:: wikimiki.org ::

Koillismaan Seutukunta

Koillismaan seutukunta

__NOTOC__ Koillismaan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kaksi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 178.

Kunnat

- Kuusamo (Kaupunki, viereisellä kartalla numero 1)
- Taivalkoski (Kunta, kartalla numero 2)

Yleistä

Koillismaan seutukunnan tärkeimmät elinkeinot ovat matkailun lisäksi maa- ja metsätalous sekä puu-, metalli-, elintarvike-, tietotekniikka- ja käsityöteollisuus. Seutukunnan tärkeimmät kulkuyhteydet ovat valtatie 20 Oulusta Kuusamoon ja valtatie 5 Kajaanista Kuusamoon sekä reittilentoliikenteen kenttä Kuusamossa. Maantieteellisesti seutukunta on Oulun läänin koillisosassa. Sen pohjoispuolella on Itä-Lapin seutukunta, länsipuolella Oulunkaaren seutukunta ja eteläpuolella Kehys-Kainuun seutukunta. Itärajana on Venäjän valtion raja.

Tavoite 1 -ohjelma

Koillismaan seutukunnan tavoite 1 -ohjelman visio on, että Koillismaa olisi alue, jonka asukkailla olisi mahdollisuus toimeentuloon ja korkeatasoisiin palveluihin luonnonläheisessä ympäristössä. Suurimpana tavoitteena on työllisyyden parantaminen Koilllismaalla vuoteen 2006 mennessä niin, että työllisen työvoiman määrä nousee kokonaisuudessaan 1500 hengellä, osaamisen taso ja työvoiman laatu nousevat sekä yrittäminen lisääntyy. Tavoitteen on jaettu kolmeen ryhmään, joissa jokaisessa on omat kehittämistoimenpiteensä ja hankkeensa. Ryhmät ovat yritystoiminan kehittäminen, osaamisen tason nostaminen sekä maaseudun kehittäminen.

Tilastoja

Kunta	Kuntanumero	Maapinta-ala	Vesipinta-ala	Pinta-ala yhteensä	Väkiluku	Asukastiheys
Kuusamo	305	5 003,50 km²	801,04 km²	5 804,54 km²	17 193	3,44 asukasta/km²
Taivalkoski	832	2 456,62 km²	200,88 km²	2 657,50 km²	4 779	1,95 asukasta/km²
Yhteensä	178 ( - )	7 460,12 km²	1 001,92 km²	8 462,04 km²	21 972	2,95 asukasta/km²

Pinta-ala- ja väkilukutietoja Koillismaan seutukunnan kunnista. (
- ) = Seutukunnan numero. Tiedot ovat ajalta 31.12.2004.

Aiheesta muualla

- [http://kehittamiskeskus.koillismaa.fi/seutukunta_index.html Koillismaan seutukunta] :
- [http://www.kuusamo.fi/ Kuusamon kaupungin kotisivut] :
- [http://www.taivalkoski.fi/ Taivalkosken kunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Oulun lääni

Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.

Historia

Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936. Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.

Hallinto

Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Läänissä on 11 kihlakuntaa.

Maa- ja seutukunnat

Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland) :#Kajaanin seutukunta :#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten) :#Koillismaan seutukunta :#Nivalan-Haapajärven seutukunta :#Oulun seutukunta :#Oulunkaaren seutukunta :#Raahen seutukunta :#Siikalatvan seutukunta :#Ylivieskan seutukunta

Kunnat

Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.

Vaakuna

Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.

Aiheesta muualla

- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
- ko:오울루 주

LAU

LAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan. Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet

Aiheesta muualla

- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS] Luokka:NUTS

Kuusamo

Kuusamo on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa, Koillismaalla, Oulun läänissä. Kuusamon kunta on perustettu vuonna 1868 ja kaupunki Kuusamo on ollut vuoden 2000 alusta. Aluetta alettiin kutsua Kuusamoksi 1690-luvun alussa Kuusamon järven mukaan. Ei ole varmaa tietoa, mistä järvi sai nimensä, mutta Kuusamon entinen apulaispappi Elias Lagus (1741–1819) on katsonut sen olevan lappalaista alkuperää ja tarkoittavan kuusimaata.

Kylät

Alakitka, Heikkilä, Hiltunen, Irni, Kallunki, Kantokylä, Kemilä, Kero, Kesäniemi, Kiitämäjärvi, Kirkonkylä, Koskenkylä, Kuolio, Kurvinen, Kärpänkylä, Käylä, Lämsänkylä, Maaselänkylä, Paanajärvi, Poussu, Rukajärvi, Suininki, Suorajärvi, Tammela, Vasaraperä, Virrankylä ja Vuotunki (Lista 1960-luvun alun kylistä, lähde: Eljas Savola: Kuusamon isojako).

Etäisyyksiä

- Helsinki 796 km
- Jyväskylä 545 km
- Kajaani 246 km
- Oulu 215 km
- Rovaniemi 192 km (Lähde: Tiehallinto)

Naapurikunnat

- Posio
- Salla
- Suomussalmi
- Taivalkoski

Ystävyyskunnat

- Hørning - Tanska
- Avesta - Ruotsi
- Askøy - Norja
- Louhen piiri - Karjalan tasavalta, Venäjä

Lähteet

# [http://edu.kuusamo.fi/kuusamo/historia/index.html Ervasti, Seppo: Johdatus Kuusamon Historiaan (verkkoversio)] (5/2005) # [http://www.tiehallinto.fi Tiehallinto] - [http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm Paikkakuntien välimatkoja Suomessa] # [http://kansalaisen.karttapaikka.fi Kansalaisen Karttapaikka] - [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?scale=16000&tool=pienenna&lang=FI&cy=7319594&cx=4462519&kunta=kuusamo&action=Hae&osoite=kaiterantie+22&hakutulos=Kaiterantie+22%2C3598899%2C7321063 Kuusamon koordinaatit]

Aiheesta muualla

- [http://www.kuusamo.fi Kuusamon kaupungin kotisivut]
- [http://www.ruka.fi Ruka]
- [http://www.koillismaa.fi/pallokarhut Kuusamon Pallo-Karhut] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Kuusamo

Oulu

Oulu (ruotsiksi Uleåborg) on Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Oulu sijaitsee Oulujoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Oulu on alueensa sekä hallinnollinen että kaupallinen keskus. Oulu on tunnettu teknologiakaupunkina. Kaupungissa asuu 126 862 ihmistä (30.9.2004) ja sen pinta-ala ilman merialueita on 384,99 km², josta 11,89 km² on sisävesiä (1.1.2004). Väestötiheys on 337,5 asukasta/km² (1.1.2004). Kaupunki kuuluu Ouluseudun alueeseen, jossa asuu noin 200 000 ihmistä. Se on myös Oulun seutukunnan keskus.

Historia

Oulun kaupungin perusti 8. huhtikuuta 1605 Ruotsin kuningas Kaarle IX vastapäätä hieman aiemmin rakennettua Oulun linnaa. Se aloitti kaupungin voimakkaan kasvun nykyaikaiseksi Pohjois-Suomen keskukseksi. Nimi Oulu tulee mahdollisesti saamenkielisestä tulvavettä tarkoittavasta sanasta. 1700- ja 1800-luvuilla Oulu tunnettiin muun muassa tervasta ja lohesta. Vuonna 1765 Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. 1700-luvun lopulla Oulu oli Turun jälkeen asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki (asukasluku noin 3 000). Suuri muutos tapahtui vuonna 1822, kun tulipalo tuhosi koko keskustan. Arkkitehti Carl Ludwig Engel teki sen jälkeen kaupungille uuden ruutukaavan, jonka mukaisesti keskustan talot edelleenkin rakentuvat. Vuonna 1990 Oulun asukasluku ylitti ensimmäisen kerran 100 000 asukkaan rajan. Oulu viettää 400-vuotisjuhliaan vuonna 2005. Viime vuosina Oulu on ollut Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien joukossa. Nykyisin Oulu tunnetaan etenkin teknologiakaupunkina ja Pohjois-Suomen veturina. Vuonna 1982 perustettu Oulun teknologiakylä on Pohjoismaiden ensimmäinen. Myös aluetuilla ja muilla poliittisilla päätöksillä on ollut oma merkityksensä Oulun kehityksessä, kun on haluttu tasapainottaa etelän ja pohjoisen suhdetta. Pohjoismaiden Uuden Oulun kehitys alkoi, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1958 yliopisto. Varsinaisesti yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1959 ja yliopiston toiminta lähti hyvin liikkeelle: pohjoissuomalaiset opiskelijat jäivät mielellään opiskelemaan pohjoiseen, aikaisemmin akateemisen tutkinnon saaminen edellytti muuttoa Helsinkiin tai Turkuun. Yliopisto perustettiinkin kaupungin kehittymisen ja hyvinvoinnin turvaajaksi. Kun 1960-luvun puolivälissä teknisen tiedekunnan alaa laajennettiin koskemaan myös sähkö- ja konetekniikkaa, olivat edellytykset tulevalle teknologiakaupungille koossa. Linnanmaalle alettiin rakentamaan yliopiston omia toimitiloja. Tiloja rakennetaan vielä tänäkin päivänä, nykyaikaiset opetus- ja tutkimustilat mahdollistavat opiskelijamäärän jatkuvan kasvun. Lääketieteellisen tiedekunnan tilat tehtiin Kontinkankaalle, jonne sijoitettiin myös uusi yliopistollinen keskussairaala. Tänä päivänä Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja sen kuudessa tiedekunnassa opiskelee noin 13 500 opiskelijaa. Vaikutus on levinnyt myös ympäröiviin maakuntiin tutkimusasemien ja kehittämiskeskusten toiminnan myötä. Oulun asema Pohjois-Suomen johtavana elinkeinotoimintojen, hallinnon ja erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena kasvoi edelleen, kun kaupunkiin perustettiin VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö. Teknologiakaupunki-nimen kaupunki sai vuonna 1984, neljä vuotta siitä, kun kaupunginhallitus oli alkanut aktiivisesti ajamaan teknologiakylän perustamista Linnanmaan yliopistoalueelle. Toimikuntatyötä tehtiin kaksi vuotta ja vuonna 1982 perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen tiedepuisto Oulun Teknologiakylä Oy -yhtiö hankkeen toteuttajaksi. Hanke sai runsaasti julkisuutta uudenlaisena tutkimustulosten kaupallistajana hyvän liikkeellelähdön ansiosta. Oulun teknologiakylä Oy, nykyisin pörssissä listattu Technopolis Oyj, ja sen 10 vuotta myöhemmin perustettu tytäryhtiö Medipolis ovat toimineet kasvavan joukon yrityksiä yrityshautomona ja yhdessä tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa lisääntyvien toimitilojen tarjoajina. Pohjolan "Piilaaksoksi" kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli 10 000 uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille. Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Näitä aloja kehitetään, jotta valmistauduttaisiin tulevaisuuteen kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Tietoteollisuuteen panostaminen on tuonut kaupunkiin paljon tämän alan tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiköiden lisäksi. Laajentumisen tuloksena on tuhansia uusia työpaikkoja Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa. Kuitenkin samalla ns. vanha teollisuus ja monet palvelualat ovat kuihtuneet. Oulu on käynyt läpi perusteellisen rakennemuutoksen melko hyvin tuloksin. Kuitenkin yhdessä 1990-luvun alun laman kanssa rakennemuutos on aiheuttanut tuhansien työpaikkojen menetyksen ja aiheuttanut työttömyyden pysymisen korkealla tasolla. Kaupunkiseudulla vallitsee työvoimapula huipputekniikan aloilla, mutta työttömyys laskee melko hitaasti. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Toisaalta yliopisto ja ammattioppilaitokset ovat jatkuvasti lisänneet suosittujen alojen opiskelupaikkoja kysyntää tyydyttämään. Koulutusvoimaa on lisätty huomattavasti siten, että ammatilliset oppilaitokset kaupunkiseudulla on yhdistetty samaan katto-organisaatioon. Sen nimi on Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Siihen sisältyvät koulutuksen vaativimmat osat on yhdistetty Oulun ammattikorkeakoulu -nimelle. Sieltä valmistuu insinöörejä, tradenomeja, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, ammattimuusikoita jne. Koulutettujen ihmisten kyky työllistyä ja palvella yhteiskuntaa on hyvä, koulutus on siten hyvä investointi yhteiskunnalle ja yksilöille. 2000-luvun alkuun mennessä Oulu on kasvanut kaupungiksi, josta on ollut Pohjois-Suomelle hyötyä. Siitä on tullut valtakunnan neljänneksi suurin keskus ja kansainvälisesti tunnettu "Osaamisen keskus". Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen ja henkinen keskus, joka on Skandinavian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Työpaikkakehitys seudulla on ollut myönteistä 1990-luvun romahduksen jälkeen. Tällä hetkellä kaupungissa on yli 60 000 työpaikkaa ja seutukunnassa noin 75 000. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50%), teollisuus (22%) ja kauppa (13%). Suurimmat työnantajat vuonna 2001 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Nokia Oyj.

Palvelut

Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin. Kaupunki tunnetaankin myös opiskelijakaupunkina, jossa on kaikkiaan lähes 50 000 opiskelijaa. Vuonna 2003 opiskelijamäärät olivat seuraavat:
- Perusasteella 13 000 opiskelijaa
- Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 12 500 opiskelijaa
- Oulun seudun ammattikorkeakoulussa 7 300 opiskelijaa
- Oulun yliopistossa 15 000 opiskelijaa Oulussa toimii myös yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta, Oulun yliopistollinen sairaala, OYS.

Tutustumiskohteita

Oulun yliopistollinen sairaala
- Tiedekeskus Tietomaa
- Rotuaari
- suolamakasiinit
- Hupisaarten kaupunginpuisto
- Oulun tuomiokirkko
- F. M. Franzénin muistopatsas
- Yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Arktinen galleria
- Teknologiakylä
- Toripolliisi -patsas
- Oulun Kauppahalli

Museot

- Pohjois-Pohjanmaan museo
- Oulun taidemuseo
- Oulun Automuseo
- Pateniemen sahan museo
- Turkansaaren ulkomuseo
- Merimiehenkotimuseo (Pikisaari)
- Eläinmuseo

Muuta

Pikisaari
- Oulun kaupunginteatteri
- Oulun musiikkikeskus
- Oulun yliopisto
- Kylpylähotelli Eden
- Ouluhalli ja Raksilan urheilukeskus
- Nallikarin virkistysalue
- Äimäraution siirtolapuutarha
- Markkuun ryhmäpuutarha
- Merikosken kalatie
- Formula-Center
- Vauhtipuisto
- Ponipiha
- kiertoajelut ja Junabussi Potnapekka

Tapahtumia

- Oulun Tervahiihto
- Oulu Horse Show
- American Car Show
- Korttelihaipakka
- Qstock
- Oulun musiikkivideofestivaalit ja Ilmakitaransoiton MM-kisat
- Valkosipuliyö Lisäksi Oulussa järjestetään vuosittain useita erilaisia taiteiden ja tieteiden näyttelyjä sekä teematapahtumia.

Liikenne

Ilmakitaransoiton MM-kisat Oulun kautta kulkee yksi Suomen pääväylistä, Helsingistä Utsjoelle kulkeva valtatie 4. Eurooppa-teistä Oulun kautta kulkevat E8 ja E75. Lisäksi Oulusta alkavat Kuusamoon johtava valtatie 20 ja Kajaaniin johtava valtatie 22. Turkuun johtava valtatie 8 erkanee valtatie 4:stä Oulun eteläpuolella Limingassa. Oulun rautatieasema on tärkeä risteysasema, jossa kohtaavat etelästä, pohjoisesta ja idästä tulevat rautatiet. Rataosa Seinäjoelta Rovaniemelle on sähköistetty, osuuden Oulu–Kajaani–Iisalmi sähköistys on rakenteilla ja valmistuu joulukuussa 2006. Oulusta on useita päivittäisiä VR:n junavuoroja Helsingin ja Rovaniemen suuntiin. Myös tavaraliikenne on vilkasta. Pohjanmaan rata eli rataosuus Seinäjoki–Oulu valmistui vuonna 1886. Oulun satamassa vierailee vuosittain yli 500 alusta, ja sen kautta kulkee rahtia vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia. Matkustajaliikennettä Oulun satamaan ei ole. Sataman suurin syväys on 10,0 metriä. Oulun lentoasema sijaitsee Oulunsalon kunnassa, noin 15 kilometriä Oulun keskustasta etelään. Lentoasemalta on useita päivittäisiä lentoja Helsinkiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Matkustajamäärältään Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan jälkeen. Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:
- Helsinkiin 553 km
- Jyväskylään 333 km
- Kotkaan 582 km
- Kuopioon 284 km
- Lahteen 505 km
- Lappeenrantaan 548 km
- Poriin 501 km
- Rovaniemelle 207 km
- Tampereelle 476 km
- Tornioon (Ruotsin rajalle) 131 km
- Turkuun 620 km
- Vaasaan 290 km

Urheilu

Oulussa on ollut aina vilkas urheilutarjonta ja varhaisimmat tiedot urheilutapahtumista yltävät 1800-luvun lopulle, jolloin kaupungin ruotsinkielinen väestö harrasti luistelua ja suomenkielinen hiihtoa. Tuolta ajalta ovat peräisin myös Oulun vanhimmat urheiluseurat Oulun Luistinseura ja Oulun Hiihtoseura. Palloilulajeista vanhimmat ovat jääpallo ja jalkapallo. Oululaiset palloiluseurat ovat pelanneet marginaalilajeja lukuunottamatta kaikkien lajien pääsarjoissa. Miesten mestaruuksia ovat voittaneet jalkapallossa OPS (2), jääkiekossa Kärpät (3), jääpallossa OPS ja OLS (13), kaukalopallossa Bandy-84 ja pesäpallossa Lippo. Muita palloilulajien oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet mm. jalkapallossa OTP ja FC Oulu, jääpallossa OPP, OTP ja Oulun Tarmo, kaukalopallossa R-Ville Team ja RB Oulu, koripallossa ONMKY sekä lentopallossa ETTA ja Kisko. Pienemmistä lajeista oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet Northern Lights (amerikkalainen jalkapallo) ja OYUS (rugby). Oulu on isännöinyt useaan kertaan eri lajien arvokisoja kuten yleisurheilun SM-kisoja eli Kalevan Kisoja sekä pesäpallon kotimaista huipputapahtumaa Itä - Länttä. Oulu on toiminut myös jääpallon MM-kisojen pelipaikkana kahteen eri otteeseen. Oulun pääurheilupaikat ovat keskittyneet urheilukeskuksiin. Merkittävin niistä on Raksilan urheilukeskus, jossa sijaitsevat Oulun jäähallin lisäksi (1975, 6700 katsojaa), monitoimiareena Ouluhalli, yksi Suomen vilkkaimmista uimahalleista sekä tekojäärata ja pesäpallostadion. Raatin urheilukeskuksessa sijaitsevat jo 1950-luvulla vesivoimalaitoksen kivijätteiden päälle syntynyt yleisurheilu- ja jalkapallostadion lisäalueineen sekä kaupungin toinen uimahalli. Raatin stadionista on valmistunut n. 15 miljoonan euron arvoinen hankesuunnitelma, joka tähtää täysin uuden stadionin valmistumiseen, uimahallin laajennukseen sekä hiekkapintaisen lisäalueen muuttamiseksi tekonurmipintaiseksi harjoituskentäksi. Muita merkittäviä urheilualueita ovat Oulun Urheilutalo, Linnanmaan urheilupuisto (harjoitusjäähalli ja urheiluhalli) sekä Heinäpään urheilukeskus, jossa on 7 täysimittaista jalkapallokenttää. Kaupungin kasvaminen ja kehittyminen on merkinnyt vanhojen tuttujen urheilualueiden katoamista. Legendaarinen ja kenties vanhin Oulun urheilualue Keskuskenttä Aleksanterinkadulla ja Tuiran kenttä ovat jääneet kerrostalojen alle. Toinen suuri sisäpalloiluhalli ns. Ynnin kaarihalli purettiin Tuomiokirkon vierestä hotelli- ja toimistokompleksin tieltä jo parikymmentä vuotta sitten. Nokian toimitalon tieltä Peltolasta raivattiin ns. piirin kentät, jolloin melkein puolet Oulun nurmipintaisista jalkapallokentistä katosivat. Raksilan nykyisen urheilualueen paikalla olivat ns. Pakkalan kentät, jotka hävitettiin tekojään ja pesäpallostadionin valmistumisen yhteydessä. Tulevaisuus on tuomassa Ouluun lisää urheilun suorituspaikkoja. Viimeksi ovat valmistuneet Raksilan uimahallin ja jäähallin miljoonaluokan remontit. Raatin remontin olisi tarkoitus valmistua vuoden 2009 tienoilla. Lisäksi väännetään kättä jalkapallon harjoitushallin rakentamisesta Heinäpään hiekkakentän paikalle ja Raksilan jäähallin päässä olevan tekojääkaukalon kattamisesta harjoitusjäähalliksi. Oulussa tarvitaan lisäksi uutta sisäpalloiluhallia vanhentuneen ja pienen Urheilutalon korvaajaksi sekä uutta katsomo- ja huoltorakennusta tekojäälle.

Ystävyyskaupungit

- Alta, Norja
- Arkangeli, Venäjä
- Boden, Ruotsi
- Bursa, Turkki
- Halle, Saksa
- Leverkusen, Saksa
- Odessa, Ukraina
- Siofok, Unkari

Kaupunginosat

Muita Ouluun liittyviä artikkeleja

- A. Mörö Oy – seutuliikenteen linja-auto-operaattori
- Koskilinjat – paikallisliikenteen linja-auto-operaattori
- Oulun Kärpät SM-liigan jääkiekkojoukkue
- Oulun Lippo pesäpallojoukkue
- Oulun Luistinseura (OLS)
- Oulun Lyseon lukio
- Oulun suurpalo vuonna 1822
- Oulun Uimaseura ry

Tunnettuja oululaisia

- Frans Mikael Franzén, runoilija, kirjailija
- Yrjö Mäkelin, kansanedustaja
- Jorma Kurvinen, kirjailija (mm. Susikoira Roi -kirjasarja)
- V. A. Koskenniemi, runoilija, kirjailija
- Kaarlo Kramsu, runoilija
- Jukka Kajava, kriitikko
- Juha "Julma-Juha" Väätäinen, juoksija, valmentaja
- Matti Ahde, poliitikko
- Kari Jalonen, päävalmentaja (Oulun Kärpät)
- Matti Hautamäki, mäkihyppääjä
- Outi Alanne, kirjailija
- Eero Aho, näyttelijä
- Mika Nurmela, jalkapalloilija
- Riitta-Liisa Lassila, hiihtäjä

Aiheesta muualla

- [http://www.oulu.ouka.fi/ Oulun kaupungin kotisivut]
- [http://www.oulu.fi/yliopisto/ Oulun yliopisto]
- [http://www.oulu24.net/ Oulu24.net – kaupallinen paikallisportaali]
- [http://www.linjakas.fi Linjakas, Oulun seudun bussireittiopas]
- [http://www.p.lodz.pl/I35/personal/jw37/EUROPE/europe-O.html Oulun nimi muilla kielillä]
- [http://www.kaenkky.com/ Ruokaa Oulussa]
- [http://www.oulu.ouka.fi/Oulu400/ Oulu 400 vuotta]
- [http://www.ouluthisweek.net/ Oulun tapahtumakalenteri]
- [http://pohjois-suomi.safa.fi/sights/ Oulun arkkitehtuurikohdeluettelo]
- [http://www.omvf.net Oulun Musiikkivideofestivaalit ja Ilmakitaransoiton MM-kisat] Luokka:Suomen kaupungit
- ja:オウル

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit

- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet

- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad

- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin

- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit

- Moskova
- Pietari

Autonominen alue

- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat

- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- puutavara

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuuta	uusivuosi	Новый год	valtiollinen juhlapäivä
7. tammikuuta	ortodoksinen joulu	Рождество	valtiollinen juhlapäivä
23. helmikuuta	isänmaan puolustajan päivä	День защитника отечества	valtiollinen juhlapäivä
8. maaliskuuta	kansainvälinen naistenpäivä	Международный женский день	valtiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuuta	kevään ja työn juhla	Праздник весны и труда	valtiollinen juhlapäivä
9. toukokuuta	voitonpäivä	День Победы	valtiollinen juhlapäivä
12. kesäkuuta	Venäjän Federaation kansallispäivä	День независимости	valtiollinen juhlapäivä
4. marraskuuta	kansallisen yhtenäisyyden päivä		valtiollinen juhlapäivä
12. joulukuuta	perustuslain päivä	День конституции	valtiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla

- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
- Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

Pinta-ala

Pinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.

Yksiköitä

Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.

Kaavoja

Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r² (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa

\sqrt

, jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä. Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r² , missä r on pallon säde

Katso myös

- luettelo valtioista pinta-alan mukaan Luokka:Geometria Luokka:suureet ja:面積 simple:Area zh-cn:面积 zh-tw:面積

Väestötiheys

Väestötiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista. Alueen väestötiheys saadaan seuraavasti:

d_ = \frac

. Yleisin mittayksikkö väestötiheydelle on asukkaita per neliökilometri (as./km² tai hlö/km²). Pinta-alaksi voidaan katsoa alueen kokonaispinta-ala, tai asumiskelpoista alaa voidaan pyrkiä rajaamaan jättämällä laskennasta vesistöt pois, jolloin huomioidaan pelkkä maapinta-ala. Silti laskettu väestötiheys saattaa olla harhainen, jos käytetty pinta-ala sisältää esimerkiksi asumiskelvotonta vuoristoa. Suomen väestötiheys on noin 17,1 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden, joten kansainvälisessä ja jopa pohjoismaisessa vertailussa Suomi on varsin harvaan asuttu maa. Paikkakunnittain väestötiheys vaihtelee Helsingin kolmestatuhannesta asukkaasta Savukosken 0,22 asukkaaseen neliökilometrillä. Väestötiheys vaikuttaa siihen, miten paljon käytetään henkilöautoa ja miten paljon joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä. Mitä suurempi väestötiheys on, sitä vähäisempää on auton käyttö, kävelymatkat ovat lyhyitä, joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palveluja tiheästi. Pienellä väestötiheydellä kävelymatkat ovat pitkät eikä kunnollista joukkoliikennettä ole, matkat vaativat auton käyttöä ja palvelut ovat harvassa.

Lähteet

#[http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt05/vt05_06/view.html Johdatus väestötieteen perusteisiin] – Tilastokeskus Luokka:Väestötiede als:Bevölkerungsdichte ms:Kepadatan zh-min-nan:Jîn-kháu bi̍t-tō· ko:인구 밀도 ja:人口密度 th:ความหนาแน่นประชากร

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km²) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Lake Taneycomo

Lake Taneycomo is a man-made lake on the White River in the Ozark Mountains of Taney County, Missouri. The lake is named for the county in which it is located. It was formed when the White River was dammed in 1911. In the 1930s, tourists began to be drawn to the lake and its nearby communities, Branson and Rockaway Beach. Presently, Lake Taneycomo supports a trout fishery due to the cold water outflow from Table Rock Lake, located just upstream.

External links

- [http://www.lonelyplanet.com/destinations/north_america/branson/history.htm History of Branson], including Lake Taneycomo Taneycomo, Lake Taneycomo, Lake

mia�d�yca Gry Playstation sitemap.html Calling Cards online casinos

:: RELATED NEWS ::

List of songs by name: Dp-Dr
All songs listed have articles in the Wikipedia. See List of songs by name about what and how to add to this list. 0 - A - B - C - D - E - F - 1924-1943) was a famous Soviet infantry soldier during the Great Patriotic War. On 23 February 1943, in the battle for the village of Chernushki near Pskov, Matrosov threw himself onto a German pill-box, blocking the machine-gun with