitusjärjestelmä, joka on kaikilla sama vaikka puhutut kielet ovatkin niin erilaisia etteivät puhujat ymmärrä toisiaan, sekä yhtenäisen Kiinan valtion tuhansia vuosia vanha historia byrokraattisine hallintoineen, mikä tuo selkeän yhdistävän kulttuuripiirteen.
Kiinan vähemmistöryhmien erottelu han-kiinalaisista on joissakin tapauksissa suhteellisen teennäistä, esimerkiksi hui-kiinalaiset han-kiinalaisista erottaa oikeastaan vain uskonto, sillä huit ovat islaminuskoisia. Koska Kiinan kansantasavalta myöntää tiettyjä etuuksia vähemmistökansoille, eräät rekisteröityvät vähemmistökansallisuuden edustajiksi vaikka olisivat todellisuudessa han-kiinalaisia, sillä joskus asian varmentaminen on lähes mahdotonta jos erottavat tekijät ovat mitättömiä.
Katso myös: Kiinan etniset ryhmät
Luokka:Kiina
Luokka:Kansat
zh-min-nan:Hàn-cho̍k
ja:漢民族
ko:한족
th:ชนชาติฮั่น
MantšutMantšut (mantšuksi manju, kiinaksi 滿洲 [mănzhōu], suomeksi joskus mantsut tai mantshut š-kirjaimen ongelmallisuuden vuoksi) ovat kansa, jonka perinteinen kotialue on Mantšuria, joka sijaitsee nykyisin Kiinassa. Mantšujen oma kieli, mantšun kieli, on uhanalainen kieli, sillä nykyiset mantšut puhuvat pääosin äidinkielenään kiinaa. Mantšuja on noin 10 miljoonaa. Mantšut ovat yksi Kiinan kansantasavallan 55 virallisesti rekisteröidystä vähemmistökansallisuudesta, mikä takaa heille tiettyjä etuuksia, esimerkiksi yhden lapsen politiikka ei koske vähemmistökansallisuuksia.
Historia
Erityisen tunnetuksi mantšukansan tekevät ajat, jolloin se on hallinnut koko Kiinaa. Nämä kaudet ovat Jin-dynastia (1115-1234) ja Qing-dynastia (1644-1911).
Vuonna 1931 Japani miehitti Mantšurian ja perusti sinne nimellisesti itsenäisen Mantšukuon valtion, joka oli kuitenkin käytännössä Japanin täydessä kontrollissa. Mantšukuo lakkasi olemasta toisen maailmansodan päättyessä.
Luokka:Kiina
ko:만주족
ja:満州民族
Hui-kiinalaisetHui-kiinalaiset ovat etnisesti kiinalaisia muslimeja, joita erotuksena esim. uiguureihin kutsutaan nimella hui. Heillä on myös oma autonominen alue, Ningxia.
Luokka:Kiina
Luokka:Kansat
Han-kiinalaisetHan-kiinalaiset (yksink.: 汉, perint.: 漢, pinyin: hàn) ovat Kiinan ylivoimaisesti suurin kansanryhmä. Yli 92% kiinalaisista on han-kiinalaisia, ja usein heitä tarkoitettaessa puhutaankin vain kiinalaisista, joskaan kiinalaiset eivät tavallisesti pidä tästä nimityksestä.
Nimeä alettiin käyttää mantšujen Qing-dynastian aikana 1800-luvulla. Nimen alkuperänä on Han-dynastia, jonka alueet kattoivat han-kiinalaisten asuinalueet ja vähän muutakin.
Han-kiinalaisten sisällä on lukuisia kielellisiä ja kulttuurillisia eroja. Pääasialliset yhdistävät tekijät ovat kiinan kirjoitusjärjestelmä, joka on kaikilla sama vaikka puhutut kielet ovatkin niin erilaisia etteivät puhujat ymmärrä toisiaan, sekä yhtenäisen Kiinan valtion tuhansia vuosia vanha historia byrokraattisine hallintoineen, mikä tuo selkeän yhdistävän kulttuuripiirteen.
Kiinan vähemmistöryhmien erottelu han-kiinalaisista on joissakin tapauksissa suhteellisen teennäistä, esimerkiksi hui-kiinalaiset han-kiinalaisista erottaa oikeastaan vain uskonto, sillä huit ovat islaminuskoisia. Koska Kiinan kansantasavalta myöntää tiettyjä etuuksia vähemmistökansoille, eräät rekisteröityvät vähemmistökansallisuuden edustajiksi vaikka olisivat todellisuudessa han-kiinalaisia, sillä joskus asian varmentaminen on lähes mahdotonta jos erottavat tekijät ovat mitättömiä.
Katso myös: Kiinan etniset ryhmät
Luokka:Kiina
Luokka:Kansat
zh-min-nan:Hàn-cho̍k
ja:漢民族
ko:한족
th:ชนชาติฮั่น
UiguuritUiguurit ovat islaminuskoinen turkinsukuinen kansa, jota elää Xinjiangissa Kiinan kansantasavallassa, Uzbekistanissa, Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Kiinaksi uiguurit tunnetaan nimellä wéiwú'ěr (perint.: 維吾爾 yksink.: 维吾尔). Uiguurit ovat yksi Kiinan 55 virallisesti tunnustetusta vähemmistökansasta.
Uiguurit polveutuvat Keski-Aasian turkinsukuisista paimentolaiskansoista, ja uiguurin kieli on edelleen hyvin lähellä turkin kieltä, tosin sitä kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin. Uiguureilla oli 700—800-luvuilla Keski-Aasiassa laaja valtio, ja kaupankäynti mm. Tang-dynastian hallitseman Kiinan kanssa oli vilkasta. Muinaiset uiguurit hallitsivat monia silkkitien tärkeitä kaupunkeja. Uiguurit olivat pääosin buddhalaisia, mutta osin myös manikealaisia tai kristittyjä (nestoriolaisia). Nykyään uiguurit ovat muiden Keski-Aasian kansojen tavoin islaminuskoisia.
Kiinan hallitus pitää uiguuriaktivismia terrorismina, mitä Yhdysvallat ei ole liittolaisineen valmis vielä myöntämään. Mahdollisista terroriteoista ei ole paljoa tietoja, mutta Kiinan hallitus väittää, että uiguureilla olisi yhteyksiä al-Qaidaan ja on alkanut 11. syyskuuta 2001 New Yorkin terrori-iskun seurauksena pitää tuhansia uiguuriaktivisteja vangittuina osana Yhdysvaltain julistamaan maailmanlaajuista terrorin vastaista sotaa. Venäjällä ja Kazakstanissa osittain myötäillään kantaa.
Luokka:Kansat
Luokka:Turkkilais-tataarilaiset kansat
ja:ウイグル人
YitYit people (yin kielellä Nosu, kiinaksi 彝 yì, länsimaisessa kirjallisuudessa toisinaan myös nimellä lolot) ovat yksi Kiinan 56 virallisesti tunnustetusta vähemmistökansasta. Yi-kansan jäseniä on noin 6.6 miljoonaa Sichuanin, Yunnanin, Guizhoun ja Guangxin vuoristoseuduilla. Yi-kansaa on myös Myanmarissa ja Vietnamissa. Suurin yhtenäinen yi-yhteisö asuu Xichangin kaupungin ympäristössä Sichuanin, Yunnanin ja Guizhoun rajaseuduilla, muualla yit elävät usein rinnakkain muiden kansojen kanssa.
Yi-kieli kuuluu sino-tiibetiläisten kielten tiibetiläis-burmalaiseen haaraan, ja jakautuu kuuteen päämurteeseen. Murteet ovat etääntyneet niin kauas toistaan, etteivät eri murteiden puhujat yleensä ymmärrä toisiaan. Ainakin osa näistä kuudesta murteesta tulisi lukea omiksi kielikseen.
Yin kielellä on oma vanha kirjoitusjärjestelmänsä, joka poikkeaa kaikista tunnetuista lähiseudulla käytössä olleista kirjoitusjärjestelmistä ja on ilmeisesti kehittynyt täysin itsenäisesti. Kirjoitusjärjestelmällä ei myöskään koskaan ole ollut yhtenäistä standardia, kirjoituksella merkittiin muistiin lähinnä vain uskonnollisia ja maagisia teksetjä ja sitä hallitsivat vain ”pimot”, perinteisen yi-yhteisön tietäjät. Yi-kansalla ei tiettävästi ole koskaan ollut omaa keskitettyä hallintoa eikä näin ollen tarvetta yhtenäiselle kirjoitusjärjestelmälle.
Vain harvojen taitamaa kirjoitusjärjestelmää korvaamaan luotiin 1958 tavumerkkeihin perustuva, yksinkertaisempi kirjoitusjärjestelmä.
Luokka:Kansat
ja:イー族
MongolitMongolit ovat itä-aasialainen kansanryhmä, jonka jäsenet puhuvat |
