:: wikimiki.org ::
| Kokkolan Seutukunta |
Kokkolan seutukuntaKokkolan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu viisi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 162.
Kunnat
- Himanka (Kunta)
- Kannus (Kaupunki)
- Kokkola (Kaupunki)
- Kälviä (Kunta)
- Lohtaja (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://seutukunta.kokkola.fi/ Kokkolan seutukunnan kotisivut]
:
- [http://www.himanka.fi/ Himangan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.kannus.fi/ Kannuksen kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.kokkola.fi/ Kokkolan kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.kalvia.fi/ Kälviän kunnan kotisivut]
:
- [http://www.lohtaja.fi/ Lohtajan kunnan kotisivut]
Luokka:Keski-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ã…lands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Keski-Pohjanmaan maakunta
Keski-Pohjanmaa on maakunta Länsi-Suomessa. Sitä ympäröivät Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa jakautuu hallinnollisesti kahteen seutukuntaan, Kokkolan seutukuntaan ja Kaustisen seutukuntaan.
Keski-Pohjanmaan maakuntalintu on kiuru (Alauda arvensis), maakuntakukka on kissankello (Campanula rotundifolia), maakuntakala on siika (Coregonus lavaretus) ja maakuntakivi on gneissi. Keski-Pohjanmaalla yleisin gneissityyppi on kiillegneissi.
Kunnat
Keski-Pohjanmaalla on 12 kuntaa. Kaupunkikunnat on merkitty lihavoidulla.
Elinkeinot
Keski-Pohjanmaalla tervanpoltto, kaupankäynti ja laivanrakennus ovat aikoinaan olleet tärkeimmät elinkeinot, ja 1800-luvulla alue olikin Suomen vauraimpia. Tätä nykyä Keski-Pohjanmaa on yksi maan merkittävimmistä korkean teknologian yrityskeskittymistä. Keskipohjalainen maatalous on tunnettua ympäristöystävällisyydestään. Maakunnassa on runsaasti erikoistuneita pientiloja ja perustuotantoa harjoittavat maatilat ovat tehokkaita.
Keski-Pohjanmaa on Suomen suurimpia luomualueita. Alueella on parisataa luomutilaa, joista enin osa on vilja- ja marjatiloja. Kotieläintiloja ei luomutiloina juurikaan Keski-Pohjanmaalla juurikaan ole.
Historia
Asutus on Keski-Pohjanmaalle levinnyt jo kampakeraamisella ajalla noin 5000 vuotta sitten. Tuolta ajalta on olemassa merkkejä kylämäisestä asutuksesta muinaisten jokisuiden ja rannikon läheisyydestä. Vanhimmat merkit ihmisestä sijaitsevat muinaisilla ranta-alueilla, jotka maankohoamisesta johtuen sijaitsevat nykyään kaukana rannikosta yli 100 metrin korkeudessa merenpinnasta.
Vaikka pronssi- ja rautakautisia asuinpaikkoja ei Keski-Pohjanmaalta juurikaan tunneta, ovat esihistorian kaikki ajanjaksot, kivikausi, pronssikausi ja rautakausi, edustettuina Keski-Pohjanmaalla. Esimerkiksi pronssi- ja rautakausilta löytyy useita hautaröykkiöitä, joista suurimmat ovat läpimitaltaan 10–15-metrisiä ja korkeudeltaan 2,0–2,5 metriä.
Myöhäisrautakausi eli merovingiaika, viikinkiaika ja ristiretkiaika ovat Keski-Pohjanmaalla hämärän peitossa. Irtolöytöjä, kuten koruja, aseita ja työkaluja, on löytynyt kuitenkin myöhäisrautakauden ajalta.
Keski-Pohjanmaalta löytyy myös nk. jatulintarhoja, eli Laiska-Jaakon rinkejä; kivistä ladottuja labyrinttejä, joiden alkuperäistä rakentamistarkoitusta ei tiedetä. Suuri osa näistä jatulintarhoista löytyy ulkosaaristosta. Keskipohjalaisia Laiska-Jaakon rinkejä löytyy mm. Himangalta, Kokkolasta, Kälviältä ja Lohtajalta.
Ruotsin vallan aikana keskipohjalainen asutus jokilaaksoissa ja kyläjärjestelmä vakiintui. Vielä keskiajan lopulla keskipohjalaiset kylät olivat vaatimattomia. Perinteisesti Keski-Pohjanmaalla kylät ovat olleet ns. sukukyliä: kylä on kasvanut kantatalon läheisyyteen sukulaistalojen myötä. Rakenteeltaan keskipohjalaiset kylät olivat tiiviitä 1700-luvulle asti tiiviitä, ja yksinäistalot olivat harvinaisia. Maata ja rakennuksia hallittiin yhteisomistuksessa. Isonjaon myötä yhteisomistuksesta luovuttiin ja kylät muuttuivat väljemmiksi. Asutus levisi myös erämaihin ja uudisasutus kääntyi nousuun.
Keski-Pohjanmaasta puhuttaessa on vaikea ohittaa kahta tekijää, tervanpolttoa ja laivanrakennusta. Aina 1600-luvulta 1800-luvun puoleenväliin saakka terva oli Keski-Pohjanmaan päävientiartikkeli. Tuona aikana Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sisämaa-alueet olivat Suomen tärkeimpiä tervantuotantoalueita. Terva vietiin Pohjanmaan suuriin tervakaupunkeihin, Kokkolaan ja Ouluun, jotka vastasivat yhdessä noin 2/3:sta koko Suomen tervanviennistä. Keski-Pohjanmaan joet toimivat tervan kuljetusreitteinä sisämaasta rannikolle.
Hallinnollinen historia
Historiallisen Keski-Pohjanmaan rajaaminen ei ole aivan helppoa. Aikaisemmin Keski-Pohjanmaahan on luettu kuuluvaksi nykyisen Pohjois-Pohjanmaan lounaiset osat aina Pyhäjokea myöten. 1600-luvulta lähtien Keski-Pohjanmaa koostui kuudesta suurpitäjästä, jotka olivat: Pietarsaari, Kruunupyy, Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Kalajoki. 1950-luvulla Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuului peräti 31 kuntaa. 1990-luvun lopulla tapahtuneessa valtakunnallisessa hallintomuutoksessa vanhan Keski-Pohjanmaan pohjoisosan kunnat liitettiin Pohjois-Pohjanmaahan ja eteläiset ruotsinkieliset kunnat puolestaan Pohjanmaan maakuntaan, joka aiemmin tunnettiin nimellä Vaasan rannikkoseutu. Keski-Pohjanmaan maakunnan hallinnolliseen elimeen, Keski-Pohjanmaan liittoon, kuuluvat edelleen osajäseninä Kruunupyy Pohjanmaalta sekä Kalajoki, Sievi ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaalta.
Maantiede
Keski-Pohjanmaa jakautuu jokiseutuun ja rannikkoon sekä Suomenselän alueeseen. Maanviljelyn muovaamalle maakunnalle on omaleimaista jokilaaksojen halkomat laajat, avoimet peltomaisemat sekä metsä- ja suoseudut. Asutus on keskittynyt jokien varsille ja rannikon tuntumaan. Keski-Pohjanmaata halkoo useita suuria luode-kaakko -suuntaisia jokia. Suurimpina niistä Perhon- eli Vetelinjoki, Lestijoki ja Kalajoki. Joet ovat kautta aikojen toimineet Keski-Pohjanmaalla rannikkoa ja sisämaata yhdistävinä kulkuväylinä, ja niitä on hyödynnetty myös kuljetusreitteinä, kalastuspaikkoina ja voimanlähteinä.
Keski-Pohjanmaalla maankohoama on erittäin nopeaa, noin 8,5 cm kymmenessä vuodessa, ja tästä syystä uutta rantaa syntyy jatkuvasti lisää. Suomenselän alue on järvistä ja asutukselta harvaa.
Kulttuuri
Keskipohjalainen kulttuurialue on laajempi kuin nykyinen hallinnollinen maakunta ja vastaakin melko hyvin historiallista Keski-Pohjanmaata. Alueelle on tullut asutusta ja kulttuurivaikutteita aikojen kuluessa eri suunnista. 1500- ja 1600-luvulla saapui uudisasukkaita Savosta ja Keski-Suomesta. Myös Ruotsista on saapunut koko historiallisen kauden aikana sekä uutta väestöä että myös kulttuurivaikutteita.
Keski-Pohjanmaan vanhin rakennus on vuonna 1494 valmistunut Kaarlelan kirkko Kokkolassa.
Vaakuna
Gustav von Numersin suunnittelema Keski-Pohjanmaan vaakuna periytyy vanhimmasta tunnetusta Pohjanmaan vaakunasta (tämän artikkelisivun yläosassa esitetty vaakuna on varsin huonosti piirretty mukaelma. Vaakuna, mukaan luettuna muut Suomen maakuntien vaakunat, on nähtävissä Kunnat.netin verkkosivulla [http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;85377;85008 klikkaa tästä]). Sinisessä kentässä hopeinen, taakseen katsova näätä. Saatteena viisi hopeista naularistiä. Naularistien lukumäärä viittaa Pietarsaaren, Kokkolan, Lohtajan, Kalajoen ja Pyhäjoen emäseurakuntiin. Naularistit puolestaan kuvaavat entisaikojen keskipohjalaisia, jotka olivat paitsi hartaita uskovaisia niin myös käsistään taitavia kirkkojen rakentajia. Keski-Pohjanmaan vaakuna otettiin käyttöön vuonna 1997.
Keski-Pohjanmaan murre
Keski-Pohjanmaalla puhutaan keskipohjalaisia murteita, jotka kuuluvat länsimurteisiin, vaikkakin niissä on myös itäisiä piirteitä. Vaihtelua on alueella jopa siinä määrin, että jokainen jokilaakso erottuu omaksi murrealueekseen. Savolaisvaikutteet kuuluvat keskipohjalaismurteissa enemmän kuin esimerkiksi pohjoispohjalaisissa murteissa. Monissa maakunnan itäisimmissä pitäjissä, kuten Lestijärvellä, puhuttu kieli on jo hyvin savolaisväritteistä. Kaustisen, Vetelin ja Halsuan alueiden murteessa on säilynyt monia eteläpohjalaisia piirteitä. Rannikolla puhuttavia murteita sanotaan rantamurteiksi, sisämaassa puhuttavia ylämaan murteiksi.
Keski-Pohjanmaan lounaisosissa puhuttavat ruotsinkielen murteet vaihtelevat suuresti pienelläkin alueella.
Murrepiirteitä
Yleiskielen d:
- käet ~ käjet 'kädet'
- paan ~ pajan 'padan'
- meiät ~ meijät 'meidät'
Yleiskielen ts:
- kasso ~ kahto 'katso'
- messä ~ mehtä 'metsä'
- kussua ~ kuhtua 'kutsua'
Välivokaalin esiintyminen:
- pohoja 'pohja'
- jalaka 'jalka'
- lehemä 'lehmä'
Inessiivin päätteet:
- talosa ~ talossa 'talossa'
- maasa ~ maassa 'maassa'
- taskusa ~ taskussa 'taskussa'
- seurosa ~ seuroissa 'seuroissa'
Jälkitavujen vokaalien välinen h:
- tupahan ~ tuphaan 'tupaan'
- aletahan ~ alethaan 'aletaan'
Vokaaliyhtymien -ea, -eä edustus:
- korkia 'korkea'
- pimiä 'pimeä'
Pääpainottoman -oa-yhtymän vastineena -ua:
- maitua 'maitoa'
- pipua 'pipoa'
- peltua 'peltoa'
Yhteinen omistusliite -nna monikon 1. ja 2. persoonassa:
- talonna 'talomme, talonne'
- autonna 'automme, autonne'
Monikon 1. persoonan pääte -mma, -mmä:
- olimma 'olimme'
- tulimma 'tulimme'
- menimmä 'menimme'
Aiheesta muualla
- [http://museot.keski-pohjanmaa.fi/index.htm Keskipohjalaisia museoita ja kulttuuriympäristöjä]
- [http://www.kaustinen.net/ Kaustinen Folk Music Festival]
- [http://www.cop.fi/ Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu]
- [http://www.kpedu.fi/ Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä]
- [http://www.keski-pohjanmaa.fi/ Keski-Pohjanmaan liitto]
- [http://www.kokkolanet.com/ KokkolaNet kaupunkiportaali Kokkolassa]
- [http://www.kokkola.fi/ Kokkolan kaupungin kotisivut]
- [http://www.venetsialaiset.fi/ Kokkolan Venetsialaisten viralliset nettisivut]
- [http://www.keskipohjanmaa.net/ Sanomalehti Keskipohjanmaan verkkolehti]
- [http://194.252.88.3/rswebkla.nsf/sivut/uutiset2004?opendocument&pageid=Content758EF/ Ylen Radio Keski-Pohjanmaan verkkosivut]
- [http://www.osterbottningen.fi/ Österbottningen ruotsinkielinen valtalehti Keski-Pohjanmaalla]
Luokka:Suomen maakunnat
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
HimankaHimanka on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3177 ihmistä ja sen pinta-ala on 230,73 km², josta 1,63 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 13,867 asukasta/km².
Etäisyydet lähiseudun keskuksiin:
- Kalajoen Hiekkasärkät 25 km
- Kannus 25 km
- Kokkola 40 km
- Kruunupyyn lentokenttä 60 km
- Oulu 160 km
- Vaasa 160 km
Himangan kunnan alueen pääelinkeinoja ovat maatalous, kalastus, minkki- ja kettutarhaus, puu- ja muovituotteiden suunnittelu ja valmistus, sekä historiallisesti laivanrakennus. Himangalla on kotileipomoita, kotikutomoita, ja säilykelihojen valmistusta. Himangalla on Kensapuu-niminen huonekalualan yritys.
Himangan kirkonkylän vanhin alue on nimeltään Raumankari. Tätä aluetta kutsuttiinkin vielä vuonna 1809 Raumaksi. Raumankari oli vanha markkinapaikka, josta nykyiset jokakesäiset Raumankarin markkinat saivat alkunsa.
Raumankarista länteen Pohjanmeren rannalla sijaitsi ennen saha, josta on enää jäljellä punatiilinen massiivinen piippu ja tulipesä. Paikkaa kutsutaan nykään vielä Sahanmäeksi. Sahanmäellä sijaitsee Sautinkarin leirintäalue, jossa joka vuosi kansainvälinen moottoripyöräiljöiden Kokko-treffen tapahtuu.
Himangan saaristoon kuuluvat muun muassa Iso- ja Pikku-Mansikka, Somero sekä Laitapauha.
Rautilan kylällä on Kuninkaankivi muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas pysähtyi paikalla matkallaan pohjoiseen.
Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat ja Himangan Roima.
Ahti Pöyhtäri, 2000-luvulla kuollut kunniamerkein palkittu sotaveteraani ja paikallispoliitikko, on kirjoittanut seudun historiasta. Hän oli syntynyt Himangalla 11. elokuuta 1918.
Kylät
- Ainali
- Hillilä
- Himankakylä
- Lahdensuu
- Pahkala
- Pernu
- Pöntiö
- Rautila
- Saarenpää
- Tomujoki
- Torvenkylä
- Kannuskylä
Aiheesta muualla
- [http://www.himanka.fi/ Himangan kunnan kotisivut]
- [http://museot.keski-pohjanmaa.fi/himanka/perintoa.htm Keski-Pohjalaisia museoita ja kulttuuriperintöä: Himanka]
- [http://www.traveljournals.net/explore/finland/map/p6106591/laitapauha.html Laitapauha]
- [http://www.keskipohjanmaa.net/kylat/ Keskipohjalaiset Kylät]
- [http://keskipohjanmaa.arenat.fi/jetspeed/portal/showCommunity.psml?cui=186097 Ainali]
- [http://keskipohjanmaa.arenat.fi/jetspeed/portal/showCommunity.psml?cui=186037 Himankakylä]
- [http://keskipohjanmaa.arenat.fi/jetspeed/portal/showCommunity.psml?cui=191238 Pöntiö]
- [http://keskipohjanmaa.arenat.fi/jetspeed/portal/showCommunity.psml?cui=186098 Tomujoki]
- [http://keskipohjanmaa.arenat.fi/jetspeed/portal/showCommunity.psml?cui=191216 Torvenkylä]
- [http://www.lestinjoki-lehti.fi Lestinjoki-lehti]
- [http://www.keskipohjanmaa.fi Keski-Pohjanmaa-lehti]
- [http://pp.kpnet.fi/kokkovolley/roima.htm Himangan Roima]
- [http://www.kolumbus.fi/himangan.urheilijat Himangan Urheilijat]
- [http://www.sautinkari.net/etusivu.html Sautinkari]
- [http://www.finnbike.com/kokkomc/treffen.htm Kokko-treffen]
Lähteitä
- [https://oula.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&Search_Arg=952901628X&Hae%21=Hae%21&Search_Code=020B&CNT=25&HIST=1 Ahti Pöyhtäri ja Olavi Himanka: "Ratkaisun vuodet : Himanka 1917-1918, 1939-1940, 1941-1945]; ISBN 952-90-1628-X
- [https://oula.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&Search_Arg=9519746056&Hae%21=Hae%21&Search_Code=020B&CNT=25&HIST=1 Risto Tuorila: Himanka]; Lestijokilaakson kirjapaino, 2000; ISBN 951-97460-5-6
- [https://oula.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&Search_Arg=9519956794&Hae%21=Hae%21&Search_Code=020B&CNT=25&HIST=1 Ari-Veikko Anttiroiko: "Himangan sataman historia"]; Gummerus Oy 1984; ISBN 951-99567-9-4
- [https://oula.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&Search_Arg=9519920692&Hae%21=Hae%21&Search_Code=020B&CNT=25&HIST=1 Anni Kohtala, Maija Märsylä, Sakari Pöyhtäri: Himanka - kotiseutumme : lastuja ja sirpaleita, kuvia ja kipinöitä menneiltä ajoilta Himangalla]; Himangan Kotiseutuyhditys 1979; ISBN 951-99206-9-2
- [https://oula.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&Search_Arg=9529136250&Hae%21=Hae%21&Search_Code=020B&CNT=25&HIST=1 Teuvo Tuorila Himankalaiset opintiellä 1876-2001 : koululaitoksen historia]; Himangan kunta 2001; ISBN 952-91-3625-0
- [https://oula.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&Search_Arg=9529060483&Hae%21=Hae%21&Search_Code=020B&CNT=25&HIST=1 Ahti Pöyhtäri: Himangan rauhanyhdistyksen historiaa 100-vuotiselta taipaleelta]; Himangan rauhan sana, 1994; ISBN 952-90-6048-3
- Pekka Tuorila: Kotiseudun Kaikuja, KL-Paino, 2004; ISBN 952-91-7092-0
Luokka:Himanka
KannusKannus on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 6047 ihmistä ja sen pinta-ala on 409,83 km², josta 2,27 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 14,8 asukasta/km². Lähimmät kaupungit ovat Kokkola ja Ylivieska 40 km etäisyydellä.
Kylät
Eskola, Hanhineva, Mutkalampi, Välikannus, Ylikannus, Yliviirre
Linkit
- [http://www.kannus.fi/ Kannuksen kaupunki]
Luokka:Kannus
KälviäKälviä (ruotsinkielinen nimi: Kelviå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4549 ihmistä ja sen pinta-ala on 682,36 km², josta 14,68 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,78 asukasta/km². Kälviän kirkko on vuodelta 1905 (Odert W. Renell).
Kylät
Honkimaa, Jatkojoki, Jokikylä, Karhulahti, Kleemola, Kälviä, Miekkoja, Nissi, Passoja, Peitso, Peltokorpi, Porkola, Ridankylä, Rimpilä, Ruotsalo, Vuollet, Välikylä, Rita
Aiheesta muualla
- [http://ww.kalvia.fi/ Kälviän kunnan kotisivu]
LohtajaLohtaja (ruotsinkielinen nimi: Lochteå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2898 ihmistä ja sen pinta-ala on 417,97 km², josta 3,45 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,08 asukasta/km².
Lohtaja tunnetaan ennen kaikkea puolustusvoimien käyttämästä Vattajan harjoitus- ja ampuma-alueesta.
Lohtajan Viirretjoelta löytyi vuonna 1930 noin 70 cm pitkä mammutin reisiluun pala, joka on arvioitu yli 24 000 vuotta vanhaksi.
Kylät
Alaviirre, Karhi, Lohtaja, Marinkainen, Väliviirre
Aiheesta muualla
- [http://www.lohtaja.fi Lohtajan kunnan kotisivut]
- [http://www.vattaja.com/ Vattaja kansalaisadressi]
Luokka:Lohtaja
Category:Breath mintsThis category contains pages about breath mints:
category:confectionery
oty³o¶æ Ci±¿a firma okucia metalowe Praga appartamenti
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
|
Boxty
Boxty is a traditional Irish potato cake fried on a griddle pan using a mixture of raw and mashed potatoes with eggs.
Linnenhall Boxty also uses garlic as a spice.
External links
- [http://www.potato-recipe.com Potato Recipe Collection]
- [http://www.bbc.co.uk/food/recipes/database/boxtypancakeswithbla_10937.shtml Boxty Pancakes with Blac
|
Buchla
Created by engineer Don Buchla with the help of Ramon Sender and composer Morton Subotnick, it was the first portable sound synthesizing device. It is composed of several "modular" boxes that modify a generated tone. Each box served a specific function: oscillation, filtering, delay, sample & hold, etc. This would have an effect on the pitch and timbre of the Read More... |
Magazine (artillery)
:See also firearms magazine for an explanation of the magazines used to load man-portable weapons.
Magazine is the name for an item or place within which ammunition is stored.
Magazine is often used as well for a place where ammunition for weapons that can be carried by a single combatant is stored. This small-arms ammunition storage is kept under careful control due to the potential fo
|
|
