:: wikimiki.org ::
| Kiribati |
Kiribati
Kiribati (virallinen nimi: Kiribatin tasavalta) on saarivaltio Tyynellä valtamerellä. Se koostuu 33 atollista 3 800 neliökilometrin alueella lähellä päiväntasaajaa. Maan nimi lausutaan [kiribæs], joka on paikallinen tapa lausua pääsaariston englanninkielisen nimen Gilbert Islands lyhenne Gilberts.
Historia
Yhdistynyt kuningaskunta teki Gilbert-saarista ja läheisistä Ellice-saarista protektoraattinsa 1892. Niiden asema muutettiin siirtokunnaksi 1916 ja autonomisiksi 1971.
Ellice-saarista tuli itsenäinen Tuvalu vuonna 1978 ja Gilbert-saarista Kiribati 1979. Itsenäistymisen myötä Yhdysvallat lopetti vaateensa harvaanasuttua Phoenix-saarta ja kolmea lukuun ottamatta kaikkia Linesaaria kohtaan, sen sijaan nämä liitettiin itsenäiseen Kiribatiin.
Politiikka
Kiribatin parlamentin (Maneaba ni Maungatabu) 36 edustajaa valitaan neljän vuoden välein. Presidentti (Beretitenti) toimii sekä valtion päämiehenä että hallituksen johtajana.
Kullakin Kiribatin 21 asutusta saaresta on oma valtuustonsa, joka huolehtii jokapäiväisistä asioista.
Piirikunnat
Kiribati on jaettu kuuteen piirikuntaan:
- Banaba
- Central Gilberts
- Linesaaret
- Northern Gilberts
- Southern Gilberts
- Tarawa
Banabaa ja Linesaaria lukuun ottamatta kaikki näistä sijaitsevat Gilberts-saarilla, joilla asuu myös pääosa valtion asukkaista. Linesaarista vain kolme ovat asuttuja. Phoenix-saaret ovat asumattomia, joten niillä ei ole erillistä edustusta. Banaba on harvaanasuttu, mutta piirikunta edustaa myös Fidžiin kuuluvalle Rabi-saarelle muuttaneita banabalaisia.
Maantiede
Rabi-saarelle
:Pääartikkeli: Kiribatin maantiede
- Banaba on muista erillään oleva saari Naurun ja Gilbert-saarten välillä.
- Gilbert-saaret koostuvat 16 atollista noin 1 500 kilometriä Fidžin pohjoispuolella.
- Phoenix-saaret koostuvat kahdeksasta atollista ja korallisaaresta noin 1 800 kilometriä Gilbert-saarilta kaakkoon.
- Linesaaret koostuvat yhdeksästä atollista ja saaresta noin 3 300 kilometriä itään Gilbert-saarilta.
Kolme Linesaarten saarta on Yhdysvaltain hallinnassa.
Banaba on kohonnut korallisaari, jossa oli ennen paljon fosfaatteja, mutta ne on pääosin kaivettu ylös. Muu osa Kiribatia koostuu pienistä riutoista ja hiekkaisista saarista, jotka ulottuvat vain muutamia metrejä merenpinnan yläpuolelle. Maaperä on ohut ja kalkkipitoinen, joten maanviljelys on vaikeaa.
Kiritimati (tunnettu myös nimellä Joulusaari) Linesaarilla on maailman suurin atolli.
Talous
atolli 16.1.2002 kuvattuna]]
Kiribatilla on vähän luonnonrikkauksia. Sen fosfaattivarat olivat jo käytetty maan itsenäistymisen aikaan. Nykyisin suurin osa maan tuotannosta ja viennistä ovat kookospähkinän kuivattua ydintä sekä kalaa.
Viime vuosina Kiribatin talous on heilahdellut rajusti. Taloudellista kehitystä rajoittavat koulutetun työvoiman vähäisyys, heikko infrastruktuuri ja eristyneisyys kansainvälisiltä markkinoilta.
Yli viidenneksen bruttokansantuotteesta kattaa turismi. Ulkomainen talousapu, pääosin Yhdistyneeltä kuningaskunnalta ja Japanilta, on oleellinen lisä BKT:lle, viime vuosina 25 - 50 %.
Väestöjakauma
Kiribatin virallinen kieli on englanti, mutta valtaosa väestöstä puhuu kiribatia. Maan suurin uskonto on kristinusko, vaikkakin siihen usein sekoittuu paikallisia kansanuskomuksia.
Merkittävimmät luonnonvarat
- fosfaatti
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- kopra
- kalatuotteet
Luokka:Kiribati
ms:Kiribati
zh-min-nan:Kiribati
ko:키리바시
ja:キリバス
simple:Kiribati
th:ประเทศคิริบาส
Kiribatin lippu
Kiribatin lipun ylemmän puoliskon punaisella pohjalla kullanvärinen fregattilintu (kiribatin kielellä te eitei) lentää samanvärisen nousevan auringon (otiintai) yläpuolella. Alemman puoliskon sinisellä pohjalla on kolme valkoista, aaltomaista raitaa, jotka kuvaavat valtamerta ja symboloivat valtion kolmea saariryhmää: Gilbert-, Phoenix- ja Linesaaria. Auringon 17 sädettä edustavat kuuttatoista Gilbert-saarta ja Banabaa.
Luokka:Kiribati
Luokka:Valtioiden liput
ja:キリバスの国旗
MottoMotto on ryhmän tai järjestön tavoitteita tai tarkoitusta kuvaava lause. Monilla valtioilla, yliopistoilla ynnä muilla organisaatioilla on oma mottonsa.
Suomessa mottoja ei kuitenkaan juurikaan ole harrastettu, eikä esimerkiksi kansallista mottoa ole. Säännön vahvistavana poikkeuksena on Turun yliopiston motto, "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle".
Vuonna 1936 komitea ehdotti moton "Vapaa vankka vakaa" lisäämistä Suomen vaakunan yhteyteen. Esitystä ei kuitenkaan hyväksytty.
Katso myös
Luettelo valtioiden motoista
Luokka:Kielitiede
ja:モットー
Kiribatin kieliKiribatin eli gilbertin kieli on austronesialainen kieli. Sillä on noin 105 000 puhujaa. Heistä 98 000 asuvat Kiribatissa. Lisäksi Fidžissä on noin 5 300, Salomonsaarilla noin 1 230 ja Tuvalussa noin 870 kiribatin puhujaa.
Toisin kuin monet muut Oseaniassa puhuttavat kielet, kiribati ei ole uhanalainen. Lähes kaikki kiribatia äidinkielenään puhuvat käyttävät kieltä päivittäin. Vain 30 % kiribatin puhujista ovat kaksikielisiä englannin kanssa.
Kiribatia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Käytössä on viisitoista kirjainta.
Murteet
Kiribati jakautuu kahteen tärkeimpään murteeseen, pohjoiskiribatiin ja eteläkiribatiin. Näiden kahden murteen erot ovat pääasiassa sanojen ääntämisessä. Lisäksi kiribatilla on eräs murre, jota puhutaan Butaritarin ja Makinin saarilla. Se eroaa sekä pohjois- että eteläkiribatin murteista niin sanastoltaan kuin ääntämiseltäänkin.
Tuvalussa sijaitsevan Nuin atollin asukkaat puhuvat myös erästä kiribatin murretta. Se on keskenään ymmärrettävää muiden kiribatin murteiden kanssa, mutta siinä on eroja ääntämisessä ja sanastossa.
Linkkejä
- [http://www.trussel.com/kir/dic/dic_a.htm Kiribati-englanti-sanakirja]
- [http://www.trussel.com/kir/less00.htm Kiribatin kielioppia]
Luokka:Fidžin kielet
Luokka:Kiribatin kielet
Luokka:Naurun kielet
Luokka:Salomonsaarten kielet
Luokka:Tuvalun kielet
Luokka:Vanuatun kielet
Englannin kieli
Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen natiivipuhujien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran.
Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: Se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli maailmankieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä.
Englannin kielen merkitys on kasvanut erityisesti 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta.
Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus, mikä saattaa myöskin omalta osaltaan selittää kielen laajenemista maailmankieleksi.
Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:
- Australia
- Bahama
- Etelä-Afrikka
- Filippiinit
- Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
- Irlanti
- Jamaika
- Kanada
- Malta
- Uusi-Seelanti
- Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
- Yhdysvallat
Kielioppi
Englanti on isoloiva kieli, vaikka se on kehittynyt fleksiota käyttävästä muinaisenglannista. Sanajärjestys (subjekti-verbi-objekti) on siksi kieliopillistunut.
Lähes kaikki persoonamuodot ovat hävinneet säännöllisistä verbeistä, lukuun ottamatta yksikön kolmannen persoonan -(e)s-päätettä, esim. goes 'menee'. Aikamuotoja on viisi; futuuri, preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Näistä futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan apuverbeillä, imperfekti taas päätteellä -ed.
Englannissa ei ole nominien sijamuotoja. Joskus omistuskliitti -'s luokitellaan genetiiviksi, mutta se ei käyttäydy genetiivin tavoin. Kieliopillisia lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko.
Epäsäännöllisiä verbejä ja monikkoja on paljon. Usein vaihtelut perustuvat vokaalinvaihdoksiin, esim. ablauttiin (esim. swim, swam, swum) tai umlauttiin (esim. man, men). Osa epäsäännöllisistä verbeistä on taipumattomia muotoja (esim. cut).
Äänteet
Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi englannin kielen äänteet.
Kuten taulukosta käy ilmi, englannin kielessä on kohtalainen määrä hankausäänteitä. Niistä sibilantit ovat aina labialisoituneet (äännetään pyörein huulin). Hankalimpia äänteitä ovat dentaalit, joiden lausuminen on vaikeaa suurelle osalle englantia vieraana kielenä opiskelevista. Kontrasti soinnillisten ja soinnittomien hankausäänteiden välillä on olemassa, mutta niiden kesken esiintyy myös allofoniaa: esimerkiksi /z/ on allofoni /s/:lle sanassa president, mutta erillinen foneemi sanassa haze "sumu" (vrt. hays "heinät").
Englannissa ei ole tremulantteja eli r-äännettä, muutamia murteita lukuun ottamatta, vaan r on velarisoitunut ja labialisoitunut. Yläluokan brittienglannista r on hävinnyt lähes kokonaan, jättäen vain foneettisia jälkiä ympäröiviin vokaaleihin. Siellä, missä se ei ole hävinnyt, se esiintyy yleensä täryttömänä puolivokaalina. Pohjois-Amerikassa r on muuttunut retrofleksi-puolivokaaliksi tai lisännyt r-värinää läheisyydessään esiintyviin vokaaleihin. Skottienglannissa r on yksitäryinen tremulantti. Britannian murteissa eli brittienglannissa r:n ääntäminen vaihtelee paljonkin; esim. Orkneyn alueen englannissa se on uvulaarinen kuten ranskassa.
Englannin kielen muiden konsonanttien perusmuodot ovat suomenkielisille tuttuja. Kontrasti soinnillisten (b, d, g) ja soinnittomien (p, t, k) klusiilien välillä on suurempi kuin suomessa. Lisäksi sanan alussa soinnittomat klusiilit aspiroituvat, eli ne äännetään suuremmalla voimalla siten, että konsonantin jälkeen sointi palaa vasta pienen hetken päästä.
ranskassa
Vokaaleja on moniin muihin kieliin verrattuna varsin paljon. Murteiden välillä esiintyy lisäksi suuria vokaalinvaihteluita.
Brittiläisessä standardienglannissa (ns. Oxford English) pitkien ja lyhyiden vokaalien ero ei ole foneettinen. Kontrasti on sen sijaan tiukkojen ja höllien vokaalien välillä — näiden pituus vaihtelee allofonisesti. Höllä vokaali (esim. bit) on sentralisoitunut (lähempänä švaata) ja sen artikulointi on epätarkempaa. Tiukat vokaalit (esim. beat) lausutaan taas samalla tavalla kuin suomen pitkät vokaalit, eli selkeästi artikuloiden. Murteesta ja allofoniasta riippuu, muuttuuko pituus. Skottienglannissa pituuseroa ei ole, ja sentralisointi jää ainoaksi eroksi. Australian englannissa taas tilanne on päinvastainen: vain pituus on merkitsevä.
Erikoisuutena englannissa on puoliväljä lavea keskivokaali [ɜ], esim. standardienglannissa fur [fɜː], joka on yksi harvinaisimmista vokaaleista maailman kielissä, erityisesti jos se on roottinen kuten Amerikassa.
Kirjoitus
Englantia kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, ilman diakriittisiä merkkejä. Kirjoitusjärjestelmä ei ole foneettinen, vaan vain noin 85 % sanoista ääntyy säännöllisesti. Syitä tähän on monia. Perussyy on se, että normannien valloittaessa Englannin muinaisenglannin säännöllinen kirjoitusjärjestelmä tuhottiin. Englantia alkoivat kirjoittaa normannikirjurit, jotka eivät välttämättä edes osanneet koko kieltä kunnolla. Tätä perua on esim. outo kirjoitustapa queen, vrt. muinaisenglannin cwene. Toinen syy on se, että kielessä on useita lainasanoja, joiden kirjoitustapaa ole haluttu muuttaa. Esimerkiksi "Sioux Falls" lausutaan ensimmäinen sana ranskan ja toinen perusenglannin mukaan: [su: fo:ls]. Yksi syy kirjoitusjärjestelmän monimutkaisuuteen on myös se, että sääntöjä on tahallaan rikottu, jotta sanat vastaisivat paremmin oletettuja etymologioita. Esimerkiksi sana [det] 'velka' haluttiin kirjoittaa debt, jotta se muistuttaisi latinan sanaa debit. Joissain tapauksissa tällaista syytä ei ole edes ollut, esim. sanaan ptarmigan on mielivaltaisesti lisätty alkuun kirjain P kreikan pteron-sanaa imitoiden, vaikka sana on itse asiassa peräisin gaelin sanasta tarmachan.
Konsonanttien yksikirjaimiset perusmuodot kirjoitetaan pääsääntöisesti samoin kuin suomessa, poikkeuksina y [j], j, g [dʒʷ] ja r [ɹʷ]. Lisäksi kaikki sananalkuiset plosiivit ovat aspiroituneita. Kirjainyhdistelmiä ovat th joko [θ] tai [ð], ch tai tch [tʃʷ], sh [ʃʷ]. Poikkeuksia on runsaasti, ja usein ne perustuvat sanan ranskalaiseen tai muuhun ulkolaiseen alkuperään; esim. sanassa measure kirjain s merkitsee äännettä [ʒ].
Vokaalit lausutaan täysin eri tavalla kuin latinalaisessa käytännössä yleensä. Ensinnäkin jo muinaisenglannissa oli muutamia vokaalinmerkintätapoja. Koska muinausenglannnissa lyhyen vokaalin jälkeen tuli aina kaksoiskonsonantti, kirjoituksen kaksoiskonsonantit eivät muuta konsonanttia mitenkään, vaan muuttavat edeltävää vokaalia, esimerkiksi filer ääntyy [faIlər], kun taas filler ääntyy [fIlər]. Muinaisenglannin perua on myös se, että sanan lopussa oleva -e muuttaa edellistä vokaalia, esim. lit [lIt] vs. lite [lait].
Tärkeämpi syy vokaalimerkinnän muuttumiseen on se, että 1600-luvulla englannin vokaalit nousivat foneettisella asteikolla kukin yhden askeleen ylöspäin, esimerkiksi ee lausutaan [i:]. Jotkut pitkät vokaalit muuttuivat samalla diftongeiksi. Esimerkiksi englanninkielisten itsensä "pitkiksi" a-, i-, ja o-vokaaleiksi kutsumat äänteet ovat itse asiassa diftongeja: [ei], [ai] ja [ou].
Historia
Englannin kielen historiassa erotetaan yleensä kolme vaihetta:
- Muinaisenglanti (Old English) (vuodet 700-1100)
- Keskienglanti (Middle English) (1100–1500)
- Nykyenglanti (Modern English) (1500-)
Esimerkkejä
'Before they could shout in a praise of the shot, however, a dreaful wail from Bilbo put all thoughts of venison out of their minds. 'Bombur has fallen in! Bombur is drowning!' he cried. It was only too true. Bombur had only one foot on the land when the hart bore down on him, and sprang over him. He had stumbled, thrusting the boat away from the bank, and then toppled back into the dark water, his hands slipping off the slimy roots at the edge, while the boat span slowly off and disappeared.' -J.R.R.Tolkienin teoksesta The Hobbit, vuodelta 1937, suomeksi ilmestynyt nimellä Hobitti eli sinne ja takaisin
Aiheesta muualla
- Wikipedia. Main page Englanninkielinen Wikipedia
- Simple English Wikipedia. Main page Helpon englannin Wikipedia
- [http://www.tracetech.net/sanat/ Englanti–suomi–englanti-sanakirja]
Luokka:Englannin kieli
Luokka:Australian kielet
Luokka:Belizen kielet
Luokka:Botswanan kielet
Luokka:Englannin kielet
Luokka:Etelä-Afrikan kielet
Luokka:Gambian kielet
Luokka:Guamin kielet
Luokka:Guyanan kielet
Luokka:Irlannin kielet
Luokka:Kanadan kielet
Luokka:Kenian kielet
Luokka:Lesothon kielet
Luokka:Liberian kielet
Luokka:Malawin kielet
Luokka:Maltan kielet
Luokka:Mauritiuksen kielet
Luokka:Palaun kielet
Luokka:Ruandan kielet
Luokka:Sambian kielet
Luokka:Seychellien kielet
Luokka:Sierra Leonen kielet
Luokka:Skotlannin kielet
Luokka:Tokelaun kielet
Luokka:Ugandan kielet
Luokka:Uuden-Seelannin kielet
Luokka:Walesin kielet
Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kielet
Luokka:Yhdysvaltain kielet
Luokka:Zimbabwen kielet
als:Englische Sprache
ms:Bahasa Inggeris
zh-min-nan:Eng-gí
ko:영어
ja:英語
simple:English language
th:ภาษาอังกฤษ
Kiribatin kieliKiribatin eli gilbertin kieli on austronesialainen kieli. Sillä on noin 105 000 puhujaa. Heistä 98 000 asuvat Kiribatissa. Lisäksi Fidžissä on noin 5 300, Salomonsaarilla noin 1 230 ja Tuvalussa noin 870 kiribatin puhujaa.
Toisin kuin monet muut Oseaniassa puhuttavat kielet, kiribati ei ole uhanalainen. Lähes kaikki kiribatia äidinkielenään puhuvat käyttävät kieltä päivittäin. Vain 30 % kiribatin puhujista ovat kaksikielisiä englannin kanssa.
Kiribatia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Käytössä on viisitoista kirjainta.
Murteet
Kiribati jakautuu kahteen tärkeimpään murteeseen, pohjoiskiribatiin ja eteläkiribatiin. Näiden kahden murteen erot ovat pääasiassa sanojen ääntämisessä. Lisäksi kiribatilla on eräs murre, jota puhutaan Butaritarin ja Makinin saarilla. Se eroaa sekä pohjois- että eteläkiribatin murteista niin sanastoltaan kuin ääntämiseltäänkin.
Tuvalussa sijaitsevan Nuin atollin asukkaat puhuvat myös erästä kiribatin murretta. Se on keskenään ymmärrettävää muiden kiribatin murteiden kanssa, mutta siinä on eroja ääntämisessä ja sanastossa.
Linkkejä
- [http://www.trussel.com/kir/dic/dic_a.htm Kiribati-englanti-sanakirja]
- [http://www.trussel.com/kir/less00.htm Kiribatin kielioppia]
Luokka:Fidžin kielet
Luokka:Kiribatin kielet
Luokka:Naurun kielet
Luokka:Salomonsaarten kielet
Luokka:Tuvalun kielet
Luokka:Vanuatun kielet
Kiribatin kieliKiribatin eli gilbertin kieli on austronesialainen kieli. Sillä on noin 105 000 puhujaa. Heistä 98 000 asuvat Kiribatissa. Lisäksi Fidžissä on noin 5 300, Salomonsaarilla noin 1 230 ja Tuvalussa noin 870 kiribatin puhujaa.
Toisin kuin monet muut Oseaniassa puhuttavat kielet, kiribati ei ole uhanalainen. Lähes kaikki kiribatia äidinkielenään puhuvat käyttävät kieltä päivittäin. Vain 30 % kiribatin puhujista ovat kaksikielisiä englannin kanssa.
Kiribatia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Käytössä on viisitoista kirjainta.
Murteet
Kiribati jakautuu kahteen tärkeimpään murteeseen, pohjoiskiribatiin ja eteläkiribatiin. Näiden kahden murteen erot ovat pääasiassa sanojen ääntämisessä. Lisäksi kiribatilla on eräs murre, jota puhutaan Butaritarin ja Makinin saarilla. Se eroaa sekä pohjois- että eteläkiribatin murteista niin sanastoltaan kuin ääntämiseltäänkin.
Tuvalussa sijaitsevan Nuin atollin asukkaat puhuvat myös erästä kiribatin murretta. Se on keskenään ymmärrettävää muiden kiribatin murteiden kanssa, mutta siinä on eroja ääntämisessä ja sanastossa.
Linkkejä
- [http://www.trussel.com/kir/dic/dic_a.htm Kiribati-englanti-sanakirja]
- [http://www.trussel.com/kir/less00.htm Kiribatin kielioppia]
Luokka:Fidžin kielet
Luokka:Kiribatin kielet
Luokka:Naurun kielet
Luokka:Salomonsaarten kielet
Luokka:Tuvalun kielet
Luokka:Vanuatun kielet
PääkaupunkiPääkaupunki on kunkin itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos.
Valtoilla saattaa olla useita pääkaupunkeja, kuten Alankomailla (Amsterdam, Haag) ja Etelä-Afrikalla (Pretoria, Kapkaupunki, Bloemfontein). Toisaalta Naurun tasavallalla ei ole pääkaupunkia lainkaan.
Katso myös
- luettelo pääkaupungeista
Luokka:Hallinto
ko:수도
ja:首都
simple:Capital
South TarawaSouth Tarawa on pikkusaarista koostuva kaupunki, jossa toimiva Teinainano Urban Council (TUC) muodostaa virallisesti Kiribatin pääkaupungin. Kaupunkiin kuluvat teiden yhdistämät saaret Bairikista Bonrikiin, jossa sijaitsee kansainvälinen lentoasema. Parlamentti sijaitsee Ambon saarella.
Bairikia pidetään joskus pääkaupunkina, koska vielä joku vuosi sitten siellä työskentelivät sekä parlamentti että presidentti (ja se on tärkein hallinnollinen keskus), mutta Bairiki ei ole kaupunki eikä valtuusto (council). Ministeriöitä on sekä South Tarawalla, Betiolla että Kiritimatilla.
Luokka:Kiribati
Luokka:Pääkaupungit
Pinta-alaPinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.
Yksiköitä
Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.
Kaavoja
Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa , jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä.
Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde
Katso myös
- luettelo valtioista pinta-alan mukaan
Luokka:Geometria
Luokka:suureet
ja:面積
simple:Area
zh-cn:面积
zh-tw:面積
NeliökilometriNeliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria.
Luokka:Pinta-alayksiköt
VäkilukuVäkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella.
Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.
Katso myös
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Luokka:Väestötiede
ja:人口
simple:Population
th:ประชากร
zh-min-nan:Jîn-kháu
Luettelo valtioista väkiluvun mukaanTässä on lista maailman maista suuruusjärjestyksessä väkiluvun mukaan.
Katso myös:
- Luettelo valtioista
- Luettelo maista pinta-alan mukaan
- Luettelo valtioista väentiheyden mukaan
- Luettelo valtioista maanosan mukaan
- [http://www.stat.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls Tilastokeskuksen excel-tiedosto]
Luokka:Valtiot
Valtioista väkiluvun mukaan
ja:国の人口順リスト
th:รายชื่อประเทศเรียงตามจำนวนประชากร
12. heinäkuuta12. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 193. päivä (194. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 172 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Hermanni, Herkko, Herman
:- suomenruotsalainen kalenteri: Herman
:- ortodoksinen kalenteri: Kauko, Ilari, Mikael, Veronika
:- saamenkielinen kalenteri: Herko
:- vanhemmissa kalentereissa: Aqvilea, Arvidus, Epiphanius, Heinrich, Hermagoras, Hermogenes
Tapahtumia
- 1912 - Hannes Kolehmainen juoksi 3 000 metrin maailmanennätyksen 8:36,8.
- 1962 - The Rolling Stones piti ensimmäisen konserttinsa Lontoon Marquee Clubilla.
- 1975 - São Tomé ja Príncipe itsenäistyi.
- 1979 - Kiribati itsenäistyi.
- 2001 - Internet kiellettiin Afganistanissa.
Syntyneitä
- 100 eaa - Gaius Julius Caesar, sotilas, poliitikko ja kirjailija ("Gallian sota"), Rooman hallitsija
- 1730 - Josiah Wedgwood, keraamikko
- 1817 - Henry David Thoreau, kirjailija ja filosofi († 1862)
- 1819 - Charles Kingsley, kirjailija
- 1854 - George Eastman, Kodak-kameran keksijä († 1932)
- 1861 - George Washington Carver, kasvitieteilijä (keksi maapähkinälle yli 300 erilaista käyttötapaa)
- 1870 - Ludvig II, Monacon ruhtinas († 1949)
- 1884 - Amedeo Modigliani, maalari ja kuvanveistäjä († 1920)
- 1895 - Oscar Hammerstein II, useiden eri musikaalien tuottaja ja sanoittaja yhdessä Richard Rodgersin kanssa († 1960)
- 1895 - R. Buckminster Fuller, amerikkalainen arkkitehti († 1983)
- 1904 - Deng Xiaoping, kiinalainen poliitikko ja johtaja († 1997)
- 1904 - Pablo Neruda, chileläinen runoilija, vuoden 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja († 1973)
- 1908 - Milton Berle, amerikkalainen koomikko († 2002)
- 1913 - Reino Helismaa, sanoittaja ja kuplettilaulaja († 1965)
- 1937 - Bill Cosby, koomikko ja näyttelijä
- 1937 - Lionel Jospin, Ranskan entinen pääministeri
- 1948 - Nusrat Fateh Ali Khan, muusikko († 1997)
- 1956 - Pate Mustajärvi, Popeda-yhtyeen laulaja, muusikko
- 1965 - Jari Sarasvuo, Trainers' Housen toimitusjohtaja, mediapersoona
- 1971 - Kristi Yamaguchi, amerikkalainen taitoluistelija ja olympiavoittaja
Kuolleita
- 1536 - Erasmus Rotterdamilainen, alankomaalainen kirjailija ja filosofi
- 1918 - Dragutin Lerman, kroatialainen Afrikan tutkija (s. 1864)
- 1926 - Gertrude Bell, arkeologi, kirjailija, vakoilija ja hallintovirkailija (tunnettu nimellä Irakin kruunaamaton kuningatar ("Uncrowned Queen of Iraq"))
- 1935 - Alfred Dreyfus, ranskalainen upseeri
- 1962 - Roger Wolfe Kahn, muusikko, säveltäjä ja orkesterinjohtaja (s. 1907)
- 1996 - Jonathan Melvoin, rock-muusikko
----
Katso myös: kalenteri ~ 11. heinäkuuta, 13. heinäkuuta
Luokka:Heinäkuu
-07-12
ms:12 Julai
ko:7월 12일
ja:7月12日
simple:July 12
th:12 กรกฎาคม
1979 Tapahtumia
- 1. tammikuuta - Yhdysvallat ja kommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet. (Katso: Kiinan kansantasavallan historia)
- 7. tammikuuta - Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat Pol Potin hallituskauden päättyneen
- 16. tammikuuta - Iranin Šaahi pakeni Egyptiin.
- 1. helmikuuta - Ajatolla Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
- 11. helmikuuta - Ajatolla Khomeini otti vallan Iranissa.
- 14. helmikuuta - Afganistanissa, Kabulissa, fundamentalistit kaappasivat USA:n lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
- 17. helmikuuta - Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sodan.
- 22. helmikuuta - Saint Lucia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 14. maaliskuuta - Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200.
- 25. maaliskuuta - Ensimmäinen Yhdysvaltain avaruussukkula, Columbia toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten.
- 28. maaliskuuta - Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
- 29. maaliskuuta - Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra, Malesian kuningas kuoli, seuraajana Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah, Pahangin sulttaani.
- 1. huhtikuuta - Iranista tulee islamilainen tasavalta 98 % äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
- 6. huhtikuuta - Pakistanin presidentti Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin.
- 4. toukokuuta - konservatiivit voittavat vaalit; Margaret Thatcherista UK:n pääministeri.
- 10. toukokuuta - Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
- 25. toukokuuta - American Airlines lento 191, DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Hare kansainvälisellä lentoasemalla tappaen 271 ja 2 maassa.
- 1. kesäkuuta - Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti Ian Smithin.
- 2. kesäkuuta - Ensimmäinen Provinssirock järjestetään Seinäjoella.
- 2. kesäkuuta - Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa. Hän oli ensimmäinen paavina, joka vieraili kommunistisessa maassa.
- 12. kesäkuuta - Bryan Allen lensi ensimmäistä kertaa lihasvoimalla Englannin kanaalin yli.
- 18. kesäkuuta - Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT II sopimuksen Wienissä.
- 9. heinäkuuta - Voyager 2 -avaruusluotain lensi Jupiterin ohi.
- 16. heinäkuuta - Irakin presidentti Hasan al-Bakr erosi ja Saddam Hussein nousee valtaan.
- 17. heinäkuuta - Nicaraguan presidentti kenraali Anastasio Somoza Debayle eroaa ja pakenee USA:han Miamiin. Marxistiset Sandinistat muodostivat uuden hallituksen 19. heinäkuuta.
- 1. syyskuuta - Pioneer 11:sta tuli ensimmäinen Saturnuksen läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohittaessa planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä
- 7. syyskuuta - Chrysler Corporation pyysi hallitukselta miljardia dollaria välttääkseen konkurssin.
- 27. lokakuuta - Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
- 1. marraskuuta - Ajatollah Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain ja Israelin etuja vastaan.
- 3. marraskuuta - Greensborossa, Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa viisi kommunistisen puoleen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittui Ku Klux Klanin ja uusnatsien välissä yhteenotossa.
- 4. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi alkaa: Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivat USA:n lähetystön Tehranissa ja ottivat 90 panttivankia (joista 63 USA:laista). Kaappaajat vaativat šaahia Iraniin oikeudenkäyntiä varten.
- 12. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter määräsi raakaöljyn tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisille.
- 14. marraskuuta - Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
- 16. marraskuuta - Bukarestin ensimmäinen metrolinja avattii Romaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km)
- 17. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi: Ajatollah Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
- 21. marraskuuta - Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä kuolee.
- 23. marraskuuta - Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsen Thomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lordi Mountbattenin murhasta.
- 28. marraskuuta - Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreen Antarktikalla, tappaen 257.
- 24. joulukuuta - Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto valtasi Afganistanin.
- 27. joulukuuta - Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentti Hafizullah Amin.
Syntyneitä
- 16. tammikuuta - Aaliyah, laulaja ja näyttelijä
- 19. helmikuuta - Mariska, raptähti
- 21. helmikuuta - Jennifer Love Hewitt, laulaja ja näyttelijä
- 29. maaliskuuta - Marika Fingeroos, Salarakas
- 23. huhtikuuta - Lauri Ylönen, laulaja ja muusikko
- 13. syyskuuta - Kai Vainiomäki, Disney taiteilija
- 10. lokakuuta - Emmi, laulaja ja muusikko
- 17. lokakuuta - Kimi Räikkönen, Formula 1 -ajaja
Kuolleita
- 26. tammikuuta - Nelson Rockefeller, New Yorkin pormestari ja USA:n varapresidentti.
- 2. helmikuuta - Sid Vicious, punk-muusikko
- 7. helmikuuta - Josef Mengele, saksalainen hirmuteoista tunnettu natsitohtori
- 12. helmikuuta - Jean Renoir, ohjaaja
- 11. kesäkuuta - John Wayne, näyttelijä
- 26. elokuuta - Mika Waltari, kirjailija
- 27. elokuuta - Amiraali Louis Mountbatten, Mountbattenin jaarli, brittiläinen valtiomies, viimeinen Intian varakuningas.
- 25. syyskuuta - Tapio Rautavaara, urheilija, laulaja ja elokuvanäyttelijä
Elokuvia
- Apocalypse Now
- Mad Max
- Monty Pythonin Brianin elämä
- Alien - kahdeksas matkustaja
- Star Warsin jatko-osan Imperiumin vastaisku tuotanto alkaa
- Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan tuotanto alkaa. Elokuva esittelee yleisölle Indiana Jonesin.
- Yli 300 miljoonassa kotitaloudessa on televisio.
Nobelin palkinnot
- Fysiikka - Sheldon Lee Glashow, Abdus Salam, Steven Weinberg
- Kemia -
- Lääketiede -
- Kirjallisuus -
- Rauha - Äiti Teresa
- Taloustiede - Theodore Schultz, Arthur Lewis
als:1979
ko:1979년
ja:1979年
simple:1979
th:พ.ศ. 2522
Rahayksikkö
Rahayksikkö on rahan mittayksikkö. Rahayksikön ja valuutan nimet ovat yleensä mutta eivät aina yhteneviä: esimerkiksi Kiinan valuutta on nimeltään renminbi (kirj. "kansan raha"), mutta sen rahayksikkö on yuan.
Alkaen 1. tammikuuta 2002 Suomen rahayksikkö on euro. Tätä ennen se oli markka.
Luokka:Raha
Aikavyöhyke
Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa.
Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).
Kesäaika
Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.
Kesäaika Euroopan unionissa
Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.
Kesäaika Yhdysvalloissa
Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
UTC
GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.
Pääaikavyöhykkeet maapallolla
| GMT/UTC-ero | Selitys |
|---|
| GMT-12 | Kansainvälinen päivämääräraja |
| GMT-11 | Midwayn saaret, Samoa |
| GMT-10 | Havaiji |
| GMT-9 | Alaska |
| GMT-8 | PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-7 | Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-6 | CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-5 | EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-4 | AST, Atlantin normaaliaika |
| GMT-3 | (UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti |
| GMT-2 | |
| GMT-1 | Kap Verde |
| GMT, UTC | Dublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon |
| GMT+1 | (BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma |
| GMT+2 | (EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem |
| GMT+3 | (EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari |
| GMT+4 | Abu Dhabi, Kabul |
| GMT+5 | Kalkutta, New Delhi |
| GMT+6 | Novosibirsk |
| GMT+7 | (CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta |
| GMT+8 | Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong |
| GMT+9 | Osaka, Tokio, Soul |
| GMT+10 | Melbourne, Sydney, Vladivostok |
| GMT+11 | Salomonsaaret |
| GMT+12 | Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.) |
luokka:aika
ms:Zon masa
ko:시간대
ja:標準時
simple:Time zone
th:เขตเวลา
Coordinated Universal Time
Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa.
Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).
Kesäaika
Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.
Kesäaika Euroopan unionissa
Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.
Kesäaika Yhdysvalloissa
Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
UTC
GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.
Pääaikavyöhykkeet maapallolla
| GMT/UTC-ero | Selitys |
|---|
| GMT-12 | Kansainvälinen päivämääräraja |
| GMT-11 | Midwayn saaret, Samoa |
| GMT-10 | Havaiji |
| GMT-9 | Alaska |
| GMT-8 | PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-7 | Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-6 | CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-5 | EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-4 | AST, Atlantin normaaliaika |
| GMT-3 | (UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti |
| GMT-2 | |
| GMT-1 | Kap Verde |
| GMT, UTC | Dublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon |
| GMT+1 | (BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma |
| GMT+2 | (EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem |
| GMT+3 | (EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari |
| GMT+4 | Abu Dhabi, Kabul |
| GMT+5 | Kalkutta, New Delhi |
| GMT+6 | Novosibirsk |
| GMT+7 | (CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta |
| GMT+8 | Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong |
| GMT+9 | Osaka, Tokio, Soul |
| GMT+10 | Melbourne, Sydney, Vladivostok |
| GMT+11 | Salomonsaaret |
| GMT+12 | Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.) |
luokka:aika
ms:Zon masa
ko:시간대
ja:標準時
simple:Time zone
th:เขตเวลา
Teirake kaini KiribatiTeirake kaini Kiribati on Kiribatin kansallislaulu. Urium Tamuera Ioteba teki sekä sanoitukset että musiikin. Kappaletta on käytetty Kiribatin kansallislauluna vuodesta 1979 lähtien. Alkuperäiset sanoitukset ovat kiribatin kielellä.
Luokka:Kiribati
Luokka:Kansallislaulut
Top-level domainInternetin verkkotunnukset ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi DNS:n (Domain Name System) eli Internetin nimipalvelujärjestelmän avulla.
Ylätason verkkotunnukset
Ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi fi-verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten päättyvät kirjaimiin .fi.
Tieto näistä ylätason verkkotunnuksista on kolmellatoista maailman juurinimipalvelimella. Nämä 13 palvelinta ovatkin Internetin haavoittuvin yksittäinen komponentti. Mikäli ne kaatuisivat kaikki yhtä aikaa, lakkaisi DNS-nimenselvitys toimimasta Internetissä hyvin pian. Tavalliselle käyttäjälle näyttäisi siltä, että "Internet on kaatunut". Nimipalvelimia onkin loogisesti nuo 13, ja fyysisesti monta kertaa enemmän ja ne ovat jaettuna ympäri maailmaa. Eräs hajautettu häirintähyökkäys onnistui kaatamaan 2003 syksyllä 7 kyseisistä 13 palvelimesta, mutta Internetin DNS-nimipalvelu on niin vikasietoinen, että asiakkaiden nimipalvelimet ympäri maailman siirtyivät automaattisesti käyttämään vielä pystyyn jääneitä.
Tällä hetkellä ylätason verkkotunnuksista päättää [http://www.icann.org ICANN]-niminen organisaatio. Aikojen kuluessa on myös pyritty luomaan vaihtoehtoisia juurinimipalvelimia, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota.
ICANN:in viralliset ylätason verkkotunnukset
- .com: kaupalliset verkot
- .net: verkkoinfrastruktuuri
- .edu: opetus (etupäässä Yhdysvallat)
- .mil: Yhdysvaltain asevoimat
- .gov: Yhdysvaltain hallitus
- .org: järjestöt
Vuonna 1988 joukkoon lisättiin
- .int: kansainväliset järjestöt
16. marraskuuta 2000 ICANN otti seitsemän uutta tunnusta käyttöön:
- .aero -- lentoliikenne
- .biz -- liikemaailma
- .coop -- osuustoiminta
- .info -- informaatio (rajoittamaton käyttö)
- .museum -- museot
- .name -- yksityishenkilöt
- .pro -- ammattilaiset
8. huhtikuuta 2005 ICANN hyväksyi kaksi uutta tunnusta:
- .jobs -- työvoima
- .travel -- ma | | |