Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Kiribati

Kiribati

Republic of Kiribati
(Suurempi kuva)(Suurempi kuva)
Motto: Te Mauri, Te Raoi ao Te Tabomoa. (kiribati: Hyvinvointia, rauhaa ja menestystä)
Kiribati kartalla
Virallinen kielienglanti, kiribati
Kansallinen kieliKiribati
PääkaupunkiSouth Tarawa
PresidenttiAnote Tong
Pinta-ala
 - Yhteensä
 - % vettä
Sijalla 170
811 km²
0 %
Väkiluku
 - Yhteensä (2003)
 - Tiheys
Sijalla 179
98 549
121,5/km2
Itsenäisyys12. heinäkuuta 1979
RahayksikköAustralian dollari
AikavyöhykeUTC +12 – +14
KansallislauluTeirake Kaini Kiribati
Internet-verkkotunnus .ki
Kansainvälinen suuntanumero686
Kiribati (virallinen nimi: Kiribatin tasavalta) on saarivaltio Tyynellä valtamerellä. Se koostuu 33 atollista 3 800 neliökilometrin alueella lähellä päiväntasaajaa. Maan nimi lausutaan [kiribæs], joka on paikallinen tapa lausua pääsaariston englanninkielisen nimen Gilbert Islands lyhenne Gilberts.

Historia

Yhdistynyt kuningaskunta teki Gilbert-saarista ja läheisistä Ellice-saarista protektoraattinsa 1892. Niiden asema muutettiin siirtokunnaksi 1916 ja autonomisiksi 1971. Ellice-saarista tuli itsenäinen Tuvalu vuonna 1978 ja Gilbert-saarista Kiribati 1979. Itsenäistymisen myötä Yhdysvallat lopetti vaateensa harvaanasuttua Phoenix-saarta ja kolmea lukuun ottamatta kaikkia Linesaaria kohtaan, sen sijaan nämä liitettiin itsenäiseen Kiribatiin.

Politiikka

Kiribatin parlamentin (Maneaba ni Maungatabu) 36 edustajaa valitaan neljän vuoden välein. Presidentti (Beretitenti) toimii sekä valtion päämiehenä että hallituksen johtajana. Kullakin Kiribatin 21 asutusta saaresta on oma valtuustonsa, joka huolehtii jokapäiväisistä asioista.

Piirikunnat

Kiribati on jaettu kuuteen piirikuntaan:
- Banaba
- Central Gilberts
- Linesaaret
- Northern Gilberts
- Southern Gilberts
- Tarawa Banabaa ja Linesaaria lukuun ottamatta kaikki näistä sijaitsevat Gilberts-saarilla, joilla asuu myös pääosa valtion asukkaista. Linesaarista vain kolme ovat asuttuja. Phoenix-saaret ovat asumattomia, joten niillä ei ole erillistä edustusta. Banaba on harvaanasuttu, mutta piirikunta edustaa myös Fidžiin kuuluvalle Rabi-saarelle muuttaneita banabalaisia.

Maantiede

Rabi-saarelle :Pääartikkeli: Kiribatin maantiede
- Banaba on muista erillään oleva saari Naurun ja Gilbert-saarten välillä.
- Gilbert-saaret koostuvat 16 atollista noin 1 500 kilometriä Fidžin pohjoispuolella.
- Phoenix-saaret koostuvat kahdeksasta atollista ja korallisaaresta noin 1 800 kilometriä Gilbert-saarilta kaakkoon.
- Linesaaret koostuvat yhdeksästä atollista ja saaresta noin 3 300 kilometriä itään Gilbert-saarilta. Kolme Linesaarten saarta on Yhdysvaltain hallinnassa. Banaba on kohonnut korallisaari, jossa oli ennen paljon fosfaatteja, mutta ne on pääosin kaivettu ylös. Muu osa Kiribatia koostuu pienistä riutoista ja hiekkaisista saarista, jotka ulottuvat vain muutamia metrejä merenpinnan yläpuolelle. Maaperä on ohut ja kalkkipitoinen, joten maanviljelys on vaikeaa. Kiritimati (tunnettu myös nimellä Joulusaari) Linesaarilla on maailman suurin atolli.

Talous

atolli 16.1.2002 kuvattuna]] Kiribatilla on vähän luonnonrikkauksia. Sen fosfaattivarat olivat jo käytetty maan itsenäistymisen aikaan. Nykyisin suurin osa maan tuotannosta ja viennistä ovat kookospähkinän kuivattua ydintä sekä kalaa. Viime vuosina Kiribatin talous on heilahdellut rajusti. Taloudellista kehitystä rajoittavat koulutetun työvoiman vähäisyys, heikko infrastruktuuri ja eristyneisyys kansainvälisiltä markkinoilta. Yli viidenneksen bruttokansantuotteesta kattaa turismi. Ulkomainen talousapu, pääosin Yhdistyneeltä kuningaskunnalta ja Japanilta, on oleellinen lisä BKT:lle, viime vuosina 25 - 50 %.

Väestöjakauma

Kiribatin virallinen kieli on englanti, mutta valtaosa väestöstä puhuu kiribatia. Maan suurin uskonto on kristinusko, vaikkakin siihen usein sekoittuu paikallisia kansanuskomuksia.

Merkittävimmät luonnonvarat


- fosfaatti
- kala

Merkittävimmät vientituotteet


- kopra
- kalatuotteet Luokka:Kiribati ms:Kiribati zh-min-nan:Kiribati ko:키리바시 ja:キリバス simple:Kiribati th:ประเทศคิริบาส

Kiribatin lippu

Kiribatin lipun ylemmän puoliskon punaisella pohjalla kullanvärinen fregattilintu (kiribatin kielellä te eitei) lentää samanvärisen nousevan auringon (otiintai) yläpuolella. Alemman puoliskon sinisellä pohjalla on kolme valkoista, aaltomaista raitaa, jotka kuvaavat valtamerta ja symboloivat valtion kolmea saariryhmää: Gilbert-, Phoenix- ja Linesaaria. Auringon 17 sädettä edustavat kuuttatoista Gilbert-saarta ja Banabaa. Luokka:Kiribati Luokka:Valtioiden liput ja:キリバスの国旗

Motto

Motto on ryhmän tai järjestön tavoitteita tai tarkoitusta kuvaava lause. Monilla valtioilla, yliopistoilla ynnä muilla organisaatioilla on oma mottonsa. Suomessa mottoja ei kuitenkaan juurikaan ole harrastettu, eikä esimerkiksi kansallista mottoa ole. Säännön vahvistavana poikkeuksena on Turun yliopiston motto, "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle". Vuonna 1936 komitea ehdotti moton "Vapaa vankka vakaa" lisäämistä Suomen vaakunan yhteyteen. Esitystä ei kuitenkaan hyväksytty.

Katso myös

Luettelo valtioiden motoista Luokka:Kielitiede ja:モットー

Kiribatin kieli

Kiribatin eli gilbertin kieli on austronesialainen kieli. Sillä on noin 105 000 puhujaa. Heistä 98 000 asuvat Kiribatissa. Lisäksi Fidžissä on noin 5 300, Salomonsaarilla noin 1 230 ja Tuvalussa noin 870 kiribatin puhujaa. Toisin kuin monet muut Oseaniassa puhuttavat kielet, kiribati ei ole uhanalainen. Lähes kaikki kiribatia äidinkielenään puhuvat käyttävät kieltä päivittäin. Vain 30 % kiribatin puhujista ovat kaksikielisiä englannin kanssa. Kiribatia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Käytössä on viisitoista kirjainta.

Murteet

Kiribati jakautuu kahteen tärkeimpään murteeseen, pohjoiskiribatiin ja eteläkiribatiin. Näiden kahden murteen erot ovat pääasiassa sanojen ääntämisessä. Lisäksi kiribatilla on eräs murre, jota puhutaan Butaritarin ja Makinin saarilla. Se eroaa sekä pohjois- että eteläkiribatin murteista niin sanastoltaan kuin ääntämiseltäänkin. Tuvalussa sijaitsevan Nuin atollin asukkaat puhuvat myös erästä kiribatin murretta. Se on keskenään ymmärrettävää muiden kiribatin murteiden kanssa, mutta siinä on eroja ääntämisessä ja sanastossa.

Linkkejä


- [http://www.trussel.com/kir/dic/dic_a.htm Kiribati-englanti-sanakirja]
- [http://www.trussel.com/kir/less00.htm Kiribatin kielioppia] Luokka:Fidžin kielet Luokka:Kiribatin kielet Luokka:Naurun kielet Luokka:Salomonsaarten kielet Luokka:Tuvalun kielet Luokka:Vanuatun kielet

Englannin kieli

Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen natiivipuhujien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran. Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: Se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli maailmankieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä. Englannin kielen merkitys on kasvanut erityisesti 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta. Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus, mikä saattaa myöskin omalta osaltaan selittää kielen laajenemista maailmankieleksi. Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:
- Australia
- Bahama
- Etelä-Afrikka
- Filippiinit
- Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
- Irlanti
- Jamaika
- Kanada
- Malta
- Uusi-Seelanti
- Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
- Yhdysvallat

Kielioppi

Englanti on isoloiva kieli, vaikka se on kehittynyt fleksiota käyttävästä muinaisenglannista. Sanajärjestys (subjekti-verbi-objekti) on siksi kieliopillistunut. Lähes kaikki persoonamuodot ovat hävinneet säännöllisistä verbeistä, lukuun ottamatta yksikön kolmannen persoonan -(e)s-päätettä, esim. goes 'menee'. Aikamuotoja on viisi; futuuri, preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Näistä futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan apuverbeillä, imperfekti taas päätteellä -ed. Englannissa ei ole nominien sijamuotoja. Joskus omistuskliitti -'s luokitellaan genetiiviksi, mutta se ei käyttäydy genetiivin tavoin. Kieliopillisia lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Epäsäännöllisiä verbejä ja monikkoja on paljon. Usein vaihtelut perustuvat vokaalinvaihdoksiin, esim. ablauttiin (esim. swim, swam, swum) tai umlauttiin (esim. man, men). Osa epäsäännöllisistä verbeistä on taipumattomia muotoja (esim. cut).

Äänteet

Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi englannin kielen äänteet. Kuten taulukosta käy ilmi, englannin kielessä on kohtalainen määrä hankausäänteitä. Niistä sibilantit ovat aina labialisoituneet (äännetään pyörein huulin). Hankalimpia äänteitä ovat dentaalit, joiden lausuminen on vaikeaa suurelle osalle englantia vieraana kielenä opiskelevista. Kontrasti soinnillisten ja soinnittomien hankausäänteiden välillä on olemassa, mutta niiden kesken esiintyy myös allofoniaa: esimerkiksi /z/ on allofoni /s/:lle sanassa president, mutta erillinen foneemi sanassa haze "sumu" (vrt. hays "heinät"). Englannissa ei ole tremulantteja eli r-äännettä, muutamia murteita lukuun ottamatta, vaan r on velarisoitunut ja labialisoitunut. Yläluokan brittienglannista r on hävinnyt lähes kokonaan, jättäen vain foneettisia jälkiä ympäröiviin vokaaleihin. Siellä, missä se ei ole hävinnyt, se esiintyy yleensä täryttömänä puolivokaalina. Pohjois-Amerikassa r on muuttunut retrofleksi-puolivokaaliksi tai lisännyt r-värinää läheisyydessään esiintyviin vokaaleihin. Skottienglannissa r on yksitäryinen tremulantti. Britannian murteissa eli brittienglannissa r:n ääntäminen vaihtelee paljonkin; esim. Orkneyn alueen englannissa se on uvulaarinen kuten ranskassa. Englannin kielen muiden konsonanttien perusmuodot ovat suomenkielisille tuttuja. Kontrasti soinnillisten (b, d, g) ja soinnittomien (p, t, k) klusiilien välillä on suurempi kuin suomessa. Lisäksi sanan alussa soinnittomat klusiilit aspiroituvat, eli ne äännetään suuremmalla voimalla siten, että konsonantin jälkeen sointi palaa vasta pienen hetken päästä. ranskassa Vokaaleja on moniin muihin kieliin verrattuna varsin paljon. Murteiden välillä esiintyy lisäksi suuria vokaalinvaihteluita. Brittiläisessä standardienglannissa (ns. Oxford English) pitkien ja lyhyiden vokaalien ero ei ole foneettinen. Kontrasti on sen sijaan tiukkojen ja höllien vokaalien välillä — näiden pituus vaihtelee allofonisesti. Höllä vokaali (esim. bit) on sentralisoitunut (lähempänä švaata) ja sen artikulointi on epätarkempaa. Tiukat vokaalit (esim. beat) lausutaan taas samalla tavalla kuin suomen pitkät vokaalit, eli selkeästi artikuloiden. Murteesta ja allofoniasta riippuu, muuttuuko pituus. Skottienglannissa pituuseroa ei ole, ja sentralisointi jää ainoaksi eroksi. Australian englannissa taas tilanne on päinvastainen: vain pituus on merkitsevä. Erikoisuutena englannissa on puoliväljä lavea keskivokaali [ɜ], esim. standardienglannissa fur [fɜː], joka on yksi harvinaisimmista vokaaleista maailman kielissä, erityisesti jos se on roottinen kuten Amerikassa.

Kirjoitus

Englantia kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, ilman diakriittisiä merkkejä. Kirjoitusjärjestelmä ei ole foneettinen, vaan vain noin 85 % sanoista ääntyy säännöllisesti. Syitä tähän on monia. Perussyy on se, että normannien valloittaessa Englannin muinaisenglannin säännöllinen kirjoitusjärjestelmä tuhottiin. Englantia alkoivat kirjoittaa normannikirjurit, jotka eivät välttämättä edes osanneet koko kieltä kunnolla. Tätä perua on esim. outo kirjoitustapa queen, vrt. muinaisenglannin cwene. Toinen syy on se, että kielessä on useita lainasanoja, joiden kirjoitustapaa ole haluttu muuttaa. Esimerkiksi "Sioux Falls" lausutaan ensimmäinen sana ranskan ja toinen perusenglannin mukaan: [su: fo:ls]. Yksi syy kirjoitusjärjestelmän monimutkaisuuteen on myös se, että sääntöjä on tahallaan rikottu, jotta sanat vastaisivat paremmin oletettuja etymologioita. Esimerkiksi sana [det] 'velka' haluttiin kirjoittaa debt, jotta se muistuttaisi latinan sanaa debit. Joissain tapauksissa tällaista syytä ei ole edes ollut, esim. sanaan ptarmigan on mielivaltaisesti lisätty alkuun kirjain P kreikan pteron-sanaa imitoiden, vaikka sana on itse asiassa peräisin gaelin sanasta tarmachan. Konsonanttien yksikirjaimiset perusmuodot kirjoitetaan pääsääntöisesti samoin kuin suomessa, poikkeuksina y [j], j, g [dʒʷ] ja r [ɹʷ]. Lisäksi kaikki sananalkuiset plosiivit ovat aspiroituneita. Kirjainyhdistelmiä ovat th joko [θ] tai [ð], ch tai tch [tʃʷ], sh [ʃʷ]. Poikkeuksia on runsaasti, ja usein ne perustuvat sanan ranskalaiseen tai muuhun ulkolaiseen alkuperään; esim. sanassa measure kirjain s merkitsee äännettä [ʒ]. Vokaalit lausutaan täysin eri tavalla kuin latinalaisessa käytännössä yleensä. Ensinnäkin jo muinaisenglannissa oli muutamia vokaalinmerkintätapoja. Koska muinausenglannnissa lyhyen vokaalin jälkeen tuli aina kaksoiskonsonantti, kirjoituksen kaksoiskonsonantit eivät muuta konsonanttia mitenkään, vaan muuttavat edeltävää vokaalia, esimerkiksi filer ääntyy [faIlər], kun taas filler ääntyy [fIlər]. Muinaisenglannin perua on myös se, että sanan lopussa oleva -e muuttaa edellistä vokaalia, esim. lit [lIt] vs. lite [lait]. Tärkeämpi syy vokaalimerkinnän muuttumiseen on se, että 1600-luvulla englannin vokaalit nousivat foneettisella asteikolla kukin yhden askeleen ylöspäin, esimerkiksi ee lausutaan [i:]. Jotkut pitkät vokaalit muuttuivat samalla diftongeiksi. Esimerkiksi englanninkielisten itsensä "pitkiksi" a-, i-, ja o-vokaaleiksi kutsumat äänteet ovat itse asiassa diftongeja: [ei], [ai] ja [ou].

Historia

Englannin kielen historiassa erotetaan yleensä kolme vaihetta:
- Muinaisenglanti (Old English) (vuodet 700-1100)
- Keskienglanti (Middle English) (1100–1500)
- Nykyenglanti (Modern English) (1500-)

Esimerkkejä

'Before they could shout in a praise of the shot, however, a dreaful wail from Bilbo put all thoughts of venison out of their minds. 'Bombur has fallen in! Bombur is drowning!' he cried. It was only too true. Bombur had only one foot on the land when the hart bore down on him, and sprang over him. He had stumbled, thrusting the boat away from the bank, and then toppled back into the dark water, his hands slipping off the slimy roots at the edge, while the boat span slowly off and disappeared.' -J.R.R.Tolkienin teoksesta The Hobbit, vuodelta 1937, suomeksi ilmestynyt nimellä Hobitti eli sinne ja takaisin

Aiheesta muualla


- Wikipedia. Main page Englanninkielinen Wikipedia
- Simple English Wikipedia. Main page Helpon englannin Wikipedia
- [http://www.tracetech.net/sanat/ Englanti–suomi–englanti-sanakirja] Luokka:Englannin kieli Luokka:Australian kielet Luokka:Belizen kielet Luokka:Botswanan kielet Luokka:Englannin kielet Luokka:Etelä-Afrikan kielet Luokka:Gambian kielet Luokka:Guamin kielet Luokka:Guyanan kielet Luokka:Irlannin kielet Luokka:Kanadan kielet Luokka:Kenian kielet Luokka:Lesothon kielet Luokka:Liberian kielet Luokka:Malawin kielet Luokka:Maltan kielet Luokka:Mauritiuksen kielet Luokka:Palaun kielet Luokka:Ruandan kielet Luokka:Sambian kielet Luokka:Seychellien kielet Luokka:Sierra Leonen kielet Luokka:Skotlannin kielet Luokka:Tokelaun kielet Luokka:Ugandan kielet Luokka:Uuden-Seelannin kielet Luokka:Walesin kielet Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kielet Luokka:Yhdysvaltain kielet Luokka:Zimbabwen kielet als:Englische Sprache ms:Bahasa Inggeris zh-min-nan:Eng-gí ko:영어 ja:英語 simple:English language th:ภาษาอังกฤษ

Kiribatin kieli

Kiribatin eli gilbertin kieli on austronesialainen kieli. Sillä on noin 105 000 puhujaa. Heistä 98 000 asuvat Kiribatissa. Lisäksi Fidžissä on noin 5 300, Salomonsaarilla noin 1 230 ja Tuvalussa noin 870 kiribatin puhujaa. Toisin kuin monet muut Oseaniassa puhuttavat kielet, kiribati ei ole uhanalainen. Lähes kaikki kiribatia äidinkielenään puhuvat käyttävät kieltä päivittäin. Vain 30 % kiribatin puhujista ovat kaksikielisiä englannin kanssa. Kiribatia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Käytössä on viisitoista kirjainta.

Murteet

Kiribati jakautuu kahteen tärkeimpään murteeseen, pohjoiskiribatiin ja eteläkiribatiin. Näiden kahden murteen erot ovat pääasiassa sanojen ääntämisessä. Lisäksi kiribatilla on eräs murre, jota puhutaan Butaritarin ja Makinin saarilla. Se eroaa sekä pohjois- että eteläkiribatin murteista niin sanastoltaan kuin ääntämiseltäänkin. Tuvalussa sijaitsevan Nuin atollin asukkaat puhuvat myös erästä kiribatin murretta. Se on keskenään ymmärrettävää muiden kiribatin murteiden kanssa, mutta siinä on eroja ääntämisessä ja sanastossa.

Linkkejä


- [http://www.trussel.com/kir/dic/dic_a.htm Kiribati-englanti-sanakirja]
- [http://www.trussel.com/kir/less00.htm Kiribatin kielioppia] Luokka:Fidžin kielet Luokka:Kiribatin kielet Luokka:Naurun kielet Luokka:Salomonsaarten kielet Luokka:Tuvalun kielet Luokka:Vanuatun kielet

Kiribatin kieli

Kiribatin eli gilbertin kieli on austronesialainen kieli. Sillä on noin 105 000 puhujaa. Heistä 98 000 asuvat Kiribatissa. Lisäksi Fidžissä on noin 5 300, Salomonsaarilla noin 1 230 ja Tuvalussa noin 870 kiribatin puhujaa. Toisin kuin monet muut Oseaniassa puhuttavat kielet, kiribati ei ole uhanalainen. Lähes kaikki kiribatia äidinkielenään puhuvat käyttävät kieltä päivittäin. Vain 30 % kiribatin puhujista ovat kaksikielisiä englannin kanssa. Kiribatia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Käytössä on viisitoista kirjainta.

Murteet

Kiribati jakautuu kahteen tärkeimpään murteeseen, pohjoiskiribatiin ja eteläkiribatiin. Näiden kahden murteen erot ovat pääasiassa sanojen ääntämisessä. Lisäksi kiribatilla on eräs murre, jota puhutaan Butaritarin ja Makinin saarilla. Se eroaa sekä pohjois- että eteläkiribatin murteista niin sanastoltaan kuin ääntämiseltäänkin. Tuvalussa sijaitsevan Nuin atollin asukkaat puhuvat myös erästä kiribatin murretta. Se on keskenään ymmärrettävää muiden kiribatin murteiden kanssa, mutta siinä on eroja ääntämisessä ja sanastossa.

Linkkejä


- [http://www.trussel.com/kir/dic/dic_a.htm Kiribati-englanti-sanakirja]
- [http://www.trussel.com/kir/less00.htm Kiribatin kielioppia] Luokka:Fidžin kielet Luokka:Kiribatin kielet Luokka:Naurun kielet Luokka:Salomonsaarten kielet Luokka:Tuvalun kielet Luokka:Vanuatun kielet

Pääkaupunki

Pääkaupunki on kunkin itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos. Valtoilla saattaa olla useita pääkaupunkeja, kuten Alankomailla (Amsterdam, Haag) ja Etelä-Afrikalla (Pretoria, Kapkaupunki, Bloemfontein). Toisaalta Naurun tasavallalla ei ole pääkaupunkia lainkaan.

Katso myös


- luettelo pääkaupungeista Luokka:Hallinto ko:수도 ja:首都 simple:Capital

South Tarawa

South Tarawa on pikkusaarista koostuva kaupunki, jossa toimiva Teinainano Urban Council (TUC) muodostaa virallisesti Kiribatin pääkaupungin. Kaupunkiin kuluvat teiden yhdistämät saaret Bairikista Bonrikiin, jossa sijaitsee kansainvälinen lentoasema. Parlamentti sijaitsee Ambon saarella. Bairikia pidetään joskus pääkaupunkina, koska vielä joku vuosi sitten siellä työskentelivät sekä parlamentti että presidentti (ja se on tärkein hallinnollinen keskus), mutta Bairiki ei ole kaupunki eikä valtuusto (council). Ministeriöitä on sekä South Tarawalla, Betiolla että Kiritimatilla. Luokka:Kiribati Luokka:Pääkaupungit

Pinta-ala

Pinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.

Yksiköitä

Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.

Kaavoja

Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa \sqrt, jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä. Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde

Katso myös


- luettelo valtioista pinta-alan mukaan Luokka:Geometria Luokka:suureet ja:面積 simple:Area zh-cn:面积 zh-tw:面積

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Väkiluku

Väkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella. Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.

Katso myös


- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan Luokka:Väestötiede ja:人口 simple:Population th:ประชากร zh-min-nan:Jîn-kháu

Luettelo valtioista väkiluvun mukaan

Tässä on lista maailman maista suuruusjärjestyksessä väkiluvun mukaan. Katso myös:
- Luettelo valtioista
- Luettelo maista pinta-alan mukaan
- Luettelo valtioista väentiheyden mukaan
- Luettelo valtioista maanosan mukaan
- [http://www.stat.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls Tilastokeskuksen excel-tiedosto]
SijoitusValtioVäkiluku
1Kiinan kansantasavalta
Hongkong
Macao
Yhteensä
1 284 303 705
7 210 505
453 733
1 291 967 943
2Intia1 045 845 226
3Yhdysvallat
Amerikan Samoa
Guam
Pohjois-Mariaanit
Puerto Rico
Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Yhteensä
278 058 881
67 084
157 557
74 612
3 937 316
122 211
282 417 661
4Indonesia231 328 092
5Brasilia176 029 560
6Pakistan147 663 429
7Venäjä144 978 573
8Bangladesh133 376 684
9Nigeria129 934 911
10Japani126 974 628
11Meksiko103 400 165
12Filippiinit84 525 639
13Saksa83 251 851
14Vietnam81 098 416
15Egypti70 712 345
16Etiopia67 673 031
17Turkki67 308 928
18Iran66 622 704
19Thaimaa62 354 402
20Yhdistynyt kuningaskunta
Anguilla
Brittiläiset Neitsytsaaret
Bermuda
Caymansaaret
Falklandinsaaret
Gibraltar
Guernsey
Mansaari
Jersey
Montserrat
Pitcairn
Saint Helena
Turks- ja Caicossaaret
Yhteensä
59 778 002
12 132
20 812
63 503
35 527
2 826
27 649
64 342
73 489
89 361
7 574
47
7 266
18 122
60 070 440
21Ranska
Ranskan Guayana
Ranskan Polynesia
Guadeloupe
Martinique
Mayotte
Uusi-Kaledonia
Réunion
Saint-Pierre ja Miquelon
Wallis ja Futunasaaret
Yhteensä
59 765 983
177 562
253 506
431 170
418 454
163 366
204 863
732 570
6 928
15 435
61 955 081
22Italia57 715 625
23Kongon demokraattinen tasavalta55 225 478
24Ukraina48 396 470
25Etelä-Korea48 324 000
26Etelä-Afrikka43 647 658
27Myanmar42 238 224
28Kolumbia41 008 227
29Espanja40 077 100
30Puola38 625 478
31Argentiina37 812 817
32Tansania37 187 939
33Sudan37 090 298
34Algeria32 277 942
35Kanada31 902 268
36Marokko
Länsi-Sahara
Yhteensä
31 167 783
250 559
31 418 342
37Kenia31 138 735
38Peru27 949 639
39Afganistan27 755 775
40Nepal25 873 917
41Uzbekistan25 563 441
42Uganda24 699 073
43Venezuela24 287 670
44Irak24 001 816
45Saudi-Arabia23 513 330
46Malesia22 662 365
47Taiwan22 548 009
48Romania22 317 730
49Pohjois-Korea22 224 195
50Ghana20 244 154
51Sri Lanka19 607 519
52Mosambik19 576 783
53Australia
Joulusaari
Kookossaaret
Norfolkinsaari
Yhteensä
19 546 792
2 771
633
1 879
19 552 075
54Jemen18 701 257
55Syyria17 155 814
56Norsunluurannikko16 804 784
57Kazakstan16 741 519
58Madagaskar16 473 477
59Alankomaat
Aruba
Alankomaiden Antillit
Yhteensä
15 981 472
70 007
212 226
16 263 705
60Kamerun15 803 220
61Chile15 328 467
62Ecuador13 183 978
63Guatemala12 974 361
64Kambodža12 491 501
65Burkina Faso12 272 289
66Zimbabwe11 365 366
67Kuuba11 184 023
68Mali11 008 518
70Kreikka10 623 835
71Serbia ja Montenegro10 600 000
71Malawi10 548 250
72Angola10 366 031
73Niger10 355 156
74Valko-Venäjä10 350 194
75Senegal10 284 929
76Tšekki10 264 212
77Belgia10 258 762
78Unkari10 106 017
79Portugali10 066 253
80Sambia9 770 199
81Tunisia9 705 102
82Ruotsi8 875 053
83Tšad8 707 078
84Dominikaaninen tasavalta8 581 477
85Bolivia8 300 463
86Itävalta8 150 835
87Azerbaidžan7 771 092
88Bulgaria7 707 495
89Guinea7 613 870
90Somalia7 488 773
91Ruanda7 312 756
92Sveitsi7 283 274
93Haiti6 964 549
94Benin6 590 782
95Tadžikistan6 578 681
96Honduras6 406 052
97El Salvador6 237 662
98Burundi6 223 897
99Israel
Gaza
Länsiranta
Yhteensä
5 938 093
1 178 119
2 090 713
9 206 925
100Paraguay5 734 139
101Laos5 635 967
102Sierra Leone5 426 618
103Slovakia5 414 937
104Tanska
Grönlanti
Färsaaret
Yhteensä
5 352 815
56 352
45 661
5 454 828
105Libya5 240 599
106Suomi5 175 783
107Jordania5 153 378
108Togo5 153 088
109Papua-Uusi-Guinea5 049 055
110Georgia (Gruusia)4 989 285
111Nicaragua4 918 393
112Kirgisia4 753 003
113Turkmenistan4 603 244
114Norja4 503 440
115Singapore4 452 732
116Moldova4 431 570
117Kroatia4 334 142
118Eritrea4 298 269
119Bosnia ja Hertsegovina3 922 205
120Uusi-Seelanti
Cookinsaaret
Tokelau
Yhteensä
3 864 129
20 611
1 445
3 886 185
121Irlanti3 840 838
122Costa Rica3 773 057
123Libanon3 627 774
124Liettua3 610 535
125Keski-Afrikan tasavalta3 576 884
126Albania3 510 484
127Uruguay3 360 105
128Armenia3 336 100
129Liberia3 225 837
130Kongon tasavalta2 894 336
131Panama2 845 647
132Mauritania2 747 312
133Jamaika2 665 636
134Mongolia2 654 999
135Oman2 622 198
136Arabiemiirikunnat2 407 460
137Latvia2 385 231
138Lesotho2 177 062
139Bhutan2 049 412
140Makedonia2 046 209
141Kuwait2 041 961
142Slovenia1 930 132
143Namibia1 797 677
144Botswana1 586 119
145Viro1 423 316
146Gambia1 411 205
147Guinea-Bissau1 315 822
148Gabon1 221 175
149Mauritius1 189 825
150Trinidad ja Tobago1 169 682
151Swazimaa1 104 343
152Fidži844 330
153Itä-Timor800 000
154Qatar769 152
155Kypros762 887
156Guyana697 181
157Bahrain645 361
158Komorit596 202
159Päiväntasaajan Guinea486 060
160Salomonsaaret480 442
161Djibouti460 700
162Luxemburg442 972
163Suriname433 998
164Kap Verde405 163
165Malta394 583
166Brunei343 653
167Malediivit310 764
168Bahama297 852
169Islanti277 906
170Barbados275 330
171Belize256 062
172Vanuatu192 910
173Samoa179 058
174São Tomé ja Príncipe165 034
175Saint Lucia158 178
176Mikronesia134 597
177Saint Vincent ja Grenadiinit115 942
178Tonga104 227
179Kiribati94 149
180Grenada89 227
181Seychellit79 715
182Marshallinsaaret70 822
183Dominica70 786
184Andorra67 627
185Antigua ja Barbuda66 970
186Saint Kitts ja Nevis38 756
187Liechtenstein32 528
188Monaco31 842
189San Marino27 336
190Palau19 092
191Nauru12 088
192Tuvalu10 991
193Niue2 124
194Vatikaani890
Luokka:Valtiot Valtioista väkiluvun mukaan ja:国の人口順リスト th:รายชื่อประเทศเรียงตามจำนวนประชากร

12. heinäkuuta

12. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 193. päivä (194. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 172 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Hermanni, Herkko, Herman :- suomenruotsalainen kalenteri: Herman :- ortodoksinen kalenteri: Kauko, Ilari, Mikael, Veronika :- saamenkielinen kalenteri: Herko :- vanhemmissa kalentereissa: Aqvilea, Arvidus, Epiphanius, Heinrich, Hermagoras, Hermogenes

Tapahtumia


- 1912 - Hannes Kolehmainen juoksi 3 000 metrin maailmanennätyksen 8:36,8.
- 1962 - The Rolling Stones piti ensimmäisen konserttinsa Lontoon Marquee Clubilla.
- 1975 - São Tomé ja Príncipe itsenäistyi.
- 1979 - Kiribati itsenäistyi.
- 2001 - Internet kiellettiin Afganistanissa.

Syntyneitä


- 100 eaa - Gaius Julius Caesar, sotilas, poliitikko ja kirjailija ("Gallian sota"), Rooman hallitsija
- 1730 - Josiah Wedgwood, keraamikko
- 1817 - Henry David Thoreau, kirjailija ja filosofi († 1862)
- 1819 - Charles Kingsley, kirjailija
- 1854 - George Eastman, Kodak-kameran keksijä († 1932)
- 1861 - George Washington Carver, kasvitieteilijä (keksi maapähkinälle yli 300 erilaista käyttötapaa)
- 1870 - Ludvig II, Monacon ruhtinas († 1949)
- 1884 - Amedeo Modigliani, maalari ja kuvanveistäjä († 1920)
- 1895 - Oscar Hammerstein II, useiden eri musikaalien tuottaja ja sanoittaja yhdessä Richard Rodgersin kanssa († 1960)
- 1895 - R. Buckminster Fuller, amerikkalainen arkkitehti († 1983)
- 1904 - Deng Xiaoping, kiinalainen poliitikko ja johtaja († 1997)
- 1904 - Pablo Neruda, chileläinen runoilija, vuoden 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja († 1973)
- 1908 - Milton Berle, amerikkalainen koomikko († 2002)
- 1913 - Reino Helismaa, sanoittaja ja kuplettilaulaja († 1965)
- 1937 - Bill Cosby, koomikko ja näyttelijä
- 1937 - Lionel Jospin, Ranskan entinen pääministeri
- 1948 - Nusrat Fateh Ali Khan, muusikko († 1997)
- 1956 - Pate Mustajärvi, Popeda-yhtyeen laulaja, muusikko
- 1965 - Jari Sarasvuo, Trainers' Housen toimitusjohtaja, mediapersoona
- 1971 - Kristi Yamaguchi, amerikkalainen taitoluistelija ja olympiavoittaja

Kuolleita


- 1536 - Erasmus Rotterdamilainen, alankomaalainen kirjailija ja filosofi
- 1918 - Dragutin Lerman, kroatialainen Afrikan tutkija (s. 1864)
- 1926 - Gertrude Bell, arkeologi, kirjailija, vakoilija ja hallintovirkailija (tunnettu nimellä Irakin kruunaamaton kuningatar ("Uncrowned Queen of Iraq"))
- 1935 - Alfred Dreyfus, ranskalainen upseeri
- 1962 - Roger Wolfe Kahn, muusikko, säveltäjä ja orkesterinjohtaja (s. 1907)
- 1996 - Jonathan Melvoin, rock-muusikko ---- Katso myös: kalenteri ~ 11. heinäkuuta, 13. heinäkuuta Luokka:Heinäkuu -07-12 ms:12 Julai ko:7월 12일 ja:7月12日 simple:July 12 th:12 กรกฎาคม

1979

Tapahtumia


- 1. tammikuuta - Yhdysvallat ja kommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet. (Katso: Kiinan kansantasavallan historia)
- 7. tammikuuta - Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat Pol Potin hallituskauden päättyneen
- 16. tammikuuta - Iranin Šaahi pakeni Egyptiin.
- 1. helmikuuta - Ajatolla Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
- 11. helmikuuta - Ajatolla Khomeini otti vallan Iranissa.
- 14. helmikuuta - Afganistanissa, Kabulissa, fundamentalistit kaappasivat USA:n lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
- 17. helmikuuta - Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sodan.
- 22. helmikuuta - Saint Lucia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 14. maaliskuuta - Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200.
- 25. maaliskuuta - Ensimmäinen Yhdysvaltain avaruussukkula, Columbia toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten.
- 28. maaliskuuta - Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
- 29. maaliskuuta - Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra, Malesian kuningas kuoli, seuraajana Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah, Pahangin sulttaani.
- 1. huhtikuuta - Iranista tulee islamilainen tasavalta 98 % äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
- 6. huhtikuuta - Pakistanin presidentti Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin.
- 4. toukokuuta - konservatiivit voittavat vaalit; Margaret Thatcherista UK:n pääministeri.
- 10. toukokuuta - Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
- 25. toukokuuta - American Airlines lento 191, DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Hare kansainvälisellä lentoasemalla tappaen 271 ja 2 maassa.
- 1. kesäkuuta - Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti Ian Smithin.
- 2. kesäkuuta - Ensimmäinen Provinssirock järjestetään Seinäjoella.
- 2. kesäkuuta - Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa. Hän oli ensimmäinen paavina, joka vieraili kommunistisessa maassa.
- 12. kesäkuuta - Bryan Allen lensi ensimmäistä kertaa lihasvoimalla Englannin kanaalin yli.
- 18. kesäkuuta - Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT II sopimuksen Wienissä.
- 9. heinäkuuta - Voyager 2 -avaruusluotain lensi Jupiterin ohi.
- 16. heinäkuuta - Irakin presidentti Hasan al-Bakr erosi ja Saddam Hussein nousee valtaan.
- 17. heinäkuuta - Nicaraguan presidentti kenraali Anastasio Somoza Debayle eroaa ja pakenee USA:han Miamiin. Marxistiset Sandinistat muodostivat uuden hallituksen 19. heinäkuuta.
- 1. syyskuuta - Pioneer 11:sta tuli ensimmäinen Saturnuksen läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohittaessa planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä
- 7. syyskuuta - Chrysler Corporation pyysi hallitukselta miljardia dollaria välttääkseen konkurssin.
- 27. lokakuuta - Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
- 1. marraskuuta - Ajatollah Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain ja Israelin etuja vastaan.
- 3. marraskuuta - Greensborossa, Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa viisi kommunistisen puoleen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittui Ku Klux Klanin ja uusnatsien välissä yhteenotossa.
- 4. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi alkaa: Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivat USA:n lähetystön Tehranissa ja ottivat 90 panttivankia (joista 63 USA:laista). Kaappaajat vaativat šaahia Iraniin oikeudenkäyntiä varten.
- 12. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter määräsi raakaöljyn tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisille.
- 14. marraskuuta - Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
- 16. marraskuuta - Bukarestin ensimmäinen metrolinja avattii Romaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km)
- 17. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi: Ajatollah Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
- 21. marraskuuta - Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä kuolee.
- 23. marraskuuta - Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsen Thomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lordi Mountbattenin murhasta.
- 28. marraskuuta - Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreen Antarktikalla, tappaen 257.
- 24. joulukuuta - Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto valtasi Afganistanin.
- 27. joulukuuta - Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentti Hafizullah Amin.

Syntyneitä


- 16. tammikuuta - Aaliyah, laulaja ja näyttelijä
- 19. helmikuuta - Mariska, raptähti
- 21. helmikuuta - Jennifer Love Hewitt, laulaja ja näyttelijä
- 29. maaliskuuta - Marika Fingeroos, Salarakas
- 23. huhtikuuta - Lauri Ylönen, laulaja ja muusikko
- 13. syyskuuta - Kai Vainiomäki, Disney taiteilija
- 10. lokakuuta - Emmi, laulaja ja muusikko
- 17. lokakuuta - Kimi Räikkönen, Formula 1 -ajaja

Kuolleita


- 26. tammikuuta - Nelson Rockefeller, New Yorkin pormestari ja USA:n varapresidentti.
- 2. helmikuuta - Sid Vicious, punk-muusikko
- 7. helmikuuta - Josef Mengele, saksalainen hirmuteoista tunnettu natsitohtori
- 12. helmikuuta - Jean Renoir, ohjaaja
- 11. kesäkuuta - John Wayne, näyttelijä
- 26. elokuuta - Mika Waltari, kirjailija
- 27. elokuuta - Amiraali Louis Mountbatten, Mountbattenin jaarli, brittiläinen valtiomies, viimeinen Intian varakuningas.
- 25. syyskuuta - Tapio Rautavaara, urheilija, laulaja ja elokuvanäyttelijä

Elokuvia


- Apocalypse Now
- Mad Max
- Monty Pythonin Brianin elämä
- Alien - kahdeksas matkustaja
- Star Warsin jatko-osan Imperiumin vastaisku tuotanto alkaa
- Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan tuotanto alkaa. Elokuva esittelee yleisölle Indiana Jonesin.
- Yli 300 miljoonassa kotitaloudessa on televisio.

Nobelin palkinnot


- Fysiikka - Sheldon Lee Glashow, Abdus Salam, Steven Weinberg
- Kemia -
- Lääketiede -
- Kirjallisuus -
- Rauha - Äiti Teresa
- Taloustiede - Theodore Schultz, Arthur Lewis als:1979 ko:1979년 ja:1979年 simple:1979 th:พ.ศ. 2522

Rahayksikkö

Rahayksikkö on rahan mittayksikkö. Rahayksikön ja valuutan nimet ovat yleensä mutta eivät aina yhteneviä: esimerkiksi Kiinan valuutta on nimeltään renminbi (kirj. "kansan raha"), mutta sen rahayksikkö on yuan. Alkaen 1. tammikuuta 2002 Suomen rahayksikkö on euro. Tätä ennen se oli markka. Luokka:Raha

Aikavyöhyke

Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa. Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).

Kesäaika

Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.

Kesäaika Euroopan unionissa

Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.

Kesäaika Yhdysvalloissa

Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

UTC

GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.

Pääaikavyöhykkeet maapallolla

GMT/UTC-eroSelitys
GMT-12 Kansainvälinen päivämääräraja
GMT-11Midwayn saaret, Samoa
GMT-10Havaiji
GMT-9Alaska
GMT-8PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-7Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-6CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-5EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-4AST, Atlantin normaaliaika
GMT-3(UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti
GMT-2
GMT-1Kap Verde
GMT, UTCDublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon
GMT+1(BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma
GMT+2(EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem
GMT+3(EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari
GMT+4Abu Dhabi, Kabul
GMT+5Kalkutta, New Delhi
GMT+6Novosibirsk
GMT+7(CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta
GMT+8Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong
GMT+9Osaka, Tokio, Soul
GMT+10Melbourne, Sydney, Vladivostok
GMT+11Salomonsaaret
GMT+12Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.)
luokka:aika ms:Zon masa ko:시간대 ja:標準時 simple:Time zone th:เขตเวลา

Coordinated Universal Time

Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa. Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).

Kesäaika

Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.

Kesäaika Euroopan unionissa

Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.

Kesäaika Yhdysvalloissa

Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

UTC

GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.

Pääaikavyöhykkeet maapallolla

GMT/UTC-eroSelitys
GMT-12 Kansainvälinen päivämääräraja
GMT-11Midwayn saaret, Samoa
GMT-10Havaiji
GMT-9Alaska
GMT-8PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-7Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-6CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-5EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-4AST, Atlantin normaaliaika
GMT-3(UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti
GMT-2
GMT-1Kap Verde
GMT, UTCDublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon
GMT+1(BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma
GMT+2(EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem
GMT+3(EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari
GMT+4Abu Dhabi, Kabul
GMT+5Kalkutta, New Delhi
GMT+6Novosibirsk
GMT+7(CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta
GMT+8Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong
GMT+9Osaka, Tokio, Soul
GMT+10Melbourne, Sydney, Vladivostok
GMT+11Salomonsaaret
GMT+12Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.)
luokka:aika ms:Zon masa ko:시간대 ja:標準時 simple:Time zone th:เขตเวลา

Teirake kaini Kiribati

Teirake kaini Kiribati on Kiribatin kansallislaulu. Urium Tamuera Ioteba teki sekä sanoitukset että musiikin. Kappaletta on käytetty Kiribatin kansallislauluna vuodesta 1979 lähtien. Alkuperäiset sanoitukset ovat kiribatin kielellä. Luokka:Kiribati Luokka:Kansallislaulut

Top-level domain

Internetin verkkotunnukset ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi DNS:n (Domain Name System) eli Internetin nimipalvelujärjestelmän avulla.

Ylätason verkkotunnukset

Ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi fi-verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten päättyvät kirjaimiin .fi. Tieto näistä ylätason verkkotunnuksista on kolmellatoista maailman juurinimipalvelimella. Nämä 13 palvelinta ovatkin Internetin haavoittuvin yksittäinen komponentti. Mikäli ne kaatuisivat kaikki yhtä aikaa, lakkaisi DNS-nimenselvitys toimimasta Internetissä hyvin pian. Tavalliselle käyttäjälle näyttäisi siltä, että "Internet on kaatunut". Nimipalvelimia onkin loogisesti nuo 13, ja fyysisesti monta kertaa enemmän ja ne ovat jaettuna ympäri maailmaa. Eräs hajautettu häirintähyökkäys onnistui kaatamaan 2003 syksyllä 7 kyseisistä 13 palvelimesta, mutta Internetin DNS-nimipalvelu on niin vikasietoinen, että asiakkaiden nimipalvelimet ympäri maailman siirtyivät automaattisesti käyttämään vielä pystyyn jääneitä. Tällä hetkellä ylätason verkkotunnuksista päättää [http://www.icann.org ICANN]-niminen organisaatio. Aikojen kuluessa on myös pyritty luomaan vaihtoehtoisia juurinimipalvelimia, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota.

ICANN:in viralliset ylätason verkkotunnukset


- .com: kaupalliset verkot
- .net: verkkoinfrastruktuuri
- .edu: opetus (etupäässä Yhdysvallat)
- .mil: Yhdysvaltain asevoimat
- .gov: Yhdysvaltain hallitus
- .org: järjestöt Vuonna 1988 joukkoon lisättiin
- .int: kansainväliset järjestöt 16. marraskuuta 2000 ICANN otti seitsemän uutta tunnusta käyttöön:
- .aero -- lentoliikenne
- .biz -- liikemaailma
- .coop -- osuustoiminta
- .info -- informaatio (rajoittamaton käyttö)
- .museum -- museot
- .name -- yksityishenkilöt
- .pro -- ammattilaiset 8. huhtikuuta 2005 ICANN hyväksyi kaksi uutta tunnusta:
- .jobs -- työvoima
- .travel -- ma