Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Kiiruna (kunta)

Kiiruna (kunta)

Kiiruna (ruotsiksi Kiruna, saameksi Giron) on kaupunki ja kunta Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Kunnan pinta-ala on 19 446,8 km². Asukkaita Kiirunassa on 24 314, joista 12 519 miehiä ja 11 795 naisia. Väentiheys kunnassa on 1 as/km². Rautamalmin louhinta on alueen pääteollisuutta ja kaupunki on erittäin riippuvainen kaivosyhtiö LKABista. Kiirunassa on Pohjoismaiden aktiivisin avaruustutkimuskeskus Esrange. Koska Kiiruna sijaitsee 145 kilometriä pohjoiseen napapiiriltä, kaupungissa on kaamosaika 13. joulukuuta – 5. tammikuuta. Kesällä yötön yö on välillä 30. toukokuuta ja 15. heinäkuuta välillä. Kiiruna on Ruotsin pohjoisin kunta ja maantieteellisesti se on yhtä suuri, kuin kolme maan eteläisintä maakuntaa Skoone, Blekinge ja Halland yhteensä. Yhteen aikaan Kiiruna oli luetteloissa maailman suurimpana kaupunkina pinta-alalla laskettuna. Paikallinen vuori Kebnekaise on Ruotsin korkein vuori, korkeutta sillä on 2 117 metriä merenpinnasta. Kunnassa on yli 6 000 järveä, suurimpana Torneojärvi. Kunnan läpi virtaa seitsemän jokea, joiden nimet ovat Kainuunjoki, Torniojoki, Lainiojoki, Rautasjoki ja Vittankijoki, kuin myös Könkämäjoki ja Muonionjoki, jotka kulkevat Suomen rajalla. Vuonna 2004 tehtiin päätös, että kunnan nykyinen keskusta (N67°49'48, E20°25'48) pitää siirtää, koska on uhka, että se vajoaa 1 kilometrin verran rautamalmin louhimisen takia. Siirtäminen tehtäisin vähitellen seuraavan vuosikymmenen aikana. Erikoista siirtämisessä on se, että rakennuksia, esimerkiksi kaupungintalo ja kirkko, siirretään kokonaisina.

Katso myös


- Ruotsin avaruusfysiikan instituutti

Linkit


- [http://www.kiruna.se Kiiruna ] - virallinen sivu
- [http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/3694204.stm BBC - Ruotsi pelastaa vajoavan kaupungin] Luokka:Ruotsin kunnat Luokka:Ruotsin kaupungit

Saamen kieli

Saamelaiskielet ovat joukko saamelaisten käyttämiä kieliä. Saamelaiskielten muodostama murrejatkumo jaetaan tavallisimmin kymmeneen saamelaiskieleen, joista kuudella on kirjoitettu kieli. Ne eivät kuulu itämerensuomalaisiin kieliin kuten suomi ja viro, vaan ovat niille selvästi kaukaisempaa sukua; voidaan kuitenkin katsoa, että saamelaiskielet ja itämerensuomalaiset kielet yhdessä muodostavat yhden suomalais-ugrilaisen kielikunnan päähaaroista. Suomen alueella puhutaan kolmea saamelaiskieltä, mutta virallisissa yhteyksissä saamen kieli eli saame tarkoittaa yleensä pohjoissaamea. Vuoden 1992 kielilain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä asioidessaan viranomaisten kanssa.

Luokittelu

1992 Arviot saamelaiskielten puhujamääristä vaihtelevat suuresti. Tässä esitetyt luvut ovat [http://www.ethnologue.com/show_family.asp?subid=746 Ethnologuesta]. Osa tiedoista on otettu Tapani Salmisen [http://www.helsinki.fi/~tasalmin/fu.html listalta]. Akkalansaamen osalta tietoja on päivitetty; kieli on ilmeisesti sammunut vastikään. Kuudella suurimmalla kielellä on kirjoitettu muoto. Saamelaiskielet voidaan jakaa länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin. Tarkempi luokitttelu on alla. Länsisaamelaiset kielet
- eteläsaame (noin 300 puhujaa)
- uumajansaame (noin 20 puhujaa)
- piitimensaame (noin 20 puhujaa)
- luulajansaame (noin 1 500 puhujaa)
- pohjoissaame (norjansaame, tunturisaame) on kielistä ylivoimaisesti suurin: sillä on noin 30 000 puhujaa, joista arviolta 2 000 Suomessa
  - jaetaan tornionsaamen, ruijansaamen ja merisaamen murteisiin Itäsaamelaiset kielet
- inarinsaame (säämegiella), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärven ympäristössä; inarinsaame on ainoa kieli, jota puhutaan yksinomaan Suomessa
- koltansaame (sää´mǩiõll), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärvestä koilliseen, myös Venäjän puolella arviolta 20 - 30 puhujaa
- akkalansaame (ilmeisesti sammunut, mutta vielä muutama vuosi sitten yksi puhuja oli elossa)
- keminsaame (sammunut 1800-luvulla, ainoastaan muutamia kielinäytteitä on säilynyt.)
- kildininsaame (самь Кӣлл; noin 650 puhujaa)
- turjansaame (noin 6 puhujaa)

Kirjaimisto

Saamen kielet pohjoismaissa käyttävät laajennettua latinalaista aakkostoa, suomen ja ruotsin kirjaimet Åå, Ää ja Öö eivät kuulu kirjaimistoon, jollei niitä ole erikseen mainittu: Huomaa: kirjain Đ on latinalainen suuraakkonen D ja poikkiviiva (Unicode U+0110), ei islannissa, fäärissä tai muinaisenglannissa käytettävä iso eth (Ð; U+00D0), joka on ulkonäöltään lähes sama. Kildininsaame käyttää laajennettua kyrillistä aakkostoa: Аа Ӓӓ Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Ӣӣ Кк Лл Ӆӆ Мм Ӎӎ Нн Ӊӊ Ӈӈ Оо Пп Рр Ҏҏ Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ҍҍ Ээ Ӭӭ Юю Яя Јј Ѣѣ ʼ. Kildininsaame käyttää myös pituusmerkkejä, joita ei voi esittää tietotekniikassa.

Nykytilanne

Suomessa saamenkielen asemaa ja käyttöä on pyritty turvaamaan vuonna 1992 voimaan tulleella kielilailla. Saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti saamea. Käytännössä tämä tarkoittaa käännös- ja tulkkipalveluja, joka ei edistä viranomaisten saamen käyttöä. Lain ongelmakohta on, ettei laki vaadi viranomaisia osaamaan saamea. Ongelma on myös vähäinen rahoitus, joka kunnilla on varattu kielilain toteuttamiseksi. Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia saamelaisalueen viranomaisista osaa palvella saameksi. Kouluissa kotiseutualueella on lapsilla oikeus opiskella saamea äidinkielenä, valinnaisena tai vapaehtoisena aineena. Saamen voi suorittaa myös ylioppilastutkinnossa äidinkielenä. Ensimmäiset saamen äidinkielenä kirjoittaneet valmistuivat vuonna 1994. Äidinkieleltään saamelaiset ovat vähintään kaksikielisiä eli puhuvat saamen lisäksi kunkin maan valtakieltä. Norjassa säädettiin laki saamelaiskielten asemasta vuonna 1990. Se määräsi kuusi Pohjois-Norjan kuntaa virallisesti kaksikielisiksi. Kunnat ovat Finnmarkin alueen Uuniemi, Teno (Deatnu, norjaksi Tana), Kaarasjoki, Porsanki (Porsáŋgu, norjaksi Porsanger) ja Koutokeino sekä Tromssan läänin Kaivuono. Lakia on kritisoitu siitä, että se ei vaikuta muualla asuviin saamelaisiin kuten eteläsaamen puhujiin. Ruotsissa saamelaiskielet tunnustettiin maan virallisiksi vähemmistökieliksi vuonna 2000. Maan vähemmistökielilaki antaa oikeuden käyttää virastoissa ja tuomioistuimissa asioitaessa saamelaiskieliä Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa. Mikäli virkailija ei osaa saamea, paikalla on oltava tulkki. Laki ei vaikuta eteläsaamen puhujiin, koska he asuvat saamelaiskieliä hallinnossaan käyttävien kuntien ulkopuolella. Laki ei ole toistaiseksi toiminut ongelmitta. Ruotsin aiemman kielipolitiikan takia osa saamelaisista hallitsee omaa saamen kieltään liian puuttellisesti asioidakseen sitä käyttäen virastoissa. Jotkut virkailijat ovat suhtautuneet nihkeästi tulkin hankkimiseen, sillä asioivat saamelaiset osaavat myös ruotsia.

Katso myös


- Suomalais-permiläinen sanasto
- Suomalais-saamelainen sanasto
- Suomalais-ugrilainen sanasto
- Suomalais-volgalainen sanasto
- Uralilainen sanasto

Linkit


- [http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/sgrjohd/saamet.htm Pikakatsaus saamelaiskieliin ja niiden tutkimukseen]
- [http://www.helsinki.fi/~tasalmin/fu.html Uralic (Finno-Ugrian) languages] Tapani Salmisen lista suomalais-ugrilaisten kielten puhujamääristä
- [http://se.wikipedia.org Katso myös pohjoissaamenkielinen Wikipedia] Luokka:Kieliryhmät Luokka:Uralilainen kielikunta ko:사미어 ja:サーミ語

Luettelo Ruotsin kunnista

Tämä on aakkosellinen luettelo 290 nykyisestä Ruotsin kunnasta (2004).

Kunnat

  1. Ale
  2. Alingsås
  3. Alvesta
  4. Aneby
  5. Arboga
  6. Arjeplog
  7. Arvidsjaur
  8. Arvika
  9. Askersund
  10. Avesta
  11. Bengtsfors
  12. Berg
  13. Bjurholm
  14. Bjuv
  15. Boden
  16. Bollebygd
  17. Bollnäs
  18. Borgholm
  19. Borlänge
  20. Borås
  21. Botkyrka
  22. Boxholm
  23. Bräcke
  24. Bromölla
  25. Burlöv
  26. Båstad
  27. Dals-Ed
  28. Danderyd
  29. Degerfors
  30. Dorotea
  31. Eda
  32. Ekerö
  33. Eksjö
  34. Emmaboda
  35. Enköping
  36. Eskilstuna
  37. Eslöv
  38. Essunga
  39. Fagersta
  40. Falköping
  41. Falkenberg
  42. Falun
  43. Filipstad
  44. Finspång
  45. Flen
  46. Forshaga
  47. Färgelanda
  48. Gagnef
  49. Gislaved
  50. Gnesta
  51. Gnosjö
  52. Gotlanti
  53. Grästorp
  54. Grums
  55. Gullspång
  56. Gällivare
  57. Gävle
  58. Göteborg
  59. Götene
  60. Habo
  61. Hagfors
  62. Hallsberg
  63. Hallstahammar
  64. Halmstad
  65. Hammarö
  66. Haninge
  67. Haaparanta
  68. Heby
  69. Hedemora
  70. Helsingborg
  71. Herrljunga
  72. Hjo
  73. Hofors
  74. Huddinge
  75. Hudiksvall
  76. Hultsfred
  77. Hylte
  78. Håbo
  79. Hällefors
  80. Härjedalen
  81. Härnösand
  82. Härryda
  83. Hässleholm
  84. Höganäs
  85. Högsby
  86. Hörby
  87. Höör
  88. Jokkmokk
  89. Järfälla
  90. Jönköping
  91. Kalix
  92. Kalmar
  93. Karlsborg
  94. Karlshamn
  95. Karlskoga
  96. Karlskrona
  97. Karlstad
  98. Katrineholm
  99. Kil
  100. Kinda
  1. Kiiruna
  2. Klippan
  3. Knivsta
  4. Kramfors
  5. Kristianstad
  6. Kristinehamn
  7. Krokom
  8. Kumla
  9. Kungälv
  10. Kungsör
  11. Kungsbacka
  12. Kävlinge
  13. Köping
  14. Laholm
  15. Landskrona
  16. Laxå
  17. Lekeberg
  18. Leksand
  19. Lerum
  20. Lessebo
  21. Lidingö
  22. Lidköping
  23. Lilla Edet
  24. Lindesberg
  25. Linköping
  26. Ljungby
  27. Ljusdal
  28. Ljusnarsberg
  29. Lomma
  30. Ludvika
  31. Luulaja
  32. Lund
  33. Lycksele
  34. Lysekil
  35. Malmö
  36. Malå
  37. Malung
  38. Mariestad
  39. Mark
  40. Markaryd
  41. Mellerud
  42. Mjölby
  43. Mora
  44. Motala
  45. Mullsjö
  46. Munkedal
  47. Munkfors
  48. Mölndal
  49. Mönsterås
  50. Mörbylånga
  51. Nacka
  52. Nora
  53. Norberg
  54. Nordanstig
  55. Nordmaling
  56. Norrköping
  57. Norrtälje
  58. Norsjö
  59. Nybro
  60. Nyköping
  61. Nykvarn
  62. Nynäshamn
  63. Nässjö
  64. Ockelbo
  65. Olofström
  66. Orsa
  67. Orust
  68. Osby
  69. Oskarshamn
  70. Ovanåker
  71. Oxelösund
  72. Pajala
  73. Partille
  74. Perstorp
  75. Piitime
  76. Ragunda
  77. Robertsfors
  78. Ronneby
  79. Rättvik
  80. Sala
  81. Salem
  82. Sandviken
  83. Sigtuna
  84. Simrishamn
  85. Sjöbo
  86. Skövde
  87. Skara
  88. Skellefteå
  89. Skinnskatteberg
  90. Skurup
  91. Smedjebacken
  92. Sollefteå
  93. Sollentuna
  94. Solna
  95. Sorsele
  96. Sotenäs
  97. Staffanstorp
  98. Stenungsund
  1. Storfors
  2. Storuman
  3. Strömstad
  4. Strömsund
  5. Strängnäs
  6. Sundbyberg
  7. Sundsvall
  8. Sunne
  9. Surahammar
  10. Svalöv
  11. Svedala
  12. Svenljunga
  13. Säffle
  14. Säter
  15. Sävsjö
  16. Söderhamn
  17. Söderköping
  18. Södertälje
  19. Sölvesborg
  20. Tanum
  21. Tibro
  22. Tidaholm
  23. Tierp
  24. Timrå
  25. Tingsryd
  26. Tjörn
  27. Tomelilla
  28. Torsby
  29. Torsås
  30. Tranemo
  31. Tranås
  32. Trelleborg
  33. Trollhättan
  34. Trosa
  35. Tukholma
  36. Tyresö
  37. Täby
  38. Töreboda
  39. Uddevalla
  40. Ulricehamn
  41. Uumaja
  42. Upplands-Bro
  43. Upplands-Väsby
  44. Uppsala
  45. Uppvidinge
  46. Vadstena
  47. Vaggeryd
  48. Valdemarsvik
  49. Vallentuna
  50. Vansbro
  51. Vara
  52. Varberg
  53. Vaxholm
  54. Vellinge
  55. Vetlanda
  56. Vilhelmina
  57. Vimmerby
  58. Vindeln
  59. Vingåker
  60. Vårgårda
  61. Vänersborg
  62. Vännäs
  63. Värmdö
  64. Värnamo
  65. Västerås
  66. Västervik
  67. Växjö
  68. Ydre
  69. Ystad
  70. Åmål
  71. Ånge
  72. Åre
  73. Årjäng
  74. Åsele
  75. Åstorp
  76. Åtvidaberg
  77. Älmhult
  78. Älvdalen
  79. Älvkarleby
  80. Älvsbyn
  81. Ängelholm
  82. Öckerö
  83. Ödeshög
  84. Örebro
  85. Örkelljunga
  86. Örnsköldsvik
  87. Österåker
  88. Östersund
  89. Östhammar
  90. Östra Göinge
  91. Överkalix
  92. Övertorneå
Ruotsin kunnista Kunnista Luokka:Ruotsi

Norrbottenin lääni

Norrbotten (Pohjoispohja) on lääni Pohjois-Ruotsissa. Norrbotten rajoittuu idässä Tornionjokeen, pohjoisessa Muonionjokeen, lännessä Norjaan ja etelässä Västerbottenin lääniin. Norrbottenin läänin pääkaupunki on Luulaja. Norrbottenin läänin on pinta-alaltaan Ruotsin suurin lääni - noin neljänneksen koko Ruotsin pinta-alasta. Lääniin kuuluu 14 kuntaa. Ruotsin korkein (n. 2100 m) tunturi, Kebnekaise, ja syvin (232 m) järvi, Hornavan, sijaitsevat Norrbottenin läänissä. Saame on virallisena kunnissa Arjeplog, Jällivaara, Jokimukka ja Kiiruna. Suomi ja meänkieli on virallisena viidessä kunnassa, Jällivaara, Haaparanta, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.

Norrbottenin kunnat


- Arjeplog
- Arvidsjaur
- Boden
- Jällivaara
- Haaparanta
- Jokkmokk (Jokimukka)
- Kalix (Kainuu)
- Kiiruna
- Luulaja
- Pajala
- Piitime
- Älvsbyn
- Överkalix (Ylikainuu)
- Övertorneå

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Rautamalmi

Rautamalmi on kiveä, josta kannattaa erottaa metallista rautaa. Rauta itse on yleensä oksideina eli joko magnetiittina (Fe3O4) tai hematiittina(Fe2O3). Puhtaat magnetiitti- tai hematiittiesiintymät alkavat olla jo lopussa, joten nykyisin louhuitaan takoniitin tyyppisiä kivilajeja, joissa rautapitoisempi aines on sekoittuneena runsaaseen sivukiveen. Sen takia rautakaivokset tuottavat runsaasti jätemateriaalia, mikä on moni paikoin ympäristöongelma.

Katso myös


- malmi
- louhinta Luokka:Geologia ja:鉄鉱石

Esrange

Esrange (European Space and Sounding Rocket Range) on Norjan Andoyan ohella toinen pohjoismaisista rakettikeskuksista. Esrangen rakettikeskus sijaitsee Ruotsissa 45 kilometriä Kiirunan kunnan keskustasta itään. Esrangen rakentaminen aloitettiin vuonna 1964 ESA:n edeltäjän ESROn toimesta. Ensimmäinen raketti lähetettiin sieltä vuonna 1966. Vuonna 1972 keskus siirtyi Ruotsin valtion omistaman yhtiön, Swedish Space Corporationin, omistukseen. Toiminta nykyään on lähinnä revontulten mittausta, luotausrakettien laukaisuja ja säähavaintopallojen lähetystä.

Linkki


- [http://www.ssc.se/default.asp?groupid=2004106125632464 Esrange] - Esrangen sivusto Luokka:Meteorologia

Napapiiri

Napapiiri on kaamoksen raja. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, ja eteläisen napapiirin eteläpuolella on vähintään yksi vuorokausi vuodessa, jonka aikana aurinko ei nouse ollenkaan. Pohjoinen napapiiri on raja, jonka pohjoispuolella aurinko ei laske kesällä eikä nouse talvella vähintään yhtenä vuorokautena vuodessa. Rajana on auringon keskikohta, joten napapiirillä talvipäivänseisauksena auringosta näkyy puolet keskipäivällä. Vastaavasti kesäpäivänseisauksena keskiyön aurinko näkyy myös hieman napapiirin alapuolella. Napapiiri sijaitsee leveysasteella, joka saadaan vähentämällä navan (90°) asteluvusta maan akselikallistuma (n. 23,44°). Rauhallisesti edeten Napapiiri heilahtelee pohjoisen ja etelän välillä 250 kilometrin matkaa metrin pari päivässä. Keinahdellen edestakaisin, mutta kuitenkin saavuttaen taipaleensa ääripäät 40 000 vuoden välein. Pohjoiselle napapiirille osuu kahdeksan valtiota: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska (Grönlanti), Islanti, Venäjä, Kanada ja USA (Alaska). Eteläiselle napapiirille ei yhtään, koska Antarktis ei kuulu millekään valtiolle. Luokka:Maantiede Luokka:Rovaniemi

13. joulukuuta

13. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 347. päivä (348. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 18 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Seija :- suomenruotsalainen kalenteri: Lucia :- ortodoksinen kalenteri: Lusia, Seija :- saamenkielinen kalenteri: Sáddja :- vanhemmissa kalentereissa: Lucina

Tapahtumia


- 1937 - Nanjingin verilöyly käynnistyi Kiinassa.
- 1981 - Puolaan julistettiin sotatila.
- 2003 - Irakin diktaattori Saddam Hussein pidätettiin.

Syntyneitä


- 1816 - Werner von Siemens, saksalainen keksijä
- 1932 - Kalevi Hämäläinen, suomalainen hiihtäjä
- 1984 - Hanna-Maria Seppälä, suomalainen uimari

Kuolleita


- 2003 - Keiko, miekkavalas ---- Katso myös: kalenteri ~ 12. joulukuuta, 14. joulukuuta Luokka:Joulukuu -12-13 ms:13 Disember ko:12월 13일 ja:12月13日 simple:December 13 th:13 ธันวาคม

5. tammikuuta

5. tammikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden viides päivä. Vuodesta on jäljellä 360 päivää (karkausvuonna 361). ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Lea, Leea :- suomenruotsalainen kalenteri: Lea :- ortodoksinen kalenteri: Pentti, Tauno, Sylvi :- saamenkielinen kalenteri: Lejá :- vanhemmissa kalentereissa: Hanna, Kristian, Laulikki, Simeon, Simo

Tapahtumia


- 1895 - Ranskan ensimmäinen juutalainen upseeri Alfred Dreyfus tuomittiin maanpetosoikeudenkäynnissä elinkautiseen Pirunsaarelle (Île du Diable). Oikeusmurhana yleisesti pidetty Dreyfusin tapaus kuohutti Ranskaa pitkään.
- 1896 - Itävaltalainen sanomalehti ilmoitti Wilhelm Röntgenin löytäneen uudenlaisen säteilytyypin, joka tunnettiin myöhemmin röntgensäteilynä.
- 1900 - Irlantilaisjohtaja John Edward Redmond kehotti kapinaan brittien valtaa vastaan.
- 1909 - Kolumbia tunnusti Panaman itsenäisyyden.
- 1914 - Ford Motor Company ilmoitti kahdeksantuntisesta työpäivästä ja 5 dollarin minimipäiväpalkasta.
- 1933 - Golden Gate -sillan rakennustyöt alkoivat.
- 1940 - FM-radio (ULA-radio) esiteltiin Yhdysvalloissa.
- 1945 - Neuvostoliitto tunnusti uuden neuvostoystävällisen Puolan hallituksen.
- 1956 - Elvis Presley äänitti "Heartbreak Hotelin".
- 1964 - Paavi Paavali VI tapasi kreikkalaisen patriarkka Athenagoras I:n Jerusalemissa ensimmäisessä katolilaisten ja ortodoksikristittyjen johtajien tapaamisessa sitten vuoden 1439.
- 1968 - Alexander Dubček astui valtaan, "Prahan kevät" alkoi Tšekkoslovakiassa.
- 1972 - NASA julkaisi suunnitelman avaruussukkulan kehittämiseksi.
- 1973 - Alankomaat tunnusti Itä-Saksan.
- 1975 - Tasmaniassa sijaitsevaan Tasman Bridge -siltaan osui malmilastissa ollut rahtilaiva Lake Illawarra. 12 ihmistä sai surmansa.
- 1984 - Richard Stallman alkoi kehittää GNU:ta.

Syntyneitä


- 1876 - Konrad Adenauer, Saksan liittokansleri (1949–1963) († 1967)
- 1900 - Yves Tanguy, ranskalainen taiteilija († 1955)
- 1909 - Stephen Kleene, matemaatikko († 1994)
- 1931 - Robert Duvall, yhdysvaltalainen näyttelijä (Kummisetä I ja II, Ilmestyskirja. Nyt), Oscar-voittaja (Tender Mercies (1983))
- 1932 - Umberto Eco, kirjailija
- 1938 - Espanjan kuningas Juan Carlos
- 1941 - Miyazaki Hayao, japanilainen ohjaaja
- 1946 - Diane Keaton, yhdysvaltalainen näyttelijä, Oscar-voittaja (Annie Hall (1977))
- 1969 - Marilyn Manson, yhdysvaltalainen rock-muusikko

Kuolleita


- 1066 - Edvard Tunnustaja (Edward the Confessor), Englannin kuningas (1042–1066)
- 1589 - Catherine de Médicis, Ranskan kuningatar, Ranskan kuningas Henrik II:n puoliso (s. 1519)
- 1655 - Paavi Innocentius X (s. 1574)
- 1922 - Ernest Shackleton, irlantilainen tutkimusmatkailija
- 1933 - Calvin Coolidge, Yhdysvaltain 30. presidentti (1923–1929) (s. 1872)
- 1941 - Amy Johnson, englantilainen lentäjä, useita lentoennätyksiä (katosi lennolla) (s. 1903)
- 1970 - Max Born, saksalainen fyysikko, vuoden 1954 Nobelin fysiikanpalkinnon saaja
- 1971 - Douglas Shearer, kanadalainen elokuvan äänen kehittäjä, voitti viisi Oscaria äänestä ja kaksi erikoistehosteista (s. 1899)
- 1998 - Sonny Bono, yhdysvaltalainen laulaja (yhdessä ex-puolisonsa Cherin kanssa), näyttelijä ja kansanedustaja (hiihto-onnettomuus) (s. 1935) ---- Katso myös: kalenteri ~ 4. tammikuuta, 6. tammikuuta Luokka:Tammikuu -01-05 ko:1월 5일 ja:1月5日 simple:January 5 th:5 มกราคม

15. heinäkuuta

15. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 196. päivä (197. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 169 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Rauni, Rauna :- suomenruotsalainen kalenteri: Ragnhild, Ragni, Ragna :- ortodoksinen kalenteri: Kerkko, Jutta, Vladimir :- saamenkielinen kalenteri: Rávdná :- vanhemmissa kalentereissa: Bonavent, Elias, Jubiläus, Kotko, Prudentius, Teodora

Tapahtumia


- 1799 - Rosettan kivi löytyi Niilin laaksosta.
- 1815 - Napoleon antautui hävittyään Waterloon taistelun.

Syntyneitä


- 1573 - Inigo Jones, arkkitehti († 1652)
- 1606 - Rembrandt, taiteilija († 1669)
- 1779 - Clement Moore, kirjailija ja runoilija († 1863)
- 1796 - Thomas Bulfinch, mytologian tutkija (Bulfinch's Mythology) († 1796)
- 1870 - Vladimir Dmitrijevitš Nabokov, venäjäläinen kriminologi, kustantaja ja poliitikko († 1922)
- 1902 - Jean Rey, poliitikko, Euroopan komission puheenjohtaja 1967–1970 († 1983)
- 1911 - Edward Shackleton, tutkimusmatkailija († 1994)
- 1914 - Hammond Innes, kirjailija († 1998)
- 1918 - Bertram N. Brockhouse, fyysikko, vuoden 1994 (jaetun) fysiikan Nobelin palkinnon saaja († 2003)
- 1926 - Leopoldo Galtieri, argentiinalainen diktaattori († 2003)
- 1930 - Jacques Derrida, filosofi
- 1930 - Stephen Smale, amerikkalainen matemaatikko joka rikkoi ulottuvuusmuurin
- 1931 - Clive Cussler, kirjailija
- 1945 - Matti Wuori, asianajaja († 2005)
- 1946 - Linda Ronstadt, amerikkalainen laulaja
- 1946 - Hassanal Bolkiah, Brunein sultaani
- 1947 - Camilla Parker Bowles, prinssi Charlesin pitkäaikainen naisystävä ja toinen puoliso
- 1949 - Carl Bildt, ruotsalainen poliitikko
- 1951 - Jesse Ventura, entinen vapaapainija, entinen Minnesotan kuvernööri
- 1953 - Jean-Bertrand Aristide, jamaikalainen poliitikko
- 1956 - Ian Curtis, laulaja (Joy Division -yhtye)
- 1956 - Marky Ramone, "The Ramones" -yhtyeen jäsen
- 1961 - Forest Whitaker, näyttelijä
- 1980 - Jasper Pääkkönen, suomalainen näyttelijä

Kuolleita


- 1085 - Robert Guiscard, normannilainen seikkailija
- 1291 - Rudolf I Habsburgilainen, Saksan kuningas
- 1685 - James Scott, Monmouthin 1. herttua
- 1782 - Farinelli, italialainen kastraattilaulaja
- 1857 - Carl Czerny, säveltäjä
- 1904 - Anton Tšehov, venäläinen näytelmäkirjailija
- 1940 - Robert Pershing Wadlow, jättiläinen (272 cm ja 222,26 kg)
- 1948 - John J. Pershing, amerikkalainen kenraali
- 1959 - Billie Holiday, jazz- ja blues-laulaja
- 1992 - Hammer DeRoburt, Naurun ensimmäinen presidentti (s. 1922)
- 1997 - Gianni Versace, muotisuunnittelija
- 2003 - Roberto Bolaño, chileläinen runoilija ---- Katso myös: kalenteri ~ 14. heinäkuuta, 16. heinäkuuta Luokka:Heinäkuu -07-15 ms:15 Julai ko:7월 15일 ja:7月15日 simple:July 15 th:15 กรกฎาคม

Torniojoki

Tornionjoki (ruotsiksi Torne älv) on 510 kilometriä pitkä joki, jonka alajuoksu Ruotsin Pajalan kunnan eteläpuolelta alkaen on samalla Suomen ja Ruotsin raja. Tornionjoki alkaa Tornionjärvestä Ruotsista ja laskee Perämereen. Tornionjoen suurimmat sivujoet ovat Lainiojoki ja Muonionjoki. Tornionjoki on tunnettu myös runsaana lohijokena. Se on myös Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki. Luokka:Suomen joet

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät


- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5  % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös


- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla


- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet


- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

2004

Tapahtumia

Tammikuu


- 1. tammikuuta – Irlannista tuli EU:n puheenjohtajamaa.
- 1. tammikuuta – Joseph Deissista Sveitsin presidentti.
- 1. tammikuuta – Pervez Musharraf jatkoi Pakistanin presidenttinä.
- 1. tammikuuta – Ylöjärvestä ja Pudasjärvestä tuli kaupunkeja.
- 3. tammikuuta – Flash Airlinesin lento 604 putosi Punaiseen mereen Egyptin rannikolla, tappaen 148 koneessa. Myöhemmin kävi ilmi, että lentoyhtiöllä oli lentokielto joissain maissa turvallisuusrikkomusten vuoksi.
- 4. tammikuuta – NASA:n MER-A (Spirit) -luotain laskeutui Marsiin.
- 4. tammikuuta – Mihail Saakašvili voitti Georgian presidentinvaalit.
- 4. tammikuuta – Afganistanin 502 edustajaa käsittänyt kokous pääsi näkemyseroista huolimatta yksimielisyyteen uudesta perustuslaista, jonka on tarkoitus rauhoittaa levottomuudet maassa.
- 5. tammikuuta – Intian ja Pakistanin johtajat tapasivat ensi kertaa kolmeen vuoteen huippukokouksessa, jonka aiheena oli Kashimirin aluetta koskevan kiistan rauhanomainen ratkaiseminen.
- 5. tammikuuta – 25-vuotias Mijailo Mijailovic tunnusti puukottaneensa Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin.
- 5. tammikuuta – Britney Spears meni naimisiin lapsuudenystävänsä Jason Allen Alexanderin kanssa. Liitto mitätöitiin Las Vegasilaisessa oikeusistuimessa 55 tuntia myöhemmin.
- 7. tammikuuta – Mijailo Mijailovic tuomittiin Anna Lindhin murhasta.
- 8. tammikuuta – Iso-Britannian kuningatar Elisabet II kastoi maailman suurimman risteilyaluksen, Queen Mary 2:n, Southamptonissa.
- 8. tammikuuta – Bamissa, Etelä-Iranissa löydettiin 57-vuotias mies elossa raunioista 13 päivää maanjäristyksen jälkeen.
- 9. tammikuuta – Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi.
- 15. tammikuuta – Etelä-Korean ulkoministeri Yoon Young-kwan joutui eroamaan tuettuaan Yhdysvaltain politiikkaa Pohjois-Koreaa vastaan.
- 16. tammikuuta – Web-sivusto Goatse.cx suljettiin Joulusaaren domain-rekisterin toimesta palvelusääntöjen rikkomuksesta tehdyn valituksen vuoksi.
- 18. tammikuuta – 25 kuoli ja 130 haavoittui pommiattentaatissa liittouman joukkojen päämajaa vastaan Bagdadissa.
- 20. tammikuuta – Intia osti Venäjältä 1,5 miljardilla dollarilla 45 000 tonnin lentotukialus Admiral Gorškovin ja 28 MiG-29k-hävittäjää.
- 22. tammikuuta – Hakukoneyhtiö Google julkisti Orkut-yhteisöpalvelun.
- 22. tammikuuta – Euroopan unioni kielsi siipikarjan tuonnin Thaimaasta lintuinfluessan levitessä Kaakkois-Aasiassa.
- 24. tammikuuta – NASA:n MER-B (Opportunity) laskeutui Marsiin.

Helmikuu


- 1. helmikuuta – Janet Jacksonin rinta paljastui suorassa Super Bowl XXXVIII -televisiolähetyksessä, mikä johti valtavaan mediakohuun Yhdysvalloissa.
- 1. helmikuuta – Minassa, Saudi-Arabiassa väentungos tappoi 251 pyhiinvaeltajaa.
- 2. helmikuuta – Asuinrakennus romahti Konyassa, Turkissa, surmaten 92.
- 3. helmikuuta – Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA myönsi, että Irakin joukkotuhoaseista ei ollut suoraa uhkaa ennen 2003 Irakin sotaa.
- 6. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 41 Moskovan metrossa.
- 10. helmikuuta – 50 kuoli autopommin räjähtäessä Bagdadissa poliisin värväyskeskuksen edessä.
- 10. helmikuuta – Ranskan kansalliskokous teki kiistellyn päätöksen kieltää uskonnolliset symbolit ja vaatetus kouluissa.
- 11. helmikuuta – Autopommi tappoi 47 armeijan värväyskeskuksen edessä Bagdadin keskustassa.
- 18. helmikuuta – Lannoitteita ja bensiiniä kuljettanut juna putosi raiteilta ja räjähti Iranissa surmaten 320.
- 20. helmikuuta – konservatiivit voittivat vaalit Iranissa. Monia uudistusmielisiä ehdokkaita kiellettiin osallistumasta.
- 22. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi kahdeksan ihmistä bussissa Jerusalemissa.
- 22. helmikuuta – Kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi isoimman kaupungin Cap-Haïtienin.
- 24. helmikuuta – Maanjäristys surmasi 571 ihmistä Marokossa.
- 26. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan entinen ministeri Clare Short paljasti brittien MI6-tiedustelupalvelun kuunnelleen YK:n henkilökunnan, mukaan lukien pääsihteeri Kofi Annanin puheluita.
- 26. helmikuuta – Yhdysvallat salli matkustuksen Libyaan, päättäen 23 vuotta kestäneen kiellon.
- 29. helmikuuta – Jean-Bertrand Aristide erosi Haitin presidentin virasta. Korkeimman oikeuden päätuomarista, Boniface Alexandresta tuli sisäministeri. Aristide kertoi myöhemmin, että USA:n joukot pakottivat hänet eroamaan ja jättämään maan.

Maaliskuu


- 1. maaliskuuta – Suomessa väkevien alkoholijuomien vero laski 40 prosenttia.
- 1. maaliskuuta – Vladimir Putin nimitti Mihail Fradkovin Venäjän pääministeriksi.
- 1. maaliskuuta – Mohammed Bahr al-Uloumista tuli Irakin presidentti.
- 1. maaliskuuta – Pedofiili Marc Dutroux joutui oikeuden eteen Belgiassa.
- 3. maaliskuuta – Oikeudenkäynti entistä pääministeriä Anneli Jäätteenmäkeä vastaan alkoi.
- 10. maaliskuuta – Viisi brittiä, joita pidettiin Afganistanin sodan päättymisestä asti Yhdysvaltain Guantanamon vankileirillä, vapautettiin.
- 11. maaliskuuta – Madridissa tapahtui Espanjan historian tuhoisin terrori-isku. 190 kuoli.
- 14. maaliskuuta – Espanjan vaaleissa oppositio voitti José María Aznarin johtaman hallituspuoleen, pääministeriksi sosialistien José Luis Rodríguez Zapatero.
- 14. maaliskuuta – Venäjän presidentinvaaleissa Vladimir Putin valittiin toiselle kaudelle.
- 15. maaliskuuta – Astronomit kertoivat löytäneensä aurinkokunnasta suurimman taivaankappaleen sitten Pluton löydön 1930. Neptunuksen takaiselle kappaleelle annettiin alustavasti nimi Sedna.
- 15. maaliskuuta – Espanjan uusi hallitus ilmoitti vetävänsä Espanjan joukot Irakista.
- 19. maaliskuuta – Äänekosken bussionnettomuus.
- 20. maaliskuuta – Presidentti Chen Shui-bian voitti Kiinan tasavallan presidentinvaalit 0,22 %:n enemmistöllä. Edellispäivänä häntä ja varapresidenttiä Annette Luta ammuttiin. Opposition Lien Chan vaati äänten uudelleenlaskentaa ja ensimmäinen laskenta mitätöitiin.
- 20. maaliskuuta – Tuhansia mielenosoituksia Irakin sodan 1-vuotispäivänä.
- 22. maaliskuuta – Kaksi suomalaista liikemiestä joutui murhatuksi Irakissa.
- 22. maaliskuuta – Israelin helikopteri surmasi ohjuksin Sheikki Ahmed Yassinin ja seitsemän sivullista Gazassa. Palestiinalaiset protestoivat Israelia vastaan.
- 25. maaliskuuta – Pääministeri Tony Blair vieraili Libyassa ja tapasi Muhammad Gaddafin.
- 28. maaliskuuta – Ranskassa pääministeri Jean-Pierre Raffarinin puolue kärsi murskatappion paikallisvaaleissa ja hän erosi.
- 31. maaliskuuta – Neljä yhdysvaltalaista urakoitsijaa tapettiin Irakissa ja heidän ruuminsa silvottiin ja poltettiin.

Huhtikuu


- 3. huhtikuuta – Pommiräjähdys madridilaisessa asuinhuoneistossa tappoi viisi poliisin saartamaa, maaliskuun 11.:n pommi-iskuista epäiltyä, sekä poliisimiehen.
- 4. huhtikuuta – Shiiat nousivat kapinaan Muqtada al-Sadrin johdolla Najafissa, Sadr Cityssä ja Basrassa. Taisteluissa kuoli satoja.
- 17. huhtikuuta – Israelin helikopterit ampuivat ohjuksia saattueeseen Gazan kaistalla, surmaten Hamasin johtajan, Abdel Aziz al-Rantissin.
- 19. huhtikuuta – Osittainen auringonpimennys eteläisessä Afrikassa.
- 20. huhtikuuta – Tony Blair julisti Yhdistyneen kuningaskunnan järjestävän kansanäänestyksen Euroopan perustuslaista.
- 21. huhtikuuta – Israelin ydinaseohjelman paljastanut Mordechai Vanunu vapautui vankilasta 18 vuoden jälkeen.
- 22. huhtikuuta – Kaksi polttoainetta ja räjähteitä kuljettanutta junaa räjähti Pohjois-Korean Ryongchonissa, surmaten 161. 1300 loukkaantui ja tuhansia rakennuksia tuhoutui.
- 25. huhtikuuta – Kyproksen uudelleenyhdistymisäänetys järjestettiin Kyproksen tasavallassa ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa. Turkkilainen puoli hyväksyi suunnitelman, mutta kreikkalainen puoli hylkäsi sen.
- 28. huhtikuuta – Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali tuli ilmi 60 Minutes II -ohjelmassa.

Toukokuu


- 1. toukokuuta – Euroopan unioni laajeni 25 maan liitoksi, kun siihen liittyi 10 uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.
- 6. toukokuuta – TV-sarjan Frendit viimeinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa. 30 sekunnin mainos ohjelman aikana maksoi 2 miljoonaa dollaria.
- 9. toukokuuta – Tšetšenian presidentti Ahmad Kadyrov murhattiin voitonpäivän juhlallisuuksien aikana Groznyn stadionilla pommilla.
- 12. toukokuuta – Tuntematon ryhmä teloitti yhdysvaltalaisen Nick Bergin Irakissa. Videota teloituksesta levitettiin Internetissä.
- 14. toukokuuta – Tanskan prinssi Frederik meni naimisiin australialaisen Mary Donaldsonin kanssa Kööpenhaminassa.
- 17. toukokuuta – Ezzedine Salim, Irakin väliaikaisneuvoston sen hetkinen puhemies kuoli pommiräjähdyksessä Bagdadissa.
- 19. toukokuuta – Jeremy Sivits tunnusti syyllisyytensä vankien kidutukseen Abu Ghraibin vankilassa Irakissa.
- 22. toukokuuta – Espanjan kruununprinssi Felipe solmi avioliiton Letizia Ortizin kanssa Almudenan katedraalissa Madridissa, Espanjassa.
- 23. toukokuuta – Pariisin Charles de Gaullen lentokentän terminaali 2E sortui vaatien kuusi uhria.

Kesäkuu


- 6. kesäkuuta – Normandian maihinnousun 60-vuotisjuhlaa juhlittiin Normandiassa.
- 8. kesäkuuta – Venuksen ylikulku: Venus kulki Auringon editse maasta nähtynä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1882.
- 8. kesäkuuta –10. kesäkuuta – G8-kokous Georgiassa, USA:ssa.
- 10. kesäkuuta –13. kesäkuuta – Europa