:: wikimiki.org ::
| Kiinan Keskiaika |
Kiinan keskiaikaKiinan keskiaika (200-luku – 600-luku, mukaillen tunnetun ranskalaisen historioitsija Jacques Gernet'n määritelmää) oli hajaannuksen aikaa Kiinassa. Kuten Euroopan keskiajalla, tänä aikana feodalismin tapainen järjestelmä vallitsi Kiinassa. Kiinan keskiaika alkaa siten Han-dynastian hajoamisesta ja päättyy Sui-dynastiaan, joka yhdisti Kiinan jälleen.
Ajanjaksolle osuvat seuraavat Kiinan dynastiat:
- Kolme kuningaskuntaa (220 – 280)
- Läntinen Jin-dynastia (265 – 316)
- Itäinen Jin-dynastia (317 – 420)
- Eteläiset ja pohjoiset dynastiat (386 – 581)
Luokka:Kiinan historia
200-lukuVuosisadat: Ensimmäinen vuosisata 100-luku - 200-luku - 300-luku 400-luku
----
Tärkeitä tapahtumia
- Kiinan Han-dynastia kaatui ja Kiina hajosi useaksi valtioksi seuraavien vajaan 400 vuoden ajaksi. Tätä hajaannuksen aikaa nimitetään joskus Kiinan keskiajaksi.
- Diocletianus jakaa Rooman valtakunnan itä- ja länsi-osiin.
- Persian Sassanidien dynastia aloittaa sodan Roomaa vastaa vallatakseen takaisin menetetyt maat (230 - 232).
- Kolmannen vuosisadan kriisi Roomassa
- Persian šaahi Šapur I ottaa keisari Valerian I:n vangiksi 260.
- Kofun-jakso, Yamato-kauden alku Japanissa.
Tärkeitä henkilöitä
- Diocletianus, Rooman keisari
- Plotinos, (204 - 270)
Tekniikkaa
- Syyriassa kehitettiin silmälasit likinäköisille.
- ensimmäiset banaaniviljelmät Kiinassa
Vuosikymmenet ja vuodet
200-vuosikymmen: 200, 201, 202, 203, 204, 205, 206, 207, 208, 209
210-luku: 210, 211, 212, 213, 214, 215, 216, 217, 218, 219
220-luku: 220, 221, 222, 223, 224, 225, 226, 227, 228, 229
230-luku: 230, 231, 232, 233, 234, 235, 236, 237, 238, 239
240-luku: 240, 241, 242, 243, 244, 245, 246, 247, 248, 249
250-luku: 250, 251, 252, 253, 254, 255, 256, 257, 258, 259
260-luku: 260, 261, 262, 263, 264, 265, 266, 267, 268, 269
270-luku: 270, 271, 272, 273, 274, 275, 276, 277, 278, 279
280-luku: 280, 281, 282, 283, 284, 285, 286, 287, 288, 289
290-luku: 290, 291, 292, 293, 294, 295, 296, 297, 298, 299
(ks. ajan merkitseminen)
Luokka:200-luku
ko:3세기
ja:3世紀
600-lukuVuosisadat: 400-luku 500-luku - 600-luku - 700-luku 800-luku
----
Tärkeitä tapahtumia
- Islamin synty - Koraani kirjoitetaan.
- Islam leviää Syyriaan, Persiaan, Egyptiin, Pohjois-Afrikkaan ja Keski-Aasiaan.
- Xuan Zang matkustaa Kiinasta Intiaan. Palattuaan hän kääntää buddhalaiset kirjoitukset kiinaksi.
- Serbit saapuvat Balkanille ja jakautuvat kuuteen heimoon.
Tärkeitä henkilöitä
- Muhammed (570 - 632), Islamin uskon perustaja
- Paavi Gregorius Suuri (paavina 590-604)
- Tang-dynastiaan keisari Taizong
Tekniikkaa
- Jalustin Persiaan Kiinasta
- Šatranj, šakin edeltäjä
Ajanjaksoja
- Länsi-Euroopassa ja pohjoismaissa eletään merovingiaikaa
Vuosikymmenet ja vuodet
600-vuosikymmen: 600, 601, 602, 603, 604, 605, 606, 607, 608, 609
610-luku: 610, 611, 612, 613, 614, 615, 616, 617, 618, 619
620-luku: 620, 621, 622, 623, 624, 625, 626, 627, 628, 629
630-luku: 630, 631, 632, 633, 634, 635, 636, 637, 638, 639
640-luku: 640, 641, 642, 643, 644, 645, 646, 647, 648, 649
650-luku: 650, 651, 652, 653, 654, 655, 656, 657, 658, 659
660-luku: 660, 661, 662, 663, 664, 665, 666, 667, 668, 669
670-luku: 670, 671, 672, 673, 674, 675, 676, 677, 678, 679
680-luku: 680, 681, 682, 683, 684, 685, 686, 687, 688, 689
690-luku: 690, 691, 692, 693, 694, 695, 696, 697, 698, 699
(ks. ajan merkitseminen)
Luokka:600-luku
ko:7세기
ja:7世紀
th:คริสต์ศตวรรษที่ 7
EurooppaEurooppa on maanosa, jonka rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasus-vuoret ja Mustameri kaakossa ja Välimeri etelärajalla. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa supermaanosan Euraasia: Eurooppa on läntinen viidennes Euraasian maamassasta. Kokonsa (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) puolesta Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, täten se on asukasluvultaan toiseksi suurin maanosa Aasian jälkeen ja myöskin tiheimmin asuttu maanosa.
Aasian
Etymologia
Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Nimen etymologia on epävarma, sille on esitetty sekä kreikkalaista, että seemiläistä etymologiaa (ereb, auringonlasku).
Historia
Katso pääartikkeli Euroopan historia.
Euroopalla on pitkä historia suurien kulttuurillisten ja taloudellisten saavutusten muodossa aina pronssikaudelta alkaen. 15. vuosisadalta lähtien eurooppalaiset valtiot, erityisesti Espanja, Portugali, Ranska ja Iso-Britannia, rakensivat suuria kolonistisia imperiumeja Afrikkaan, Amerikkaan ja Aasiaan. Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 18. vuosisadalla. Toisen maailmansodan jälkeen ja ennen kylmän sodan loppua Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: kommunistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.
Euroopan määritelmä
Usein Euroopalle piirretään muita rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri "Eurooppaa", jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.
Nykyään termiä "Eurooppa" käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 25 maata (joista Kypros on osa maantieteellistä Aasiaa). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä. Useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Lähes kaikki Euroopan maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä; yksittäiset poikkeukset ovat Valko-Venäjä ja Vatikaanivaltio.
Vatikaanivaltio
Nykyisellään maantieteellinen Eurooppa koostuu seuraavista 44 maasta (aakkosjärjestyksessä):
Ennen vuotta 2004 liittyneet EU-maat merkitty lihavoidulla tekstillä. 1. toukokuuta 2004 liittyneet uudet EU-maat merkitty kursivoidulla tekstillä.
2004
Euroopan alaryhmittymiä:
- Euroopan unioni
- Schengen-alue
- Euroalue
- Balkan
- Baltian maat
- Benelux
- Britteinsaaret
- Keski-Eurooppa
- Itä-Eurooppa
- Iberian niemimaa
- Pohjoismaat
- Skandinavia
- Visegrad-ryhmä
Euroopan valtioiden ja maa-alueiden vertailua
Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä
Tiedoista puuttuu Turkin Euroopan puoleinen osa.
Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä
Tiedoista puuttuu Turkin euroopanpuoleinen osa.
Luokka:Mantereet
Luokka:Eurooppa
als:Europa
roa-rup:Evropa
ms:Eropah
zh-min-nan:Europa
ko:유럽
ja:ヨーロッパ
simple:Europe
th:ทวีปยุโรป
Keskiaika
Keskiaika on nimi Euroopan historian ajanjaksolle ns. "vanhan ajan" ja "uuden ajan" välissä. Kuvan keskiajasta jonkinlaisena "pimeänä" kautena loivat uuden ajan alun oppineet, jotka halusivat siten korostaa renessanssina nykyään tunnetun oman aikakautensa merkitystä – sekä omaa etevymmyyttään aikaisempiin oppineisiin nähden. Vaikka renessanssi palauttikin paljon antiikin taiteellisia ja tieteellisiä käsityksiä käyttöön, muutos keskiaikaan ei ollut läheskään niin jyrkkä kuin nämä renessanssin myyttiä rakentaneet oppineet antoivat ymmärtää.
Yksi näistä myyteistä on ajatus, että keskiajalla ei juuri tapahtunut tieteiden ja tekniikan kehitystä, koska katolinen kirkko usein jarrutti kaikenlaista kehitystä esimerkiksi luonnontieteissä peläten kehityksen ja uusien ajatusten uhkaavan valta-asemaansa. Toisaalta keskiajan kirkon luostarit ja niiden koulut olivat oikeastaan ainoa paikka, missä oli mahdollista saada opetusta yliopistojen lisäksi, jotka olivat myös tiiviissä yhteydessä kirkkoon. Esimerkiksi logiikan tutkimus eteni keskiajan yliopistoissa voimakkaasti.
Länsi-Rooman tuho vuonna 476 nähdään sellaisena historiallisena taitekohtana, jossa usein ajatellaan antiikin ajan päättyneen ja keskiajan alkaneen. Tosin muitakin tulkintoja on. Tämän käsityksen ongelmana on länsikeskeisyys ja yksinomaan poliittisluontoisten tapahtumien merkityksen korostaminen. Joskus myös islamin syntyminen lasketaan periodisoinnin kannalta merkittäväksi murrokseksi. Yhteiskuntahistoriallisesti orientoituneet tutkijat korostavat taloudellis-sosiaalisia murroksia ja kieli- tai kirjallisuushistoriallisesti suuntautuneet tutkijat kansankielten etääntymistä latinasta. Keskiajan päättymistä perustellaan mm. kansallisvaltion synnyllä, suurilla löytöretkillä ja keksinnöillä (esimerkiksi kirjapainotaidon kehityksellä) ja varsinkin protestanttisten alueiden historiankirjoituksessa reformaatiolla.
Suomessa keskiajan sanotaan usein alkaneen noin vuonna 1155, jolloin Varsinais-Suomen alueelle tehtiin epävarmojen tietojen mukaan niin sanottu 1. ristiretki. 1100-luvun jälkipuoliskolle ajoittuvat joka tapauksessa ensimmäiset Suomea sivuavat asiakirjalähteet, ja siten voidaan katsoa historiallisen aikakauden alkaneen Suomessa suoraan keskiajasta. Suomessa ja Ruotsissa uuden ajan yleensä sanotaan alkaneen Kustaa Vaasan noustessa valtaan vuonna 1523. Tällöin pidetään kansallisvaltioiden syntyä ja reformaatiota keskeisenä murroksena, joiden katsotaan olevan periodijaon pohjalla. Toisaalta yhteiskuntahistoriallisesti orientoitunut tutkimus korostaa yhteiskunnan perusrakenteiden pysyneen Suomessa pitkään 1500-luvulle hyvin vakaina. Siten periodirajana on voitu pitää myös esimerkiksi 1570-lukua.
Keskiaika jaetaan usein varhaiskeskiaikaan (noin 400–900), sydänkeskiaikaan (noin 900–1300) ja myöhäiskeskiaikaan (noin 1300–1500). Vastaava jako on omaksuttu myös Suomen historiaan. Esimerkiksi yleisesti yliopistollisena oppikirjana käytettävässä Suomen historian pikkujättiläisessä (WSOY 1987) Jouko Vahtola jakaa luvun Keskiaika neljään osaan: varhaishistoriaan (noin 1000–1150), varhaiskeskiaikaan (noin 1150–1323), sydänkeskiaikaan (1323–1397) ja myöhäiskeskiaikaan (1397–1520). Tämän jaottelu perustuu yksinomaan valtiollisen historian käännekohtiin.
Keskiajan ja sen eri alajaksojen tarkka ajoittaminen voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa, koska keskiaikaa määrittäville sosiaalisille, kulttuurisille ja poliittisille prosesseille ei yleensä voi määrittää alkamis- tai päättymisajankohtaa kovinkaan täsmällisesti. Tarkat ajoitukset historiallisille periodeille ovatkin kiinnostavia lähinnä oppihistorian kannalta; ne kertovat enemmän esittäjiensä käsityksistä historiallisesti merkittävistä tapahtumista ja rakenteista kuin antaisivat pohjaa menneisyyden mielekkäälle periodisoinnille. Useimmat nykytutkijat käyttävätkin ilmaisua keskiaika vain käytännöllisenä lyhenteenä ajanjaksolle, joka alkoi joskus 400–600-luvuilla ja päättyi joskus 1300–1500-luvuilla. Keskiajalla ei ollut mitään yhtenäistä olemusta. Kyse on vain modernista apukäsitteestä tai menneisyyttä koskevasta fiktiosta.
Joitakin esimerkkejä eri maissa ja erilaisissa tieteellisissä perinteissä keskiajalle annetuista ajoituksista:
:Cristopher Cellarius: 308–1453
:Yleinen: 476–1492 / 1517
:Tanska: 1047–1533
:Ruotsi: 1060–1517
:Suomi: n. 1155–1520–1527
:Viro ja Latvia: 1227–1558
:Liettua: 1387–1505
:Puola: 996–1505
:Venäjä: 880 / 1054–1533
Katso myös
- Keskiajan filosofia
- Keskiajan musiikki
- Keskiajan yliopisto
- Kiinan keskiaika
Luokka:Historian ajanjaksoja
Luokka:Keskiaika
ja:中世
simple:Middle Ages
FeodalismiFeodalismi tai feodaalinen järjestelmä on uudella ajalla keksitty termi keskiajalle tyypilliselle taloudelliselle ja hallinnolliselle järjestelmälle.
Oikeushistoriallisesti orientoituneet tutkijat samaistavat usein feodalismin ja läänityslaitoksen. Näin määritellyn feodalismin peruspilari on lääninherran suojelu ja ylläpito vastapalkkiona alamaisen verosuorituksesta, ylempänä (lääninherrojen välillä) ylemmän suojelu vastikkeena alemman herran uskollisuudesta ja palveluksesta. Vasallin uskollisuus koski vain lähintä herraa, jolle hän oli vannonut uskollisuutta. Ylläpitovelvollisuus ilmeni useimmiten niin, että herra antoi vasallilleen maa-alueen, joka tunnetaan läänityksenä. Läänityksiä käytettiin sotilasluokan palkan korvikkeena. Myös Japanissa esiintyi järjestelmä, jota usein verrataan eurooppalaiseen feodalismiin. Se tunnettiin nimellä bakuhan taisei (幕藩体制).
Feodaalisiksi kutsutuissa yhteiskunnissa kuninkaan valta oli yleensä heikko vallan jakautuessa paikallistason herroille. Joskus voimakkaimmat vasallit saattoivat kohota voimakkaammiksi kuin itse kuningas, jolloin he tietenkään eivät olleet enää käytännössä alamaissuhteessa kuninkaaseen.
Feodalismitermin käytöstä on käyty historioitsijoiden kesken paljon väittelyä. Kyseessä on, kuten historiallisessa käsitteenmuodostuksessa on melko yleistä, anakronistinen ilmaisu, joka luo käsityksen yhtenäisestä ideologiasta. Tämän vuoksi kenties useimmat tutkijat puhuvat nykyään mieluummin feodaalisesta yhteiskunnasta kuin feodalismista.
Kirjallisuus
Feodalismi: uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria: toim. Tapani Hietaniemi [et al.] (Vastapaino, 1997)
Linkkejä
- [http://www.helsinki.fi/hum/hist/gradut/nurmiain/sisallys.html Jouko Nurmiainen: Feodalismin käsite 1900-luvun länsimaisessa historiankirjoituksessa], yleisen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, maaliskuu 1998
Luokka:Historian ajanjaksoja
Sui-dynastiaSui-dynastia (隋朝) hallitsi Kiinaa 581 – 618. Sitä edelsi Eteläisten ja pohjoisten dynastioiden kausi ja seurasi Tang-dynastia. Pääkaupunkina toimi Chang'an.
Sui-dynastiaa voi hyvin verrata Qin-dynastiaan. Se jälleen yhdisti maan vuosisatoja kestäneen sotalordien vallan jälkeen, piti kovaa kuria ja aloitti vastaavia hankkeita: Kiinan muuri korjattiin ja Suuri kanaali valmistui. Samoin kuin Qin, Sui-dynastia oli myös lyhytaikainen, hajoten Korean suunnassa käytyjen sotien ja sisäisten levottomuuksien vuoksi. Lisäksi molempien dynastioiden seuraajat olivat Kiinan "suuria dynastioita".
Hallitsijat
| Kuolemanjälkeiset nimet (Shi Hao 諡號) |
Syntymänimet |
Hallintokaudet |
Aikakausinimet (Nian Hao 年號) ja niiden vuodet |
| Käytäntö: "Sui" + kuolemanjälkeinen nimi |
| Wendi (文帝 wén dì) |
Yang Jian (楊堅 yáng jiān) |
581-604 |
Kaihuang (開皇 kāi huáng) 581-600
Renshou (仁壽 rén shòu) 601-604
|
| Yangdi (煬帝 yáng dì) |
Yang Guang (楊廣 yáng guǎng) |
605-617 |
Daye (大業 dà yè) 605-617
|
| Gongdi (恭帝 gōng dì) |
Yang You (楊侑 yáng yòu) |
617-618 |
Yining (義寧 yì níng) 617-618
|
Katso myös
- Kiinan dynastiat
- edellinen kausi: Eteläiset ja pohjoiset dynastiat
- seuraava kausi: Tang-dynastia
- 500-luku
- 600-luku
Luokka:Kiinan historia
ja:隋
Kiinan dynastiatKiinan historia jaotellaan dynastioiden, eli hallitsijoiden tai hallitsijasukujen valtakausien mukaan seuraavasti:
Luokka:Kiinan historia
Luokka:Luettelot hallitsijoista
ja:中国史時代区分表
220Vuosisadat: ensimmäinen vuosisata 100-luku - 200-luku - 300-luku 400-luku
Vuosikymmenet:
170
180
190
200
210
- 220 -
230
240
250
260
270
Vuodet:
215
216
217
218
219
- 220 -
221
222
223
224
225
226
----
Tapahtumia
- Cao Pi yritti kaapata Han-dynastian vallan, mutta toiset panivat hanttiin ja Kiina jakaantui Kolmeksi kuningaskunnaksi, joista Cao Pi hallitsi Wei-kuningaskuntaa.
Syntyneitä
-
Kuolleita
- Cao Cao, Han-dynastian aikainen kenraali ja Wei-kuningaskunnan kuningas (Kiinassa).
ko:220년
ja:220
Läntinen Jin-dynastiaLäntinen Jin-dynastia (西晉 (yksinkertaistetuilla merkeillä 西晋) [xī jìn]) hallitsi Kiinassa 265 – 316. Sen perusti Sima (司馬) -perhe. Pääkaupunkina toimi vuoteen 311 saakka Luoyang, kunnes Han Zhaon joukot vangitsivat keisari Huain. Tällöin pääkaupunki siirrettiin Chang'aniin kunnes sekin vallattiin vuonna 316.
Valloitettuaan Wu-kuningaskunnan vuonna 280 koko maa oli jonkin aikaa taas yhdistettynä Jin-dynastian alaisuudessa. Kahdeksan prinssin sodan jälkeen Jin-dynastia ei kuitenkaan pystynyt estämään paimentolaisten hyökkäyksiä ja kansannousuja. Chang'anin valtauksen jälkeen hovi pakeni etelään Jiankangiin (lähellä Nanjingia) Longya:n prinssin suojiin. Tämä prinssi nimettiin sitten Jin-keisariksi ja Itäinen Jin-dynastia sai alkunsa.
Katso myös
- Kiinan dynastiat
- edellinen kausi: Kolme kuningaskuntaa
- seuraava kausi: Itäinen Jin-dynastia
- 200-luku
- 300-luku
Luokka:Kiinan historia
265
Tapahtumia
- Jin-dynastia alkoi Wei-kuningaskunnan kukistamisella Kiinassa.
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:265년
Itäinen Jin-dynastiaItäinen Jin-dynastia (東晉 (yksinkertaistetuilla merkeillä 东晉), [dōng jìn]) hallitsi osaa nykyistä Kiinaa 317 – 420.
Itäinen Jin-dynastia sai alkunsa kun Chang'anin valtaamisen jälkeen etelään paennut Läntisen Jin-dynastian hovi perusti uuden hovin Jiankangiin (lähellä Nanjingia) nimittäen siellä heitä suojelleen Longya:n prinssin Itäisen Jin-dynastian keisari Yuaniksi.
Kapinat vaivasivat Itäisen Jin-dynastian hovia koko sen valta-ajan. Useimmat onnistuttiin tukahduttamaan, Huan Xuan kuitenkin onnistui hetkeksi kaappaamaan vallan itselleen ja muutti dynastian nimeksi Chu. Liu Yu kuitenkin kukisti hänet ja määräsi sitten valtaan palautetun mutta jälkeenjääneen keisari Anin hirtettäväksi. Keisari Anin veli, keisari Gong astui valtaistuimelle 419 mutta jäi dynastian viimeiseksi keisariksi kun Liu Yu astui hänen tilalleen julistautuen uuden Song-dynastian keisari Wuksi.
Katso myös
- Kiinan dynastiat
- edellinen kausi: Läntinen Jin-dynastia
- seuraava kausi: Pohjoiset ja eteläiset dynastiat
- 300-luku
- 400-luku
Luokka:Kiinan historia
ko:동진
ja:東晋
420Vuosisadat: 200-luku 300-luku - 400-luku - 500-luku 600-luku
Vuosikymmenet: 370 380 390 400 410 - 420 - 430 440 450 460 470
Vuodet: 415 416 417 418 419 - 420 - 421 422 423 424 425
----
Tapahtumia
- Song-dynastia syrjäytti Jin-dynastian Kiinassa.
- Theoderik I (hallitsee vuosina 420-451) valitaan visigoottien kuninkaaksi Vallian kuoltua.
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
- Visigoottien kuningas Vallia (hallitsi 415-420)
ko:420년
Eteläiset ja pohjoiset dynastiatEteläiset ja pohjoiset dynastiat (南北朝 [nán běi cháo]) on yhteisnimitys Kiinan eri osia välillä 386 - 589 hallinneille dynastioille.
# Pohjoiset dynastiat 386 - 581
# Eteläiset dynastiat 420 - 589
Oikeastaan jo Han-dynastian päättymisestä alkanut hajanaisuus Kiinassa jatkui Jin-dynastian luoman hetkellisen yhtenäisyyden jälkeen. Pohjoisten ja eteläisten alueiden ei-kiinalaisen väestön kiinalaistuminen kiihtyi. Myös buddhalaisuus levisi ympäri maata.
Poliittisesta hajanaisuudesta huolimatta teknologista kehitystä tapahtui. Ruuti (jota käytettiin ilotulitteissa) ja kottikärryt ovat ilmeisesti peräisin 500-luvulta tai 600-luvulta. Lisäksi aikakaudella tapahtui merkittävää kehitystä lääketieteessä, astronomiassa ja karttojen tekemisessä.
Katso myös
- Kiinan dynastiat
- edellinen kausi: Itäinen Jin-dynastia
- seuraava kausi: Sui-dynastia
- 300-luku
- 400-luku
- 500-luku
Luokka:Kiinan historia
ja:南北朝時代 (中国)
581
Tapahtumia
- Pohjoinen Zhou-dynastia kaatui Kiinassa ja Sui-dynastia yhdisti maan uudelleen.
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:581년
Luokka:Kiinan historiaTässä luokassa on Kiinan kansantasavallan, Kiinan tasavallan ja Kiinan aikaisempaa historiaa käsitteleviä artikkeleita.
Historia, Kiinan
Luokka:Valtioiden historiat AbendgarderobeAls Abendgarderobe bezeichnet man Kleidung, die sich durch Besonderheiten in Stoff, Schnitt und Aufputz von der normalen Kleidung unterscheidet und abends zu festlichen Gelegenheiten getragen wird.
Beim Mann reicht meist als Abendgarderobe auch ein normaler dunkelblauer oder schwarzer Sakkoanzug und dazu ein weißes Hemd mit Krawatte. Bei besonders festlichen Anlässen kann auch der Frack (auf der Einladung: white tie/ cravate blanche/ großer Gesellschaftsanzug) oder der Smoking (auf der Einladung: black tie/ cravate noire/ Gesellschaftsanzug) gefordert sein. Beide selten gebrauchten Festkleider kann Mann sich auch für den Anlass mieten.
Die Abendbekleidung läßt Frauen hingegen wesentlich mehr Spielraum für Kreativität; das "schöne Geschlecht" kann mit allen Reizen strahlen. Das Abendkleid kann ein elegantes, langes oder kurzes (schulterfreies) Kleid aus edlem Stoff sein oder ein eleganter Hosenanzug. Das Decolleté sollte dem Anlass angemessen gewählt werden, d.h. je später der Abend desto mehr kann aber nicht muss Frau zeigen.
Kategorie:Kleidung
zycie hoteles en Praga WARSAW kalorie konsultant slubny
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
|
Inglés especial
El inglés especial de la Voice of America, o Special English, es una lengua controlada basada en el uso de un vocabulario reducido, formas gramaticales simples y una pronunciación cuidada y lenta del idioma inglés.
Este idioma es utilizado por la emisora Voice of America del gobierno de los Estados Unidos
|
Novelda
Novelda es un municipio de la provincia de Alicante, en el Vinalopó Medio. El núcleo principal está a la derecha del río Vinalopó, que atraviesa el término municipal. Cuenta con 25.653 habitantes, tiene una extensión de 75,7 km² y su clima es mediterráneo árido. Se encuentra a 241 metros de altura y 28 km. de Alicante. Destaca la actividad del mármol y la uva de mesa.
|
|
|
