:: wikimiki.org ::
| Kolari |
Kolari
: Kolari on myös ajoneuvon törmäys toiseen ajoneuvon, kiinteään esteeseen tai tieltä ulosajo.
Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 3908 ihmistä ja sen pinta-ala on 2618,26 km², josta 55,57 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,5261 asukasta/km².
Kolarissa sijaitsee Suomen rautateiden pohjoisin päätepiste.
Ylläs on kansainvälisen tason matkailukeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.
Kylät
Jokijalka (Kolari), Kurtakko, Pasmajärvi, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sieppijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo
Etäisyyksiä
- Muonio 79 km
- Kittilä 80 km
- Rovaniemi 170 km
- Kiiruna (Ruotsi) 190 km
- Kemi 220 km
- Inari 260 km
- Kilpisjärvi 280 km
- Oulu 320 km
- Alta (Norja) 350 km
- Tromssa (Norja) 420 km
- Nordkapp (Norja) 570 km
Aiheesta muualla
- [http://www.kolari.fi/ Kolarin kunnan kotisivut]
Luokka:Kolari
Suomi
Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Maantiede
:Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Etniset ryhmät
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Maahanmuutto ja maastamuutto
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
Kirjallisuus
jalkapalloilijoista
:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.
Taide
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Juhlapäivät
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
Aiheesta muualla
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
Lähteet
- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]
Luokka:Suomi
ms:Finland
zh-min-nan:Suomi
[[got:
Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
Tässä on aakkostettu luettelo Suomen nykyisistä kaupungeista ja kunnista. Kuntaliitosten yhteydessä hävinneet kunnat ovat sivulla Luettelo Suomen entisistä kunnista. Suomessa on 444 kuntaa, joista 113 on kaupunkeja. Kaupungit on merkitty vahvennetulla tekstillä.
Huomaa, että vuoden 2005 ja 2006 kuntamuutokset eivät ole mukana tässä listassa - niiden jälkeen Suomessa on 431 kuntaa.
__NOTOC__
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å
Ä Ö
A
Alahärmä - Alajärvi - Alastaro - Alavieska - Alavus - Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askainen - Askola - Aura
B
Brandö
D
Dragsfjärd
E
Eckerö - Elimäki - Eno - Enonkoski - Enontekiö - Espoo - Eura - Eurajoki - Evijärvi
F
Finström - Forssa - Föglö
G
Geta
H
Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Halikko - Halsua - Hamina - Hammarland - Hankasalmi - Hanko - Harjavalta - Hartola - Hattula - Hauho - Haukipudas - Haukivuori - Hausjärvi - Heinola - Heinävesi - Helsinki - Himanka - Hirvensalmi - Hollola - Honkajoki - Houtskari - Huittinen - Humppila - Hyrynsalmi - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenkyrö - Hämeenlinna
I
Ii - Iisalmi - Iitti - Ikaalinen - Ilmajoki - Ilomantsi - Imatra- Inari - Iniö - Inkoo - Isojoki - Isokyrö
J
Jaala - Jalasjärvi - Janakkala - Joensuu - Jokioinen - Jomala - Joroinen - Joutsa - Joutseno - Juankoski - Jurva - Juuka - Juupajoki - Juva - Jyväskylä - Jyväskylän maalaiskunta - Jämijärvi - Jämsä - Jämsänkoski - Järvenpää
K
Kaarina - Kaavi - Kajaani - Kalajoki - Kalvola - Kangasala - Kangasniemi - Kankaanpää - Kannonkoski - Kannus - Karijoki - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Karstula - Karttula - Karvia - Kaskinen - Kauhajoki - Kauhava - Kauniainen - Kaustinen - Keitele - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kemiö - Kempele - Kerava - Kerimäki - Kestilä - Kesälahti - Keuruu - Kihniö - Kiikala - Kiikoinen - Kiiminki - Kinnula - Kirkkonummi - Kisko - Kitee - Kittilä - Kiukainen - Kiuruvesi - Kivijärvi - Kodisjoki - Kokemäki - Kokkola - Kolari - Konnevesi - Kontiolahti - Korpilahti - Korppoo - Korsnäs - Kortesjärvi - Koski Tl - Kotka - Kouvola - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Kuhmalahti - Kuhmo - Kuhmoinen - Kuivaniemi - Kumlinge - Kuopio - Kuortane - Kurikka - Kuru - Kustavi - Kuusamo - Kuusankoski - Kuusjoki - Kylmäkoski - Kyyjärvi - Kälviä - Kärkölä - Kärsämäki - Kökar - Köyliö
L
Lahti - Laihia - Laitila - Lammi - Lapinjärvi - Lapinlahti - Lappajärvi - Lappeenranta - Lappi - Lapua - Laukaa - Lavia - Lehtimäki - Leivonmäki - Lemi - Lemland - Lempäälä - Lemu - Leppävirta - Lestijärvi - Lieksa - Lieto - Liljendal - Liminka - Liperi - Lohja - Lohtaja - Loimaa - Loppi - Loviisa - Luhanka - Lumijoki - Lumparland - Luopioinen - Luoto - Luumäki - Luvia - Längelmäki
M
Maalahti - Maaninka - Maarianhamina - Maksamaa - Marttila - Masku - Mellilä - Merijärvi - Merikarvia - Merimasku - Miehikkälä - Mietoinen - Mikkeli - Mouhijärvi - Muhos - Multia - Muonio - Mustasaari - Muurame - Muurla - Mynämäki - Myrskylä - Mäntsälä - Mänttä - Mäntyharju
N
Naantali - Nakkila - Nastola - Nauvo - Nilsiä - Nivala - Nokia - Noormarkku - Nousiainen - Nummi-Pusula - Nurmes - Nurmijärvi - Nurmo - Närpiö
O
Oravainen - Orimattila - Oripää - Orivesi - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Outokumpu
P
Padasjoki - Paimio - Paltamo - Parainen - Parikkala - Parkano - Pedersöre - Pelkosenniemi - Pello - Perho - Pernaja - Perniö - Pertteli - Pertunmaa - Petäjävesi - Pieksämäki - Pieksänmaa - Pielavesi - Pietarsaari - Pihtipudas - Piikkiö - Piippola - Pirkkala - Pohja - Polvijärvi - Pomarkku - Pori - Pornainen - Porvoo - Posio - Pudasjärvi - Pukkila - Pulkkila - Punkaharju - Punkalaidun - Puolanka - Puumala - Pyhtää - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Pyhäranta - Pyhäselkä - Pylkönmäki - Pälkäne - Pöytyä
R
Raahe - Raisio - Rantasalmi - Rantsila - Ranua - Rauma - Rautalampi - Rautavaara - Rautjärvi - Reisjärvi - Renko - Riihimäki - Ristiina - Ristijärvi - Rovaniemen maalaiskunta - Rovaniemi - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Ruovesi - Rusko - Ruukki - Rymättylä - Rääkkylä
S
Saarijärvi - Salla - Salo - Saltvik - Sammatti - Sauvo - Savitaipale - Savonlinna - Savonranta - Savukoski - Seinäjoki - Sievi - Siikainen - Siikajoki - Siilinjärvi - Simo - Sipoo - Siuntio - Sodankylä Soini - Somero - Sonkajärvi - Sotkamo - Sottunga - Sulkava - Sumiainen - Sund - Suodenniemi - Suolahti - Suomenniemi - Suomusjärvi - Suomussalmi - Suonenjoki - Sysmä - Säkylä - Särkisalo
T
Taipalsaari - Taivalkoski - Taivassalo - Tammela - Tammisaari - Tampere - Tarvasjoki - Tervo - Tervola - Teuva - Tohmajärvi - Toholampi - Toijala - Toivakka - Tornio - Turku - Tuulos - Tuusniemi - Tuusula - Tyrnävä - Töysä
U
Ullava - Ulvila - Urjala - Utajärvi - Utsjoki - Uurainen - Uusikaarlepyy - Uusikaupunki
V
Vaala - Vaasa - Vahto - Valkeakoski - Valkeala - Valtimo - Vammala - Vampula - Vantaa - Varkaus - Varpaisjärvi - Vehmaa - Velkua - Vesanto - Vesilahti - Veteli - Vieremä - Vihanti - Vihti - Viiala - Viitasaari - Viljakkala - Vilppula - Vimpeli - Virolahti - Virrat - Vuolijoki - Vårdö - Vähäkyrö - Västanfjärd - Vöyri
Y
Ylihärmä - Yli-Ii - Ylikiiminki - Ylistaro - Ylitornio - Ylivieska - Ylämaa - Yläne - Ylöjärvi - Ypäjä
Ä
Äetsä - Ähtäri - Äänekoski
Katso myös
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
Aiheesta muualla
- [http://www.kuntaliitto.fi/ Kuntaliitto]
- [http://www.kunnat.net Kunnat.net]
-
Kaupungeista ja kunnista
Suomen kaupungeista ja kunnista
Lapin maakunta
Lapin lääni, samalla myös Lapin maakunta, sijaitsee Pohjoiskalotilla ja Barentsin alueella ja rajoittuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin. Läänin pinta-ala on 98 947 km² eli se on pinta-alaltaan Suomen lääneistä suurin kattaen 29 prosenttia koko maan pinta-alasta. Lapin lääni muodostuu 22 kunnasta. Lapin maakunta on alueeltaan identtinen läänin kanssa.
Pohjoinen napapiiri kulkee läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttavat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golf-virta sekä lähellä sijaitsevat merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan. Lapin ja Suomen korkein kohta Enontekiön kunnassa sijaitseva Halti kohoaa 1 328 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alavimmat seudut puolestaan löytyvät Lounais-Lapista Perämeren rannikolta. Lapin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pinta-ala on 1 040 km². Lapissa sijaitsee myös kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta, sekä Suomen pisin joki, 483 kilometrin mittainen Kemijoki.
Lapin läänin väkiluku oli vuoden 2002 lopussa 187 777 henkeä, joka on 3,6 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni on erittäin harvaan asuttu. Väestöntiheys on ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asuu 17 henkeä maaneliökilometrillä. Suurimmat väestökeskittymät ovat läänin pääkaupunki Rovaniemi ympäristöineen ja Kemi-Tornio-alue, joissa molemmissa asuu noin kolmannes läänin väestöstä.
Lapin maakunnan nimikkolajit ovat poro, sinirinta, kullero, lohi ja kulta.
Lapin kunnat
Historiallisesti Lapin alueeseen kuuluvat Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen alueet. Esimerkiksi Rovaniemi oli osa Pohjois-Pohjanmaata ja Peräpohjolaa. Nykykäsitys Lapista muodostuu läänin nimestä, joka annettiin pohjoisimmalle läänille vuonna 1936.
Lapin läänissä ja maakunnassa on 22 kuntaa, joista 4 on kaupunkeja (lihavoituja).
Katso myös
- Pirkkamies
Linkki
- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/home.nsf Lapin lääninhallitus]
-
ko:라피 주
VäkilukuVäkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella.
Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.
Katso myös
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Luokka:Väestötiede
ja:人口
simple:Population
th:ประชากร
zh-min-nan:Jîn-kháu
VR:VR on myös yhtye Velvet Revolverin virallinen lyhenne.
Velvet Revolver
VR-Yhtymä Oy (vuoteen 1995 asti Valtionrautatiet) on Suomen valtion omistama rautatieliikenneyhtiö, joka harjoittaa henkilö- ja tavaraliikennettä Suomessa. VR-Yhtymä jakautuu edelleen useisiin yhtiöihin, joista tärkein on VR Osakeyhtiö. VR Osakeyhtiö jakautuu edelleen VR Henkilöliikenteseen ja tavaraliikennettä harjoittavaan VR Cargoon. Karhulan-Sunilan Rautatietä ja joitakin museorautateitä lukuun ottamatta VR Osakeyhtiö on toistaiseksi ainoa rautatieyhtiö Suomessa. Vuoden 2007 alusta Suomen rataverkko avataan tavaraliikenteen osalta kilpailulle.
VR Osakeyhtiö on liikennöitsijä tai rautatieyritys (engl. railway undertaking = RU), kun taas Ratahallintokeskus on rataverkon haltija (engl. Infrastructure Manager = IM). Muidenkin liikennöitsijöiden päästessä liikennöimään rataverkolla RHK:n ja VRO:n erilaiset roolit tulevat jatkossa korostumaan entistä voimakkaammin.
Henkilöliikenteen osalta VR operoi sekä kaukoliikennettä, mukaan lukien kansainvälistä yhteyttä Pietariin, että pääkaupunkiseudun lähiliikennettä.
pääkaupunkiseudun lähiliikenne
Rautatieliikenne Suomessa
pääkaupunkiseudun lähiliikenne asemalla]]
pääkaupunkiseudun lähiliikenne
pääkaupunkiseudun lähiliikennella]]
Suomen toimiva julkisen liikenteen verkosto takaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden helppoon, nopeaan ja edulliseen matkustamiseen. Junalla on oma tärkeä osansa kansallisessa julkisen liikenteen järjestelmässä, jossa eri liikennemuodot tukevat toisiaan.
Energiatehokas ja ympäristöystävällinen juna toimii valtakunnallisen joukkoliikenteen runkokuljettajana. VR:n kaukoliikenteessä kulkee päivittäin noin 260 junavuoroa edestakaisin. Jotta eri matkustajatyypeille voitaisiin tarjota parasta palvelua, junia on eri tyyppisiä. Eri matkustajaryhmiä palvelevat junat on ryhmitelty nopeisiin Pendolino-juniin, nykyaikaisiin InterCity-juniin, edullisiin ja vanhempiin pikajuniin, taajamajuniin ja paikallisjuniin. Pendolino-junien kohderyhmänä ovat liikematkustajat, InterCity tarjoaa kaupunkien välillä peruspalveluja yhdessä vanhempien pikajunien kanssa, ja taajamajunat palvelevat asemia, joilla pitkän matkan junat eivät pysähdy. Rautatieliikenteeseen kuuluvat lisäksi jatkoyhteyksiä tarjoavat rautatieasemat ja matkakeskukset.
Joissain junissa ei käytetä erillistä veturia, vaan vaunut ovat moottorivaunuja. Näin toimivat mm. pääkaupunkiseudun lähijunat ja nopeat Pendolino-junat. Näissä etuna on, että junan suunta voidaan vaihtaa nopeasti, kun veturia ei tarvitse viedä junan toiseen päähän. Lisäksi kun on lyhyt juna, on energiataloudellisempaa käyttää moottorivaunuja kuin raskasta veturia ja muutamaa vaunua.
Suomessa junaliikennettä hoitaa valtion omistama VR. Suomen raideliikenne on kärsinyt jo pitkän aikaa rahapulasta, kun valtio ei anna Ratahallintokeskukselle tarpeeksi rahaa rataverkon korjauksiin. Tämän takia nopeuksia täytyy pudottaa, joka taas vähentää matkustajamääriä. Pendolino-junia joudutaan ajamaan pikajunanopeuksilla, joka ei tuo niiden hyötyjä esiin.
Kilpailukykyisin juna on suurten kaupunkien välillä, jossa se on usein yhtä nopea tai nopeampi kuin henkilöauto. Lähiliikenteessä juna on nopea Helsinki-Riihimäki -rataosalla. Kaukoliikenteessä junien matka-ajat Helsingistä ovat erityisen kilpailukykyisiä Hämeenlinnaan, Joensuuhun, Jyväskylään, Ouluun, Poriin, Seinäjoelle, Tampereelle, Turkuun ja Vaasaan. Useimmat näistä kaupungeista kuuluvat Pendolino-liikenteen piiriin ja rataosat on kunnostettu suuremmille nopeuksille.
Nykyään suurin osa Suomen henkilöjunakalustosta on jo sähkövetoista. Monilla vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla ajetaan silti yhä henkilöjunia dieselvetureilla. Vanhat pikajunien siniset vaunut poistuvat vähitellen liikenteestä, kun niiden tilalle ostetaan IC²-vaunuja ja Pendolino-yksikköjä.
Niin sanotun Interrail-kortin avulla pääsee matkustelemaan kohtalaisen halvalla pitkin Euroopan, Turkin ja Marokon junaratoja.
Rautateiden historia
Marokonlla]]
Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa suhteellisen myöhään. Ensimmäinen rataosuus avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä; tästä muodostui myöhemmin Suomen päärata. 1870 valmistui yhteys Pietariin, joka siihen aikaan oli tärkeä yhteys tsaarivaltakunnan pääkaupunkiin. Koska Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa, täällä alettiin käyttää venäläistä raideleveyttä (1524 mm / 5').
22. kesäkuuta 1876 rataosuutta Helsinki-Hämeenlinna laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle. Näin maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty. 1878 seurasi yhteys Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan ja 1884 myös Oulu oli liitetty Seinäjoelle. 1909 rautatiet veivät vihdoin myös Lapin pääkaupunkiin Rovaniemelle. Rautateiden rakentaminen loppui sen jälkeen pitkäksi aikaa, eivätkä sodat parantaneet tilannetta. Vuosikymmeniä myöhemmin, 1960-luvulla ja 1970-luvulla saatiin vihdoin rakennettua lisää rataa, esim. oikorata (Tampere -) Lielahti - Parkano - Seinäjoki, joka lyhensi Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välistä matka-aikaa selvästi.
1968 alkoi laaja sähköistysprojekti. Myöhäisen aloituksen etuna oli, että voitiin käyttää uusinta tekniikkaa eli 25 kV ja 50 Hz, joka on vielä nykyäänkin paras tekniikka. Sähköistämisen etuna on pienempi energiankulutus ja saasteettomuus. Sähköistys aloitettiin Helsingistä Kirkkonummelle vievällä rataosuudella. Monet reitit saatiin sähköistettyä vasta 1990-luvulla, kuten Tampere-Jyväskylä vuonna 1994 ja Helsinki-Turku vuonna 1995. Tällä hetkellä sähköistyksen alla on rataosuus Oulu-Iisalmi/Vartius, joka valmistuu vuonna 2006. Sitä aiemmin valmistui Oulu-Rovaniemi -radan sähköistys, joka valmistui muutaman vuoden rakentamisen jälkeen jouluna 2004.
Nykypäivä
Viimeisten 30 vuoden aikana junan markkinaosuus matkustajienkuljetuksessa on laskenut Suomessa, kuten useimmissa muissakin Euroopan maissa. Vuonna 1996 Suomen markkinaosuudet eri kulkuvälineiden mukaan jakaantuivat seuraavasti:
- Henkilöautot: 79,4 %
- Bussit: 12,6 %
- Junat: 5,2 %
- Lentokoneet: 1,2 %
Laskien absoluuttisina lukuina junaliikenne kuitenkin kasvoi. Vuonna 1996 henkilökilometrit kasvoivat noin 2,2 % (vuosikymmenen alun lama jälkimainingeissa). Henkilökilometrien kehitys miljardeissa:
- 1960 - 2,3
- 1970 - 2,2
- 1980 - 3,2
- 1982 - 3,3
- 1983 - 3,3
- 1996 - 3,3
Rahtikuljetukset erottuivat edukseen kehittymällä suotuisasti vuosien 1960 ja 1983 välillä (data miljardeissa nettotonnikilometreissä):
- 1960 - 4,9
- 1970 - 6,3
- 1980 - 8,3
- 1982 - 8,0
- 1983 - 8,1
Näitä lukuja heilauttelevat lamat kuten muutakin liikennettä.
Matkustusaika ja nopeudet
Matkustusajat ja keskinopeudet nopeimmilla junavuoroilla Helsingistä tai Helsinkiin (2005).
Vertailun vuoksi myös bussien ajoajat.
Taulukosta voi havaita, että vuonna 1991 junien aikataulut olivat nykyistä nopeampia useihin kaupunkeihin. Eräät kaupungit ovat kärsineet junien hidastumisesta huomattavasti, esimerkkeinä Joensuu ja Kuopio. Junien hidastumisen tärkeimmät syyt ovat kulunvalvonnan puute Itä-Suomessa, pysähdysaikojen pidentäminen suurilla asemilla ja aikataulujen yleinen väljentäminen aikataulussa pysymisen parantamiseksi. Junia joudutaan hidastamaan myös tasoristeysten ja ratojen huonokuntoisuuden takia. Oma vaikutuksensa on ehkä ollut myös Jyväskylän ja Jokelan junaonnettomuuksilla.
Tulevaisuus
Suomi on maa, jossa asutuskeskusten välillä matkat ovat pitkät ja ihmisiä vähän. Pitkien ratojen rakentaminen yksistään suurnopeusjunille ei ole täten taloudellisesti kannattavaa, matkustajia pitäisi olla paljon, jotta radasta saataisiin kannattava. Kuitenkin, kun Keravalta Lahteen rakennetaan kapasiteetin lisäämiseksi oikorata, tehdään se nykyaikaisella tekniikalla, ja sen rakenteellinen huippunopeus onkin 300 km/h. Käytännössä suurin nopeus on Pendolino-kaluston 220 km/h. Tällöin matkustusajat Helsingin, Itä-Suomen ja Venäjän välillä lyhenevät. Oikorata myös purkaa ruuhkaa nykyisin ylikuormitetulta pääradalta ja näin voidaan lisätä lähiliikennettä ja nopeita junavuoroja mm. Helsingistä Tampereelle. Oikoradan valmistuminen aiheuttaakin täydellisen aikataulu-uudistuksen koko Suomessa. Rataosuus Helsingin ja Pietarin (tai Moskovan) välillä on tarkoitus saattaa tulevaisuudessa suurnopeuksiseen liikenteeseen.
Junat
;Junatyypit
- Lähijuna
- Taajamajuna
- Pikajuna
- InterCity
- Pendolino
;Moottorivaunut
- Sm1 - lähiliikennejuna (junayksikköön kuuluu vetovaunu Sm1 ja liitevaunu Eio tai Eiob)
- Sm2 - lähiliikennejuna (junayksikköön kuuluu vetovaunu Sm2 ja liitevaunu Eioc)
- Sm3 - Pendolino
- Sm4 - lähiliikennejuna (junayksikkö koostuu kahdesta Sm4-vetovaunusta)
- Dm12 - uusi kiskobussi vähäliikenteisille radoille
;Sähköveturit
- Sr1
- Sr2
;Dieselveturit
- Tve4
- Tve5
- Dv12
- Dv15
- Dv16
- Dr14
- Dr16
; Vaunutyypit
- Lähiliikennevaunut - Lähi- ja kaukoliikenteen lisävaunut.
- Siniset vaunut - Pikajunien vaunut. Nämä ovat myös VR:n vanhimpia vaunuja.
- InterCity-vaunut - InterCity- ja InterCity2-junien vaunut.
Asemat
Matkustajainformaatio
HELMI-järjestelmä on vilkkaimmilla asemilla käytössä oleva infomonitorijärjestelmä. Se on automaattinen, aikataulupohjainen ja myöhästymistietoa antava sähköinen infojärjestelmä. Osalla alueiden asemista on vain kaukokuulutuslaitteet.
Järjestelmä on käytössä VR:n lähiliikennealueella vilkkaimmilla asemilla. Lisäksi se on käytössä Turussa, Riihimäellä, Tampereella, Seinäjoella, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.
Katso myös
- Juna
- Luettelo Suomen rautatieasemista
- Rataverkko
- Rautateiden historia
Artikkeleita Suomen rataverkon osuuksista
- Haapamäki–Pori-rata (pääosin lakkautettu 1985)
- Haapamäki–Seinäjoki-rata
- Hangon rata (Karjaa–Hanko)
- Iisalmi–Kontiomäki-rata
- Iisalmi–Ylivieska-rata
- Joensuu–Kontiomäki-rata
- Jyväskylä–Haapajärvi-rata
- Kemi–Kelloselkä-rata
- Keravan kaupunkirata
- Kolarin rata (Tornio–Kolari)
- Lahden oikorata (Kerava–Lahti)
- Martinniemen rata (Haukipudas–Martinniemi; purettu 1999)
- Otanmäen rata (Murtomäki–Otanmäki)
- Oulu–Kontiomäki-rata
- Oulu–Tornio-rata
- Pohjanmaan rata (Tampere–Oulu)
- Päärata (Helsinki–Tampere + Pohjanmaan rata)
- Raahen rata (Tuomioja–Raahe)
- Rantarata (Helsinki–Turku satama)
- Savon rata (Kouvola–Iisalmi)
- Suupohjan rata (Seinäjoki–Kaskinen)
- Tampere–Haapamäki-rata
- Uudenkaupungin rata (Turku–Uusikaupunki–Hangonsaari)
- Vaasan rata (Seinäjoki–Vaasa)
- Valkeakosken rata (Toijala–Valkeakoski)
- Vantaankosken rata (Helsinki–Vantaankoski)
- Vartiuksen rata (Kontiomäki–Vartius–valtakunnanraja)
- Ämmänsaaren rata (Kontiomäki–Ämmänsaari)
Aiheesta muualla
- [http://www.vr.fi VR Henkilöliikenne]
- [http://vaunut.org Vaunut.org, tietoa henkilöliikennekalustosta]
Luokka:Rautatieliikenne
TunturiTunturi on Fennoskandiassa puurajan yläpuolelle ulottuva pehmeämuotoinen vuori.
Luettelo suomalaisista tuntureista
- Aakenustunturi
- Ailigas
- Halti (Haltiatunturi)
- Iso-Syöte
- Korvatunturi
- Levi
- Luosto
- Olostunturi
- Ounastunturi
- Pallastunturi
- Pyhätunturi
- Rukatunturi
- Ropi
- Saana
- Sokosti
- Sorsatunturi
- Ylläs
Luokka:Tunturit
SieppijärviSieppijärvi on entinen hallinnollinen keskus ja taajama Kolarissa Suomessa. Kunnassa on myös kaksi Sieppijärvi-nimistä järveä.
Kittilä
Kittilä (pohjoissaameksi Gihttel) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 5820 ihmistä ja sen pinta-ala on 8411,79 km², josta 162,41 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0,7027 asukasta/km².
Levin hiihtokeskus sijaitsee Kittilässä. Kunnassa on myös lentokenttä, joka palvelee matkailua ja ilmavoimia. Oppilaitokset: lukio ja matkailualan oppilaitos, Lapin ammattiopisto - [http://www.lao.fi/levi Levi-instituutti].
Kylät
Alakylä, Kallo, Kaukonen, Kelontekemä, Kittilä (kirkonkylä), Kuivasalmi, Köngäs, Raattama, Sirkka, Tepasto
Tunnettuja kittiläläisiä
- Kalervo Palsa, kuvataiteilija
- Arto Paasilinna, kirjailija (syntyi Kittilässä)
- Reidar Särestöniemi, kuvataiteilija
- [http://www.pietarinkirja.net Aarne Nikka], kunnanjohtaja
- [http://www.kittila.fi/kuntalaiset/sivistys/kulttuuri/kuvataiteilijat/junttila.html Einari Junttila], kuvataiteilija
- [http://www.galleriaraekallio.com/ Reijo Raekallio], kuvataiteilija
Aiheesta muualla
- [http://www.kittila.fi/ Kittilän kunnan kotisivut]
- [http://www.levi.fi/ Levin hiihtokeskus]
-
Rovaniemi
Rovaniemi (pohjoissaameksi Roavenjárga tai Roavvenjárga) on Suomen pohjoisimman läänin Lapin pääkaupunki. Se sijaitsee napapiirin tuntumassa, Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa, Ounasvaaran ja Korkalovaaran välissä. Rovaniemi on kansainvälinen yliopistokaupunki, alueen kaupan keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Sen hyvän sijainnin ansiosta se on lähtöpaikka Suurelle arktiselle valtatielle.
Sana Rovaniemi on usein arveltu tulleen saamen kielestä, kun "roavve" tarkoittaa saameksi kukkulaa tai vanhan metsäpalon aluetta. Etelä-Lapin murteissa taas "rova" tarkoittaa kivikasaa, kalliota tai ryhmää kiviä, tai jopa saunan kiuasta.
Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyvät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tulee Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi tulee Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna. Rovaniemestä tulee 8 000 km² pinta-alallaan Suomen suurin kaupunki ja asukkaita uudessa kaupungissa on lähes 60 000.
9. tammikuuta 2005 Rovaniemelle pääsi ensimmäistä kertaa sähkövetoisella InterCity-junalla.
Matkailu
Rovaniemi on joulupukin "kotikaupunki" ja se näkyy sekä kuuluu kaupungin katukuvassa ja napapiirillä sekä Suomen kolmanneksi vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita mm. [http://www.arktikum.fi Arktikum] ja Joulupukin Pajakylä sekä Santa Park napapiirillä.
Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943.
Rovaniemen kirkko
1943
Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Sen on suunnitellut arkkitehti Bertel Liljeqvist. Kirkon kookkaan alttarifreskon on toteuttanut professori Lennart Segerstråhle vuonna 1951. Kirkon seinämaalauksille on ominaista, että niissä Raamatun vertauskuvallinen lammas on korvattu porolla. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herättää kummastusta ja keskustelua ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa.
Koulutus
Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu.
Lapin yliopistossa on viisi tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden, yhteiskuntatieteiden sekä kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 000 perustutkinto-opiskelijaa.
Rovaniemen ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hallinto ja kauppa, humanistinen ja opetusala, luonnonvara-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.
Sää
- keskimääräinen lämpötila: +0,2 °C
- vuosittainen sademäärä: 535 mm
- lumi pysyy maassa 183 päivää vuodessa
- matalin koskaan kirjattu lämpötila: –45,3 °C
- korkein koskaan kirjattu lämpötila: +30,6 °C
- keskiyön aurinko näkyy kesäkuun 6. ja heinäkuun 7. päivän välisenä aikana
Väestö
(tiedot 2000/2001)
- naiset: 18 524
- miehet: 16 406
- suomalaiset: 35 158
- ulkomaalaiset: 497
- yhteensä: 34 930
Työllisyys
(tiedot 1999)
- alkutuotanto: 1,6 %
- teollisuustuotanto: 14,9 %
- yksityiset palvelut: 36,8 %
- julkiset palvelut: 44,4 %
- tuntematon: 2,3 %
Etäisyyksiä
- Hanko 924 km
- Helsinki 815 km
- Ivalo 288 km
- Jyväskylä 545 km
- Kilpisjärvi 429 km
- Kittilä 149 km
- Kuopio 491 km
- Kuusamo 192 km
- Muonio 235 km
- Nuorgam 496 km
- Oulu 207 km
- Tampere 683 km
- Turku 827 km
- Vaalimaa 802 km
Katso myös
- Rovaniemen Palloseura
- Rovaniemen tietoturvaklusteri
Aiheesta muualla
- [http://www.rovaniemi.fi/ Rovaniemen kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Rovaniemi
Kiiruna:Tämä artikkeli kertoo linnusta. Kiiruna on myös kunta Ruotsissa.
Kiiruna (Lagopus muta) on Lapin lintu.
Koko ja ulkonäkö
Talvella kokovalkoinen höyhenpeite, kesällä koiraalla tummanharmaa pää ja kaula; naaraan kesäasu on ruskea.
Pituus 31 - 35 cm, siipien kärkiväli 54-60 cm, paino 400-550 g.
Ääni äänekästä raakkunaa.
Levinneisyys
Kiiruna on aidosti arktinen lintu: se pysyy koko vuoden pohjoisessa. Skandinavian, Islannin, Skotlannin ja Siperian lisäksi kiirunoita esiintyy paikoin Alpeilla ja Pyreneillä yli 1800 metrinkorkeudessa.
Suomessa on pesiviä kiirunapareja noin 3 500.
Elinympäristö
Kiirunan elinympäristöä on karu tunturipaljakka, jopa paljaat kivirakka-alueet.
Lisääntyminen
Kiirunan pesä on maassa. Se tekee 5-8 munaa, joskus enemmänkin, Naaras hautoo ja kasvattaa poikaset yksin.
Ravinto
Varvut, lehdet ja marjat ovat aikuisen kiirunan ravintoa. Poikasia ruokitaan myös hyönteisillä.
Luokka:Metsäkanat
ja:ライチョウ
Kemi:Kemi on myös kaupunki Karjalassa.
----
Kemi (pohjoissaameksi Giepma) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä.
Sana Kemi tarkoittaa tallattua niittyä.
Historia
Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kemin satama perustettiin samanaikaisesti, ja kaupunki sai myös tapulikaupunkioikeudet eli käytännössä oikeuden ulkomaankauppaan. Jo ennen kaupunkioikeuksia oli Kemiin perustettu puunjalostusteollisuutta (Laitakarin höyrysaha 1863).
Kaupungin perustamisen jälkeen Kemin seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Kemi Oy aloitti toimintansa 1893, Kemi Oy:n sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1919, Veitsiluoto Oy aloitti toiminnan perustamalla sahan Veitsiluodon kaupunginosaan 1922 ja selluloosatehtaan 1930. Teollisuuden kasvun myötä myös liikenneyhteydet paranivat: rautatie 1902 ja lentokenttä 1939.
Vuoteen 1931 teollisuuslaitokset ja työväestön asuinalueet sijaitsivat maalaiskunnissa kaupungin ulkopuolella. Vuoden 1931 alussa esikaupungit tehtaineen liitettiin kaupunkiin ja kaupunki muuttui teollisuus- ja työläiskaupungiksi. Kaupungin maapinta-ala nousi 5,8 neliökilometristä 83,5 neliökilometriin. Väkiluku kasvoi 3543:sta 16 795:een.
Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemin kaupungintalon ja Kemijoen sillat.
Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemi Oy:n Pajusaaren tehtailla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta.
Puunjalostusteollisuuden edelleen laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin Pohjois-Suomen kaupungeista heti Oulun jälkeen. 1970-luvulla automaation vähentäessä teollisuuden työvoiman tarvetta, ja valtion keskittäessä virastojaan läänin pääkaupunkiin Rovaniemelle, Kemin väkiluku kääntyi selvään laskuun.
Elinkeinoelämä
Suurimpia yksityisiä työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enson Veitsiluodon paperitehtaat sekä Karihaarassa toimiva Metsä-Botnian ja Finnforestin puunjalostusteollisuus. Merkittävä teollinen työnantaja on myös Outokummun omistama Kemin kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaassa. Ajoksessa sijaitsevat kauppamerenkulun kannalta merkittävä syväsatama sekä tuulivoimapuisto.
Kemi on kohottanut viime vuosina profiiliaan matkailuelinkeinon piirissä. Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Lumilinna ja jäänmurtaja Sampo.
Poliittinen rakenne
Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva poliittisesti vasemmistolainen perinne. Kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:
- Vasemmistoliitto (14)
- SDP (12)
- Keskusta (8)
- Kokoomus (5)
- Suomen Kommunistinen Puolue (1)
- Kristillisdemokraatit (1)
- Liberaalit (1)
- Kommunistinen työväenpuolue (1)
Nähtävyydet
- Jalokivigalleriassa on Euroopan monipuolisin ja laajin kokoelma jalokiviä.
- Maailmankuulu Lumilinna rakennettiin ensimmäisen kerran 1996.
- Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Kemin kirkko on valmistunut 1902. Kirkko on yksi kauneimmista uusgoottilaisista kirkkorakennuksista Suomessa.
- Kaupungintalon näköalatasanteelta voi nähdä koko Kemin kaupungin.
Ystävyyskaupungit
- Luulaja, Ruotsi
- Tromssa, Norja
- Wismar, Saksa
- Newtownards, Pohjois-Irlanti
- Ringköbing, Tanska
- Liptovsky Mikulas, Slovakia
- Volgograd, Venäjä
- Nacala, Mosambik
- Szèkesfèhervàr, Unkari
Kaupunginosat
Aiheesta muualla
- [http://www.kemi.fi/ Kemin kaupungin kotisivut]
- [http://www.snowcastle.net/ Kemin lumilinnan sivut]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Kemi
KilpisjärviKilpisjärvi (pohjoissaameksi Gilbbesjávri) sijaitsee Enontekiön kunnan luoteisimmassa kolkassa, käsivarren päässä, lähinaapuri on Skibotnin kylä Norjan puolella, noin 50 kilometrin päässä. Sinne johtava tie on maisemiltaan upea ja vastaavaa ei Suomen puolelta löydy.
Kilpisjärvellä sijaitsee kolmen valtakunnan (Suomi, Ruotsi, Norja) rajapyykki. Ruotsin kruununprinsessa Victoria kävi siellä keväällä 2005 vihkimässä käyttöön hänen nimeään kantavan moottorikelkkareitin. Rajapyykki sijaitsee Mallan luonnonpuiston alueella, ja sinne pääsee moottoriveneellä Kilpisjärveä pitkin tai kävelemällä reilun 10 kilometrin matkan luonnonpuiston läpi. Luonnonpuistossa ei saa poiketa merkityltä reitiltä.
Kilpisjärvellä on myös 1 029 metriä korkea Saana-tunturi, jonka kaakkoisseinämä on jyrkkä ja luoteisrinne loiva osoittaen selvästi jääkauden vetäytymisen luoteeseen. Saanan luoteisrinteessä jyrkänteen alla on laaja irtokivivyöhyke, pirunpelto, niin ikään jääkauden aikaansaannoksia. Kilpisjärven matkailukeskus sijaitsee Saanan juurella.
Käsivarren peukalon kohdalla sijaitsee Halti (Haltia-tunturi), joka on Suomen korkein, 1 328 metriä. Tunturi nousee vielä Norjan puolella 1 365 metriin.
Aiheesta muualla
- [http://www.kilpisjarvi.info/ Kilpisjärven retkeilykeskus]
- [http://www.karesuando.se/Finland/treriksroset.htm Kolmen valtakunnan raja]
Luokka:Enontekiön kylät
Luokka:Suomen järvet
Oulu
Oulu (ruotsiksi Uleåborg) on Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Oulu sijaitsee Oulujoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Oulu on alueensa sekä hallinnollinen että kaupallinen keskus. Oulu on tunnettu teknologiakaupunkina. Kaupungissa asuu 126 862 ihmistä (30.9.2004) ja sen pinta-ala ilman merialueita on 384,99 km², josta 11,89 km² on sisävesiä (1.1.2004). Väestötiheys on 337,5 asukasta/km² (1.1.2004). Kaupunki kuuluu Ouluseudun alueeseen, jossa asuu noin 200 000 ihmistä. Se on myös Oulun seutukunnan keskus.
Historia
Oulun kaupungin perusti 8. huhtikuuta 1605 Ruotsin kuningas Kaarle IX vastapäätä hieman aiemmin rakennettua Oulun linnaa. Se aloitti kaupungin voimakkaan kasvun nykyaikaiseksi Pohjois-Suomen keskukseksi. Nimi Oulu tulee mahdollisesti saamenkielisestä tulvavettä tarkoittavasta sanasta. 1700- ja 1800-luvuilla Oulu tunnettiin muun muassa tervasta ja lohesta. Vuonna 1765 Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. 1700-luvun lopulla Oulu oli Turun jälkeen asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki (asukasluku noin 3 000). Suuri muutos tapahtui vuonna 1822, kun tulipalo tuhosi koko keskustan. Arkkitehti Carl Ludwig Engel teki sen jälkeen kaupungille uuden ruutukaavan, jonka mukaisesti keskustan talot edelleenkin rakentuvat. Vuonna 1990 Oulun asukasluku ylitti ensimmäisen kerran 100 000 asukkaan rajan. Oulu viettää 400-vuotisjuhliaan vuonna 2005.
Viime vuosina Oulu on ollut Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien joukossa. Nykyisin Oulu tunnetaan etenkin teknologiakaupunkina ja Pohjois-Suomen veturina. Vuonna 1982 perustettu Oulun teknologiakylä on Pohjoismaiden ensimmäinen. Myös aluetuilla ja muilla poliittisilla päätöksillä on ollut oma merkityksensä Oulun kehityksessä, kun on haluttu tasapainottaa etelän ja pohjoisen suhdetta.
Pohjoismaiden
Uuden Oulun kehitys alkoi, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1958 yliopisto. Varsinaisesti yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1959 ja yliopiston toiminta lähti hyvin liikkeelle: pohjoissuomalaiset opiskelijat jäivät mielellään opiskelemaan pohjoiseen, aikaisemmin akateemisen tutkinnon saaminen edellytti muuttoa Helsinkiin tai Turkuun. Yliopisto perustettiinkin kaupungin kehittymisen ja hyvinvoinnin turvaajaksi.
Kun 1960-luvun puolivälissä teknisen tiedekunnan alaa laajennettiin koskemaan myös sähkö- ja konetekniikkaa, olivat edellytykset tulevalle teknologiakaupungille koossa. Linnanmaalle alettiin rakentamaan yliopiston omia toimitiloja. Tiloja rakennetaan vielä tänäkin päivänä, nykyaikaiset opetus- ja tutkimustilat mahdollistavat opiskelijamäärän jatkuvan kasvun.
Lääketieteellisen tiedekunnan tilat tehtiin Kontinkankaalle, jonne sijoitettiin myös uusi yliopistollinen keskussairaala. Tänä päivänä Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja sen kuudessa tiedekunnassa opiskelee noin 13 500 opiskelijaa. Vaikutus on levinnyt myös ympäröiviin maakuntiin tutkimusasemien ja kehittämiskeskusten toiminnan myötä.
Oulun asema Pohjois-Suomen johtavana elinkeinotoimintojen, hallinnon ja erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena kasvoi edelleen, kun kaupunkiin perustettiin VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö.
Teknologiakaupunki-nimen kaupunki sai vuonna 1984, neljä vuotta siitä, kun kaupunginhallitus oli alkanut aktiivisesti ajamaan teknologiakylän perustamista Linnanmaan yliopistoalueelle. Toimikuntatyötä tehtiin kaksi vuotta ja vuonna 1982 perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen tiedepuisto Oulun Teknologiakylä Oy -yhtiö hankkeen toteuttajaksi. Hanke sai runsaasti julkisuutta uudenlaisena tutkimustulosten kaupallistajana hyvän liikkeellelähdön ansiosta.
Oulun teknologiakylä Oy, nykyisin pörssissä listattu Technopolis Oyj, ja sen 10 vuotta myöhemmin perustettu tytäryhtiö Medipolis ovat toimineet kasvavan joukon yrityksiä yrityshautomona ja yhdessä tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa lisääntyvien toimitilojen tarjoajina. Pohjolan "Piilaaksoksi" kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli 10 000 uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille. Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Näitä aloja kehitetään, jotta valmistauduttaisiin tulevaisuuteen kansainvälisessä kilpailutilanteessa.
Tietoteollisuuteen panostaminen on tuonut kaupunkiin paljon tämän alan tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiköiden lisäksi. Laajentumisen tuloksena on tuhansia uusia työpaikkoja Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa. Kuitenkin samalla ns. vanha teollisuus ja monet palvelualat ovat kuihtuneet. Oulu on käynyt läpi perusteellisen rakennemuutoksen melko hyvin tuloksin. Kuitenkin yhdessä 1990-luvun alun laman kanssa rakennemuutos on aiheuttanut tuhansien työpaikkojen menetyksen ja aiheuttanut työttömyyden pysymisen korkealla tasolla. Kaupunkiseudulla vallitsee työvoimapula huipputekniikan aloilla, mutta työttömyys laskee melko hitaasti. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Toisaalta yliopisto ja ammattioppilaitokset ovat jatkuvasti lisänneet suosittujen alojen opiskelupaikkoja kysyntää tyydyttämään.
Koulutusvoimaa on lisätty huomattavasti siten, että ammatilliset oppilaitokset kaupunkiseudulla on yhdistetty samaan katto-organisaatioon. Sen nimi on Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Siihen sisältyvät koulutuksen vaativimmat osat on yhdistetty Oulun ammattikorkeakoulu -nimelle. Sieltä valmistuu insinöörejä, tradenomeja, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, ammattimuusikoita jne. Koulutettujen ihmisten kyky työllistyä ja palvella yhteiskuntaa on hyvä, koulutus on siten hyvä investointi yhteiskunnalle ja yksilöille. 2000-luvun alkuun mennessä Oulu on kasvanut kaupungiksi, josta on ollut Pohjois-Suomelle hyötyä. Siitä on tullut valtakunnan neljänneksi suurin keskus ja kansainvälisesti tunnettu "Osaamisen keskus". Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen ja henkinen keskus, joka on Skandinavian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Työpaikkakehitys seudulla on ollut myönteistä 1990-luvun romahduksen jälkeen. Tällä hetkellä kaupungissa on yli 60 000 työpaikkaa ja seutukunnassa noin 75 000. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50%), teollisuus (22%) ja kauppa (13%). Suurimmat työnantajat vuonna 2001 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Nokia Oyj.
Palvelut
Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin. Kaupunki tunnetaankin myös opiskelijakaupunkina, jossa on kaikkiaan lähes 50 000 opiskelijaa. Vuonna 2003 opiskelijamäärät olivat seuraavat:
- Perusasteella 13 000 opiskelijaa
- Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 12 500 opiskelijaa
- Oulun seudun ammattikorkeakoulussa 7 300 opiskelijaa
- Oulun yliopistossa 15 000 opiskelijaa
Oulussa toimii myös yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta, Oulun yliopistollinen sairaala, OYS.
Tutustumiskohteita
Oulun yliopistollinen sairaala
- Tiedekeskus Tietomaa
- Rotuaari
- suolamakasiinit
- Hupisaarten kaupunginpuisto
- Oulun tuomiokirkko
- F. M. Franzénin muistopatsas
- Yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Arktinen galleria
- Teknologiakylä
- Toripolliisi -patsas
- Oulun Kauppahalli
Museot
- Pohjois-Pohjanmaan museo
- Oulun taidemuseo
- Oulun Automuseo
- Pateniemen sahan museo
- Turkansaaren ulkomuseo
- Merimiehenkotimuseo (Pikisaari)
- Eläinmuseo
Muuta
Pikisaari
- Oulun kaupunginteatteri
- Oulun musiikkikeskus
- Oulun yliopisto
- Kylpylähotelli Eden
- Ouluhalli ja Raksilan urheilukeskus
- Nallikarin virkistysalue
- Äimäraution siirtolapuutarha
- Markkuun ryhmäpuutarha
- Merikosken kalatie
- Formula-Center
- Vauhtipuisto
- Ponipiha
- kiertoajelut ja Junabussi Potnapekka
Tapahtumia
- Oulun Tervahiihto
- Oulu Horse Show
- American Car Show
- Korttelihaipakka
- Qstock
- Oulun musiikkivideofestivaalit ja Ilmakitaransoiton MM-kisat
- Valkosipuliyö
Lisäksi Oulussa järjestetään vuosittain useita erilaisia taiteiden ja tieteiden näyttelyjä sekä teematapahtumia.
Liikenne
Ilmakitaransoiton MM-kisat
Oulun kautta kulkee yksi Suomen pääväylistä, Helsingistä Utsjoelle kulkeva valtatie 4. Eurooppa-teistä Oulun kautta kulkevat E8 ja E75. Lisäksi Oulusta alkavat Kuusamoon johtava valtatie 20 ja Kajaaniin johtava valtatie 22. Turkuun johtava valtatie 8 erkanee valtatie 4:stä Oulun eteläpuolella Limingassa.
Oulun rautatieasema on tärkeä risteysasema, jossa kohtaavat etelästä, pohjoisesta ja idästä tulevat rautatiet. Rataosa Seinäjoelta Rovaniemelle on sähköistetty, osuuden Oulu–Kajaani–Iisalmi sähköistys on rakenteilla ja valmistuu joulukuussa 2006.
Oulusta on useita päivittäisiä VR:n junavuoroja Helsingin ja Rovaniemen suuntiin. Myös tavaraliikenne on vilkasta. Pohjanmaan rata eli rataosuus Seinäjoki–Oulu valmistui vuonna 1886.
Oulun satamassa vierailee vuosittain yli 500 alusta, ja sen kautta kulkee rahtia vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia. Matkustajaliikennettä Oulun satamaan ei ole. Sataman suurin syväys on 10,0 metriä.
Oulun lentoasema sijaitsee Oulunsalon kunnassa, noin 15 kilometriä Oulun keskustasta etelään. Lentoasemalta on useita päivittäisiä lentoja Helsinkiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Matkustajamäärältään Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan jälkeen.
Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:
- Helsinkiin 553 km
- Jyväskylään 333 km
- Kotkaan 582 km
- Kuopioon 284 km
- | | |